Kaupunkisuunnittelulautakunta
Pöytäkirja 27.03.2024/Pykälä 39

Asianumero 1853/10.02.02/2022

Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.03.2024 § 39

§ 39

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Käsittely 

Keskustelun aluksi esittelijä teki seuraavan muutoksen: "Tarkistetaan yleiskaavakarttaa käyttötarkoitusmerkintöjen osalta siten, että lisätään kartalle SL-alue, joka muodostuu Pirttimäen luonnonsuojelualueesta (YSA204245) ja siihen liittyvistä Pohjoisosien yleiskaavan (PYK II) SL1-alueista. Muutos V-alueesta SL-alueeksi on teknisluonteinen. Se ei muuta oikeusvaikutuksia suhteessa voimassa olevaan yleiskaavaan."

Keskustelun aikana Finström Siivolan kannattamana teki muutosehdotukset 3.1-3.14 ja Aarnion kannattamana muutosehdotuksen 3.120. (liite §39 vastaehdotukset)

Siivola Finströmin kannattamana teki muutosehdotukset 3.15-3.28 ja 3.119. (liite §39 vastaehdotukset)

Aarnio Berglundin kannattamana teki muutosehdotuksen 3.29. (liite §39 vastaehdotukset)

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki muutosehdotukset 3:30-3.35, 3.37-3.51, 3.53, 3.55-3.56, 3.59-3.60, 3.63-3.70, 3.72-3.75, 3.83 ja Kemppi-Virtasen kannattamana muutosehdotuksen 3.62 sekä muutosehdotuksen 3.71. (liite §39 vastaehdotukset)

Portin puheenjohtajan kannattamana teki muutosehdotukset 3.77, 3.80-3.81 sekä muutosehdotukset 3.76 ja 3.82. (liite §39 vastaehdotukset)

Järvinen puheenjohtajan kannattamana teki muutosehdotukset 3:84-3.85, 3.88-3.91, 3.93-3.94, 3.96-3.101, 3.105, 3.112-3.113, 3.115, 3.117-3.118. sekä muutosehdotukset 3.103-3.104, 3.107-3.111, 3.114, 3.116 (liite §39 vastaehdotukset)

Keskustelun asiasta päätyttyä puheenjohtaja teki ehdotuksen asian käsittelytavasta, jonka mukaisesti lautakunta käsittelee kannatetut muutosehdotukset yksitellen kokouksessa jaetun käsittelyjärjestyksen mukaisesti. Äänestykset suoritetaan siten, että esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja muutosehdotuksia kannattavat äänestävät EI, ellei käsittelykohdassa erikseen muuta sovita. Äänestyksistä muodostuu pöytäkirjan liitteeksi tuleva äänestysraportti. Lautakunta hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen asian käsittelytavasta yksimielisesti.

Puheenjohtaja totesi, että muutosehdotuksia 3.25, 3.27, 3.29, 3.30, 3.31, 3.32, 3.33, 3.35, 3.37, 3.40, 3.41, 3.43, 3.83 sisältäen ehdotuksen 3.82, 3.88, 3.91, 3.94, 3.98, 3.100, 3.105 on kannatettu, ja tiedusteli, voidaanko ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Edelleen puheenjohtaja totesi, että seuraavia muutosehdotuksia on myös vastustettu, joten niistä on äänestettävä:

Ensimmäisessä äänestyksessä äänestettiin puheenjohtajan muutosehdotuksesta (3.34). JAA ääniä tuli 7 ja EI ääniä 6. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä kuutta (6) vastaan päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen.

Toisessa äänestyksessä äänestettiin Järvisen muutosehdotuksesta (3.84). JAA ääniä tuli 6 ja EI ääniä 7. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä kuutta (6) vastaan päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen.

Kolmannessa äänestyksessä äänestettiin Järvisen muutosehdotuksesta (3.85). JAA ääniä tuli 7, EI ääniä 5 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä viittä (5) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Neljännessä äänestyksessä äänestettiin Järvisen muutosehdotuksesta (3.117). JAA ääniä tuli 6, EI ääniä 6 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kuudella (6) äänellä kuutta (6) vastaan, puheenjohtajan äänen ratkaisulla ja yhden (1) äänestäessä tyhjää, hyväksyä muutosehdotuksen.

Viidennessä äänestyksessä äänestettiin Järvisen muutosehdotuksesta (3.118). JAA ääniä tuli 6, EI ääniä 6 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kuudella (6) äänellä kuutta (6) vastaan, puheenjohtajan äänen ratkaisulla ja yhden (1) äänestäessä tyhjää, hyväksyä muutosehdotuksen.

Kuudennessa äänestyksessä äänestettiin puheenjohtajan muutosehdotuksesta (3.38). JAA ääniä tuli 5 ja EI ääniä 8. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla (8) äänellä viittä (5) vastaan päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen.

Seitsemännessä äänestyksessä äänestettiin Järvisen muutosehdotuksesta (3.90). JAA ääniä tuli 6, EI ääniä 6 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kuudella (6) äänellä kuutta (6) vastaan, puheenjohtajan äänen ratkaisulla ja yhden (1) äänestäessä tyhjää, hyväksyä muutosehdotuksen.

Kahdeksannessa äänestyksessä äänestettiin puheenjohtajan muutosehdotuksesta (3.39). JAA ääniä tuli 6, EI ääniä 6 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kuudella (6) äänellä kuutta (6) vastaan, puheenjohtajan äänen ratkaisulla ja yhden (1) äänestäessä tyhjää, hyväksyä muutosehdotuksen.

Yhdeksännessä äänestyksessä äänestettiin Järvisen muutosehdotuksesta (3.93). JAA ääniä tuli 5, EI ääniä 6 ja 2 tyhjää ääntä. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kuudella (6) äänellä viittä (5) vastaan, kahden (2) äänestäessä tyhjää, hyväksyä muutosehdotuksen.

Kymmenennessä äänestyksessä äänestettiin Järvisen muutosehdotuksesta (3.96). JAA ääniä tuli 5, EI ääniä 7 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä viittä (5) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen.

Yhdestoista äänestys koski Järvisen muutosehdotusta (3.97). JAA ääniä tuli 5, EI ääniä 7 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä viittä (5) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen.

Kahdestoista äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotusta (3.42). JAA ääniä tuli 5 ja EI ääniä 8. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla (8) äänellä viittä (5) vastaan päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen.

Kolmastoista äänestys koski Järvisen muutosehdotusta (3.99). JAA ääniä tuli 5, EI ääniä 7 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä viittä (5) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen.

Neljästoista äänestys koski Järvisen muutosehdotusta (3.101). JAA ääniä tuli 7, EI ääniä 4 ja 2 tyhjää ääntä. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä neljää (4) vastaan, kahden (2) äänestäessä tyhjää, päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Viidestoista äänestys koski Siivolan muutosehdotusta (3.20). JAA ääniä tuli 6, EI ääniä 6 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kuudella (6) äänellä kuutta (6) vastaan, puheenjohtajan äänen ratkaisulla ja yhden (1) äänestäessä tyhjää, päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Kuudestoista äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotusta (3.44). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Seitsemästoista äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotusta (3.45). JAA ääniä tuli 7 ja EI ääniä 6. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä kuutta (6) vastaan päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen.

Kahdeksastoista äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotusta (3.46). JAA ääniä tuli 7, EI ääniä 4 ja 2 tyhjää ääntä. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä neljää (4) vastaan, kahden (2) äänestäessä tyhjää, päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta keskeytti asian käsittelyn 27.3. klo 22.45 ja siirtyi käsittelemään asialistan muut asiat, jonka jälkeen lautakunta puheenjohtajan ehdotuksesta päätti keskeyttää kokouksen klo 23:00 ja jatkaa §39 käsittelyä jatkokokouksessa keskiviikkona 3.4.2024 klo 17:30 alkaen.

Asian käsittely jatkui edellisen kokouksen mukaisesti ja puheenjohtaja totesi, että muutosehdotuksia 3.1, 3.9, 3.14-3.16, 3.18, 3.19, 3.21, 3.23, 3.53, 3.64, 3.70, 3.72, 3.74, 3.75, 3.77, 3.80, 3.81 on kannatettu, ja tiedusteli, voidaanko ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Edelleen puheenjohtaja totesi, että seuraavia muutosehdotuksia on myös vastustettu, joten niistä on äänestettävä:

Yhdeksästoista äänestys koski puheenjohtajan ja Finströmin muutosehdotuksia (3.47 ja 3.120). JAA ääniä tuli 8 ja EI ääniä 5. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla (8) äänellä viittä (5) vastaan päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen 3.47.

Kahdeskymmenes äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotusta (3.48). JAA ääniä tuli 6 ja EI ääniä 7. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä kuutta (6) vastaan päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen.

Kahdeskymmenesensimmäinen äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotusta (3.49 joka kattaa myös Järvisen muutosehdotukset 3.112 ja 3.115). JAA ääniä tuli 5 ja EI ääniä 8. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla (8) äänellä viittä (5) vastaan päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen.

Kahdeskymmenestoinen äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotusta (3.50 sisältäen ehdotuksen 3.76). JAA ääniä tuli 5 ja EI ääniä 8. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla (8) äänellä viittä (5) vastaan päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen.

Kahdeskymmeneskolmas äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotusta 3.51, joka sisältää ehdotuksen 3.28 ja Siivolan muutosehdotusta 3.26. JAA ääniä tuli 7, EI ääniä 5 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä viittä (5) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen 3.51.

Kahdeskymmenesneljäs äänestys koski Siivolan muutosehdotusta (3.17). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Kahdeskymmenesviides äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotusta (3.55). JAA ääniä tuli 5, EI ääniä 7 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä viittä (5) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen.

Kahdeskymmeneskuudes äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotusta 3.56 (Kokinkyläntien varren rakentaminen) ja Siivolan muutosehdotusta 3.22 (Kokinkyläntien varsi V-alueeksi). JAA ääniä tuli 8, EI ääniä 4 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla (8) äänellä neljää (4) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen 3.56.

Kahdeskymmenesseitsemäs äänestys koski Siivolan muutosehdotusta (3.7). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Kahdeskymmeneskahdeksas äänestys koski Siivolan muutosehdotusta (3.8). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Kahdeskymmenesyhdeksäs äänestys koski Siivolan muutosehdotusta (3.119). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Kolmaskymmenes äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotusta 3.59 ja Siivolan muutosehdotusta 3.4. JAA ääniä tuli 7, EI ääniä 5 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi lautakunnan seitsemällä (7) äänellä viittä (5) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen 3.59.

Kolmaskymmenesensimmäinen äänestys koski esittelijän pohjaehdotusta vastaa puheenjohtajan muutosehdotus 3.59. JAA ääniä tuli 6 ja EI ääniä 7. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi lautakunnan seitsemällä (7) äänellä kuutta (6) vastaan päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen 3.59.

Kolmaskymmenestoinen äänestys koski Finströmin muutosehdotusta (3.6). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Kolmaskymmeneskolmas äänestys koski Finströmin muutosehdotusta (3.10). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Kolmaskymmenesneljäs äänestys koski Finströmin muutosehdotusta (3.11). JAA ääniä tuli 8, EI ääniä 4 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla (8) äänellä neljää (4) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Kolmaskymmenesviides äänestys koski Finströmin muutosehdotusta (3.12). JAA ääniä tuli 8 ja EI ääniä 5. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla (8) äänellä viittä (5) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Kolmaskymmeneskuudes äänestys koski Järvisen muutosehdotusta (3.113). JAA ääniä tuli 5, EI ääniä 7 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä viittä (5) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen.

Kolmaskymmenesseitsemäs äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotusta (3.60). JAA ääniä tuli 6 ja EI ääniä 7. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä kuutta (6) vastaan päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen.

Kolmaskymmeneskahdeksas äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotusta 3.62 ja Finströmin muutosehdotusta 3.5. JAA ääniä tuli 8, EI ääniä 5. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi lautakunnan kahdeksalla (8) äänellä viittä (5) vastaan päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen 3.62.

Kolmaskymmenesyhdeksäs äänestys koski esittelijän pohjaehdotusta vastaa puheenjohtajan muutosehdotus 3.62. JAA ääniä tuli 4, EI ääniä 9. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi lautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen 3.62.

Neljäskymmenes äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotusta (3.63). JAA ääniä tuli 7 ja EI ääniä 6. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä kuutta (6) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Neljäskymmenesensimmäinen äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotusta 3.65. JAA ääniä tuli 5, EI ääniä 8. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi lautakunnan kahdeksalla (8) äänellä viittä (5) vastaan päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen.

Neljäskymmenestoinen äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotusta 3.66. JAA ääniä tuli 5, EI ääniä 8. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi lautakunnan kahdeksalla (8) äänellä viittä (5) vastaan päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen.

Neljäskymmeneskolmas äänestys koski Siivolan muutosehdotusta (3.24). JAA ääniä tuli 8, EI ääniä 4 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla (8) äänellä neljää (4) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Neljäskymmenesneljäs äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotusta (3.67). JAA ääniä tuli 6 ja EI ääniä 7. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä kuutta (6) vastaan päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen.

Neljäskymmenesviides äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotusta (3.68). JAA ääniä tuli 6 ja EI ääniä 7. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä kuutta (6) vastaan päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen.

Neljäskymmeneskuudes äänestys koski puheenjohtajan muutosehdotusta (3.69). JAA ääniä tuli 6 ja EI ääniä 7. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä kuutta (6) vastaan päättäneen hyväksyä muutosehdotuksen.

Neljäskymmenesseitsemäs äänestys koski Finströmin muutosehdotusta (3.2). JAA ääniä tuli 9, EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi lautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Neljäskymmeneskahdeksas äänestys koski Finströmin muutosehdotusta (3.3). JAA ääniä tuli 8, EI ääniä 3 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä kolmea (3) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Neljäskymmenesyhdeksäs äänestys koski Finströmin muutosehdotusta (3.13). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Lisäksi puheenjohtaja totesi, että muutosehdotukset 3.71, 3.73, 3.103, 3.104, 3.107, 3.108, 3.109, 3.110, 3.111, 3.114 ja 3.116 raukeavat kannattamattomina.

Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Selostus 

Espoon yleiskaava 2060 on strateginen aluevarauskaava, jolla vastataan kaupungin kehittämisen tulevaisuuden haasteisiin Espoo-tarinan mukaisesti. Yleiskaavan tavoitteet ovat yhtenevät valtakunnan ja maakunnan tason tavoitteiden kanssa. Suunnittelussa on etsitty niihin paikallisia ratkaisuja. Kaavaratkaisu pohjautuu yleiskaavan tavoitepäätöksen (KH 13.3.2023) mukaisiin yhdyskuntarakenteen kehittämisen päälinjoihin. Yleiskaavalla tavoitellaan Espoon kestävää kasvua ja tiivistymistä sekä kehittymistä viihtyisänä, luonnonläheisenä ja ilmastoviisaana verkostokaupunkina.

Espoon asukasluvun arvioidaan kasvavan yli 500 000 asukkaan vuoteen 2060 mennessä. Yleiskaavassa varaudutaan 210 000 uuteen asukkaaseen ja 90 000 uuteen työpaikkaan. Merkittävä osa kasvusta sijoittuu jo hyväksyttyjen ja voimassa olevien yleis- ja asemakaavojen alueille. Kaavaluonnoksessa esitetään maankäytön kehittämisen periaatteet ja painopistealueet vuoteen 2060 siten, että Espoon kasvu on kestävää ja tasapainoista kaupungin eri osissa. Kasvuun varautumisessa keskeinen näkökulma on joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen siten, että joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa pitkällä aikavälillä. Espoon moni-ilmeinen aluerakenne - aina kaupunkimaisista keskusta-alueista erämaata muistuttaviin luontoalueisiin ja upeaan saaristoon - antaa reunaehdot siihen, miten yleiskaavalla ohjataan nopeasti kasvavan kaupungin yhdyskuntarakennetta ja yhteen sovitetaan erilaisia toimintoja.

Espoon yleiskaavan 2060 suunnittelualueena on koko kaupunki. Tämä mahdollistaa kaupunkitasoisen tarkastelun, joka ottaa huomioon myös voimaan jäävien, ajantasaisten osayleiskaavojen alueet osana kokonaisuutta. Lopputuloksena on kartalla esitetty havainnollistus koko Espoon maankäytön tavoitetilanteesta vuonna 2060.

Yleiskaava 2060 korvaa voimassa olevat yleiskaavat ja osayleiskaavat lukuun ottamatta seuraavia voimassa olevia osayleiskaavoja: Blominmäki, Kera, Finnoo, Kaitaa-Iivisniemi, Kiviruukki ja Skataholmen-Svartholmen-Braskarna. Uusi yleiskaava korvaa Soukanniemi-Suvisaaristo osayleiskaavan vain Soukanniemen ja Svinön osalta. Uusi yleiskaava ei korvaa vireillä olevia Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa eikä Saariston ja Stora Bodö - Lilla Bodö osayleiskaavoja, mikäli ne tulevat voimaan ennen sitä. Espoon yleiskaavassa 2060 esitetty maankäyttö noudattaa voimaan jäävien osayleiskaavojen sisältöä.

Yleiskaavaluonnoksen aineisto koostuu kaavakartasta sekä kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä, jotka yhdessä osoittavat maankäytön tavoitetilan vuonna 2060 alueittain, sekä niitä täydentävästä kaavaselostuksesta.

Kaupunkirakenteen runkona kaupunkikeskukset ja raideverkosto sekä toimivat liikenneyhteydet

Yleiskaavaluonnoksen perustan muodostavat viisi kaupunkikeskusta sekä niitä muuhun kaupunkiin ja seutuun yhdistävät nykyiset ja uudet raideyhteydet. Uudet maankäytön kehittämisalueet tukeutuvat raideverkkoon. Virkistys ja luonnon monimuotoisuus muodostavat raamit kehitykselle.

Yleiskaavaluonnoksen lähtökohtana on kehittää kaupunkia tasapainoisesti ja varmistaa, että kaikki kaupunkikeskukset ovat vuonna 2060 vahvoja ja elinvoimaisia.

Yleiskaavatyössä on kiinnitetty erityistä huomiota Espoon keskuksen rooliin suhteessa muihin kaupunkikeskuksiin ja sen omiin kehittämistarpeisiin.

Espoon keskuksen liikenneyhteyksien kytkeytyminen eteläiseen Espooseen on tunnistettu yleiskaavatyössä yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi, jonka ratkaisemisella vahvistetaan alueen myönteistä kehitystä ja houkuttelevuutta kaikille kaupunkilaisille. Sillä on myös vaikutusta laajemmin muun uuden maankäytön painopisteiden sijoittumiseen.

Joukkoliikenneyhteyksien pitkän aikavälin kehittämismahdollisuuksiin varautuminen tukee Espoon keskuksen roolia koko läntisen Uudenmaan keskuksena, liikenteellisenä solmukohtana ja Espoon perinteikkäänä hallinnollisena keskuksena, jossa on mahdollista tulevaisuudessa kytkeä Rantaradan ja kaupunkiradan käytävät Länsimetron ja uuden Länsiradan joukkoliikennekäytäviin. Myös Jorvin linkittyminen kaupungin laajuiseen raideverkkoon parantaa kaupunkilaisille tärkeiden hyvinvointialueen toimintojen saavutettavuutta.

Raideverkon kehittämisen vaihtoehtoja on tutkittu yleiskaavatyön yhteydessä laajasti maankäytön ja joukkoliikenteen muodostaman kokonaisuuden näkökulmasta. Voimassa olevan yleiskaavan mukaiset varaukset ovat olleet lähtökohta vaihtoehtojen tutkimisessa. Näiden osalta on tunnistettu yhteysvälien edelleen merkittävä potentiaali ja osoitettu ajantasaistetut yhteysvälit: Länsirata (lähijunaliikenne), Matinkylä-Leppävaara (pikaraitiotie), Kivenlahti-Kauklahti (metro) ja Leppävaara-Viiskorpi (pikaraitiotie).

Espoon keskuksen kytkeytyminen eteläiseen Espooseen on esitetty uutena raideverkkoa täydentävänä yhteysvälinä Rantaradan ja Länsimetron käytävien välille. Yhteysvälin toteuttamiseen on esitetty useampia jatkoselvitettäviä vaihtoehtoja, joista kaavan luonnosvaiheessa yleisötilaisuuksineen on tärkeä käydä keskustelua.

Metrovaihtoehto välillä Espoon keskus (Jorvi) - Matinkylä mahdollistaa nopean yhteyden kaupunkikeskusten ja ratakäytävien välille, tuo uusia asumisen tiivistymiä metroasemien yhteyteen, parantaa kaupallisten palveluiden saavutettavuutta ja vahvistaa Espoon keskuksen potentiaalia Länsiradan ja Länsimetron käytävät yhdistävänä solmukohtana. Nopea metroyhteys parantaa myös Espoon eteläosien saavutettavuutta laajemmin, etenkin Tapiolassa ja Espoonlahdessa. Lisäksi uusi metrohaara lisää koko metrojärjestelmän kapasiteettia.

Pikaraitiotievaihtoehdot välillä Espoon keskus (Jorvi) - Matinkylä ja Espoon keskus (Jorvi) - Tapiola puolestaan korostavat enemmän matkanvarsien kytkeytymistä kaupunkikeskuksiin ja lisäävät rakentamista tasaisemmin raideyhteyksien varsilla.

Raideverkon yhteyteen on osoitettu asumisen ja työpaikkojen lisäksi kaupunkilaisten näkökulmasta tärkeitä palveluja kuten urheilupuistoja. Esimerkiksi Leppävaaran urheilupuiston saavutettavuus paranee merkittävästi.

Kaavaratkaisun raideverkko vahvistaa paitsi jo kehittymässä olevia keskuksia kuten Suurpeltoa, Keraa ja Länsimetron asemanseutuja, myös esimerkiksi Karakallion ja Viherlaakson aluetta, kun uuden pikaraitiotien varsilla maankäytön kehittämisen edellytykset paranevat.

Yleiskaavaluonnoksessa ajoneuvoliikenteen tie- ja katuverkosta on tunnistettu kehittämistarpeina esimerkiksi eritasoliittymiä sekä uusia väyliä tai niiden osia. Kokonaan uusille alueille on osoitettu kokoojakatuja. Ajoneuvoliikenteen esitetyt ratkaisut perustuvat ajoneuvoliikenteen toimivuuden tarkasteluun.

Muutoksena aiempiin yleiskaavoihin, Kehä II:n toteuttamatonta jatketta välillä Turuntie-Vihdintie ei enää esitetä yleiskaavassa. Varauksen seudulliset perusteet ovat poistuneet ja lähtökohdat yhteysvälin kehittämisessä katuna ovat heikot. Käytävä on osoitettu yleiskaavaluonnoksessa pääasiassa asumiseen ja virkistysalueiksi. Kehittyvän asumisen tarpeet ovat luontevasti ratkaistavissa nykyiseen katuverkkoon tukeutuen.

Yleiskaavatyön yhteydessä on kehitetty pyöräilyverkon hierarkiaa ja kattavuutta. Yleiskaavaluonnokseen on nostettu keskusten välisiä laadukkaita pyöräily-yhteyksiä eli baanoja, ja pyöräilyn edellytysten parantamiseen ohjataan muutenkin erityisesti tiiviisti toteutuvilla alueilla.

Viihtyisä kaupunki mahdollistaa monenlaista asumista ja turvaa lähipalvelut

Yleiskaavaluonnoksessa esitetyt asumisen alueet mahdollistavat omaleimaisten ja houkuttelevien kerros- ja pientaloalueiden kehittymisen monin eri tavoin ja aina kunkin paikan ominaispiirteistä lähtien. Lähtökohtana olemassa olevien asuinalueiden kehittämisessä ja maankäytön tehostamisessa on rakentamisen sopeutuminen olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäröivään maankäyttöön. Samalla kaava mahdollistaa vanhojen alueiden uudistamista ja kokonaan uusien alueiden rakentamisen.

Yleiskaavaluonnoksen mahdollistama uusi asuminen on sovitettu suunnitellun raideverkon ja olemassa olevan tie- ja katuverkon yhteyteen siten, että rakentamisen ja joukkoliikenteen kokonaisuus mahdollistaa nopeaan väestönkasvuun varautumisen. Arviolta 85 % uudesta maankäytöstä sijoittuu 600 metrin etäisyydelle yleiskaavaratkaisussa esitetystä joukkoliikenneyhteydestä tai yhden kilometrin etäisyydelle raskaan raiteen asemasta. Asumisen alueista kerrostalovaltaisia alueita on noin 25 %, monipuolisia asumisen alueita noin 30 % ja pientalovaltaisia alueita noin 45 %.

Merkittävimmät muutokset kohdistuvat uusien raideyhteyksien varsille etenkin Kivenlahti-Kauklahti -välille, Espoon keskus (Jorvi) - Matinkylä välille sekä Histan ja Myntinmäen alueille. Toisaalta kaavassa osoitetut pienet muutokset voivat olla paikallisesti hyvin merkittäviä kuten Soukanniemen ja Svinön osoittaminen asemakaavoitettavaksi ja Karakallion lähialueiden kehittäminen uuden pikaraitiotien myötä.

Kaavaratkaisussa on kiinnitetty erityistä huomiota kaupunkiympäristön käveltävyyteen ja viihtyisyyteen sekä vahvistettu keskusten vetovoimaisuutta ja toimintojen monipuolisuutta. Yleiskaavaratkaisuun esitetyillä varsinaisia keskusta-alueita laajemmilla keskustaympäristöjen kehittämisvyöhykkeillä tavoitellaan viihtyisien, vehreiden ja toiminnoiltaan monipuolisten ja elinvoimaisten kaupunkialueiden kehittymistä. Näillä alueilla kaava ohjaa myös kehittämään liikkumisen ympäristöjä jalankulkijoille ja pyöräilijöille turvallisiksi ja houkutteleviksi.

Asuinalueille osoitetuilla lähikeskuksilla ja lähipalvelukeskittymillä on haluttu varmistaa julkisten ja yksityisten palvelujen sekä kaupan hyvä saavutettavuus Lisäksi yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu tilavarauksia julkisille palveluille. Ne vastaavat kasvavan väestön palvelutarpeisiin. 

Houkutteleva kaupunki myös elinkeinoelämälle

Yleiskaavaluonnoksella on haluttu turvata houkuttelevien työpaikka-alueiden säilyminen ja kehittyminen Espoossa jatkossakin. Vetovoimaisimmat työpaikkakeskittymät on edelleen osoitettu työpaikka-alueina. Tarkoituksenmukaisissa sijainneissa toimitila-alueita on muutettu jonkin verran asumiseen.

Innovaatiokeskittymiä, elinkeinoelämän kilpailukykyä ja palvelujen saavutettavuutta on kaavaluonnoksessa vahvistettu varaamalla korkeakoulujen ja kaupunkikeskusten ympärille muodostuneita alueita monipuolisille keskusta- ja työpaikkatoiminnoille. Otaniemen ja Leppävaaran innovaatiokeskittymät kytkeytyvät uusien raideyhteyksien myötä vahvemmin muihin kaupunkikeskuksiin ja myös muuhun seutuun. Lisäksi uudet yhteydet lisäävät uusien työpaikka-alueiden potentiaalia erityisesti Espoon keskuksessa ja Espoonlahdessa. 

Kaupunkirakenteen reunoilta on varattu uusia alueita tilaa vaativille ja ympäristöhäiriötä aiheuttaville toiminnoille. Kaavalla turvataan merkittävimmät yhdyskuntateknisen huollon toiminnot myös kaupunkirakenteen sisällä.

Viheralueverkosto turvaa virkistystä ja luonnon monimuotoisuutta

Yleiskaavaluonnos ohjaa uuden rakentamisen pääosin nykyisten viheralueiden ulkopuolelle, ja tukee kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön sekä hiilinielujen ja -varastojen turvaamista.

Lähiluontoa, virkistystä ja luonnonmonimuotoisuutta turvaamaan on osoitettu monipuolinen ja kattava viheralueverkosto, joka on hyvin saavutettavissa kaikilta asumisen alueilta.

Keskuspuiston ulottuvuutta on laajennettu voimassa oleviin yleiskaavoihin nähden noin 35 % ja sen rajaus on osoitettu kaavakartalla. Espoonjokilaakso on osoitettu monipuolisena luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvojen kokonaisuutena, ja virkistysyhteyksistä Rantaraitti on osoitettu omalla merkinnällään. Virkistyksen moninaisuutta vahvistaa Vermon osoittaminen palvelujen alueeksi. Vermo voi tulevaisuudessa kehittyä merkittäväksi seudulliseksi ja valtakunnalliseksi tapahtumakeskittymäksi, hyödyntäen paikan hyvää saavutettavuutta ja erityisiä lähtökohtia merenrannan ja Talin virkistysalueen tuntumassa.

Kaavaratkaisussa on kiinnitetty erityistä huomiota luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten yhteyksien turvaamiseen. Kaavassa on osoitettu voimassa oleviin kaavoihin verrattuna runsaasti uusia suojelualueita. Uusina merkintöinä on osoitettu ekologiset runkoyhteydet ja näiden jatkuvuuden kannalta kriittiset kehittämiskohdat, sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Näihin sisältyy myös ennallistamiseen soveltuvia alueita, mikäli niiden tilan parantaminen tukee ekologisen verkoston toimivuutta ja tukee suojelualueiden muodostamaa verkostoa.

Yleiskaavatyö kytkeytyy vahvasti kaupungin ja seudun muuhun suunnitteluun

Yleiskaava edistää muun muassa ilmastolain mukaisia valtakunnallisia ilmastotavoitteita ja tukee osaltaan Espoon hiilineutraaliustavoitteen toteutumista. Kaava ohjaa uuden rakentamisen ilmastokestävästi nykyisten ja tulevien raiteiden varsille, pääosin nykyiseen rakenteeseen, ja antaa ohjeita maankäytön jatkosuunnitteluun. Kaavamääräyksillä ohjataan myös ilmastoriskien huomioon ottamiseen, kuten tulvariskeihin ja helleaaltoihin varautumiseen. Luonnon monimuotoisuutta ja lajien mahdollisuuksia siirtyä uusille alueille ilmaston muuttuessa tuetaan suojelualueilla, yhtenäisellä viheralueverkostolla ja ekologisten yhteyksien turvaamisella.

Yleiskaavaluonnosta on laadittu rinnan Luontoviisas Espoo -tiekarttatyön kanssa, joka valmistuu myöhemmin tänä vuonna. Työ perustuu Espoo-tarinan kirjaukseen "Laadimme tiekartan luonnon monimuotoisuuden elpymiseksi ja kokonaisheikentymättömyyden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä." Yleiskaava luo maankäytöllisen raamin luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle kohti vuotta 2035. Yleiskaavaan sisältyy useita luonnon monimuotoisuutta turvaavia ja vahvistavia uusia merkintöjä ja määräyksiä. Kaavaratkaisu tukee osaltaan tiekarttatyötä samalla, kun se mahdollistaa kaupungin kasvun.

Yleiskaavatyötä tehdään samanaikaisesti Länsiradan (Espoo-Salo-oikoradan) yleissuunnitelman ja ratasuunnitelman kanssa. Espoossa ratalinja on suunniteltu Myntinmäen ja Histan asemien kautta. Valittu ratageometria ei mahdollista asemien sijoittamista muualle. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava mahdollistaa voimaan tultuaan Länsiradan yleissuunnitelman hyväksymisen. Espoon yleiskaavassa 2060 esitetään lisäksi Myntinmäen asemavaraus ja siihen kytkeytyvät yhteensä noin 10 000 uuden asukkaan asuinalueet. Myntinmäestä laadittiin syksyllä 2023 ajantasaistettu maankäytön tarkastelu ja vaihtoehtojen vaikutusten vertailu, johon kaavaratkaisu perustuu.

Helsingin seudun MAL-sopimuksessa on sovittu uusien lähijunaliikenteen varikoiden sijoittumisesta eri ratakäytäviin, sekä tarvittavien selvitysten ja suunnitelmien laatimisesta. Varikon tarkempaa sijoittumista selvitetään yhdessä Kirkkonummen kanssa yleiskaavatyön rinnalla. Tässä vaiheessa lähijunaliikenteen varikkojen mahdollista sijoittamista tutkitaan Espoon puolella Näkinmetsään (kalliovarikko) ja Mankkiin.

Uudenmaan liitto on valmistautumassa voimassa olevan maakuntakaavakokonaisuuden täydentämiseen uudella vaihemaakuntakaavalla. Alustavan aikataulun mukaan vaihemaakuntakaavan hyväksyminen ajoittuisi vuodelle 2027 eli kaavatyö etenisi rinnakkaan Espoon yleiskaavan 2060 laatimisen kanssa. Yleiskaavatyössä on mahdollista nostaa maakunnalliseen tarkasteluun Espoon näkökulmasta tärkeitä suunnittelukysymyksiä. 

Selvitykset

Yleiskaavaa varten laaditut selvitykset löytyvät osoitteesta www.espoo.fi/yleiskaava2060

-          Espoon yleiskaava 2060 - luonnosvaiheen liikenneselvitys

-          Forsbacka-Myntinmäki-alueen asemavaraus (Länsirata)

-          Forsbacka-Myntinmäki suunnitteluvaihtoehtojen vaikutusten arviointi

-          Espoolaisten näkemys toivotusta asuinympäristöstä

-          Yleiskaavan elinkeinoselvitys

-          Espoon kaupan palveluverkkoselvitys

-          Satamaverkosto- ja veneiden talvisäilytysselvitys

-          Suvisaariston aaltoiluvaraselvitys

-          Lumen vastaanoton vaihtoehdot vuoteen 2060

-          Keskuspuiston maankäyttötarkastelu

-          Espoon lahopuu- ja lahokaviosammalinventointi 2023

-          Virtavesiselvitys

-          Länsi-Espoo uhanalaisten luontotyyppien kartoitus 2023

-          Histan luontoselvitys

-          Forsbackan luontoselvitys 2023

-          Mankin luontoselvitys 2023

-          Luonnosvaiheen osallistuminen

Vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Yleiskaava on tullut vireille 7.9.2022 ja siitä on julkaistu kuulutus kaupungin verkkosivuilla, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa.

Yleiskaavasta on laadittu 7.9.2022 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan.

Viranomaisneuvottelu ja osallistaminen

Yleiskaavan MRL 66 §:n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 26.1.2023.

Luonnosvaiheessa on pidetty etäinfotilaisuus yleiskaavan valmistelusta asukkaille sekä työpaja asukasyhdistyksille. Lisäksi yleiskaavatyö on ollut esillä Espoonlahden, Tapiolan, Vanha-Espoon ja Leppävaaran alueellisissa asukastilaisuuksissa, jotka on järjestetty koko kaupunkisuunnittelukeskuksen yhteistyönä. Tilaisuuksissa on käyty läpi muun muassa yleiskaavan tavoitteet ja tilanne, sekä keskusteltu yleiskaavan teemoista karttojen äärellä.

Lisäksi yleiskaavan aloitusvaiheessa on järjestetty Meidän Espoo 20X0 -tapahtumasarja, joka tavoitti vuonna 2022 noin 1500 kaupunkilaista keskustelemaan Espoon tulevaisuudesta. Meidän Espoo 20X0 -tapahtumasarjan keskustelut, vuonna 2022 toteutettu Mun Espoo kartalla -kysely sekä yleiskaavan syksyn 2022 asukastilaisuudet ja -kysely antoivat yleiskaavatyöhön tärkeää tietoa asukkaiden näkemyksistä. Tietoa on hyödynnetty yleiskaavan tavoitteiden ja yleiskaavaluonnoksen laatimisessa.

Hyväksyminen

Yleiskaavan hyväksyy valtuusto.

Jatkokäsittely

Asukastilaisuuksien järjestäminen

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.03.2024 § 35

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Kaupunkisuunnittelulautakunta

1
Ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 30 § mukaisesti nähtäville 28.2.2024 päivätyn Espoon yleiskaava 2060-luonnoksen, piirustusnumero 7500,

2
pyytää yleiskaavaluonnoksesta tarvittavat lausunnot,

3
järjestää yleiskaavaluonnoksesta tarvittavan määrän asukastilaisuuksia ja valitsee niiden puheenjohtajiksi ________.

Käsittely 

Keskustelun aluksi esittelijä täydensi asian päätösesitystä, kaavakarttaa ja kaavamääräyksiä. Esittelijän täydennykset on koottu yhteen asian liitteeksi.

Keskustelun aikana puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki ehdotuksen asian jättämisestä pöydälle muuten kuin asukastilaisuuksien osalta.

Portin Järvisen kannattamana ehdotti yhden ruotsinkielisen asukastilaisuuden järjestämistä.

Järvinen Portinin kannattamana ehdotti yhden englanninkielisen asukastilaisuuden järjestämistä.

Lautakunta teki yhteisesti ehdotuksen asukastilaisuuksien puheenjohtajista seuraavasti:

Julia Lindholm, Leppävaara

Isto Havu, Kauklahti

Tere Sammallahti, Suur-Tapiola

Risto Nevanlinna (varalla Marjaana Siivola), Vanha Espoo

Liisa Kivekäs, Pohjois-Espoo sekä

Anders Portin, ruotsinkielinen tilaisuus

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotukset asukastilaisuuksista ja niiden puheenjohtajista sekä ehdotus asian jättämisestä pöydälle hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta

1
päätti järjestää yleiskaavaluonnoksesta asukastilaisuuksia suuralueittain Leppävaarassa, Tapiolassa, Matinkylässä, Espoonlahdessa, Kauklahdessa, Vanha-Espoossa ja Pohjois-Espoossa sekä yhden ruotsinkielisen ja yhden englanninkielisen asukastilaisuuden. Kuudessa tilaisuudessa puheenjohtajana toimii kaupunkisuunnittelulautakunnan edustaja ja kolmessa tilaisuudessa kaupunginhallituksen edustaja. Tilaisuuksiin puheenjohtajiksi valittiin Julia Lindholm (Leppävaara), Isto Havu (Kauklahti), Tere Sammallahti (Suur-Tapiola), Risto Nevanlinna (varalla Marjaana Siivola, Vanha-Espoo), Liisa Kivekäs (Pohjois-Espoo) sekä Anders Portin (ruotsinkielinen tilaisuus). Kaupunginhallitus valitsee puheenjohtajan Espoonlahden, Matinkylän ja englanninkieliselle asukastilaisuudelle.

2
päätti jättää muilta osin asian yksimielisesti pöydälle lautakunnan 27.3.2024 pidettävään kokoukseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.02.2024 § 31

Päätösehdotus 

Esittelijä

 Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Kaupunkisuunnittelulautakunta

1
Ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus hyväksyy MRA 30 § mukaisesti nähtäville 28.2.2024 päivätyn Espoon yleiskaava 2060-luonnoksen, piirustusnumero 7500,

2
pyytää yleiskaavaluonnoksesta tarvittavat lausunnot,

3
järjestää yleiskaavaluonnoksesta tarvittavan määrän asukastilaisuuksia ja valitsee niiden puheenjohtajiksi ________.

Käsittely 

Keskustelun aikana puheenjohtaja Vehmasen kannattamana ehdotti asian jättämistä pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus asian jättämisestä pöydälle hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta
päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle lautakunnan 13.3.2024 pidettävään kokoukseen.

Kaupunginhallitus 04.12.2023 § 332

Päätösehdotus 

Esittelijä

Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus

1

kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa valmistelemaan yleiskaavan tavoitteet siten, että kaupunginhallituksen on mahdollista hyväksyä yleiskaavan tavoitteet maaliskuussa 2023,

2

merkitsee tiedoksi liitteen mukaisen selvityksen kaupungin muuttoliikkeestä kaupunginhallituksen 20.6.2022 (§ 220) päätöksen mukaisesti.

Käsittely

Asia käsiteltiin pykälän 352 jälkeen.

Päätös

Kaupunginhallitus:

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kaupunginhallitus 13.03.2023 § 76

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus

hyväksyy kokonaisyleiskaavan (Espoon yleiskaava 2060) tavoitteiksi:

1) Espoo kasvaa ja tiivistyy kestävästi

Varaudutaan kaupungin kasvuun.

Ohjataan uusi rakentaminen ensisijaisesti joukkoliikenteen runkoyhteyksien varrelle ja huolehditaan ajoneuvoliikenteen toimivuudesta.

Mahdollistetaan omaleimaisten kerros- ja pientaloalueiden kehittyminen ja torjutaan segregaatiota.

Vahvistetaan innovaatiokeskittymiä ja turvataan monipuolisen elinkeinotoiminnan tarpeet.

2) Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki

Parannetaan poikittaista joukkoliikenneverkkoa ja pyöräilyn edellytyksiä.

Huolehditaan hiilinieluista ja -varastoista.

Tuetaan erikokoisten keskusten vetovoimaisuutta ja toimintojen monipuolisuutta.

Mahdollistetaan hiilineutraalit energiaratkaisut.

3) Espoo on viihtyisä ja luonnonläheinen

Parannetaan tiivistyvän kaupunkiympäristön käveltävyyttä ja viihtyisyyttä historiaa vaalien.

Turvataan hyvin saavutettavat virkistysalueet.

Tuetaan luonnon monimuotoisuuden vahvistumista.

Vahvistetaan merellisyyttä ja vesistöjen merkitystä.

Käsittely Puheenjohtaja Partasen ym. kannattamana teki seuraavan muutosesityksen:

1)      Espoo kasvaa ja kehittyy kestävästi

Varaudutaan kaupungin kasvuun.

Ohjataan uusi rakentaminen ensisijaisesti nykyisten ja tulevien raiteiden sekä merkittävimpien joukkoliikennereittien varrelle ja huolehditaan ajoneuvoliikenteen toimivuudesta ja sujuvuudesta. Tiivistyvien alueiden välisiä alueita kehitetään pääosin pientalovaltaisina alueina.

Mahdollistetaan omaleimaisten kerros- ja pientaloalueiden kehittyminen ja sopeutuminen olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäröivään maankäyttöön sekä torjutaan segregaatiota.

Vahvistetaan innovaatiokeskittymiä ja turvataan monipuolisen elinkeinotoiminnan tarpeet. Edistetään yksityisiä ja julkisia palveluja, työpaikkoja asumista yhdistävää keskustarakennetta.

Kaupunkia kehitetään historiaa ja kerroksellisuutta vaalien.

2)      Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki

Parannetaan poikittaista joukkoliikenneverkkoa ja pyöräilyn edellytyksiä.

Huolehditaan hiilinieluista- ja varastoista.

Tuetaan kaupunkikeskusten sekä paikallis- ja aluekeskusten vetovoimaisuutta ja toimintojen monipuolisuutta.

Mahdollistetaan hiilineutraalit energiaratkaisut.

Tunnistetaan alueelliset ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista.

3)      Espoo on viihtyisä ja luonnonläheinen

Parannetaan tiivistyvän kaupunkiympäristön käveltävyyttä ja viihtyisyyttä.

Turvataan lähiluonto ja hyvin saavutettavat virkistysalueet muun muassa laajentamalla Keskuspuistoa.

Tuetaan luonnon monimuotoisuuden vahvistumista.

Vahvistetaan merellisyyttä ja vesistöjen merkitystä.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus hyväksyi kokonaisyleiskaavan (Espoon yleiskaava 2060) tavoitteiksi:

1) Espoo kasvaa ja kehittyy kestävästi

Varaudutaan kaupungin kasvuun.

Ohjataan uusi rakentaminen ensisijaisesti nykyisten ja tulevien raiteiden sekä merkittävimpien joukkoliikennereittien varrelle ja huolehditaan ajoneuvoliikenteen toimivuudesta ja sujuvuudesta. Tiivistyvien alueiden välisiä alueita kehitetään pääosin pientalovaltaisina alueina.

Mahdollistetaan omaleimaisten kerros- ja pientaloalueiden kehittyminen ja sopeutuminen olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäröivään maankäyttöön sekä torjutaan segregaatiota.

Vahvistetaan innovaatiokeskittymiä ja turvataan monipuolisen elinkeinotoiminnan tarpeet. Edistetään yksityisiä ja julkisia palveluja, työpaikkoja asumista yhdistävää keskustarakennetta.

Kaupunkia kehitetään historiaa ja kerroksellisuutta vaalien.

2) Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki

Parannetaan poikittaista joukkoliikenneverkkoa ja pyöräilyn edellytyksiä.

Huolehditaan hiilinieluista- ja varastoista.

Tuetaan kaupunkikeskusten sekä paikallis- ja aluekeskusten vetovoimaisuutta ja toimintojen monipuolisuutta.

Mahdollistetaan hiilineutraalit energiaratkaisut.

Tunnistetaan alueelliset ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista.

3) Espoo on viihtyisä ja luonnonläheinen

Parannetaan tiivistyvän kaupunkiympäristön käveltävyyttä ja viihtyisyyttä.

Turvataan lähiluonto ja hyvin saavutettavat virkistysalueet muun muassa laajentamalla Keskuspuistoa.

Tuetaan luonnon monimuotoisuuden vahvistumista.

Vahvistetaan merellisyyttä ja vesistöjen merkitystä.

Kaupunginhallitus 06.03.2023 § 66

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus

hyväksyy kokonaisyleiskaavan (Espoon yleiskaava 2060) tavoitteiksi:

1) Espoo kasvaa ja tiivistyy kestävästi

Varaudutaan kaupungin kasvuun.

Ohjataan uusi rakentaminen ensisijaisesti joukkoliikenteen runkoyhteyksien varrelle ja huolehditaan ajoneuvoliikenteen toimivuudesta.

Mahdollistetaan omaleimaisten kerros- ja pientaloalueiden kehittyminen ja torjutaan segregaatiota.

Vahvistetaan innovaatiokeskittymiä ja turvataan monipuolisen elinkeinotoiminnan tarpeet.

2) Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki

Parannetaan poikittaista joukkoliikenneverkkoa ja pyöräilyn edellytyksiä.

Huolehditaan hiilinieluista ja -varastoista.

Tuetaan erikokoisten keskusten vetovoimaisuutta ja toimintojen monipuolisuutta.

Mahdollistetaan hiilineutraalit energiaratkaisut.

3) Espoo on viihtyisä ja luonnonläheinen

Parannetaan tiivistyvän kaupunkiympäristön käveltävyyttä ja viihtyisyyttä historiaa vaalien.

Turvataan hyvin saavutettavat virkistysalueet.

Tuetaan luonnon monimuotoisuuden vahvistumista.

Vahvistetaan merellisyyttä ja vesistöjen merkitystä.

Käsittely Puheenjohtaja Partasen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.02.2023 § 22

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Kaupunkisuunnittelulautakunta

päättää esittää kaupunginhallitukselle kokonaisyleiskaavan (Espoon yleiskaava 2060) tavoitteiksi:

1) Espoo kasvaa ja tiivistyy kestävästi

Varaudutaan kaupungin kasvuun.

Ohjataan uusi rakentaminen ensisijaisesti joukkoliikenteen runkoyhteyksien varrelle ja huolehditaan ajoneuvoliikenteen toimivuudesta.

Mahdollistetaan omaleimaisten kerros- ja pientaloalueiden kehittyminen ja torjutaan segregaatiota.

Vahvistetaan innovaatiokeskittymiä ja turvataan monipuolisen elin-keinotoiminnan tarpeet.

2) Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki

Parannetaan poikittaista joukkoliikenneverkkoa ja pyöräilyn edellytyksiä.

Huolehditaan hiilinieluista ja -varastoista.

Tuetaan erikokoisten keskusten vetovoimaisuutta ja toimintojen monipuolisuutta.

Mahdollistetaan hiilineutraalit energiaratkaisut.

3) Espoo on viihtyisä ja luonnonläheinen

Parannetaan tiivistyvän kaupunkiympäristön käveltävyyttä ja viihtyisyyttä historiaa vaalien.

Turvataan hyvin saavutettavat virkistysalueet.

Tuetaan luonnon monimuotoisuuden vahvistumista.

Vahvistetaan merellisyyttä ja vesistöjen merkitystä.

Käsittely Keskustelun aikana puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.1): "Muutetaan teksti "varaudutaan kaupungin kasvuun" muotoon "Yleiskaavassa varaudutaan siihen, että Espoon vuotuinen väestönkasvu jatkuu vuoteen 2060 vähintään 4 000 asukkaalla ja että kasvu jatkuu myös yleiskaavan tavoitevuoden jälkeen"."

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.2): "Lisätään 1. otsikon alle: "Kaavaprosessissa korostetaan kuntalaistenosallisuutta ja avoimuutta. Edistetään kuntalaisten asumistoiveiden toteutumista osoittamalla riittävät varaukset erityisesti pientalorakentamiseen"."

Puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.3): "Lisäys 1. otsikon alle: "Pyritään taloudellisesti ja sosiaalisesti tasapainoiseen väestökehitykseen ja torjutaan segregaatiota aiheuttavia ratkaisuja"."

Puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.4): "Lisätään 1. otsikon viimeiseen kohtaan toinen virke: "Teollisuudelle ja varastointiin osoitettuja alueita lisätään siten, että niiden tarjonta saadaan seudullisesti kilpailukykyiselle tasolle"."

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.5): "Lisäys 2. otsikon jälkeen: "Ohjataan resurssiviisaisiin ratkaisuihin asemakaavoituksessa välttämällä painetta rakennusten ennenaikaiseen purkamiseen ja rakentamistaloudellisesti kalliisiin ratkaisuihin"."

Puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.6): "Lisätään 3. otsikon jälkeen "Yhteys asunnoista lähiluontoon määritellään samalla tavoin kuin POKEssa"."

Puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.7): "Uusi päätöskohta, viisi erillistä ehdotusta: "Lautakunta tekee seuraavat hankeprosessia koskevat päätökset:

1. Tarkastelu uusien asukkaiden sijoittumisesta tehdään riittävän varhaisessa vaiheessa. Perustelu: Vuoteen 2060 ennakoitu väestönkasvu vastaa yli puolta kaupungin tämän hetken asukasluvusta. POKEn alkuperäinen alue kattoi Mankin seutua lukuun ottamatta melkein kaikki asemakaavoittamattomat alueet, ja tämä olisi tarkoittanut 60 000 asukkaan lisäystä. Jo rakennetuille kerrostaloalueille ei voida lisätä rakentamista merkittävässä määrin, kun otetaan huomioon tilan osoittaminen sitä varten tarvittaville koulu- ja päiväkotipalveluille, ja pientaloalueiden muuttamiselle kerrostaloalueiksi ei ole kuntalaisten tukea. POKEsta pois rajatuille alueille tulisi tällöin osoittaa rakentamista yli 100 000 asukkaalle, mikä ei näytä mahdolliselta. Tarkastelun tuloksena saattaa siten olla, että myös valtuuston päätöksen mukaiselle POKEn alueelle tulisi osoittaa uusia paikalliskeskuksia ja muuta rakentamista.

2. Maakuntakaavassa on varauduttu väestönkasvuun vuoteen 2050 asti. Seuraavan vuosikymmenen väestönkasvu 40 000 asukasta joudutaan ilmeisesti ainakin osin sijoittamaan siten, että se on ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, ja tällaisena kaavaluonnosta ei voi asettaa nähtäville. Tämä ratkaistaan esittämällä kyseiset alueet varauksina, jotka kuvaavat kaupungin tavoitteita maakuntakaavan seuraavan tarkistuksen yhteydessä.

3. Suunnittelu kohdistuu vuoden 2060 tilanteeseen, ja siinä otetaan huomioon odotettavissa olevat muutokset teknologiassa ja muussa yhteiskunnassa;

4. Vieraskielisten espoolaisten osuus väestöstä on jo saavuttanut yhden viidesosan. Kaupunki on päättänyt englannin kielen kaupungin kolmanneksi käyttökieleksi. Yleiskaavaprosessi viedään läpi kolmella kielellä siten, että englantia osaavien muunkielisten mahdollisuudet osallistua siihen eivät ole sanottavasti huonommat kuin suomen- ja ruotsinkielisten.

 5. Kaavaprosessin vieminen läpi suunniteltua aikataulu noudattaen edellyttää, että huomautusten ja muistutusten pohjalta ratkaistavien asioiden määrä jää vähäiseksi."

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.8): "Lautakunta kiirehtii kaupunginhallitukselta päätöstä veneiden säilytyksestä ja venesatamista sekä junavarikon sijainnista."

Ülle Finströmin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.9): "Lisätään kohdan 2. "Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki" alle: Parannetaan poikittaista joukkoliikenneverkkoa ja pyöräilyn edellytyksiä sekä laajennetaan raideliikenneverkkoa."

Ülle puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.10): "Lisätään kohdan 2. "Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki" alle: Tunnistetaan alueelliset ilmastoriskit ja edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista."

Järvinen Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.11): "Lisäys kohtaan 2: Huolehditaan päästöttömän autoliikenteen edellytyksistä."

Järvinen Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.12): "Lisäys kohtaan 1: Varaudutaan tie- ja katuverkostoa hyödyntävän joukkoliikenteen automatisoitumiseen."

Järvinen Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.13): "Lisäys kohtaan 1: Parannetaan kadunvarsipysäköinnin edellytyksiä ja kiinnitetään huomiota päästöttömän autoliikenteen sujuvuuteen."

Nevanlinna Üllen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.14): "Päätösehdotus muutetaan seuraavaan muotoon: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle kokonaisyleiskaavan (Espoon yleiskaava 2060) tavoitteiksi:

1) Espoo kasvaa ja tiivistyy kestävästi Varaudutaan kaupungin kasvuun. Ohjataan uusi rakentaminen ensisijaisesti joukkoliikenteen runkoyhteyksien varrelle ja huolehditaan (a) etenkin jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ajoneuvoliikenteen toimivuudesta. Mahdollistetaan omaleimaisten (b) kerros- ja pientaloalueiden asuinalueiden kehittyminen ja torjutaan segregaatiota. Vahvistetaan innovaatiokeskittymiä ja turvataan monipuolisen elinkeinotoiminnan tarpeet (c) erityisesti vihreän siirtymän näkökulmasta.

2) Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki (d) Laajennetaan raideliikenneverkkoa Matinkylä-Suurpelto-Kera-Leppävaara-yhteydestä alkaen, parannetaan poikittaista joukkoliikenneverkkoa ja pyöräilyn edellytyksiä. Huolehditaan hiilinieluista ja -varastoista. (e) Tunnistetaan alueelliset ilmastoriskit ja edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista. Tuetaan erikokoisten keskusten vetovoimaisuutta ja toimintojen monipuolisuutta. Mahdollistetaan hiilineutraalit energiaratkaisut (f) ja ohjataan niihin.

3) Espoo on viihtyisä ja luonnonläheinen Parannetaan tiivistyvän kaupunkiympäristön käveltävyyttä (g), pyöräiltävyyttä ja viihtyisyyttä historiaa vaalien, lisäten kaupunkivihreää ja vahvistaen lähiluontoa. Turvataan hyvin saavutettavat virkistysalueet. (h) Ehkäistään luontokatoa perustamalla uusia luonnonsuojelualueita, tuetaan luonnon monimuotoisuuden vahvistumista sekä Keskuspuiston luontoarvoja ja varmistetaan luontoalueiden kytkeytyneisyys huolehtimalla ekologisista yhteyksistä erityisesti rannikon, Keskuspuiston ja Nuuksion välillä. Vahvistetaan merellisyyttä ja vesistöjen merkitystä (i) luontoarvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta."

Keskustelun asiasta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että asiassa on tehty kannatettuja muutosehdotuksia ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja myös totesi, että kaikki muutosehdotukset, mukaan lukien Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) sisältämät yhdeksän kohtaa, käsitellään erikseen. Lautakunta hyväksyi puheenjohtajan äänestysehdotuksen, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat muutosehdotusta äänestävät EI.

Ensimmäisessä äänestyksessä äänestettiin puheenjohtajan muutosehdotuksesta (3.1). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Toisessa äänestyksessä äänestettiin Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) kohdasta (a). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuskohdan.

Kolmannessa äänestyksessä äänestettiin Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) kohdasta (b). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuskohdan.

Neljännessä äänestyksessä äänestettiin Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) kohdasta (c). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuskohdan.

Viidennessä äänestyksessä äänestettiin puheenjohtajan muutosehdotuksesta (3.2). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Kuudennessa äänestyksessä äänestettiin puheenjohtajan muutosehdotuksesta (3.3). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Seitsemännessä äänestyksessä äänestettiin puheenjohtajan muutosehdotuksesta (3.4). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Kahdeksannessa äänestyksessä äänestettiin Järvisen muutosehdotuksesta (3.12). JAA ääniä tuli 9, EI ääniä 3 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä kolmea (3) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Äänestyksessä numero yhdeksän äänestettiin Järvisen muutosehdotuksesta (3.13). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Äänestyksessä numero kymmenen äänestettiin Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) kohdasta (d). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuskohdan.

Äänestyksessä numero yksitoista äänestettiin Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) kohdasta (e). JAA ääniä tuli 8 ja EI ääniä 5. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla (8) äänellä viittä (5) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuskohdan.

Äänestyksessä numero kaksitoista äänestettiin Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) kohdasta (f). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuskohdan.

Äänestyksessä numero kolmetoista äänestettiin puheenjohtajan muutosehdotuksesta (3.5). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Äänestyksessä numero neljätoista äänestettiin puheenjohtajan muutosehdotuksesta (3.6). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Äänestyksessä numero viisitoista äänestettiin puheenjohtajan muutosehdotuksesta (3.8). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Äänestyksessä numero kuusitoista äänestettiin Üllen muutosehdotuksesta (3.9). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Äänestyksessä numero seitsemäntoista äänestettiin Üllen muutosehdotuksesta (3.10). JAA ääniä tuli 7 ja EI ääniä 6. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä kuutta (6) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Äänestyksessä numero kahdeksantoista äänestettiin Järvisen muutosehdotuksesta (3.11). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Äänestyksessä numero yhdeksäntoista äänestettiin Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) kohdasta (g). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuskohdan.

Äänestyksessä numero kaksikymmentä äänestettiin Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) kohdasta (h). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuskohdan.

Äänestyksessä numero kaksikymmentäyksi äänestettiin Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) kohdasta (i). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuskohdan.

Äänestyksessä numero kaksikymmentäkaksi äänestettiin puheenjohtajan muutosehdotuksesta (3.7). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänestysten jälkeen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.01.2023 § 5

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Kaupunkisuunnittelulautakunta

päättää esittää kaupunginhallitukselle kokonaisyleiskaavan (Espoon yleiskaava 2060) tavoitteiksi:

1) Espoo kasvaa ja tiivistyy kestävästi

Varaudutaan kaupungin kasvuun.

Ohjataan uusi rakentaminen ensisijaisesti joukkoliikenteen runkoyhteyksien varrelle ja huolehditaan ajoneuvoliikenteen toimivuudesta.

Mahdollistetaan omaleimaisten kerros- ja pientaloalueiden kehittyminen ja torjutaan segregaatiota.

Vahvistetaan innovaatiokeskittymiä ja turvataan monipuolisen elin-keinotoiminnan tarpeet.

2) Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki

Parannetaan poikittaista joukkoliikenneverkkoa ja pyöräilyn edellytyksiä.

Huolehditaan hiilinieluista ja -varastoista.

Tuetaan erikokoisten keskusten vetovoimaisuutta ja toimintojen monipuolisuutta.

Mahdollistetaan hiilineutraalit energiaratkaisut.

3) Espoo on viihtyisä ja luonnonläheinen

Parannetaan tiivistyvän kaupunkiympäristön käveltävyyttä ja viihtyisyyttä historiaa vaalien.

Turvataan hyvin saavutettavat virkistysalueet.

Tuetaan luonnon monimuotoisuuden vahvistumista.

Vahvistetaan merellisyyttä ja vesistöjen merkitystä.

Käsittely Keskustelun aikana Kivekäs puheenjohtajan kannattamana ehdotti asian jättämistä pöydälle lautakunnan 4 viikon päästä pidettävään kokoukseen.

Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus pöydällepanosta hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta
päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle neljän viikon päästä pidettävään lautakunnan 15.2.2023 kokoukseen.

Kaupunginhallitus 28.11.2022 § 354

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus

1
kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa valmistelemaan yleiskaavan tavoitteet siten, että kaupunginhallituksen on mahdollista hyväksyä yleiskaavan tavoitteet maaliskuussa 2023,

2
merkitsee tiedoksi liitteen mukaisen selvityksen kaupungin muuttoliikkeestä kaupunginhallituksen 20.6.2022 (§ 220) päätöksen mukaisesti.

Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 352 jälkeen.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Selostus Kaupunginhallitus päätti 20.6.2022 kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelemaan tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi. Kaupunginhallitus päätti lisäksi, että työssä tulee hyödyntää tuoreita voimaan tulleita tai kaavatyön aikana voimaan tulevia osayleiskaavoja ja että tavoitteiden asettamisen pohjaksi laaditaan tarvittavat selvitykset muuttoliikkeestä sekä asukkaiden näkemyksiä toivotusta asuinympäristöstä.

Uusi kokonaisyleiskaava valmistellaan koko kaupungin alueelle. Finnoonsataman osayleiskaava sulautetaan kokonaisyleiskaavatyöhön. Espoon pohjois- ja keskiosien osayleiskaavan hyväksymisvaiheessa ulos rajattujen alueiden maankäyttö ratkaistaan kokonaiskaavan yhteydessä. Saariston osayleiskaavat jäävät vireille ja niiden osalta kokonaiskaavassa ratkaistaan vain yleiset maankäytön periaatteet. Osayleiskaavat, joiden on tarkoitus jäädä voimaan sellaisenaan, on esitetty liitteissä.

Yleiskaavan kokonaisaikataulussa on esitetty, että yleiskaavan tavoitteet hyväksytään vuonna 2023 ja että yleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville vuonna 2024. Jotta yleiskaavan valmistelu voi edetä aikataulun mukaisesti on tarpeen, että päätös yleiskaavan tavoitteista tehdään alkuvuodesta 2023.

Yleiskaavatyön pohjaksi on tehty liitteen mukainen selvitys Espoon muuttoliikkeestä. Selvitys asukkaiden näkemyksistä toivotuksi asuinympäristöksi valmistuu keväällä 2023.

Kaupunginhallitus 20.06.2022 § 220

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus

1
kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi,

2
työssä tulee hyödyntää tuoreita hyväksyttyjä osayleiskaavoja, jolloin kokonaisyleiskaavan koonti voidaan tehdä ripeällä aikataululla,

3
Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta ja siinä kuvatut kaupungin kehittämisen periaatteet taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä tulee näkyä kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa.

4
Tavoitteita laaditaan lähtökohdista, että
laadittava kokonaisyleiskaava ei korvaa uusimpia ajantasaisia voimassa olevia tai sitä ennen voimaan tulevia osayleiskaavoja, ja näiden osalta asemakaavatyötä viedään samanaikaisesti eteenpäin.
kaupunginhallituksen on mahdollista tehdä päätös yleiskaavan tavoitteista vuoden vaihteessa 2022 - 2023. 

Käsittely Puheenjohtaja Partasen ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:

-          päätösehdotuksen kohtaan 2: Yleiskaavojen yhdistäminen suoritetaan avaamatta tuoreiden hyväksyttyjen voimaan tulleiden tai yleiskaavatyön aikana voimaan tulevien osayleiskaavojen kaavamääräyksiä ja muuttamatta näitä kaavoja Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavassa käytettyyn pikselimuotoon.

-          uusi kohta 5: Tavoitteiden asettamisen pohjaksi laaditaan tarvittavat selvitykset ja analysoidaan kaupunkiin tulo- ja lähtömuuton syitä sekä selvitetään asukkaiden näkemyksiä toivotusta asuinympäristöstä.

-          uusi kohta 6: Kaavoituksen pohjaksi tehdään ratkaisu venesatamista, veneiden talvisäilytyksestä sekä yhteistyössä Kirkkonummen kanssa ratkaisu läntisestä junavarikosta. Mahdollinen Espoo-Salo-oikoradan asemavaraus, joka Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavan valmistelussa osoitettiin Myntinmäkeen, käsitellään osana yleiskaavaa.

-          uusi kohta 7: Suunnittelun yhteydessä valmistellaan Keskuspuiston laajentamista kaupunginhallituksen ja valtuuston aiempien linjausten mukaisesti.

Ampuja Laukkasen ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen päätösehdotuksen kohtaan kolme:

Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta tulee näkyä kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa. Lisäksi tavoitteissa tulee näkyä Espoon kasvun myötä lisääntyvän autoliikenteen aiheuttamat tarpeet tiestön ja muun liikenneinfrastruktuurin kehittämiselle.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 3 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Ampujan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Kaupunginhallitus

1
kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi,

2
työssä tulee hyödyntää tuoreita hyväksyttyjä osayleiskaavoja, jolloin kokonaisyleiskaavan koonti voidaan tehdä ripeällä aikataululla. Yleiskaavojen yhdistäminen suoritetaan avaamatta tuoreiden hyväksyttyjen voimaan tulleiden tai yleiskaavatyön aikana voimaan tulevien osayleiskaavojen kaavamääräyksiä ja muuttamatta näitä kaavoja Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavassa käytettyyn pikselimuotoon.

3
Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta ja siinä kuvatut kaupungin kehittämisen periaatteet taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä tulee näkyä kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa,

4
tavoitteita laaditaan lähtökohdista, että laadittava kokonaisyleiskaava ei korvaa uusimpia ajantasaisia voimassa olevia tai sitä ennen voimaan tulevia osayleiskaavoja, ja näiden osalta asemakaavatyötä viedään samanaikaisesti eteenpäin. Kaupunginhallituksen on mahdollista tehdä päätös yleiskaavan tavoitteista vuoden vaihteessa 2022-2023.

5
tavoitteiden asettamisen pohjaksi laaditaan tarvittavat selvitykset ja analysoidaan kaupunkiin tulo- ja lähtömuuton syitä sekä selvitetään asukkaiden näkemyksiä toivotusta asuinympäristöstä.

6
kaavoituksen pohjaksi tehdään ratkaisu venesatamista, veneiden talvisäilytyksestä sekä yhteistyössä Kirkkonummen kanssa ratkaisu läntisestä junavarikosta. Mahdollinen Espoo-Salo-oikoradan asemavaraus, joka Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavan valmistelussa osoitettiin Myntinmäkeen, käsitellään osana yleiskaavaa.

7
suunnittelun yhteydessä valmistellaan Keskuspuiston laajentamista kaupunginhallituksen ja valtuuston aiempien linjausten mukaisesti.

Kaupunginhallitus 06.06.2022 § 203

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus

1
kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi,

2
työssä tulee hyödyntää tuoreita hyväksyttyjä osayleiskaavoja, jolloin kokonaisyleiskaavan koonti voidaan tehdä ripeällä aikataululla,

3
Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta ja siinä kuvatut kaupungin kehittämisen periaatteet taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä tulee näkyä kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa.

4
Tavoitteita laaditaan lähtökohdista, että
laadittava kokonaisyleiskaava ei korvaa uusimpia ajantasaisia voimassa olevia tai sitä ennen voimaan tulevia osayleiskaavoja, ja näiden osalta asemakaavatyötä viedään samanaikaisesti eteenpäin.
kaupunginhallituksen on mahdollista tehdä päätös yleiskaavan tavoitteista vuoden vaihteessa 2022-2023.

Käsittely Kajava teki seuraavan hylkäysesityksen:

"Ei laadita uutta kokonaisyleiskaavaa Espoolle ja hylätä vanhoja kaavoja. Pitäydytään osayleiskaavojen laatimisessa. Voidaan uusia alueiden asukkaiden mielestä selkeästi muutostarpeessa olevat osayleiskaavat. Kerralla laadittavassa, koko Espoon laajuisessa yleiskaavassa on suuri riski, että siinä jää huomioimatta monia asioita. Lisäksi kaavoittajat saavat siinä liikaa valtaa, kun kerralla pääsevät laatimaan koko Espoon laajuisen yleiskaavan. Kokonaan uuden yleiskaavan laatiminen Espooseen vaarantaa voimassa olevilla yleiskaava-alueilla asuvien ja toimivien oikeusturvaa. Syynä koko Espoolle laadittavalle uudelle yleiskaavalle esitetään Espoon kasvuun varautuminen - eli sen mahdollistaminen entistä paremmin. Espoolla on jo nyt suuria haasteita kiivaan kasvun kanssa, joka ei tue kestävää kehitystä."

Katainen Laakson ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

Keskustelun pöydälle panosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kataisen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

Kaupunginhallitus 16.05.2022 § 161

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus kehottaa, että

1
kaupunkisuunnittelukeskus aloittaa Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi,

2
työssä tulee hyödyntää tuoreita hyväksyttyjä osayleiskaavoja, jolloin kokonaisyleiskaavan koonti voidaan tehdä ripeällä aikataululla,

3
Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta ja siinä kuvatut kaupungin kehittämisen periaatteet taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä tulee näkyä kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa.

4
Tavoitteita laaditaan lähtökohdista, että
- laadittava kokonaisyleiskaava ei korvaa uusimpia ajantasaisia voimassa olevia tai sitä ennen voimaan tulevia osayleiskaavoja, ja näiden osalta asemakaavatyötä viedään samanaikaisesti eteenpäin.
- kaupunginhallituksen on mahdollista tehdä päätös tavoitteista vuoden 2022 loppuun mennessä.

Käsittely Puheenjohtaja Tiina Elon kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:

Kaupunginhallitus päättää

1

kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään ripeällä aikataululla mahdollisen kokonaisyleiskaavan käynnistämispäätöksen taustaksi seuraavat asiat:

- Nykyisten osayleiskaavojen merkittävimmät vanhentuneet kohdat ja tärkeimmät muut kohdat, joissa on yleiskaavatason päivitystarve. Selvityksen yhteydessä tulee arvioida erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi.

- Aluekohtaiset työpaikkojen määrät, työpaikkatonttien aluekohtaiset kaavavaraukset sekä alueiden hintakehyksen

- Teollisuus- ja varastotonttien alueellisen nykytilanteen, kaavavarannon sekä alueiden hintakehyksen

- Espoon viheralueverkoston vahvistamisen suuntaviivat mukaan lukien Espoon keskuspuiston laajentamisen tarkastelu valtuuston 7.12.2020 hyväksymän toivomuksen mukaisesti

2

kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta tekemään selvitykset vireillä olevien osayleiskaavojen loppuun saattamisen prosesseista sekä POKE-yleiskaavasta poisrajattujen alueiden yleiskaavallisesta käsittelystä.

3

kehottaa kaupunkiympäristön toimialaa jatkamaan asemakaavoituksen edistämistä uusimpien ajantasaisien voimassa olevien tai lähivuosina voimaan tulevien osayleiskaavojen alueella. Espoo-tarinassa priorisoituja kaupunkikeskusten kehitystoimia ja pientaloalueiden toteuttamistoimia jatketaan tehtyjen linjausten ja päätösten mukaisesti.

4

että kohtien 1 ja 2 selvitykset tuodaan kaupunginhallitukseen ja tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakuntaan viimeistään elokuun loppuun mennessä

5

että päätös kokonaisyleiskaavatyön mahdollisesta käynnistämisestä tehdään selvitysten käsittelyn jälkeen.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti

1
kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään ripeällä aikataululla mahdollisen kokonaisyleiskaavan käynnistämispäätöksen taustaksi seuraavat asiat:
- Nykyisten osayleiskaavojen merkittävimmät vanhentuneet kohdat ja tärkeimmät muut kohdat, joissa on yleiskaavatason päivitystarve. Selvityksen yhteydessä tulee arvioida erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi.
- Aluekohtaiset työpaikkojen määrät, työpaikkatonttien aluekohtaiset kaavavaraukset sekä alueiden hintakehyksen
- Teollisuus- ja varastotonttien alueellisen nykytilanteen, kaavavarannon sekä alueiden hintakehyksen
- Espoon viheralueverkoston vahvistamisen suuntaviivat mukaan lukien Espoon keskuspuiston laajentamisen tarkastelu valtuuston 7.12.2020 hyväksymän toivomuksen mukaisesti

2
kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta tekemään selvitykset vireillä olevien osayleiskaavojen loppuun saattamisen prosesseista sekä POKE-yleiskaavasta poisrajattujen alueiden yleiskaavallisesta käsittelystä.

3
kehottaa kaupunkiympäristön toimialaa jatkamaan asemakaavoituksen edistämistä uusimpien ajantasaisien voimassa olevien tai lähivuosina voimaan tulevien osayleiskaavojen alueella. Espoo-tarinassa priorisoituja kaupunkikeskusten kehitystoimia ja pientaloalueiden toteuttamistoimia jatketaan tehtyjen linjausten ja päätösten mukaisesti.

4
että kohtien 1 ja 2 selvitykset tuodaan kaupunginhallitukseen ja tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakuntaan viimeistään elokuun loppuun mennessä

5
että päätös kokonaisyleiskaavatyön mahdollisesta käynnistämisestä tehdään selvitysten käsittelyn jälkeen.

Kaupunginhallitus 02.05.2022 § 138

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus kehottaa, että

1
kaupunkisuunnittelukeskus aloittaa Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi,

2
työssä tulee hyödyntää tuoreita hyväksyttyjä osayleiskaavoja, jolloin kokonaisyleiskaavan koonti voidaan tehdä ripeällä aikataululla,

3
Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta ja siinä kuvatut kaupungin kehittämisen periaatteet taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä tulee näkyä kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa. 

Käsittely Puheenjohtaja Guzeninan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

Kaupunginhallitus 11.04.2022 § 120

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus kehottaa, että

1
kaupunkisuunnittelukeskus aloittaa Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi,

2
työssä tulee hyödyntää tuoreita hyväksyttyjä osayleiskaavoja, jolloin kokonaisyleiskaavan koonti voidaan tehdä ripeällä aikataululla,

3
Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta ja siinä kuvatut kaupungin kehittämisen periaatteet taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä tulee näkyä kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa.

Käsittely Puheenjohtaja Tiina Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

Oheismateriaali