Kaupunginhallitus
Esityslista 09.02.2026/Asianro 4

Asianumero 4521/02.02.01/2025

Kaupunginhallitus 09.02.2026  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunginjohtaja Mykkänen Kai

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Ennakkotiedot tilinpäätöksestä 2025 perustuvat kirjanpidon tilanteeseen 29.1.2026. Ennakkotilinpäätöksen jälkeen lukuihin saattaa tulla joitain tarkennuksia. Keskeiset ennakkotiedot on koottu PowerPoint -diapakettiin. Varsinainen tilinpäätös käsitellään 30.3.2026 kaupunginhallituksessa ja 18.5.2026 valtuustossa.

Vuoden 2025 aikana verotulojen kertymiin liittyi epävarmuuksia, sillä talouden kasvu viivästyi ja työttömyysluvut olivat kasvussa. Verotulojen ennakoitiin jo keväällä jäävän reilusti talousarviosta, sillä alkuvuoden tilitykset toteutuivat alhaisina.  Valitettavasti suunta ei kääntynyt loppuvuodenkaan aikana ja verotulot jäivät lopulta yli 30 milj. euroa talousarviosta. Rakenteelliset uudistukset tekevät verotulojen kehityksen vertailun vaikeaksi, sillä viime vuosina verotuloissa ja valtionosuuksissa on ollut useita poikkeuseriä tai muutoksia jaksotuksissa. Näin oli myös vuoden 2025 osalta, sillä valtio oikaisi loppukeväästä kunnille vuonna 2024 liikaa maksettua verotuloa.

Verotulojen lisäksi talouden suhdanteesta riippuvaisia tuloja ovat maanmyyntitulot, joiden arvioitiin keväästä lähtien jäävän talousarviosta.  Tilanne ei myöskään niiden osalta muuttunut olennaisesti. Kaikkiaan ulkoiset tulot toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Yhtenä tekijänä ovat maankäyttösopimustuotot, jotka ylittyivät. Ne edellyttävät kuitenkin vastaavat määrärahanlisäykset investointeihin, joten kokonaisuutena niillä ei ole taloutta tasapainottava vaikutus. Tulot ylittyivät myös mm. kotoutumisen laskennallisessa kuntakorvauksessa sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotoissa.

Verotulojen ja maanmyyntitulojen negatiivista poikkeamaa lievensi toimintakulujen alittuminen. Kokonaisuutena toimintakulut alittuivat 37,5 milj. euroa. Huolimatta toimintakulujen alittumisesta, toimintakulut kasvoivat ennätykselliset 5,6 prosenttia eli 76 milj. euroa.  Samaan aikaan verotulot kasvoivat edellisvuodesta vain 0,4 prosenttia eli 3 milj. euroa. Tämä kuvastaa talouden rakenteellista epätasapainoa.

Toimintakulujen alittumiseen liittyi monia syitä ja niitä tuotiin esille erityisesti loppuvuodesta. On kuitenkin tärkeää, että ennustamisen tarkkuutta kehitetään oikean tilannekuvan saamiseksi. Tämä sama edellytys koskee konsernia, jota kaupunki vahvasti rahoittaa. Huomioitavaa myös on, että syksyn ennusteet ovat toimineet vuoden 2026 talousarvion pohjana. Josta syystä kuluvan vuoden talousarvion lähtökohdat ovat runsaammat, mitä vielä talousarviota laadittaessa arvioitiin.

Kaupungin tulokseksi muodostui n 111 milj. euroa, mikä on lähes 57 milj. euroa talousarviota parempi. Kaupungin tulosta kasvattivat rahoitustuotot, jotka toteutuivat yli 40 milj. euroa talousarviota paremmin. Rahoitustuotot olivat n. 60 prosenttia kaupungin tuloksesta. Vuosikate ja tulos eivät olleet riittäviä toiminnan ja investointien rahoittamiseen. Kaupungin ei kuitenkaan tarvinnut käyttää lainanottovaltuuttaan hyvän kassatilanteen takia.

Espoo kasvaa voimakkaasti, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten määrän kasvuna. Väestönkasvu on ollut vahvaa ja erityisesti viime vuosina Espoo on kasvanut eniten verrattuna muihin isoihin kaupunkeihin. Ennakkotietojen mukaan Espoon väestönmäärä kasvoi 5 350 asukkaalla. Vuoden lopussa väkiluku oli 326 280. Väestömäärän kasvu oli 1,7 prosenttia. 

Espoon väestöstä yli 83 000 henkilöä on vieraskielisiä ja heidän osuutensa väestöstä on 25 prosenttia. Vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa vuosittain ja kehitys on voimistuva.

Väestönkasvu on tasaantunut muutamien viime vuosien huippulukemista, mutta kasvu on edelleen suurta ja poikkeaa olennaisesti koko valtakunnan yleisestä tasosta. Valtakunnallisesti on nähtävissä, että lasten ja nuorten määrä on laskemassa muualla kuin Suomen suurimmissa kaupungeissa. Koko Suomen väestönkasvusta yli 90 prosenttia tulee pääkaupunkiseudulta ja trendi vain voimistuu.

Työttömien osuus työvoimasta oli Espoossa joulukuun lopussa 11,5 prosenttia. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna Espoossa oli joulukuun lopulla työttömiä 9,5 prosenttia (1 653 henkeä) enemmän ja työttömien osuus työvoimasta oli 0,6 prosenttiyksikköä suurempi.

Työttömyys on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 2023 maaliskuusta lähtien. Verrattuna kuuden vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin koronapandemia ei vaikuttanut työttömyyslukuihin, oli joulukuussa 2025 työttömien osuus työvoimasta 3,8 prosenttiyksikköä korkeampi ja työttömiä oli 7 913 enemmän. Kevään 2020 työttömyyshuipun jälkeen työttömyys ei ole kertaakaan palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle.

Etenkin alle 25-vuotiaiden työttömyys on kasvanut voimakkaasti. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Espoossa 24,9 prosenttia (365 henkeä) enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömiä oli 25,7 prosenttia (1 612 henkeä) vuodentakaista enemmän. Avointen työpaikkojen määrä supistui edelleen, mutta supistuminen lähes pysähtyi joulukuussa, jolloin avoimia työpaikkoja oli 5,8 prosenttia (35 työpaikkaa) vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kaupungin tulos oli 110,8 milj. euroa, mikä on 56,7 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Tulosta paransivat rahoitustuotot, jotka toteutuivat yli 40 milj. euroa talousarviota parempana. Lisäksi toimintakulut alittivat talousarvion 37,5 milj. eurolla. Nämä paikkasivat verotulojen heikkoa kehitystä ja verotulojen jäämistä 31 milj. eurolla talousarviosta. Kokonaisuudessaan kaupunki sai rahoitustuottoja n. 67 milj. euroa, joten niiden merkitys viime vuoden tuloksen muodostumisessa on merkittävä.

Ulkoisia toimintatuottoja kertyi n. 370 milj. euroa, joka jää hieman alle alkuperäisen talousarvion. Vaikka toimintatuotot kokonaisuudessaan näyttävät toteutuvan lähelle talousarviota, on erien sisällä merkittäviä eroja. Yleinen taloustilanne vaikutti maanmyyntituottoihin, jotka jäivät tulotavoitteestaan yhteensä 22 milj. euroa.

Toimintatuottojen kertymää nosti mm. maankäyttösopimusten tuotot, laskennallinen kotoutumiskorvaus, varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot, perusopetuksen maksutuotot sekä kaupunkitekniikassa alueiden käyttölupatuotot.

Ulkoiset toimintakulut olivat 1 418 milj. euroa. Toimintakulujen alituksesta huolimatta toimintakulut kasvoivat 5,6 prosenttia eli 76 milj. euroa. Menojen kasvu on liian suuri erityisesti huomioiden talouden yleistilanne.

Muutamilla tulosyksiköillä oli kuluylityksiä, kuten suomenkielisessä perusopetuksessa ja työllisyyspalveluissa. Vastaavasti keskeisimmät toimintakulujen alitukset tapahtuivat konsernihallinnossa tietohallinnon ostopalveluissa ja keskitetyissä palkkavarauksissa. Toimintakulujen alituksia oli useilla muillakin tulosyksiköillä, kuten suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa, liikunnassa ja urheilussa, kaupunkitekniikassa sekä Tilapalvelut-liikelaitoksessa. Lisäksi Länsimetron vastikekulut ja HSL:n kuntaosuus toteutuivat arvioitua pienempinä. Pelkästään Länsimetron ja HSL:n yhteisvaikutus oli lähemmäs lähes 17 milj. euroa.

Määrärahamuutokset tuotiin valtuuston käsittelyyn käyttötalouden osalta osavuosikatsaus 3:n yhteydessä, jotta muutostarpeet olisivat mahdollisimman realistisia.  Käyttötaloudessa ja investoinneissa oli kuitenkin poikkeamia, joita ei ennakoitu osavuosikatsaukseen.

Toimialojen ja tulosyksiköiden tulee kiinnittää erityistä huomiota ennusteiden laadintaan ja hyödyntää mm. johtamisen ja talousohjauksen tietojärjestelmän (JoTo) mahdollistamaa analytiikkaa. Samoin konsernin tulee pystyä ennakoimaan omaa tulokehitystään ja ennakoimaan kuntaosuuksia nykyistä tarkemmin. Näin pystytään tuottamaan laadukkaampaa tilannekuvaa kaupungin taloudellisesta tilanteesta. Valtuustoon nähden sitovien tasojen poikkeamat muutettuun talousarvioon raportoidaan tarkemmin tilinpäätöksessä.

Verorahoitusta kertyi 1 287,4 milj. euroa. Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) alitti lopulta alkuperäisen talousarvion 25,1 milj. eurolla. Verotulot kasvoivat vain 0,4 prosenttia eli 3 milj. euroa.  Verotulojen kehityksen arviointi vuoden aikana onnistui melko hyvin, vaikka veroarviot olivat talousarviota laadittaessa liian positiiviset. Verotuloarviot perustuvat talousarviota laadittaessa ja seurantaa tehtäessä valtiovarainministeriön arvioihin ja Kuntaliiton ylläpitämiin verotuloennustekehikoihin. Ennustamista vaikeuttaa merkittäväsi se, miten yleinen taloustilanne ja työttömyyden kasvu lopulta vaikuttavat verotulojen toteumaan. Talouskehityksen epävarmuuden lisäksi verojen ennustamista vaikeutti valtion tekemät oikaisut kalenterivuosien välillä.

Kunnallisveroa kertyi 525 milj. euroa eli 31 milj. euroa alkuperäistä talousarviota vähemmän.  Verovuoden 2024 kunnallisveron oikaisu oli Espoolle 20,1 milj. euroa negatiivinen. Kunnallisverokertymä pieneni edellisvuodesta 0,3 prosenttia eli 1,7 milj. euroa, ilman vuoden 2025 negatiivisia oikaisuja kasvua oli n. 3,5 prosenttia.

Kiinteistöveroa tilitettiin 168 milj. euroa ja se kasvoi 6 milj. euroa eli 3,5 prosenttia edellisvuodesta. Kiinteistövero ylitti 0,5 milj. euroa alkuperäisen talousarvion. Osa vuoden 2025 kiinteistöveroista erääntyy maksettavaksi vuoden 2026 puolella tammi- ja helmikuussa

Yhteisöveroa kertyi 140 milj. euroa eli talousarvion mukaisesti. Yhteisövero pieneni 0,7 prosenttia eli 1 milj. euroa edellisvuodesta. Valtakunnallisesti yhteisövero laski ennakkotietojen mukaan 3,8 prosenttia vuonna 2025. Lopulliset tiedot tarkentuvat verotuksen valmistuttua.

Valtionosuuksia tilitettiin Espoolle 455 milj. euroa. Huomioitavaa kuitenkin on, että valtionosuuksiin luokitellaan sote-erät eli muutosrajoitin ja siirtymätasaus. Niiden osuus valtionosuuksista on n. 156 milj. euroa eli yli 34 prosenttia.  Sote-erät lasketaan valtionosuuksiin, joita ne tosiasiallisesti eivät ole. Sote-erät ovat Espoolta liikaa leikattua verotuloa, mitä kompensoidaan vain osittain Espoolle takaisin. Näin ollen Espoo menettää joka vuosi osan sille kuuluvista verotuloista. 

Rahastojen markkina-arvot kasvoivat vuonna 2025 kun sekä korot että osakkeet tuottivat molemmat kohtalaisesti. Rahastojen tuotot vaihtelivat 3,2 prosentin ja 6,5 prosentin välillä (markkina-arvoin). Rahastojen kirjanpidollinen tulos oli 49,8 milj. euroa alkuperäisen talousarvion ollessa 16,5 milj. euroa.  Kesäkuussa kirjattiin noin 18,0 milj. euroa myyntivoittoja, kun yhdessä varainhoitosalkussa tehtiin laajempia tuotemuutoksia eri osuussarjoihin ja strategioihin. Sijoitusvuosi oli kokonaisuudessaan värikäs, erityisesti Trumpin takia, mikä lisäsi rahastojen kaupankäyntiaktiviteettia. Varainhoitajat säätivät osakepainoja aktiivisesti uutisvirran mukana, mikä johti ennakoitua suurempiin realisoituneisiin tuottoihin kirjanpidossa. 

Vuosikatteeksi muodostui 316 milj. euroa ja tilikauden tulokseksi 110,8 milj. euroa. Kirjanpitoon tulee vielä mahdollisia yksittäisiä eriä, jotka eivät vielä näy tilinpäätöksen ennakkotiedon luvuissa, nämä tarkentuvat varsinaiseen tilinpäätökseen.

Kaupungin investoinnit olivat yhteensä 342 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta n. 4 milj. eurolla. Uudisrakentamisen määräraha oli 69,3 milj. euroa ja toteuma 53,8 milj. euroa. Hankekohtaisia jaksotuksista johtuvia alituksia oli yhteensä 17,6 milj. euroa.

Infrarakentamisen määrärahat olivat yhteensä 167 milj. euroa ja toteuma 147 milj. euroa. Infrarakentamisen peruskaupungin hankkeista kaupunkiradan investointimenot Rantaradanbaana ja Leppävaara projekti alittivat talousarvion. Hankkeen omatoimirakentamisen pientaloalueet investointimenot alittivat talousarvion, johtuen rakentamistöiden viivästymisestä.

Toiminnan ja investointien rahavirta oli n. 12 milj. euroa negatiivinen, joten vuosikate ei riittänyt investointien rahoitukseen.  Rahavirta toteutui kuitenkin alkuperäistä talousarviota parempana. Tulosta paransivat rahastojen tuotot, jotka pääosin ohjataan rahastoihin ja ne eivät suoraan paranna palvelutuotannon rahavirtaa.

Talousarviolainoja ei nostettu hyvän kassatilanteen ansiosta. Lainakantaa lyhennettiin 52,9 milj. eurolla. Kaupungin lainasalkusta (737,3 milj. euroa) oli kiinteäkorkoista lainaa 73,59 prosenttia ja lainasalkun keskikorko 1,03 prosenttia. Kaupungin kassatilanne oli hyvällä tasolla ja kassasijoitukset tuottivat vuoden aikana noin 3,1 prosenttia eli 10 milj. euroa. Niillä pystyttiin kattamaan myös lainojen korot, jotka olivat 7,9 milj. euroa.

Koko konserni talouden kehityksestä saadaan tieto konsernitilinpäätöksen valmistuttua maaliskuussa 2025.

Kaupungin palveluksesta siirtyi vuoden 2023 alussa noin 5 000 henkilöä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Henkilöstöä oli vuoden 2025 lopussa yhteensä 11 362 henkilöä, josta 76 prosenttia työskentelee kasvun ja oppimisen toimialalla.

Henkilöstömäärän kasvu oli 250 henkilöä.  Kasvu johtui pääasiassa työllisyydenhoidon henkilöstön siirtymisestä valtiolta kaupungin palvelukseen. Henkilöstöstä vakinaisia oli 8 972 ja määräaikaisia 2 391.  Henkilöstö- ja vuokratyökustannukset kasvoivat vuoden aikana noin 6,3 prosenttia. Henkilöstökustannukset nousivat 7,2 prosenttia ja vuokratyökustannukset laskivat noin 16 prosenttia. Henkilöstökustannuksia nosti henkilöstömäärän kasvu sekä työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset. Vuokratyövoiman käyttöä pystyttiin vähentämään työvoiman yleisen saatavuuden parannuttua. ​

Vuodelle 2025 on asetettu yhteensä 26 kaupunkitasoista tulostavoitetta. Tulostavoitteista 13 arvioidaan toteutuvan. Kuuden arvioidaan toteutuvan pääosin. Tulostavoitteista seitsemän ei arvioida toteutuvan.

Useat kuluneen vuoden poikkeamat liittyvät lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä työllisyyteen. Nuorisotyöttömyyden osalta tavoite ei ole toteutunut, vaan alle 25‑vuotiaiden työttömien osuus on jäänyt selvästi tavoitetasoa korkeammalle. Tilanne on vastaava koko maassa. Yleinen taloudellinen epävarmuus ja heikko suhdannetilanne ovat hidastaneet erityisesti nuorten työmarkkinoille pääsyä ja vaikeuttaneet tavoitteen saavuttamista.

Poikkeamia havaitaan myös koulukiusaamiseen ja kouluväkivaltaan liittyvässä tavoitteessa. Oppilaskyselyn perusteella sekä kokemus aikuisten puuttumisesta kiusaamiseen, että koettu kiusaamattomuus ovat heikentyneet lähtötilanteeseen nähden. Lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvässä tulostavoitteessa on niin ikään poikkeamia. Erityisesti oppilaiden kokemus hyvinvoinnista koulussa sekä fyysiseen toimintakykyyn liittyvät MOVE‑mittarit osoittavat, että kehitys ei ole edennyt tavoitellusti. Talouden osalta toimintamenojen kasvun hillintään liittyvä tavoite on jäänyt jälkeen. Toimintaympäristön muutokset, kustannustason nousu sekä palvelutarpeen kasvu ovat haastaneet talousarviossa pysymistä ja tuottavuustavoitteiden saavuttamista. Elinkeinokehityksessä poikkeamia havaitaan yritystyöpaikkojen määrän kasvussa. Arvioiden mukaan yritystyöpaikkojen määrä ei ole kasvanut tavoitellusti Espoossa eikä kasvukäytävillä. Kehitykseen ovat vaikuttaneet erityisesti Suomen yleinen elinkeinomarkkinoiden tilanne ja investointien varovaisuus. Lisäksi kotoutumisen tuloksellisuuteen liittyvässä tavoitteessa on poikkeamia. Vieraskielisten oppimistulosten erot sekä työllistymiseen liittyvät mittarit osoittavat, että kehitys on ollut tavoitetta hitaampaa, mikä edellyttää pitkäjänteisiä ja kohdennettuja toimenpiteitä.

Poikkeamista huolimatta useilla keskeisillä osa‑alueilla on saavutettu selkeitä onnistumisia. Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa työpaikkojen houkuttelevuus ja henkilöstön jaksaminen ovat kehittyneet myönteisesti ja tavoitteiden arvioidaan pääosin toteutuvan. Rakentamisen lupaprosesseissa kehitys on ollut pääosin positiivista. Vaikka kokonaistavoitteeseen ei ole vielä kaikilta osin päästy, merkittävä osa rakennusvalvonnan luvista käsitellään tavoiteajassa ja lupakäsittelyn sujuvoittamisessa on tapahtunut selkeää edistymistä. Turvallisuuteen liittyvät mittarit osoittavat Espoon pärjäävän hyvin. Häiriöindeksin kehitys ja asukkaiden kokema turvallisuus ovat tavoitetasolla, mikä vahvistaa Espoon asemaa yhtenä suurten kaupunkien turvallisimmista. Kestävän kasvun ja ilmastotavoitteiden osalta kehitys on ollut pääosin suunnitelman mukaista. Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen liittyvät toimenpiteet etenevät ja hiilineutraali Espoo 2030 ‑tiekartan toimeenpano on käynnissä. Myös kestävien liikkumismuotojen edistäminen on keskeinen osa kaupunkikehitystä. Elinkeinopolitiikassa positiivisena nostona voidaan pitää Espoon vahvaa asemaa startup‑kaupunkina. Startup‑yrityksiin kohdistuva rahoitus on erityisesti kasvussa. Tämä tukee kaupungin profiilia innovaatio‑ ja kasvuyritysympäristönä myös pidemmällä aikavälillä.

 Taloudellisesti kestävä Espoo – tuottavuus ja sopeutusohjelman (TakE) vuoden 2025 tuottavuustavoite alittui yhteensä 31,8 milj. eurolla. Tavoitteiden ylityksiä syntyi erityisesti maanvuokratuottojen kasvusta, konserniyhteisöjen ylijäämän kertymästä sekä osaamiskeskusten kautta syntyneestä työllistymisen paranemisesta. Merkittävimmät poikkeamat johtuivat kertaluonteisista eristä ja markkina- sekä toimintaympäristön muutoksista, kuten kaupungin ydintehtävien ulkopuolisten toimintojen myyntien viivästymisestä sekä joukkoliikenteen tuottojen alenemisesta. TakE ohjelma päättyi vuoden 2025 loppuun. Vuoden 2026 alussa tehdään ohjelmakauden loppuraportointi.

Espoon kaupungin konserniraportti sisältää Espoo-konsernin merkittävimpien yhteisöjen toimintaan ja talouteen liittyvät olennaiset tiedot omistajatavoitteiden näkökulmasta. Tammi-joulukuun 2025 raportti sisältää tavoitteiden ja talouden toteumatiedot vuoden 2025 osalta.

Valtuusto on päättänyt vuoden 2025 talousarviossa Espoon kaupungin konserniyhteisöille yhteensä 29 tulostavoitteesta, joista toteutui suunnitellusti 16 tavoitetta, 12 tulostavoitetta toteutui osittain ja yksi tulostavoite jäi kokonaan toteutumatta.

Kokonaan toteutumatta jäi Espoon Asuntojen keskimääräisen asuntotuotannon aloitusten tulostavoite. Osittain toteutuivat tavoitteet liittyvät tuottavuuden nousuun (Espoo Catering), voitettujen kongressien määrään (Enter Espoo), hankintojen viivästymiseen (Länsimetro), tutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittumiseen (Omnia), henkilöstön työtyytyväisyyteen (Omnia), kävijämäärien toteutumiseen (EMMA), omarahoitusosuuteen (Espoon kaupunginteatterisäätiö) sekä tunnettuuden lisääntymiseen (Espoon kaupunginteatterisäätiö). 

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) tiedot esitetään tarkemmin erillisellä PKS-omistajaohjausraportilla.

Konserniraportilla ja PKS-omistajaohjausraportilla esitetyt tiedot ovat tilinpäätöksen ennakkotietoja ja saattavat muuttua varsinaiseen tilinpäätökseen. 

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi