Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta
Pöytäkirja 23.08.2022/Pykälä 67

2912/05.03.00/2022

Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta 23.08.2022 § 67

§ 67

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Ahlström Mari

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Espoon kaupungin lastensuojelun johtavat sosiaalityöntekijät ovat tehneet kantelun Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, koskien lastensuojelun resurssivajetta. Kantelussa todetaan, että sosiaalityöntekijöiden rekrytoiminen lastensuojeluun on ollut vaikeaa jo pitkään ja useita vakansseja on täyttämättä. Tämän lisäksi sosiaalityön tilannetta kuormitta se, että osa-aikaisia sosiaalityöntekijöitä on paljon ja lisäksi on eri syistä johtuvia pidempiä poissaoloja.  

Kantelussa kuvataan, että johtavat sosiaalityöntekijät ovat tuoneet haastavaa tilannetta esille omissa kokouksissaan sosiaalityön päällikölle, joka on kertonut omalle esihenkilölleen lapsiperheiden erityispalvelujen päällikölle ja hän edelleen perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajalle. Kantelun mukaan asiasta on informoitu myös hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan puheenjohtajalle hänen vieraillessa Espoonlahden lastensuojelussa.  

Kantelussa tuodaan esille, että kaupungissa on tunnistettu haastava rekrytointitilanne. Kaupungissa on asetettu työryhmä pohtimaan ratkaisuja. Lastensuojelun johtavien sosiaalityöntekijöiden mielestä työryhmän esittämät toimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittäviä.  

Kantelussa tuodaan esille, että tyhjien vakanssien vuoksi johtavat sosiaalityöntekijät tekevät asiakastyötä ja paikkaavat lastensuojelun päivystyksessä puuttuvia sosiaalityöntekijöitä.  

Kantelussa tuodaan esille myös huolta siitä, että kun asiakkaiden tarpeisiin ei voida vastata varhaisemmassa riittävän tehokkaasti, niin asiakkuudet kriisiytyvät ja syntyy lastensuojelullinen huoli.  

Kantelussa johtavat sosiaalityöntekijät kirjoittavat, että ovat toistuvasti esittäneet palkankorostusta nopeana kriisin ratkaisemiskeinona. Johtavat sosiaalityöntekijät toteavat, että nykyinen palkka (toukokuu) (3680,35 e/kk) ei ole kilpailukykyinen ja monessa tulevan hyvinvointialueen kunnissa palkkaus on parempi. Johtavat sosiaalityöntekijöiden mukaan, johto ei ole ottanut tilanteen vakavuutta huomioon ja tehnyt riittäviä toimenpiteitä lain mukaisten palvelujen turvaamiseksi. Kantelun mukaan nykytilanne vaarantaa vakavasti asiakkaiden tilannetta ja johtavat sosiaalityöntekijät ovat tuoneet esille, että nykytilanteessa sosiaalityöntekijät ja heidän esimiehensä eivät voi ottaa vastuuta kaikista lastensuojelun tehtävienhoidossa delegointisäännön mukaisesti. Kantelussa tuodaan esille, että johtavien sosiaalityöntekijöiden ja esihenkilöiden tapaaminen oli huhtikuussa 2022 eikä hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta ole vielä käsitellyt asiaa.  

Etelä-Suomen aluehallintovirasto käsittelee kantelun epäkohtailmoituksena. Aluehallintovirasto pyytää Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakuntaa antamaan epäkohtailmoitukseen lausuntonsa ja hankkimaan selvityksen Espoon kaupungin lastensuojelun sosiaalityöntekijätilanteesta sekä palvelujen saatavuudesta epäkohtailmoitusta koskevista toimintayksiköistä.  

Vastaus Etelä-Suomen aluehallintoviraston pyytämiin asioihin 

Selvitys työntekijätilanteesta ja asiakasmääristä 

Selvitys työntekijätilanteesta kantelukirjoituksen ajankohtana 29.4.2022 (Vakanssien määrät, täyttämättömien vakanssien määrät, työntekijöiden osa- ja /tai kokoaikaisuus ja tiedot kelpoisuuksista. Selvitys työntekijäkohtaisista asiakasmääristä.) 

Lastensuojelun asiakasmitoitus on ollut vuoden 2022 alusta lähtien 35 asiakaslasta/sosiaalityöntekijä. Asiakkuus alkaa palvelutarpeen arvioinnin jälkeen.  

Lastensuojelussa on yhteensä 80 sosiaalityöntekijän vakanssia.  Näistä kaksi on perhehoidon koordinaattoria ja viisi kiinteää päivystäjää, joiden tehtäviin ei kuulu avohuollon tai sijaishuollon suunnitelmallinen asiakastyö. Näistä toukokuussa 2022 oli täyttämättä 12 vakanssia eli 15 prosenttia. Vakanssien täyttöastetta seurataan säännöllisesti. Lastensuojelulakiin vuoden alusta tulleen mitoituksen astuttua voimaan, vakanssien täyttöastetta on alettu seurata vielä tarkemmalla tasolla, mm. seuraamalla osa-aikaisten määrää.  

Osa-aikaisia (80 prosentin työajalla) oli toukokuussa seitsemän sosiaalityöntekijää. Vakanssien täyttöasteissa on alue- ja tiimikohtaisia eroja. Pahimmat rekrytointivaikeudet koskettavat lastensuojelun avohuoltoa, jossa toukokuussa 2022 täyttämättömien sosiaalityöntekijävakanssien määrä vastasi 19 %:a sosiaalityöntekijävakanssien kokonaismäärästä (57). Matinkylä-Olari-Tapiolan lastensuojelusta täyttämättömiä vakansseja oli toukokuun lukujen perusteella eniten 6/14, Espoon keskuksessa 3/16, Leppävaarassa 3/16. Espoonlahdessa kaikki 11 sosiaalityöntekijän vakanssia oli täytettynä. Laitoshoidon tiimissä kaikki seitsemän vakanssia olivat täytettynä. Perhehoidon tiimissä täyttämättä oli 1/9 ja lastensuojelun jälkihuollossa kaikki seitsemän vakanssia olivat täytettynä.  

Espoon lastensuojelussa pysyttäisiin lain vaatimassa mitoituksessa, mikäli kaikki vakanssit olisivat täynnä. Vakanssia kohden laskennallinen asiakasmäärä avohuollossa on 28, perhehoidossa 32 ja laitoshoidossa 33. Asiakasmitoitus ei koske jälkihuoltoa. Jälkihuollossa asiakasmäärä vakanssia kohden on 65.  

Tällä hetkellä (toukokuu 2022) lastensuojelun avohuollossa on lastensuojelun asiakuudessa sekä palveluntarpeen arvioinnissa olevia lapsia yhteensä 1385. Tämä on poikkileikkausluku. Asiakasmäärä jaettuna avohuollon täytettyjä sosiaalityöntekijävakansseja (44,8) kohden on 31. Lastensuojelun avohuolto vastaa Espoossa lastensuojelun virka-aikaisesta päivystyksestä. Yhteensä viisi työntekijää toimivat kiinteänä päivystäjänä, eivätkä tee suunnitelmallista asiakastyötä. Suunnitelmallisessa asiakastyössä olevia sosiaalityöntekijöitä on avohuollossa tosiasiallisesti tällä hetkellä 39,8 henkilöä. Asiakkuuksia ja arviointeja suunnitelmallisessa työssä olevaa sosiaalityöntekijää kohden on 34,8.  

Espoon perhehoidossa oli toukokuussa 2022 täytettynä kuusi suunnitelmallista asiakastyötä tekevän sosiaalityöntekijän vakanssia. Yksi vakanssi oli tyhjänä. Rekrytointi on nyt saatu tehtyä ja uusi sosiaalityöntekijä aloittaa syksyllä 2022. Kaksi perhehoidon sosiaalityöntekijää vastaavat sijaisperheiden koordinoinnista, eikä heillä ole vastuullaan lastensuojelun asiakkaita. Perhehoidon asiakasmäärä jaettuna kuuden työntekijän kesken on 36,5. Espoon laitoshoidossa ei tällä hetkellä ole tyhjiä sosiaalityöntekijän vakansseja. Laitoshoidon asiakasmäärä jaettuna seitsemän työntekijän kesken on 31,6. Kesäkuussa julkaistussa lastensuojelun Kuusikko-raportissa on vertailtu Suomen kuuden suurimman kunnan lastensuojelun asiakas- ja vakanssimääriä. Tässä vertailussa Espoon asiakasmäärä vakanssia kohden on Kuusikko-kuntien pienin.  

Asiakasmäärien ja täytettyjen vakanssien tilanteen tarkastelun lisäksi on huomioitava vakituisten sosiaalityöntekijöiden määrä suhteessa vakanssien kokonaismäärään. Toukokuussa 2022 Espoon lastensuojelun avohuollossa 42 % vakansseista on täytetty vakituisesti.  

Tilapäisten sosiaalityöntekijöiden ohjaaminen 

Tilapäinen sosiaalityöntekijä toimii johtavan sosiaalityöntekijän valvonnassa. Tilapäisen sosiaalityöntekijän ohjaamiseen kuuluvat johtavan sosiaalityöntekijän säännölliset keskustelut. Uusi sosiaalityöntekijä ei saa heti päätösoikeuksia. Johtava sosiaalityöntekijä hakee sosiaalityöntekijälle päätösoikeudet, kun työntekijällä on johtavan sosiaalityöntekijän arvion mukaan valmiudet tehdä delegoinnin mukaisia päätöksiä (pl. lastensuojelulain mukaiset rajoituspäätökset ja sijaishuoltoa koskevat päätökset). Avohuollossa työtä tehdään parityönä, joten tukea saa myös työparilta sekä tiimiltä. Espoossa on ollut käytössä systeeminen työote vuodesta 2017 lähtien, johon henkilöstöä on koulutettu ja koulutetaan. Jokaisella alueella on käytössä systeemiset viikkotiimit. Lastensuojelussa on kaksi perheterapeuttia, joiden työpanos on nimetty tiimeihin. Heille kuuluu myös henkilöstön kouluttamista systeemiseen työotteeseen. Sosiaalityöntekijällä on mahdollisuus konsultoida moniammatillista asiantuntijaryhmää. Lastensuojelun henkilöstöllä on mahdollisuus saada juridista tukea lakimieheltä toimialan lakimiehiltä.  

Sosiaalihuoltolain mukaiset asiakkaat 

Onko kaikille sosiaalihuollon lapsiasiakkaille nimetty omatyöntekijä? Onko kaikille erityistä tukea tarvitseville lapsille nimetty omatyöntekijäksi sosiaalityöntekijä? Onko kaikille erityistä tukea tarvitseville lapsille laadittu asiakassuunnitelma, ja onko sosiaalityöntekijätavannut heitä riittävän usein henkilökohtaisesti asiakassuunnitelmaan kirjatun mukaisesti? Mitä tarkoittaa kantelukirjoituksessa esitetty, ettei peruspalvelut ota heille kuuluvia asiakkaita, eikä lastensuojelu voi laittaa asiakkaita jonoon? Ovatko asiakkaat joutuneet jonottamaan tarvitsemiaan sosiaalihuollon palveluja?  

Lapsiperheiden palveluissa on tavoite "Raskaiden palvelujen tarve vähenee". Tavoitteen mukaisesti perheitä pyritään auttamaan aikaisemmin ennen lastensuojelua. Espoossa sosiaalihuoltolain mukaisia asiakkuuksia hoidetaan hyvinvointipalveluiden palvelualueella perhesosiaalityössä. Perhesosiaalityön resursseja on suunnitelmallisesti kasvatettu sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden vakansseja lisäämällä. Toimintaa on aktiivisesti kehitetty. Näiden toimien avulla on saatu merkittävästi kasvatettua tarjotun asiakastyön määrää. Vuodesta 2019 vuoteen 2020 asiakaskontaktien määrä kasvoi 29 % ja seuraavana vuonna edelleen 24 %.  

Lastensuojelussa olleita sosiaalihuoltolain mukaisia asiakkuuksia on saatu siirrettyä perhesosiaalityöhön. Perhesosiaalityössä erityistä tukea tarvitseville nimetään sosiaalityöntekijä. Muiden asiakkaiden omatyöntekijänä toimii sosiaaliohjaaja. Perhesosiaalityössä asiakkaat saavat laadukkaan ensiarvioinnin seitsemän arkipäivän sisällä, mutta laajempaan arviointiin/asiakkuuteen asiakas jonottaa keskimäärin 4-8 viikkoa. Vuoden 2021 keväästä vuoden 2022 kevääseen jonossa olevien määrä on laskenut keskimäärin 65 %. Pandemian aikana perhesosiaalityön asiakasmäärät ovat kasvaneet, mutta kasvu näyttää nyt tasaantuneen. Erityistä tukea tarvitseville pystytään nimeämään sosiaalityöntekijä ja nimetyt sosiaalityöntekijät pystyvät työskentelemään asiakassuunnitelman mukaisesti.   

Perhesosiaalityössä ja perheneuvolassa on vahvistettu ohjauksen ja neuvonnan palvelua ja sitä kautta pystytään tarjoamaan asiakkaille ohjausta ja neuvontaa sekä tarvittaessa kattava ensiarviointi asiakkaan tilanteesta yhdessä ammattilaisen ja asiakkaan kanssa ilman viivettä. Asiakaspalaute on ollut erinomaista.  

Lastensuojelun ja sosiaalihuollon välinen rajapinta näyttäytyy ajoittain epäselvältä ja tulkinnanvaraiselta. Molemmissa toiminnoissa työntekijöiden ja lähijohdon resursseja voi ajoittain kulua tämän rajapinnan määrittelyyn ja linjanvetoon. Asiakkuuksien oikean paikan määrittelyn aiheuttamaa hankaluutta ja siitä aiheutunutta koettua kuormitusta on raportoitu säännöllisesti lähiesihenkilöiden taholta. Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan muodostamalla yhteisiä kriteerejä rajapintatyöskentelylle. 

Lastensuojelun sosiaalityössä perheet ovat yleensä paljon palveluja tarvitsevia ja monialaisen verkostotyön tarve korostuu. Lastensuojelun sosiaalityötä ja palveluja kuormittavat tilanteet, joissa lapsi ja/tai vanhemmat jonottavat muita palveluja. Erityisesti mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarve näkyy lastensuojelussa. Näissä tilanteissa lastensuojelun sosiaalityössä ja palveluissa kannatellaan ja tuetaan perhettä muiden palvelujen vielä puuttuessa.  

Lastensuojelulain mukaiset asiakkaat 

Lastensuojelussa on tilanteita työntekijän vaihtuessa ja vakanssien ollessa tyhjänä, että joidenkin lasten osalta ei ole omaa vastuusosiaalityöntekijää. Näissä tilanteissa asiakkuudet ovat johtavan sosiaalityöntekijän nimissä. Tästä johtuen on tilanteita, joissa kaikkien lasten osalta ei pystytä tosiasiallisesti hoitamaan asioita lain edellytysten mukaisesti ja asiakassuunnitelmia ei pystytä laatimaan oikea-aikaisesti.   

Asiakassuunnitelmat ovat olleet pitkään kehittämiskohde lastensuojelussa. Haasteeksi asiakassuunnitelmien tuottamisessa on ilmennyt THL:n määrämuotoinen asiakassuunnitelmalomake, joka on sosiaalityöstä tulevan palautteen mukaan kömpelö ja hidas täyttää. Määrämuotoinen asiakassuunnitelmalomake on käyttöönottonsa jälkeen hidastanut huomattavasti suunnitelmien kirjoittamista. Suunnitelma on osan asiakkaiden kohdalta kirjoitettu sosiaalityön muistiinpanoihin, jonne kirjaus on nopeampi tehdä, mutta ei täytä teknisesti asiakassuunnitelman kriteereitä. 

Asiakassuunnitelmien määrää seurataan säännöllisesti. Asiakassuunnitelmien peittävyyslukua ei saada suoraan asiakastietojärjestelmästä vaan peittävyyslukujen laskeminen on manuaalista käsityötä. Tällä hetkellä lastensuojelussa asiakassuunnitelmien peittävyys on noin 65 %. Tässä on tiimikohtaisia alueellisia eroja.  

Vastaavan johdon reagoiminen epäkohtailmoituksiin  

Sosiaalityöntekijöiden rekrytointivaikeudet on kaupungissa tunnistettu, kuten kantelussakin todetaan. Keinojen etsimiseksi rekrytoinnin helpottamiseen on asetettu työryhmä. Työryhmän esityksiä on käsitelty palvelualueiden, tulosalueen ja toimialan johtoryhmissä. Johtavat sosiaalityöntekijät ovat kertoneet tyytymättömyydestään tilanteeseen ja niihin esitettyihin ratkaisuihin. Tämän johdosta järjestettiin 7.4. yhteinen tapaaminen johtavien palautteen kuulemiseksi tarkemmin. Tapaamiseen osallistuivat lastensuojelun johtavat sosiaalityöntekijät, sosiaalityön päällikkö Janne Alanko, perheiden erityispalvelujen päällikkö Kati Villgren ja perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Mari Ahlström. Tässä tapaamisessa tuli työryhmän esittämien keinojen lisäksi muutamia muita toimenpide-esityksiä rekrytointitilanteen parantamiseksi.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtoryhmässä seurataan kuukausittain asiakasmäärien kehittymistä ja palvelutarpeen lakisääteisissä ajoissa pysymistä koko tulosyksikkötasolla. Vakanssien määrä on kasvanut vuosittain niin perhesosiaalityössä kuin lastensuojelussakin asiakastarpeeseen vastaamiseksi. 

Miten toiminnasta vastaava johto on turvannut työnantajana sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:n mukaisten ammattivelvollisuuksien noudattamisen edellytykset? 

Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtoryhmän työnä on mahdollistaa, että sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain 4 §:n mukaiset edellytykset täyttyvät. Tätä tapahtuu käytännössä seuramaalla erilaisia tunnuslukuja, puuttumalla poikkeamiin sekä resursseja allokoimalla. Espoossa on määrätietoisesti vuosien ajan kehitetty varhaisemman tuen palveluja, jotta asiakkaiden tuen tarpeeseen voitaisiin vastata aikaisemmassa vaiheessa. Tässä on onnistuttu, sillä lastensuojelun asiakkuudet ovat olleet hienoisessa laskussa jo ennen pandemiaa. Samalla, kun varhaisen tuen palveluja on lisätty, myös lastensuojeluun on lisätty sosiaalityöntekijän vakansseja, otettu THL:n Suomeen tuoma systeeminen työote käyttöön ja rekrytoitu kaksi perheterapeuttia. Asiakasmääriä suhteessa vakansseihin seurataan säännöllisesti, jotta ne pysyisivät kohtuullisena. Kaupunginhallitus on 6.6.2022 kokouksessaan perustanut kuusi sosiaalityöntekijän vakanssia, joista kaksi on suoraan lastensuojeluun ja neljä sosiaalityöntekijäpooliin, jota pilotoidaan lastensuojelussa.  

Rakenteellista sosiaalityötä on kehitetty ja siitä järjestetty koulutusta. Sosiaalisen raportoinnin työkalu on otettu käyttöön.  

Etätyö on tuonut sekä asiakkaiden että henkilöstön näkökulmasta uusia mahdollisuuksia asiakastyön onnistuneelle toteuttamiselle.

Työntekijöiden kokemaa työhyvinvointia, esimiehiltä ja työyhteisöltä koettua tukea sekä tyytyväisyyttä työhön seurataan Espoossa kolmen kuukauden välein toteutettavalla työfiilismittarilla. Lastensuojelun sosiaalityössä vastaustuloksille on ominaista selvästi keskimääräistä korkeampi koettu lähiesihenkilöiden tuki asiakastyölle. 

Toimenpiteet sosiaalityöntekijätilanteen helpottamiseksi 

Toimialan johtoryhmässä on tammikuussa hyväksytty esitys henkilöstön saatavuuden turvaamisesta nyt ja tulevaisuudessa. Esitys koskee useita toimialan ammattiryhmiä, ei vain sosiaalityöntekijöitä. Toimialan esitys on käsitelty myös kaupungin johtoryhmässä. Tässä yhteydessä on käsitelty myös palkka-asiaa ja todettu, että palkkaneuvottelut käydään työehtosopimusneuvotteluissa. Työsuhde-etujen on todettu olevan kaupunkitasoisia ja niitä kehitetään kaupunkitasoisesti. Esitykseen on nostettu myös toimenpiteitä sosiaalityöntekijöille tehdystä kyselystä koskien pitovoimaa. Sosiaalityöntekijöille kohdennettiin aiemmin kysely, josta henkilöstösuunnittelija on laatinut koosteen.

Sosiaalityöntekijöiden kyselyssä nousi esiin perehdyttäminen ja mentorointimalli. Mentorointimalli on päätetty ottaa käyttöön. Sitä pilotoidaan syksyn 2022 ajan. Mentorointitoiminnan pilotointi käynnistyy syyskuun 2022 alussa.  Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtoryhmässä on 10.5.22 sovittu, että mentorina toimivalle sosiaalityöntekijälle maksetaan tehtävälisänä 100 euroa/kk. 

Kantelussakin todetaan, että säästyneillä palkkarahoilla on ollut mahdollista palkata määräaikaisia työntekijöitä auttamaan asiakastyössä. Yleensä näillä on saatu palkattua sosiaaliohjaajia tai niin sanottuja juniorisosiaalityöntekijöitä, jotka eivät ole sijaispäteviä sosiaalityöntekijöitä, mutta ovat voineet tehdä avustavia tehtäviä.  Tämä mahdollisuus on ollut käytössä Espoossa jo vuosia.

Sosiaalityöstä tulleen palautteen mukaan sosiaalityöntekijöillä on myös paljon tehtäviä, joita voisi tehdä esimerkiksi toimistosihteeri. Näin sosiaalityöntekijällä jäisi enemmän aikaa niiden tehtävien hoitamiseen, joissa tarvitaan sosiaalityöntekijän osaamista. Lastensuojeluun on toukokuussa osoitettu neljä uutta toimistosihteerin vakanssia.  

Yhtenä keinona auttaa sosiaalityöntekijätilanteessa on ollut sosiaalityöntekijäresurssipoolin perustaminen. Tässä ajatuksena on, että poolista sosiaalityöntekijä lähtisi auttamaan asiakastyössä aina sinne yksikköön, jossa vakansseja on tyhjillään. Poliin saatiin kaupunginhallituksen käsittelyssä 6.6. neljä vakanssia ja poolia käynnistetään rekrytoinneilla elokuusta alkaen. Sosiaalityön resurssipoolia on tarkoitus pilotoida ensin lastensuojelussa.  

7.4.2022 tapaamisessa tuli johtavilta sosiaalityöntekijöiltä myös ehdotus niin sanotun konsultoivan sosiaalityöntekijän mallista. Konsultoivana sosiaalityöntekijänä voisi toimia kokenut sosiaalityöntekijä, joka toimisi työparina haastavissa asiakastilanteissa ja tukisi asiakastyössä vasta alalle tulleita sosiaalityöntekijöitä. Konsultoivalla sosiaalityöntekijällä ei olisi omia asiakkaita, joten tämän ns. urasuunnitelman mukaisen mallin käyttäminen on mahdollista, jos yksikössä voidaan irrottaa sosiaalityöntekijä tällaiseen tehtävään.   

Johtavat sosiaalityöntekijät kirjoittavat kantelussaan, että ainoastaan työssä viihtymisen keinoin ei ole mahdollista ratkaista työvoiman saatavuutta ja ottavat kantaa palkkaukseen. Sosiaalityöntekijöiden pitovoimakyselyssä on myös toivottu palkankorotuksia ja sitoutumispalkkioita. Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja on esittänyt, että sitoutumispalkkio myönnetään kaikille marraskuussa kaksi vuotta työssä olleille ja sosiaalityöntekijän tehtäviä hoitaneille vakituisille ja määräaikaisille sosiaalityöntekijöille. 

Toimialalla on valmistelussa myös rekrytointikilpailu tulosyksiköiden kanssa yhteistyössä työvoimavajealueille.  Päätös asiasta tehdään toimialan johtoryhmässä.  

Nykytilanne 

Aluehallintovirasto pyysi selvitystä työntekijätilanteesta kantelukirjoituksen ajankohtana 29.4.2022. Sosiaalityöntekijöiden vakanssien täyttöaste on muuttunut parempaan suuntaan kesän aikana ja tyhjinä olevien vakanssien määrä on laskenut, esimerkiksi avohuollossa Matinkylä-Olari-Tapiolassa kuudesta kahteen. Lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen hiukan laskussa, joten asiakasmitoituksessa pysytään asiakkuuksien jakaantuessa tasaisesti. 

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi