Kasvun ja oppimisen lautakunta
Esityslista 28.10.2026/Asianro 9

Asianumero 181/12.01.01/2024

Kasvun ja oppimisen lautakunta 28.10.2026  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Perusopetuksen johtaja Nurmi Juha

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Päätösehdotuksen perustelut

Kasvun ja oppimisen lautakunnalle esitetään Lahnuksen koulun toiminnan päättämistä 31.7.2027, jolloin koulun oppilaat siirtyisivät pääosin Kalajärven koulun oppilaiksi 1.8.2027. Päätösehdotuksen perustelut ovat tiivistetysti seuraavat:

1) Lahnuksen koulun oppilasmäärä on nyt ja tulevaisuudessa liian pieni opetuksen järjestämiseen pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.

2) Lahnuksen koulun toiminnan jatkamisesta aiheutuisi arviolta 5 870 000 € suuremmat kertaluonteiset kustannukset ja arviolta 669 000 € suuremmat vuotuiset kustannukset verrattuna siihen, että opetus siirrettäisiin Kalajärven koululle.

3) Kasvun ja oppimisen polusta tulee yhtenäinen jatkumo, koska koulupolku esiopetuksesta peruskoulun loppuun toteutuu Kalajärven koululla.

Kaupunginhallitus päätti 29.4.2024 § 91, että Lahnuksen koulun toiminta jatkuu.  Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaoston päätti 24.11.2025 § 80, että Lahnuksen koulun korjaustarpeista ja niiden rahoituksesta tuodaan erikseen selvitys ja päätösesitys konserni- ja tilajaostolle.

Espoon valtuusto päätti 8.12.2025 §167 talousarvioneuvottelujen pöytäkirjamerkinnöissä, että konserni- ja tilajaostoon tuodaan katsaus Lahnuksen koulun toiminnan ja korjaamisen tilanteesta. Näiden päätösten pohjalta tilapalvelut ryhtyi selvittämään tarkemmin koulurakennuksen tilannetta.

Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto käsitteli 10.8.2026 §100 Lahnuksen koulukiinteistön korjaustarpeista ja niiden rahoituksesta laadittua selvitystä. Tässä yhteydessä se totesi, että mikäli opetuksen järjestämistä Lahnuksen koulussa halutaan muuttaa, Kasvun ja oppimisen toimialalla tulee ensin tehdä asiasta toimivaltaisen viranomaisen päätös. Vasta tämän jälkeen konserni- ja tilajaostolla on perusteet arvioida rakennuksen tulevaisuutta muuttuneista lähtökohdista.

Hallintosäännön mukaan suomenkielisten koulujen perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää Kasvun ja oppimisen lautakunta, ja siksi asia tuodaan nyt lautakunnan päätettäväksi.

Nykytilanne Lahnuksen koululla ja tilojen kunto

Rakennuksen nykytilanne tilapalvelujen laatiman selvityksen mukaan

Lahnuksen koulu sijaitsee Pohjois-Espoossa, Luukin kaupunginosassa, osoitteessa Vanha Lahnuksentie 15, 02970 Espoo. Lahnuksen koulusta maksettava tilavuokra vuonna 2026 on 341 322 euroa.

Koulurakennus on valmistunut vuonna 1958 ja on pääosin betoni- ja tiilirakenteinen. Rakennukseen on tehty perusparannus ja pieni laajennus vuonna 2000. Koulun päärakennuksen lisäksi tontilla sijaitsee samana vuonna rakennettu entinen opettajien asuntola. Asuntola on pääosin asuinkäytössä.

Koulurakennus on saavuttanut teknisen käyttöikänsä ja rakennus on havaittu sisäilmateknisesti puutteelliseksi. Rakenteet ja talotekniset järjestelmät ovat elinkaarensa päässä, ja rakennus vaatisivat laajaa korjaamista tai uusimista, jotta rakennuksen elinkaari saataisi päivitettyä ajan tasalle.

Koulun päärakennuksessa on tilat vajaalle yksisarjaiselle koululle. Siellä on neljä perusopetustilaa isoille ryhmille sekä kaksi pienempää tilaa. Koulussa on erikoisluokat tekniselle työlle sekä pieni liikuntasali, mutta ei muita aineopetukseen tarkoitettuja tiloja. Kouluun mahtuu noin 100 oppilasta.

Koulun päärakennuksen kellarikerroksessa olevaan oppilashuollon tilaan tehtiin sisäilmaa parantava korjaus syyslomalla 2023. Sisäilmaolosuhteet- lomakkeen mukaan korjauksesta huolimatta oppilashuollon työntekijät ovat raportoineet yhä jatkuvista sisäilmaan liittyvistä oireista. Puutteellisen sisäilman laadun on koettu vaikuttavan heikentävästi tilassa työskentelevien terveydentilaan ja työkykyyn sekä koulun saamaan oppilashuoltopalvelun määrään.

Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus

Lahnuksen koulussa tehtiin huhti-toukokuussa 2025 kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää syyt rakennuksen käyttäjien kokemille puutteille sisäilman laadussa.

Tehdyn kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen perusteella merkittävimmät syyt sisäilman laadun puutteille ovat sokkelirakenteisiin ja pilareiden taakse jätetyt orgaaniset vaurioitumaan päässeet korkkieristeet ja laudoitukset, sekä alapohjan kanaalit, joissa havaittiin vanhoja lastuvillalevyisiä eristeitä ja pikisivelyitä, sekä purkamattomia asbestipitoisia putkieristeitä. Näistä rakenneosista havaittiin merkittäviä ilmavuotoja sisäilmaan.

Energiaratkaisut

Rakennus kuluttaa suhteessa paljon energiaa pinta-alaansa nähden, mikä johtuu rakennusvaipan heikosta lämmöneristyksestä, suuresta ikkunapinta-alasta julkisivussa sekä käyttöikänsä päässä olevista taloteknisistä järjestelmistä. Koulurakennuksella ei ole voimassa olevaa energiatodistusta, koska koulun rakentamisaikana sellaista ei vaadittu.

Rakennuksessa on öljylämmitys, jonka tilalle on pohdittu maalämpöjärjestelmää, mutta toistaiseksi lämmitysjärjestelmän muutosta ei ole toteutettu. Mikäli koulun käyttöä jatketaan, niin lämmitysjärjestelmän muutos on tehtävä. Espoon kaupunki on sitoutunut luopumaan fossiilisista polttoaineista kiinteistöjensä lämmityksessä osana Hiilineutraali Espoo 2030- tiekarttaa ja toimenpiteitä.

Koulurakennusta koskevat johtopäätökset ja kustannusarviot

Mikäli koulun toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa, rakennus tulisi peruskorjata riittävässä laajuudessa siten, että peruskorjauksen jälkeen rakennus vastaisi voimassa olevia turvallisuus- ja terveellisyysvaatimuksia sekä energiatavoitteita. Peruskorjaus tulisi toteuttaa rakennuksen kulttuurihistorialliset ominaispiirteen säilyttäen. Kustannusarvio on 6 100 000 € (alv 0 %). Näiden seurauksena rakennuksen peruskorjausaste nousee kustannusarvion mukaan korkeaksi ja laajamittaisesti uusittavan rakenne- ja talotekniikan kustannukset ylittyvät suhteessa tunnuslukuihin, joilla hankkeen taloudellista kannattavuutta mitataan.

Lahnuksen koulun peruskorjauksen kustannusarvio on 6,1 M€ eli käytettävien tunnuslukujen mukaan kustannusarvio on n. 100 000 euroa/oppilas. Tilapalveluiden tavoitearvo uudisrakennettaville kouluille on 42 500 €/oppilas eli peruskorjauksen oppilaskohtainen kustannus olisi yli kaksinkertainen uudiskouluun verrattuna.

Toinen tavoitearvo uudisrakennettaville kouluille on 3 550 €/brm2. Lahnuksen peruskorjauksen kustannusarvio 3 801 €/brm2 ylittää myös sen. Peruskorjaus olisi siis kallis ratkaisu niin oppilas- kuin tilakohtaisesti.

Peruskorjauksen tavoiteikä riippuu tarkasteltavasta rakennusosasta ja tekniikasta, mutta Lahnuksen koulun kaltaisissa rakennuksissa tavoiteikä on vähintään 20–25 vuotta LVI:llä ja vesikatolla; rungolla ja julkisivulla 50 vuotta. Ylläpito ja kunnostustöitä pitää kuitenkin tehdä kuten normaalisti.

Peruskorjauksen rinnalla selvitettiin myös rakennuksen elinkaarta jatkavan minimikorjauksen toimenpiteitä kuntoarvioon perustuvassa korjaustyöselostuksessa. Minimikorjaus osoittautui kuitenkin poissuljetuksi vaihtoehdoksi, koska välttämättömät korjaustoimenpiteet tulisivat olemaan niin mittavia, kustannusarvio yhteensä 1 650 000 euroa (alv 0 %), eivätkä ne poistaisi todennäköisiä tekijöitä rakennuksen sisäilmateknisille puutteille. Toimenpiteet eivät myöskään sisältäisi öljylämmityksestä luopumista (400 000 euroa (alv 0 %)), joka tulisi toteutettavaksi muutaman vuoden sisällä. Elinkaarta jatkavan korjauksen tavoite on yleensä korjata rakennus niin, että sillä selvitään 10–15 vuotta eteenpäin - mahdolliseen peruskorjaukseen asti. Tiivistyskorjaukset saattavat vaatia tiheämpää uusimista, ehkä jopa viiden vuoden välein. Mikäli kohteessa on havaittu sisäilmaongelmaa, on tämä vaihtoehto riskialtis, sillä ongelmia ei ehkä saada kerralla ratkaistua kuntoon.

Korkean peruskorjausasteen vuoksi oli aiheellista selvittää vaihtoehtona koulurakennusten purkaminen, jonka seurauksena koulun toiminnot tulisivat siirtymään korvaaviin tiloihin. Purkamisen kustannukset olisivat arviolta 200 000 €, jonka jälkeen ympäristön kehittämiseen kuluisi arviolta 20 000 €. Rakennuksen purkamisen jälkeen ei tule mitään kustannuksia Tilapalveluille tai Suomenkieliselle perusopetukselle, vaan kiinteistö siirtyy kaupungin tonttiyksikölle maankehitykseen. Purkamisen jälkeen vuosittaisiin kustannussäästöihin kuuluisivat rakennuksen ylläpitokustannukset, kuten siivous ja kiinteistönhoito.

Vaihtoehdon yhteydessä arvioitiin myös uudisrakennuksen kustannuksia, jotka laskennan mukaan olivat yhteensä 6 150 000 € (alv. 0 %), mikäli uudisrakennukselle olisi ennustettavissa perusteltua tarvetta.

Tilapalveluissa ei ole selvitetty siirtokelpoisen koulurakennuksen toteuttamista Lahnuksen koululle, koska sellaiselle ei ole tarvetta, sillä oppilaat mahtuisivat Kalajärven kouluun. Tilapalvelut toteuttavat siirtokelpoisia rakennuksia ja muitakin uusia toimitiloja vain ennalta tunnistettuihin tarpeisiin. Siirtokelpoisten rakennusten toteuttaminen on myös varsin kallista, sillä ne vaativat lähes uudisrakennukseen verrattavat perustukset ja liittymät. Siirtokelpoisen rakennuksen toteuttaminen vaatii myös kaupunginvaltuuston päättämän rahoituksen toimitilojen investointiohjelman vuokrakohteisiin.

Sisäilmaoireet koulussa ja työterveyshuollossa

Kouluun on tehty terveydensuojelun valvontasuunnitelman mukainen tarkastus lokakuussa 2024. Tarkastuskertomuksen mukaan kohteessa noin puolet henkilökunnasta kokee sisäilmaan liittyvää oireilua. Tarkastuskertomuksen jälkeen oireilu on lisääntynyt. Henkilökunnalta saadun tiedon mukaan myös oppilaiden oireilu on lisääntynyt. Tilapalvelut on tehnyt kohteeseen tutkimuksia ja korjauksia, mutta oireilu ei ole helpottanut.

Työterveyden ylilääkärin selvityksen mukaan työterveyshuoltoon yhteydessä olevien määrä ei ole sama kuin oireilevien määrä. Kaikki oireilevat eivät ole työterveyteen yhteydessä, vaan hoitavat oireita muualla tai itse. 2026 vuoden aikana henkilöstöstä viisi kahdeksasta on ollut työterveyteen yhteydessä, toukokuun jälkeen ei enää kukaan, sillä henkilöstöä on ohjeistettu työterveydestä, että kertaluontoinen yhteydenotto on riittävä.

Lahnuksen koulun ja Kalajärven koulun oppilasmäärän kehitys ja väestöennuste

Toteutunut oppilasmäärä Lahnuksen ja Kalajärven alueilla

Lahnuksen oppilaaksiottoalue koostuu pääosin tilastoalueista 722–724.

Taulukossa on 08/2026 pienalueilla 722–724 (Lahnuksen koulun alue) ja pienalueella 721 (Kalajärven koulun alue) asuvat lapset ikäluokittain

Viime vuosina niin Lahnuksen koulun kuin Kalajärven koulun kokonaisoppilasmäärä on pienentynyt. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu tilanne kunkin vuoden syksyllä.

Lahnuksen koulun ja Kalajärven koulun kokonaisoppilasmäärä

Nykyinen oppilasmäärä - oppilaaksiotto lukuvuonna 2026–2027 Lahnuksen ja Kalajärven kouluihin

Lahnuksen kouluun on osoitettu uusia oppilaita niiltä maantieteellisiltä alueilta, joista aiemminkin. Suomenkielisen perusopetuksen oppilaaksioton suunnittelijoiden mukaan koulun oppilaaksiottoaluetta ei voi laajentaa, jotta oppilasmäärä kasvaisi, koska koulun eteläpuolella on Pakankylän koulun oppilaaksiottoalue ja naapurissa on Kalajärven koulun oppilaaksiottoalue. Lukuvuonna 2026–2027 Lahnuksen koulun aloitti neljä 1. vuosiluokan oppilasta.

Oppilasmäärät lukuvuoden 2026–2027 alkaessa Kalajärven ja Lahnuksen kouluissa ja alueella asuvien lasten määrä.

Kalajärven koulun uudisrakennus

Kalajärven koulun uudisrakennus on valmistunut maaliskuussa 2024. Uudisrakennus on mitoitettu 600 oppilaan kouluksi. Lisäksi kokonaisuudessa toimii päiväkoti ja nuorisotila. Koulu on suunniteltu riittävän väljästi siten, että tarvittaessa koulu voi joustaa muutaman opetusryhmän verran. Asukasennusteen perusteella Kalajärven koulu pystyy vastaanottamaan Kalajärven koulun sekä Lahnuksen koulun oppilaat.

Tuleva oppilasmäärä - Lahnuksen ja Kalajärven oppilasennusteet 2024–2034

Alakouluikäisten alueellinen ennuste tilastoalueilta 72 on oheismateriaalina, samoin karttakuva, josta selviää pienaluejako sekä alueen koulut ja niiden väliset etäisyydet.

Lahnuksen koulun oppilaat tulevat pääosin pienalueilta 722–724. Tilastojen perusteella ko. alueen perusopetusikäisten määrän ennustetaan pysyvän nykyisellään tai laskevan hieman. Osa näiden alueiden perusopetusikäisistä käy Kalajärven koulua.

Pienalueilla 722–724 ei ole käynnissä eikä tiedossa sellaisia asuinrakentamisen hankkeita, joilla olisi merkittävää ja pitkäaikaista vaikutusta Lahnuksen koulun oppilasmäärään. Alueen asukasmäärän kääntyminen nousuun edellyttäisi uusia kaavahankkeita. Kalajärven ja Lahnuksen koulujen pohjoispuolelle sijoittuva Ketunkorven kaavahanke on pysähdyksissä. Toteutuessaan suunnitellussa laajuudessa Ketunkorven alueelle todennäköisesti tarvittaisiin oma peruskoulu, koska Lahnuksen koulu olisi tarpeeseen nähden liian pieni ja kaukana alueesta.

Tilastoalueen 72 asukasennusteessa vuosille 2024–2034 alueen oppilasmäärä kasvaa hiukan ja kasvu kohdistuu Kalajärven alueelle (pienalue 721). Asukasennuste huomioi sekä tiedossa olevaa rakentamista, että jonkin verran Vaskitsanmäen kaava-alueelta tulevaa kasvua.

Alueella käynnissä olevat kaavahankkeet

Kalajärven koulun pohjoispuolelle sijoittuva Ketunkorven asemakaava ei ole asukasennusteessa mukana, koska sen vaikutukset eivät osu vuosiin 2026–2034 eikä ole mitään tietoa, milloin asukasmäärä kääntyisi kasvuun. Kaavoitus on pysähdyksissä, ja painopisteen ollessa Viiskorven kaavoituksessa, se ei myöskään etene useampaan vuoteen. Pitkään pysähdyksissä olleiden kaavojen kaavoitus käynnistyy aina kokonaan uudelleen, ja mm. vaikutukset luontoon ja muut vaikutuksenarvioinnit käynnistetään uudelleen. Korpin hyväksytystä asemakaavasta tuleva oppilasmäärän lisäys on niin pieni, ettei sillä ole pitkäaikaista vaikutusta palveluverkkoon.

Vaikutuksia Kalajärven koulun oppilasmäärään valmistelussa olevista kaavoista on Vaskitsanmäen sekä Metsämaan kaavoilla sekä osin Niipperinniityn asemakaavalla. Palveluntarve realisoituu useamman vuoden aikana, ja laskennalliseksi kokonaisvaikutukseksi on arvioitu n. 230–280 uutta perusopetusikäistä. Arvio perustuu tämänhetkiseen kaavatietoon, ja on suuntaa antavaa. Palveluntarpeen lisäys haja-asutusalueella jakaantuu usealle vuodelle, minkä perusteella näyttää siltä, että Kalajärven koulu pystyy vastaanottamaan alueen lapset myös investointikauden yli.

Kaavan valmistumisesta varsinaiseen rakentamiseen haja-asutusalueella menee kunnallistekniikan rakentamisen ym. syiden vuoksi usein useampi vuosi, eivätkä kaikki talot rakennu yhtä aikaa. Ilman uutta asuntotuotantoa Pohjois-Espoon lasten määrä on laskeva.

Pohjois-Espoon väestö kasvaa Perusmäen ja Viiskorven alueilla

Pohjois-Espoossa on useita vireillä olevia kaavoja, jotka lisäävät koko Pohjois-Espoon palveluntarvetta. Suurin kasvu kohdistuu nykyisen Perusmäen, Gobbackan sekä Viiskorven alueille. Näille alueille on tulossa niin merkittäviä asuntorakentamisen hankkeita, eikä tätä palveluntarvetta ei voida ottaa vastaan nykyisessä palveluverkossa.

Lahnuksen koulu ei kuitenkaan n. 100 oppilaan kouluna kokonsa eikä sijaintinsa puolesta pysty vastaamaan kasvavaan palveluntarpeeseen. Investointiohjelmassa onkin kauden loppupuolelle ajoitettu yhtenäisen peruskoulun hanke Perusmäkeen, sillä nykyiset Pakankylän, Niipperin ja Juvanpuiston koulut eivät riitä kasvavalle oppilasmäärälle. Viiskorven, Punametsän, Perusmäen sekä Gobbackan alueiden palveluntarpeen kasvun vaikutus investointipäätöksiin tai niiden aikatauluihin ei ole millään tavalla riippuvainen Lahnuksen koulun päätöksistä.

Oppilaaksiotto ja koulumatkat

Mikäli Lahnuksen koulun toiminta jatkuu, kouluun otetaan oppilaat suunnilleen samalta alueelta kuin tähänkin asti huomioiden lähikoulutoiveet lautakunnan päättämien oppilaaksiottolinjausten mukaisesti. Mikäli koulun toiminta loppuu, Lahnuksen koulun nykyiseltä alueelta oppilaille osoitetaan koulupaikka pääosin Kalajärven koululta.

Lahnuksen koulun nykyisille 1.–5. luokan oppilaille osoitettaisiin koulupaikka Kalajärven koulusta. Ne oppilaat, joilla on lähikoulupäätös Lahnuksen kouluun, sijoitettaisiin lähikoulupäätöksellä Kalajärven kouluun. Niille oppilaille, joilla on toissijainen koulupaikka Lahnuksen koulussa, osoitettaisiin lähikoulu osoitteen perusteella tai huoltajien toiveesta toissijainen koulupaikka Kalajärven koulusta. Kaikille oppilaille on kuitenkin mahdollista hakea toissijaista koulupaikkaa mistä tahansa espoolaisesta koulusta. Huoltaja vastaa mahdollisista koulumatkakustannuksista toissijaiseen kouluun.

Lahnuksen koulun oppilaiden keskimääräinen koulumatka on hieman alle 3 kilometriä. Lahnuksen nykyisten oppilaiden keskimääräinen koulumatka Kalajärven koululle olisi n. 3,6 kilometriä. Koulumatka pitenisi keskimäärin n. 700 metriä.

Tarkasteltaessa Lahnuksen koulun nykyisten 1-5 luokkien oppilaiden (47 kpl) koulumatkoja, koulumatka lyhenisi neljällä oppilaalla. Koulumatka pitenisi enintään yhden kilometrin 38 oppilaalla. Koulumatka pitenisi enemmän kuin yhden kilometrin neljällä oppilaalla.

Luokka-asteiden 1–5 oppilaista matkakortti on myönnetty 12:lle ja tilauskuljetus kahdelle. Keskimääräinen koulumatka niillä oppilailla, joilla ei matkakorttia tai koulukuljetusta, on Lahnuksen koululle n. 2,3 km ja Kalajärven koululle n. 2,8 km. Heillä koulumatka pitenisi siis keskimäärin puoli kilometriä.

Yhteenvetona voi todeta, että koulumatkakustannukset pysyisivät suunnilleen ennallaan, jos Lahnuksen koulun oppilaat siirrettäisiin Kalajärven kouluun.

Huoltajissa on herännyt huolta Vihdintien turvallisuudesta välillä Vanha Lahnuksen tie/Lahnuksen tie - Kalajärven koulu. Tien vieressä kulkee kevyen liikenteen väylä. Tieosuutta ei ole luokiteltu vaaralliseksi.

Pedagoginen näkökulma

Osana lapsivaikutusten arviointia on arvioitu Lahnuksen koulun oppilaiden opetuksen järjestämistä pedagogisesta näkökulmasta toisaalta Lahnuksen koulussa ja toisaalta Kalajärven koulussa.

Jos Lahnuksen koulun oppilaat opiskelisivat Kalajärven koulun oppilaina:

Suuressa koulussa opiskelu voi tuntua joistakin oppilaista ei-hallittavalta. Toisaalta suuremmassa koulussa oppilaiden kaveripohja laajenee.  Kalajärven koulu on suunniteltu niin, että alakoululaiset toimivat pääosin omissa tiloissaan erillään yläkoululaisista.

Joustava ryhmittely ja erilaisten oppilaiden edun mukaisten pedagogisten ratkaisujen toteuttaminen helpottuu, kun koulussa toimii rinnakkaisluokkia. Mahdollisuudet valinnaisuuteen, A2-kielen toteutumiseen ja yhteistyöhön koulun sisällä paranevat. Oppilashuolto- ja terveydenhuoltopalveluita on saatavissa kolmena - viitenä päivänä viikossa.

Opetusresursseja voidaan hyödyntää joustavammin ja tarkoituksenmukaisemmin suuremmassa kouluyksikössä. Opettajien osaamista voidaan hyödyntää ja kehittää opetusta monipuolisesti kokonaisuuden tasolla.

Oppimisen tukeen liittyvien erityisluokkien ja pienryhmien toteuttaminen olisi Kalajärven koulussa mahdollista laajemman oppilaspohjan vuoksi, jolloin oppilaan tarvitsema tuki toteutuisi lähikoulussa.

Koulun metsämäinen ympäristö tarjoaa paljon mahdollisuuksia ulkona opettamiseen sekä ympäristökasvatukseen.

Koulupolku on yhtenäinen oppilaille tässä tapauksessa, koska tässä vaihtoehdossa oppilaat käyvät esikoulun, alakoulun ja yläkoulun Kalajärven koulussa.

Jos Lahnuksen koulun oppilaat siirtyisivät Kalajärven koulun oppilaiksi ja koulun oppilasmäärä kasvaisi 441:n oppilaaseen, palveluita olisi saatavilla seuraavasti:

Koulupsykologi 3 päivää viikossa
Kouluterveydenhoitaja 5 päivää viikossa
Koulukuraattori noin 3 päivää viikossa

Kalajärven koulun rehtorin opetusvelvollisuus on 2h/vko, joten hän voi pääosin keskittyä koulun toiminnan johtamiseen. Opetusvelvollisuus saattaa pienentyä, mikäli koulun koko kasvaa. Kalajärven koululla on myös apulaisrehtori, jolle on osoitettu työaikaa koulun johtamisen tukemiseen.

Koulun henkilöstö toimii tiimimallilla, missä eri opettajille voi delegoida eri vastuualueita koululla. Koska koulussa on rinnakkaisluokkia, opettajilla on työpari ja mahdollisuus yhteisopettajuuteen. Henkilöstö ei ole haavoittuvainen muutostilanteissa tai poissaolojen kohdalla, kuten pienemmässä koulussa olisi.

Jos Lahnuksen koulun oppilaiden opiskelu jatkuu nykyisellään Lahnuksen koulussa:

Pienessä koulussa opiskelu tuntuu joistakin oppilaista hallittavammalta. Lisäksi henkilöstön oppilaantuntemus on vahvempaa pienessä koulussa. Yksittäisellä opettajalla on enemmän aikaa yksittäiselle oppilaalle luokkakoon ollessa pieni.

Kun oppilaita on vähän, kaikki koulun aikuiset ja lapset tuntevat toisensa. Eri luokka-asteiden oppilaat opiskelevat yhdessä ilman luokkarajoja. Ryhmiä voidaan yhdistää joustavasti. Oppilaat oppivat työskentelemään monen ikäisten kanssa.

Toisaalta yhdysluokkien opettaminen työllistää opettajaa ja niissä opiskelu voi olla osalle oppilaista haasteellista.

Pienessä koulussa on vähemmän vaihtoehtoja kaveripohjaan. Toisaalta, koska oppilaat tuntevat hyvin toisensa, kynnys leikkiä kaikenikäisten kanssa madaltuu ja oppilaat leikkivät keskenään 1. luokasta 6.-luokkaan.

Vaikka oppilaat voidaan kohdata yksilöinä, jolloin ryhmäkohtainen tuki toteutuu hyvin, oppilaskohtainen tuki voi viedä suuren osan erityisopetuksen resurssista. Ryhmäkohtaisen tuen järjestäminen vaatii paljon aikatauluttamista ja suunnittelua ELA-resurssin pienuuden takia. Oppimisen tukeen liittyvien koulukohtaisten erityisluokkien ja pienryhmien muodostamisen näkökulmasta oppilaspohja Lahnuksen koulussa ei ole riittävä

Koulussa on nykyisellään toimivat ja riittävät jakotilat joustavien ryhmittelyiden toteuttamiseen. Koulun metsämäinen ympäristö tarjoaa paljon mahdollisuuksia ulkona opettamiseen sekä ympäristökasvatukseen.

Vieraan kielen opetuksessa on osittain pienet ryhmät, jos vierasta kieltä opiskellaan omassa koulussa oman ikätason kanssa. A2-kielen opiskelussa yhteistyötä on tehty Kalajärven koulun kanssa, jolloin on varmistettu ryhmän toteutuminen niin Kalajärven kuin Lahnuksen koulun oppilaillekin. Opetus toteutetaan Kalajärven koulussa.

Koulupolku on tässä vaihtoehdossa oppilaille epäyhtenäinen, koska he menevät esikouluun Kalajärven kouluun, alakoulun Lahnuksen kouluun ja yläkouluun taas Kalajärvelle.

Koulunjohtajalla on virkaehtosopimuksen mukaan resurssia 6 tuntia viikossa johtaa koulua, kun oppilasmäärä pienenee. Muu osa työajasta on opetustyötä. Koulunjohtajalla on kuitenkin sama työmäärä kuin rehtorilla, mutta paljon vähemmän työaikaa saman työn tekemiseen. Koulunjohtajan työkuorma on erittäin suuri.

Koulusta puuttuu tiimimalli pienen henkilöstön määrän vuoksi. Toisaalta muutoksia on helpompi ja nopeampi toteuttaa yhteistyössä pienessä yhteisössä.

Koska koulussa ei ole rinnakkaisluokkia, opettajilla ei myöskään ole työparia eikä mahdollisuutta yhteisopettajuuteen. Yhteistyötä tehdään pienessä työyhteisössä silti joustavasti kaikkien kanssa. Koska henkilöstön määrä koulussa on pieni, henkilöstö on haavoittuvainen muutostilanteissa tai mahdollisten poissaolojen kohdalla.

Lahnuksen koululla opiskeluhuoltopalveluita on saatavilla kerran kahdessa viikossa lähipalveluina. Kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja ovat tavoitettavissa etänä myös muina aikoina. Terveydenhoitaja palvelee Lahnuksen koulujen oppilaita jo nyt yhden päivän viikossa Kalajärven koululta käsin.

Alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulma

Pohjois-Espoon alueella on toteutettu viimeisen 10 vuoden aikana useita merkittäviä koulu- ja päiväkotihankkeita. Näistä suurimmat ovat Niipperin siirtokelpoinen koulurakennus vuonna 2017, jota täydennettiin liikuntatiloilla vuonna 2023, sekä Kalajärven koulun, päiväkodin ja nuorisotilojen uudisrakennus (47 M€), jonka viimeinen vaihe valmistui vuonna 2025. Investoinnit Pohjois-Espooseen ovat olleet mittavia alueen lapsi- ja oppilasmääriin suhteutettuina. Suomenkielisen perusopetuksen Pohjois-Espoon alueella sijaitsevien koulujen oppilaista noin 55 % opiskelee alle 10 vuotta sitten valmistuneissa koulutiloissa. Osuus on korkein Espoon suuralueista.

Vaihtoehtojen kustannusvertailu

Opetustoiminnan kustannukset

Tilapalvelut-liikelaitokselle tai Kasvun ja oppimisen toimialalle ei koituisi lisäkustannuksia siitä, että Lahnuksen koulun oppilaat siirtyisivät Kalajärven koululle. Myöskään Kalajärven koulun kustannukset eivät kasvaisi, koska kouluruokailu maksetaan nytkin, eivätkä koulumatkakustannukset kasva.

Koulujen resurssienjakoperusteissa on kullekin koululle luokka-astekohtaiset perusresurssit, joka ei riipu ko. koulun luokka-astekohtaisista oppilasmääristä. Mikäli Lahnuksen koulun toiminta lakkaisi ja oppilaat siirtyisivät Kalajärvelle, säästyisi yhden koulun luokka-astekohtaiset perusresurssit, yhteensä noin 28 000 euroa vuodessa.

Vuokrakustannukset

Lahnuksen koulun vuoden 2026 tilavuokra on 341 322 euroa. Mahdollisen laajan peruskorjauksen tai uudisrakennuksen jälkeen vuokra nousisi arviolta noin 300 000 euroa vuodessa.

Investointi/purkukustannukset

Uudisrakennuksen tai laajan peruskorjauksen kustannukset ovat arviolta 6,1 M€. Purkukustannukset olisivat 200 000 euroa, minkä jälkeen ympäristön kehittämiseen kuluisi arviolta 20 000 euroa. Kertaluontoiset muuttokustannukset olisivat noin 10 000 euroa. Elinkaarta jatkavaa minimikorjausta ei ole otettu mukaan kustannusvertailuun, koska tilapalvelut pitävät sitä poissuljettuna vaihtoehtona.

Kustannusvertailun yhteenveto (summat pyöristetty 1000 € tarkkuuteen):

Yhteenvetona voidaan todeta, että koulun lakkauttaminen tuottaisi arviolta 5 870 000 € pienemmät kertaluonteiset kustannukset ja 669 000 € pienemmät vuosittaiset kustannukset verrattuna siihen, että koulun toiminta jatkuisi.

Tiivistelmä lausunnoista

Lahnuksen koulun henkilöstö

Lahnuksen pieni kouluyhteisö ja koulun luonnonläheinen sijainti ovat ainutlaatuisia. Henkilöstön näkökulmasta on kuitenkin tärkeä saada terveelliset ja turvalliset työskentelytilat niin oppilaille kuin henkilökunnallekin. Heidän visiossaan Lahnukseen tulisi rakentaa uusi hirsikoulu, joka toimisi osana kyläkeskusta. Heidän mielestään myös pienillä kouluilla tulisi olla jatkossakin paikkansa Espoon kaupungin monimuotoisessa kouluverkossa. Koko lausunto on oheismateriaalina.

Lahnuksen koulun henkilöstölle pidettiin 21.10.2026 kuuleminen ja yhteistoimintalain ja työpaikkatason yhteistoimintamenettely koskien Lahnuksen koulun toiminnan mahdollista päättymistä 1.8.2027 alkaen.

Lahnuksen koulun oppilaskunta

Lahnuksen koulun oppilaskunnan lausunnosta selviää, että lausunto on kirjoitettu ensin oppilaskunnan hallituksen kanssa. Sitä on täydennetty koko Lahnuksen koulun oppilaiden kanssa niin, että kaikki ovat saaneet vaikuttaa sen sisältöön. Lausunnon mukaan Lahnuksen koulu on heille tärkeä. Lahnuksen koulua ei saa lakkauttaa, koska he pitävät sitä kivana kyläkouluna. Koulu pitää remontoida tai rakentaa uusi koulu. Koko lausunto on oheismateriaalina.

Lahnuksen koulun johtokunta ja vanhempainyhdistys

Lahnuksen koulun johtokunta ja vanhempainyhdistys vaativat, että Lahnuksen koulun toiminta jatkuu. Vanhempainyhdistys viittaa lausunnossaan mm. liikunnallisen elämäntavan edistämiseen, koulumatkojen turvallisuuteen, pienten koulujen etuihin sekä alueiden yhdenvertaiseen kohteluun.

Lahnuksen koulun johtokunta käsittelee lausunnossaan mm. Voimassa olevia päätöksiä, Pohjois-Espoon kaavoitusta, sekä heidän näkemyksensä mukaan puuttuvia tietoja.

Johtokunnan ja vanhempainyhdistyksen lausunnot ovat oheismateriaalina.

Kalajärven koulun henkilöstö

Kalajärven koulun henkilöstö tarkastelee lausunnossaan niitä kasvu- ja oppimismahdollisuuksia, joita Kalajärven koululla olisi Lahnuksen koulun oppilaille tarjota. Lisäksi he tarkastelevat koulun edellytyksiä tarjota oppilaille jatkuva koulupolku sekä riittävät tuki- ja opiskelupalvelut nyt ja tulevaisuudessa. Koko lausunto on oheismateriaalina.

Kalajärven koulun oppilaskunta

Kalajärven koulun oppilaskunta toivottaa Lahnuksen koulun oppilaat ja henkilökunnan tervetulleiksi Kalajärven koululle. He katsovat, että Kalajärven koulun tilat ovat sopivat ja riittävän tilavat mahdollisille tuleville oppilaille. Koko lausunto on oheismateriaalina.

Kalajärven koulun johtokunta

Kalajärven koulun johtokunta toteaa lausunnossaan, että jos Lahnuksen koulu päätetään lakkauttaa, oppilaat ovat tervetulleita Kalajärven kouluun. He kuitenkin haluavat, että Kalajärven koulun resurssien riittävyydestä varmistutaan ennakoivasti. Koko lausunto on oheismateriaalina.

Espoon Nuorisovaltuuston lausunto

Nuorisovaltuusto haluaa tuoda päätöksenteon tueksi lasten ja nuorten näkökulmia eikä esittää ratkaisuksi tiettyä vaihtoehtoa. Kokonaisuutena he arvioivat, että sekä koulun lakkauttamiselle että peruskorjaukselle on päteviä perusteluita. Koko lausunto on asian oheismateriaalina.

Asian oheismateriaalina on lisäksi Lahnus-Takkulanseudun Omakotiyhdistys ry:n lausunto sekä Lahnuksen koulun säilyttämisen puolesta kerätty adressi.

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 29.04.2024 § 91

Päätösehdotus Esittelijä

 Kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Rinta-Aho Harri

Kaupunginhallitus päättää, että

1
Lahnuksen koulun toiminta päättyy 31.7.2024 ja oppilaille osoitetaan koulupaikka Kalajärven koulusta tai tarvittaessa muista alueen kouluista.  

2
Lahnuksen koulun johtokunta lakkaa 31.7.2024.

Käsittely 

Partanen Kajavan ym. kannattamana teki seuraavan muutosesityksen:

Kaupunginhallitus

1

hylkää esityksen Lahnuksen koulun lakkauttamisesta ja päättää käynnistää valmistelut Lahnuksen koulun toiminnan jatkamiseksi.

2

päättää, että Lahnuksen koulun johtokunta jatkaa toimintaansa.

3

edellyttää, että Lahnuksen koulun oppilaaksiottoalueen lapsille ja muille nykyisille oppilaille annetaan mahdollisuus hakeutua seuraavaksi lukuvuodeksi opiskelemaan Lahnuksen kouluun.

Kajava Lahtisen kannattamana teki seuraavan lisäysesityksen:

Kalajärven ja Lahnuksen koulujen toimintaa jatketaan tiiviissä yhteistyössä ja joustavin ratkaisuin siten, että suuren ja pienen koulun vahvuudet yhteensovitettaisiin parhaalla mahdollisella tavalla molempien koulujen oppilaiden eduksi ja kustannusten säästämiseksi.

Kajava Lahtisen kannattamana teki seuraavan lisäysesityksen:

Pyritään kehittämään ratkaisuja, joilla Kalajärven- ja Lahnuksen koulurakennusten käyttöastetta saadaan nostettua - myös asukkaita osallistaen - esimerkiksi harrastus- ja erilaista koulutustoimintaa hyödyntämällä.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hyväksyneen Partasen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 6 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Kajavan ensimmäisen lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kajavan toinen lisäysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus:

1
hylkää esityksen Lahnuksen koulun lakkauttamisesta ja päättää käynnistää valmistelut Lahnuksen koulun toiminnan jatkamiseksi.

2
päättää, että Lahnuksen koulun johtokunta jatkaa toimintaansa.

3
edellyttää, että Lahnuksen koulun oppilaaksiottoalueen lapsille ja muille nykyisille oppilaille annetaan mahdollisuus hakeutua seuraavaksi lukuvuodeksi opiskelemaan Lahnuksen kouluun.

4
päättää, että pyritään kehittämään ratkaisuja, joilla Kalajärven- ja Lahnuksen koulurakennusten käyttöastetta saadaan nostettua - myös asukkaita osallistaen - esimerkiksi harrastus- ja erilaista koulutustoimintaa hyödyntämällä.

Vuornos, Laakso, Nores ja puheenjohtaja Katainen ilmoittivat eriävän mielipiteensä.

Kasvun ja oppimisen lautakunta 06.03.2024 § 43

Päätösehdotus Esittelijä

 Perusopetuksen johtaja Nurmi Juha

Kasvun ja oppimisen lautakunta päättää, että

1
Lahnuksen koulun toiminta päättyy 31.7.2024 ja oppilaille osoitetaan koulupaikka Kalajärven koulusta tai tarvittaessa muista alueen kouluista.  

2
Lahnuksen koulun johtokunta lakkaa 31.7.2024.

Käsittely 

Koponen teki Kosken ja Hellströmin kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:

”Lautakunta hylkää esityksen Lahnuksen koulun lakkauttamisesta ja päättää käynnistää valmistelut Lahnuksen koulun toiminnan jatkamiseksi. Pohjois-Espoon palveluverkko perusopetuksen osalta on jo tällä hetkellä suppea verrattuna moniin muihin Espoon alueisiin. Lisäksi alueen väestömäärän odotetaan kasvavan lähitulevaisuudessa.”

Keronen teki seuraavan vastaehdotuksen:

”Lautakunta päättää, että Lahnuksen koulun toiminta jatkuu. Väestöennusteen mukaan alueen väestö ja lapsimäärä nousevat muutaman vuoden kuluessa kasvuun. Koulun lakkauttamisesta ei saada merkittäviä säästöjä, minkä lisäksi lakkauttaminen aiheuttaa myös uusia kuluja, kuten esimerkiksi kuljetukset.” 

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Räf totesi Kerosen vastaehdotuksen raukeavan kannattamattomana.

Puheenjohtaja Räf totesi, että on tehty kannatusta saanut esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava vastaehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.

Äänestyksessä Koposen vastaehdotuksen puolesta äänesti 5 jäsentä ja 7 jäsentä äänesti esittelijän päätösehdotuksen puolesta.

Puheenjohtaja Räf totesi kasvun ja oppimisen lautakunnan seitsemällä äänellä viittä ääntä vastaan hyväksyneen esittelijän päätösehdotuksen. Äänestysraportti on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Kasvun ja oppimisen lautakunta:

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.

Kasvun ja oppimisen lautakunta 07.02.2024 § 22

Päätösehdotus Esittelijä

 Perusopetuksen johtaja Nurmi Juha

Kasvun ja oppimisen lautakunta päättää, että

1
Lahnuksen koulun toiminta päättyy 31.7.2024 ja oppilaille osoitetaan koulupaikka Kalajärven koulusta tai tarvittaessa muista alueen kouluista.  

2
Lahnuksen koulun johtokunta lakkaa 31.7.2024.

Käsittely 

Puheenjohtaja Räf teki Kurrin, Vanhasen, Klingin, Wallsin, Koposen ja Kosken kannattamana asian pöydällepanoa seuraavin perusteluin:

”Lautakunta päättää, että asia jätetään pöydälle maaliskuun kokoukseen. Pöydällä olon aikana lautakunnalle valmistellaan selvitys Poke:n etenemisaikataulusta. Lautakunta edellyttää, että kaava-arkkitehti tulee esittelemään alueen kaavoitukselliset suunnitelmat ja tilatarpeet.”

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Räf tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Päätös

Kasvun ja oppimisen lautakunta:

Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi