Kaupunginhallituksen työllisyys- ja kotoutumisjaosto
Pöytäkirja 24.08.2026/Pykälä 33

Asianumero 7024/00.02.01/2021

Kaupunginhallituksen työllisyys- ja kotoutumisjaosto 24.08.2026 § 33

§ 33

Päätösehdotus Esittelijä

 Elinvoimajohtaja Heinaro Mervi

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Työvoimapalveluiden yhteistyö- ja seurantakeskustelu 2026 (Hilla-Maaria Suomi)

Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa ja arvioi työllisyysalueiden toimintaa työllisyyden edistämisen valtakunnallisten tavoitteiden kautta. Tavoitteet vahvistaa Valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä hallituskausittain, ja ne määrittävät suuntaa työvoimapalvelujen kehittämiselle. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus), elinvoimakeskuksen ja työllisyysalueiden yhteisessä yhteistyö- ja seurantakeskustelussa (YSE). Kevään 2026 YSE-keskustelussa arvioitiin tavoitteiden toteutumista vuonna 2025. Keskustelujen tavoitteena on myös lisätä valtion ja kuntien/työllisyysalueiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua.

Valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2025 – 2027 

• Taataan yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset palvelut kaikille asiakkaille molemmilla kansalliskielillä. 

• Nostetaan matalan työllisyysasteen asiakasryhmien työllisyyttä.

• Tuetaan työnhakijan nopeaa työllistymistä vaikuttavilla ja etuusmenoja vähentävillä palveluilla.

• Tuetaan ammatillista, alueellista ja kansainvälistä liikkuvuutta työvoimapula-aloille

• Vahvistetaan alueen elinvoimaa yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa

Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) vastaa lakisääteisesti työllisyyspalveluiden tuloksellisuuden ja työvoimaviranomaisten toiminnan arvioinnista ja seurannasta sekä tuottaa niistä tietoa paikallisen ja valtakunnallisen päätöksenteon tueksi. Uudenmaan asiantuntija-arvioinnit vuodelta 2025 ovat saatavilla KEHA-keskuksen nettisivuilla (Työvoimapalveluiden asiantuntija-arvioinnit 2025).

Espoon ja Kauniaisten työllisyysalueen tulokset valtakunnallisten tavoitteiden osalta vuonna 2025 olivat verrattain hyvät koko maan tasolla tarkasteltuna. Myös C6-kaupunkien välisessä vertailussa Espoon ja Kauniaisten tulokset olivat varsin hyvät, ja monilla mittareilla tarkasteltuna työllisyysalue onnistui parhaiten.

Kevään 2026 yhteistyö- ja seurantakeskustelut (YSE) Espoon ja Kauniaisten työllisyysalueen osalta käytiin 29.5.2026 yhdessä Helsingin ja Vantaan kanssa. Keskusteluun osallistuivat TEM, KEHA-keskus ja Uudenmaan elinvoimakeskus. ​Espoo-Kauniaisten työllisyysalueen osalta käsiteltiin erityisesti nuorten ja vieraskielisten työllisyyden kehitystä, työmarkkinoiden kohtaantohaasteita, palvelujen vaikuttavuutta sekä tiedolla johtamista. Keskusteluissa tunnistettiin Espoon vahvuuksiksi osaamiskeskusmalli, monipuoliset koulutuspalvelut, työnantajayhteistyö sekä panostukset datan hyödyntämiseen. Kehittämistarpeina nousivat esiin erityisesti maahanmuuttajien työllistymisen edellytykset, kielitaitoon liittyvät työmarkkinahaasteet sekä palvelujen vaikuttava kohdentaminen. Lisäksi keskusteltiin työllisyysalueen näkymistä, toiminnasta ja palveluiden kehittämisestä vuonna 2026.

Työllisyyspalveluiden vaikuttavuus (Reino Savolainen)

Vaikuttavuustieto auttaa tunnistamaan, mitkä palvelut johtavat työllistymiseen, tulojen kasvuun tai muihin myönteisiin muutoksiin. Sen avulla palvelut voidaan kohdentaa oikeille asiakasryhmille, resurssit suunnata tuloksellisiin toimenpiteisiin ja suhteuttaa kustannukset saavutettuihin hyötyihin. Vaikuttavuutta arvioitaessa on huomioitava tavoiteltu vaikutus, kohderyhmä, tarkastelunäkökulma ja aikajänne. Vaikutukset voivat näkyä työllisyyden lisäksi esimerkiksi hyvinvoinnissa tai vasta pidemmän ajan kuluttua.

Tutkimustiedon perusteella vahvimmat työllisyysvaikutukset liittyvät oppisopimuskoulutukseen ja starttirahaan, joiden vaikutukseksi on arvioitu 10–15 prosenttia. Yksityisen sektorin palkkatuen vaikutus on noin 8–10 prosenttia, työvoimakoulutuksen 4–10 prosenttia ja omaehtoisen opiskelun 5–8 prosenttia. Työkokeilun ja työelämävalmennuksen vaikutukset ovat pienempiä. Kuntouttavan työtoiminnan hyödyt voivat puolestaan näkyä työllistymisen tai palkkatason sijasta hyvinvoinnissa ja toimintakyvyssä.

PKS-datahuoneyhteistyö

Helsinki, Espoo ja Vantaa tuottavat yhdessä Tilastokeskuksen kanssa tutkimukseen perustuvaa tietoa kaupunkien päätöksenteon tueksi. Keväästä 2026 vuoteen 2027 toteutettavassa työllisyyden alahankkeessa yhdistetään rekisteriaineistoja tietoturvallisesti ja muodostetaan ajantasainen tilannekuva esimerkiksi työttömyyden kehityksestä, työvoiman kysynnästä, alityöllisyydestä, työkykyriskeistä, etuus- ja palkkapoluista sekä koulutuksen työmarkkinavaikutuksista. Tietoa hyödynnetään palvelujen suunnittelussa, kohdentamisessa, järjestämisessä ja seurannassa.

Labore–Kuntaliitto–työllisyysalueet-hanke

Vuosina 2026–2028 toteutettavassa hankkeessa tuotetaan luotettavaa tietoa työllisyyspalvelujen vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta. Tutkimus perustuu työnhakijoiden palvelupolkujen, työllistymisen ja tulojen rekisteriseurantaan sekä kvasikokeellisiin tutkimusasetelmiin ja satunnaistettuihin kokeiluihin. Työllisyysalueet saavat puolivuosittaisia datapaketteja, vaikuttavuustutkimuksen sekä mallin kokeilujen suunnitteluun. Tavoitteena on tunnistaa palvelut, jotka lisäävät työllisyyttä tehokkaimmin käytettävissä olevilla resursseilla.

NEET-nuoria koskeva allianssiyhteistyö

C6-kaupunkien, työ- ja elinkeinoministeriön sekä VATT Datahuoneen yhteistyössä tarkastellaan NEET-nuoria, eli 15-29-vuotiaita nuoria, jotka eivät ole työssä, koulutuksessa tai harjoittelussa. Tavoitteena on tunnistaa alueet ja nuorten ryhmät, joissa syrjäytymisriski kasautuu. Ensimmäisessä vaiheessa muodostetaan kaupunginosittainen tilannekuva, jota voidaan hyödyntää palvelujen kohdentamisessa sekä C6-kaupunkien kaupunginosapilottien seurannassa ja vaikuttavuuden arvioinnissa.

Asiakas- ja kustannusraportoinnin kehittäminen

Asiakasdataan perustuva raportointi mahdollistaa asiakaskunnan tarkastelun asiantuntija- ja yksilötasolla. Asiakas- ja asiantuntijakohtainen historiatieto tukee oman työn tuloksellisuuden arviointia. Kustannusraportoinnin tavoitteena on yhdistää yksittäiseen asiakkaaseen liittyvät työttömyysturvan rahoitusosuudet, palvelukulut, toimitilakustannukset ja asiantuntijoiden työaika. Keskeisenä haasteena ovat eri järjestelmiin hajautuneet tiedot ja vaihtelevat tietomuodot.

Tulorekisterin hyödyntäminen

Tulorekisterin suunniteltu käyttöönotto marraskuussa 2026 mahdollistaisi työllistymisen ja tulojen kehityksen lähes reaaliaikaisen seurannan. Tiedon hyödyntäminen edellyttää edelleen teknistä kehittämistä sekä ymmärrystä aineiston rakenteesta ja sisällöstä. Kun tulorekisteritieto yhdistetään asiakas-, palvelu- ja kustannustietoihin, työllisyyspalvelujen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta voidaan arvioida aiempaa nopeammin, luotettavammin ja tarkemmin.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi