Kaupunkisuunnittelulautakunta
Pöytäkirja 15.10.2025/Pykälä 111

Asianumero 511/10.02.03/2024

Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.10.2025 § 111

§ 111

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Päätös

Selostus 

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyiseen datakeskusrakennukseen kiinteästi liittyvän, noin 23 700 k-m² laajennusosan rakentaminen. Suunniteltu rakennus on ilmeeltään selkeälinjainen ja kuutiomainen. Piha‐alueen luoteisosaan, nykyisen sähköaseman viereen, sijoitetaan toimintaa tukevia teknisiä laitteita ja rakennelmia. Tontille on kaksi ajoyhteyttä Sinimäentieltä, eikä uusia katuyhteyksiä tule toteutettavaksi. 

Nykyinen rakennus koostuu kahdesta erilaisesta osasta, toimisto-osasta ja hallimaisesta varasto-osasta, jotka ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Kiinteistön omistajalla ei ole käyttöä tontin keskellä sijaitsevalle toimistorakennukselle, ja tavoitteena on sen purkaminen. Datakeskuksen laajennusosa sijoittuu osittain purettavan rakennuksen, ja osittain pysäköintikentän paikalle. Hallimainen varasto-osa jää paikalleen.

Datakeskukset ovat ns. kriittistä digitaalista infrastruktuuria, joiden suojaustasoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kriittiseen infrastruktuuriin kuuluu sekä fyysisiä laitoksia ja rakenteita, että digitaalisia toimintoja ja palveluja. Kriittisen infrastruktuurin suojaus perustuu Euroopan Unionin vuonna 2023 voimaan tulleeseen kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (Critical Entities Resilience). EU-maiden tulee yhdenmukaisin menettelyin määrittää ja tunnistaa yhteiskuntien toimintakyvyn kannalta kriittiset toimijat ja parantaa niiden

kriisinsietokykyä. 

-          Kaava-alueen pinta-ala on 3,8 hehtaaria. 

-          Kokonaiskerrosala on 38 400 k-m2.

-          Aluetehokkuus on ea= 1,0.

-          Purettavaksi suunnitellun rakennuksen kerrosala on 8 316 k-m2

-          Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa noin 16 200 k-m2.

-          Kaava-alueen työpaikkojen määrä lisääntyy noin 50 työpaikalla. Yrityksen toimistotilat sijaitsevat viereisellä tontilla.

Kaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti 17.3.–17.4.2025. Sen jälkeen on kirjoitettu vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin, laadittu tervapääskyselvitys, ja tehty sen vaatimat muutokset asemakaavaan. Tervapääskyjen pesäpaikkojen suojelemiseksi on asetettu suojelumääräys. Lisäksi muita merkintöjä ja määräyksiä on tarkennettu.

Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla:

Suosaari – Mossaholmen, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7375, käsittää korttelin 17047. kaupunginosassa Laajalahti, alue 120407.

Aloite ja vireilletulo

Alueen kaavoitusta on hakenut alueen maanomistaja Equinix Finland Oy, 14.2.2024 kirjatulla hakemuksella. 

Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä valmisteluaineiston nähtävilläolokuulutuksen yhteydessä 23.9.2024. 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 9.9.2024 ja tarkistettu 26.2.2025.

Alueen nykytila

Suunnittelualueeseen kuuluu yksi tontti, jossa toimii tällä hetkellä datakeskus. Tontin pinta-ala on 3,8 ha ja sen omistaa Equinix Finland Oy. Tontilla on rakennus, joka on valmistunut vuonna 1974, ja siinä on yhteensä 19 350 kerrosneliömetriä. Rakennukseen kuuluu hallimainen varasto-osa tontin eteläpuolella, jossa datakeskus tällä hetkellä toimii. Rakennukseen kiinteästi liittyvä viisikerroksinen toimisto-osa sijaitsee itä-länsi-suuntaisesti varasto-osan pohjoispuolella. Toimistorakennus on tällä hetkellä tyhjillään. Tiloissa toimivalla yrityksellä ei ole toimisto-osalle käyttöä, sillä heidän toimistotilansa sijaitsevat viereisellä tontilla. Rakennuksen ovat suunnitelleet Kaija ja Heikki Siren.

Toimistorakennus valmistui konttorikonevalmistaja Rank Xerox Oy:n pääkonttoriksi vuonna 1974. Rakennus on muodoltaan yksinkertainen suorakaide. Alimman kerroksen ulkoseinät on vedetty päädyistä ja pohjoisjulkisivulla sisäänpäin siten, että sisääntulojulkisivulle muodostuu pilarien kannattelema arkadi, ja samalla katos sisäänkäynneille. Ikkunat muodostavat pitkillä ikkunajulkisivuilla koko rakennuksen pituisen nauhan.

Rakennuksen sisätiloissa on avotoimistoa, kokoustiloja, näyttelytiloja, sekä valmistuskeittiö ja ruokasali. Viidenteen kerrokseen oli aikoinaan sijoitettu saunaosasto uima-altaineen ja kuntosaleineen. Rakennusta on laajennettu varasto-osilla 1980-luvulla, ja se on peruskorjattu vuonna 2009. Tällöin sen sisätiloja muutettiin huomattavasti alkuperäisistä, ja myös pintamateriaalit uusittiin. Espoon kaupunginmuseon mukaan toimisto-osaan liittyy merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja.

Suunnittelualueen piha-alueella on puustoista istutettua aluetta tontin itä-, etelä-, ja länsireunoilla. Rakennuksen pohjoispuolella on autopaikkoja, joiden väleihin on istutettu puita. Suuri osa tontista on asfaltoitua pintaa. Vuonna 2024 tontin kaakkoisnurkkaan on rakennettu Fortumin lämmöntalteenottolaitos. 

Suunnittelualue sijaitsee Laajalahden kaupunginosassa, Sinimäen teollisuusalueella, Turunväylän moottoritien ja Sinimäentien väliin jäävällä kaistaleella. Ympäröivällä alueella sijaistee teollisuuskiinteistöjä sekä toimistorakennuksia. Noin 400 metrin päähän länteen on valmistunut hiljattain toinen datakeskus. Sinimäen ja Laajalahden alueilla on vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueelle kantautuu Turunväylältä merkittävää tieliikennemelua, minkä vuoksi sinne ei ole sijoitettu asumista. Nykyinen asemakaavan mukainen käyttötarkoitus on teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialue. Suunnittelualue on myös osittain tulvariskialuetta, johon Mankkaanpuro voi harvinaisen rankkasateen aikana tulvia.

Maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne

Maakuntakaava

Alueella on voimassa Uusimaa-kaava 2050 ja sen osana Helsingin vaihemaakuntakaava. Suosaaren suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavassa taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeellä. Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkeva Turunväylä on maakunnallisesti merkittävä tie. Lähellä on kaupan alue ja joukkoliikenteen vaihtopaikka. Voimajohto kulkee alueen länsipuolelta ja viheryhteystarve itäpuolelta.

Yleiskaava

Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Siinä alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP).

Alueella on vireillä Espoon yleiskaava 2060. Kaava koskee koko Espoota. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 3.6.-3.9.2024. Yleiskaavaluonnoksessa alue on TP-aluetta eli työpaikka-aluetta.

Asemakaava

Alueella on voimassa asemakaava: 120400 Sinimäki III-Laajalahti pohjoinen II 17036-17045, 17047 (lainvoimainen 12.11.1979). Kortteli 17047 on siinä osoitettu TLV-merkinnällä teollisuus- toimisto- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Alueelle saa voimassa olevan asemakaavan mukaan rakentaa viisikerroksisen rakennuksen. Sinimäentien puoleisella laidalla ja länsilaidalla on ”istutettava tontin tai rakennuspaikan osa” -merkintä. Tontilla on laaja, lähes koko tontin kattava rakennusala. 

Kaavaehdotuksen nähtävilläolo

Kaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti 17.3.–17.4.2025. Nähtävilläoloaikana jätettiin kolme muistutusta sekä viisi lausuntoa ja yksi kannanotto.

Kaavasta oli mahdollista keskustella Tapiolan alueellisessa asukastilaisuudessa keskiviikkona 16.4.2025 klo 17.00–20.00 Niittykummun koulussa (Vuoritontuntie 18).

Kaavaehdotuksesta saatiin kolme muistutusta yksityishenkilöiltä. Ne käsittelivät hulevesitulvariskin hallintaa Mankkaanpurossa, datakeskuksen aiheuttamaa melua sekä arkkitehtonisia arvoja ja rakentamisen ilmastovaikutuksia.

Muistutus hulevesistä on otettu huomioon mm. kiinnittämällä erityistä huomiota suunnittelualueen hulevesien hallintaan. Kaavamuutosalueen hulevesien hallinta on merkittävässä asemassa Mankkaanpuron tulvaherkkyyden vuoksi. Tämän vuoksi hulevesien hallinnalla tavoitellaan tavanomaista parempaa tasoa, jotta Mankkaanpuroon päätyvän huleveden määrä ei kasva.

Muistutus melusta on huomioitu mm. siten, että varavoimageneraattorit on sijoitettu mahdollisimman kauas lähimmistä asuinrakennuksista. Generaattoreita koekäytetään enintään kerran kuukaudessa noin 30 minuutin ajan. Asemakaavan muutosta varten on laaditussa meluselvityksessä (Akukon, 2024), todetaan, että kaavassa ei ole tarpeen osoittaa meluntorjuntatoimenpiteitä. Varavoiman koekäyttö ei kasvata päiväajan melutasoa uudessa kaavassa merkittävästi koekäyttöpäivänä. 

Muistutus ilmastovaikutuksista ja arkkitehtonisista arvoista on huomioitu mm. siten, että Suosaaren asemakaavan muutosta varten on laadittu ilmastovaikutusten arviointi (FCG Oy, Granlund Oy 2025), selvitys purkamisen perusteista (Synopsis Arkkitehdit Oy, 2025) ja rakennushistoriallinen selvitys (Synopsis Arkkitehdit Oy, 2025). Jos toimistoraennusta ei pureta, hanke ei voi toteutua suunnitellulla tavalla.

Lausunnot saatiin Uudenmaan ELY-keskukselta, HSY:ltä, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilta, Elisa Oyj:ltä, Pelastuslaitokselta ja kannanotto saapui Espoon ympäristönsuojelulta. Caruna ei antanut kaavaehdotuksesta lausuntoa, eikä Espoon kaupunginmuseo kannanottoa.

Ehdotus asemakaavan muutokseksi

Korttelialue

Asemakaavan muutoksella osoitetaan teollisuus- ja varastorakennusten kortteli (T-1). Kaavamerkintä mahdollistaa datakeskustoiminnan jatkumisen alueella. Kortteliin on osoitettu 38 000 k-m2 rakennusoikeutta. Kortteli koostuu yhdestä tontista, jolle saa sijoittaa datakeskusrakennuksia ja rakentaa datakeskustoimintaa tukevia rakenteita, kuten varavoimageneraattoreita, sekä muuntamoita ja jäähdytinlaitteita. Konesalirakennukset tulee toteuttaa niin, että niiden hukkalämpö kierrätetään kaukolämpöverkossa. Korttelialueelle on osoitettu oma rakennusala Fortumin lämpöpumppulaitokselle. Datakeskuksen pysäköintipaikoille on varattu tilaa korttelin reunoille alueen etelä- ja länsiosiin. Viisi pysäköintipaikkaa voi säilyä nykyisellä paikallaan hallimaisen varasto-osan länsipuolella, istutettavan alueen ja sisäänkäynnin läheisyydessä.

Uuden datakeskusrakennuksen julkisivumateriaalien tulee olla korkealaatuisia ja niiden tulee sopeutua ympäröivään maisemaan ja rakennuskantaan. Alueelle sijoittuvien teknisten rakennusten ja säiliöiden tulee ulkoasultaan ja laatutasoltaan sopeutua ympäröivään alueeseen. Katolle saa sijoittaa ilmanvaihtokonehuoneita ym. teknisiä rakenteita, joiden julkisivuissa on noudatettava pääjulkisivujen materiaaleja ja laatutasoa. Uusien rakennusten kattopinnoista 20 % tulee toteuttaa viherkattoina, ja lisäksi kattopintoja saa hyödyntää aurinkoenergian keräämiseen.

Suunnitellun rakennuksen viherkatto sijoitetaan sen neljäkerroksiseen osaan. Viisikerroksisen osan katolla olevien ilmanvaihtolaitteiden vuoksi sinne ei voida toteuttaa viherkattoa. Ne vievät suuren osan katon pinta-alasta, varjostavat ja aiheuttavat voimakkaita ilmavirtauksia. Turunväylän suuntaan suuntautuvalle julkisivulle saa rakentaa enintään 13 metriä korkean näkösuojaelementin, joka toimii julkisivun kanssa yhtenäisenä arkkitehtonisena elementtinä. Tontin muille laidoille saa sijoittaa 2,4 metriä korkean aidan.

Alueella tulee pyrkiä kierrättämään kaava-alueen rakentamisessa muodostuvia ja käytettäviä massoja ja materiaaleja mahdollisimman tehokkaasti. Asemakaava mahdollistaa rakentamisen aikaisten massojen välivarastoinnin ja käsittelytoiminnan korttelialueella. Tällä pyritään rakennuksen purkumateriaalien uudelleenkäyttöön, ja vähennetään purkumateriaalien mahdollisista kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Selvitys purkamisen perusteista-selvityksen (Synopsis arkkitehdit Oy) mukaan purettavan rakennuksen betoni voisi olla mahdollista käyttää betonimurskeena purkukuopan täyttöön. Tätä ennen betonin soveltuvuus tarkoitukseen on tukittava.

Tontin vehreyttä ja monimuotoisuutta ohjataan Espoon viherkerrointyökalulla. Viherkerroin kuvaa tontin tai korttelin vihertehokkuutta, eli sitä, kuinka paljon tontilla on erilaisia kasvillisuuspintoja ja sadevesiä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan. Viherkerrointyökalun luontolaskuri kuvaa tontin viherelementtien laatua luonnon monimuotoisuuden tukemisen näkökulmasta. Vihertehokkuuden tavoitetaso on T-1-korttelialueella 0,5. Viherkertoimen tavoitetasot ovat Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymät (11/2024). Viherkerroin-tuloskortti on kaavaselostuksen liitteenä.

Luonnonympäristö

Kaavan mukaisessa tilanteessa tontti säilyy rakennettuna ympäristönä, ja sitä tiivistetään entisestään. Vanha toimistorakennus puretaan, ja uusi datakeskus rakennetaan osittain sen, ja osittain pysäköintialueen paikalle. Uuden rakennuksen tieltä joudutaan poistamaan vain vähän luonnonympäristöä. Pysäköintipaikkojen välisillä viherkaistoilla kasvavat vaahterat joudutaan kaatamaan uuden rakennuksen tieltä. Muutoin rakennettava alue on asfaltoitua parkkikenttää.

Puustoa ja muuta kasvillisuutta säilytetään ja lisätään tontin laidoilla, jonne osoitetaan kaavassa istutettavat tai luonnonmukaisina säilytettävät alueet. Tontin eteläreunalla on istutettu varttunut koivurivistö. Tontin eteläreunan tuntumassa on 10 metriä leveä johtovarausalue, jossa kulkee HSY:n vesijohto. Johtovarausalueelle ei voi istuttaa puita. Johto kuitenkin sukeltaa tontilta katualueelle noin 20 metrin matkan jälkeen.

Pihan kaupunkivihreää, viherpinta-alaa ja luonnon monimuotoisuutta ohjaa kaavassa edellytetty viherkerroin, jonka tavoitetasoksi on asetettu 0,5. Vähintään 20 % uuden rakennuksen katosta toteutetaan viherkattona. Viherkatto ja vettä läpäisevä maapinta helpottavat hulevesien hallintaa tontilla. Viherkatto hidastaa huleveden virtaamista, mikä auttaa tasaamaan rankkasateilla syntyviä hulevesipiikkejä. Alueet, joita ei tarvita liikenteelle ja logistiikalle tai rakentamiselle, osoitetaan tontilla istutettavaksi tai luonnontilaisena säilytettäväksi alueeksi. Viitesuunnitelman yhteydessä on laadittu viherkerroinlaskelmat ja maisemasuunnitelma. Säilytettäväksi esitetyt puut on katselmoitu maastossa.

Hankkeen toimet eivät kohdistu Mankkaanpuron tai Mossaholmsbäckenin uomaan, mutta luontolausunnon mukaan rakentamisen aikaiset hulevedet voivat aiheuttaa niihin epäsuoria vaikutuksia. Hulevesistä on laadittu erillinen suunnitelma, jotta edellä mainittuja vaikutuksia ei synny. Hulevesisuunnitelmassa tontin hulevedet esitetään purettaviksi edelleen hulevesiviemäröinnin ja viivytysputkien kautta Mankkaanpuroon. Liikennöidyn alueen hulevedet johdetaan pintavaluntana biosuodatuspainanteisiin, joissa epäpuhtauksia saadaan vähennettyä. Ylivuototilanteissa tulvareitit johtavat Mankkaanpuroon.

Suojelukohteet

Asemakaavalla suojellaan tervapääskyjen pesimäpaikkoja kaavamääräyksellä s-1. Purettavaksi esitetystä rakennuksesta on havaittu kolme tervapääskyjen pesää. Tervapääskyn pesimäpaikkojen heikentäminen tai hävittäminen edellyttää luonnonsuojelulain mukaista poikkeamislupaa. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava ympäristöviranomaisen kanssa. Tervapääskyn pesimärauhan turvaamiseksi alueella ei saa tehdä häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavia toimenpiteitä 1.5.–30.9. välisenä aikana.

Pesien mahdollinen hävittäminen edellyttää ELY-keskukselta haettavaa poikkeuslupaa luonnonsuojelulaista. Lupaprosessi toteutetaan asemakaavasta erillisenä prosessina.

Asemakaavalla suojellaan myös Mankkaanpuron varteen rajautuva tontin osa kaavamääräyksellä s-2. Puron varren puusto ja kasvillisuus on tärkeää säilyttää luonnon monimuotoisuuden ja hulevesien hallinnan kannalta. Mankkaanpuro on osa maakunnallista ekologista yhteyttä.

Myös viereisen Suosaarenkallion liito-oravien ydinalue on huomioitu kaavamääräyksillä, kieltämällä tärinää ja melua aiheuttava toiminta liito-oravien lisääntymisaikana 15.3.–31.7.

Liikenne ja pysäköinti

Asemakaavan mukainen kulkuyhteys alueelle tulee olemaan nykytilanteen mukaisesti Sinimäentien sekä viereisen tontin sisäisen ajoyhteyden kautta. Sinimäentien ajoyhteyttä käyttää henkilöautoliikenteen lisäksi huoltoliikenne ja pelastusliikenne. Itäpuolen tontin kautta olevaa liittymää käyttää huoltoliikenne ja pelastusliikenne. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta julkisen liikenteen järjestämiseen alueella.

Suunnittelualueen pysäköinti tapahtuu tontilla maantasossa ja on hajautettu ympäri-suunnittelualuetta. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/1 500 k-m2 datakeskushalleja ja vastaavia tiloja kohti sekä 1 ap/80 k-m2 toimistotiloja kohti. Pysäköinti-paikkojen määrä on mitoitettu toiminnan vaatimusten mukaisesti. Pyöräpysäköinti-paikkoja tulee toteuttaa 1 pp/2 000 k-m2 datakeskushalleja ja vastaavia tiloja kohti sekä 1 pp/80 k-m2 toimistotiloja kohti. Vähintään puolet vähimmäisvaatimusten mukaisista pyöräpaikoista tulee sijaita katetussa tilassa.

Sopimusneuvottelut

Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutokseen liittyy maankäyttösopimus. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä.

Selvitykset ja suunnitelmat

Asemakaavan muutosta varten on laadittu seuraavat selvitykset ja suunnitelmat:

-          Viitesuunnitelma, Synopsis Arkkitehdit Oy, 2025

-          Maisemasuunnitelma, Maisema-arkkitehdit Ruokonen Oy, 2025

-          Rank Xerox rakennushistoriallinen selvitys, Synopsis Arkkitehdit Oy, 2025

-          Suosaaren asemakaavan muutoksen hulevesiselvitys, ja suunnitelma, Sweco Finland Oy, 2025

-          Sinimäentie 8, purkuperusteet, selvitys rakennuksen purkamisesta, Synopsis Arkkitehdit Oy, 2025

-          Suosaaren asemakaavan muutosalue, Ilmastovaikutusten arviointi, FCG Oy, Granlund Oy, 2025

-          Suosaaren asemakaavan muutoksen viherkerroin- ja biodiversiteettiselvitys ja viherkerroinlaskelma, Granlund Oy, 2025

-          Ympäristömeluselvitys kaavamuutosta varten, Akukon Oy, 2024

-          Suosaaren asemakaavan liikenneselvitys, Sweco Finland Oy, 2024

-          Suosaaren asemakaavan luontolausunto, Faunatica Oy, 2024

-          Espoon Suosaaren tervapääskyselvitys, Faunatica Oy, 2025

Perittävät maksut

Hakija on maksanut 7.11.2024 kaavoitus- ja kuulutuskustannuksista 50 %.

Kaupunki perii MRL 59 §:n mukaisesti kaavoitus- ja kuulutuskulujen loppuosan, 50 %, (5 400) euroa, kun kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt asemakaavan tai asemakaavan muutosehdotuksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle.

Hyväksyminen

Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus hyväksyy muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat ja asemakaavan muutokset, joihin liittyy maankäyttösopimus.

Jatkokäsittely

-          Ote ilman liitteitä: Equinix Finland Oy

-          Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2025 § 33

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Kaupunkisuunnittelulautakunta

1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet sekä kannanotot ja lausunnot on annettu Suosaaren osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavan valmisteluaineistosta, alue 120407,

2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville [00.00.2025 päivätyn Suosaari - Mossaholmen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7375, 17. kaupunginosassa Laajalahti, alue 120407,

3
pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Liitteet

Oheismateriaali