Lisäselvitykset ja poikkeukset | LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa yhdeksänkerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseen sekä kahdentoista maalämpökaivon poraamiseen.
ASEMAKAAVA JA RAKENNUSOIKEUS
Tontti kuuluu vuonna 2021 hyväksytyn Niittysillankorvan asemakaavan mukaiseen asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Kortteliin kuuluu myös erillisen ajoyhteyden varaan suunniteltu autopaikkojen korttelialue (LPA-1), jonne saa rakentaa pysäköintilaitoksen. Kortteli sijoittuu Haukilahdenkadun ja Länsiväylän melualueelle, mistä johtuen asemakaavan mukaan korttelin rakentaminen tulee melusuojauksen vuoksi aloittaa näitä väyliä lähimmäksi sijoittuvista rakennuksista.
Asemakaavassa tontille on osoitettu kahdeksan- ja kymmenenkerroksisen asuinkerrostalon rakennusala, joka jatkuu yhtenäisenä viereiselle tontille. Tonttijaossa määritelty enimmäiskerrosala on 4600 kem2.
Sallitun kerrosalan ja kerrosluvun lisäksi saa rakentaa asukkaiden yhteistilat, asuntojen ulkopuoliset varastotilat, parvekkeita melualueella korvaavat viherhuoneet, asumisviihtyisyyttä lisäävät porrashuoneen 20 m2 ylittävät osat, pysäköintitilat, jätehuolto-, kiinteistönhoito- ja tekniset tilat, alueelliset muuntamotilat sekä yli kahdeksankerroksisen rakennuksen lisäuloskäytäväporrashuoneet.
Pääasiallisina julkisivumateriaaleina tulee käyttää tiiltä, paikallamuurattua tiiltä, rappausta ja väribetonia. Rakennusten kattomuodon tulee olla vaihteleva ja ilmanvaihtokonehuoneet tulee sijoittaa rakennusmassan sisälle. Korttelin asuinrakennusten tulee olla julkisivuiltaan ja kattomuodoiltaan yhteensopivia, mutta erityisesti julsivuvärityksen osalta yksilöllisiä. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen Niittyportin ja Haukilahdenkadun puolelle ei saa sijoittaa asuintiloja.
Asemakaavassa on lisäksi määräyksiä mm. melun, ilmanlaadun sekä huleveden suhteen. Alueelle on laadittu asemakaavaa täydentävä korttelisuunnitelma.
RAKENNUSHANKE
Suunnitellun tasakattoisen ja teräsbetonirakenteisen rakennuksen ensimmäinen kerros koostuu yhteis- ja aputiloista. Kerrokset 2-8 ovat yksinomaan asuinkerroksia, ja ylimmässä yhdeksännessä kerroksessa sijaitsee kaksi saunaosastoa kerhohuoneineen sekä ilmanvaihtokonehuone. Maanalaisia tiloja ei ole.
Asuntoja on suunniteltu yhteensä 87 kpl, keskipinta-alaltaan 44,9 m2. Kaikilla asunnoilla on lasitettu parveke. Jätteet kerätään jätehuoneeseen Niittyportin varrelle. Varatiejärjestelynä on omatoiminen pelastautuminen parvekeluukkujen kautta maanpinnalle. Katolle sijoitetaan aurinkopaneeleja.
Pääasiallisina julkisivumateriaaleina käytetään paikallamuurattua tiiltä punaisen eri sävyissä ja paikoin reliefipintaiseksi ladottuna. Sisäpihan puoleisten parvekkeiden alle sijoittuu asemakaavassa edellytetty sisäpihaa palveleva kulkukäytävä.
Rakennusoikeudellista asuinkerrosalaa käytetään 4590 kem2, ja jäljelle jää 10 kem2. Rakennettava kerrosala on yhteensä 6113 kem2, josta MRL 115 §:n mahdollistamaa ulko- ja väliseinävahvuuden, väestönsuojan ja teknisten tilojen ylitystä 602 kem2 sekä asemakaavan mahdollistamaa lisäkerrosalaa 921 kem2.
VÄHÄISET POIKKEAMISET
Rakennus ylittää rakennusalansa itäisen rajan noin 0,6 metrillä rakenteellisista syistä.
Ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta ylittää 0,32 metrillä paloturvallisuusasetuksessa vaaditun 24 metrin enimmäisetäisyyden. Ylityksen suuruus on kuitenkin pieni ja ylimmässä kerroksessa on useita varateitä. Pelastuslaitos on puoltanut ratkaisua.
Liikuntaesteisten autopaikkoja on suunniteltu yksi autopaikka asemakaavan vaatimaa vähemmän. Hakija perustelee poikkeamista asemakaavamuutoksen aikaan esillä olleella, koko korttelin autopaikkamäärään perustuvalla laskelmalla. Kaavoittajalta on saatu ratkaisulle puoltava kannanotto.
Kuusi maalämpökaivoa sijoittuu tonttiyksikön suostumuksella alle 4 metrin etäisyydelle yleisen alueen rajasta.
Poikkeamiset voidaan katsoa vähäisiksi.
AUTO- JA POLKUPYÖRÄPAIKAT
Asemakaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava asunnoille vähintään 1 ap/ 110 kem2 kuitenkin vähintään 0,5 ap/asunto. Autopaikoista on osoitettava liikuntaesteisille 2 LE-ap ensimmäistä 50 autopaikkaa kohti ja sen jälkeen 1 LE-ap kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohti. Asemakaava lisäksi sallii autopaikkamäärän vähennyksen valtion tukemille opiskelija- ja vuokra-asunnoille sekä keskitettyyn pysäköintilaitokseen sijoittuville nimeämättömille vuorottaispysäköintipaikoille. Hankkeelta vaadittava autopaikkamäärä on 44 ap, joista kahden autopaikan tulee olla LE-paikkoja.
Autopaikkoja on suunniteltu yhteensä 44 ap. Autopaikoista vain yksi on suunniteltu LE-autopaikaksi asemakaavasta poiketen, ja se sijoitetaan pihalle lähelle sisäänkäyntiä. Muille 43 autopaikalle sovelletaan vähennystä nimeämättömyydestä ja vuorottaisuudesta. Autopaikkoja on vähennyksen jälkeen 39 ap, ja ne sijoitetaan korttelin omaan keskitettyyn pysäköintilaitokseen.
Asemakaavan mukaan polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: asunnoille 1 pp/30 kem2, kuitenkin vähintään 2 pp/asunto; hankkeessa yhteensä 174 pp. Pyöräpaikat on sijoitettava katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan. Lisäksi tulee osoittaa tilaa lyhytaikaiseen pyöräpysäköintiin ulkotiloissa. Polkupyöräpaikkoja on suunniteltu yhteensä 174 pp ulkoiluvälinevarastoihin. Polkupyöräpaikkoja on lisäksi osoitettu ulos sisäänkäynnin yhteyteen.
VÄESTÖNSUOJA
Väestönsuoja sijaitsee 1. kerroksessa ja se on mitoitettu 122 henkilölle. Normaaliajan käyttönä on irtaimistovarasto.
MUUT SELVITYKSET
Asuinrakennus piha-alueineen on esteetön, toista talosaunaa lukuunottamatta. Asuntoparvekkeille on suunniteltu esteetön pääsy. Hankkeelle on varattu yksi LE-autopaikka pihalta.
Hanke noudattaa Kuivaketju 10 -toimintamallia.
Ulkovaipan ääneneristys on suunniteltu liitteenä olevan ääneneristävyysselvityksen mukaisesti.
Hulevesi johdetaan viivytyspainanteiden ja -putkien kautta yleiseen hulevesiverkkoon.
Hankkeessa alitetaan PKS- ja TOPTEN-rakennusvalvontojen aputilojen mitoitusohje pesula- ja kuivaustilojen, talosaunojen, kerhohuonetilojen sekä ulkoiluvälinevarastotilojen suhteen. Erillinen kuivaushuone on korvattu pesulaan sijoitetuilla kuivauskaapeilla, ja lisäksi kaikkissa asunnoissa on varaus pyykinpesukoneelle ja kuivausrummulle. Talosaunat ja kerhohuone on sijoitettu parvekkeilla varustettuina ylimpään kerrokseen ja niiden toimivuuteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Ulkoiluvälinevarastojen huonekorkeutta hyödynnetään telineiden sijoittelussa. Lisäksi taloyhtiössä on erillinen polkupyörien huoltopiste.
Rakennettava kortteli on liito-oravien esiintymisen ydinaluetta. Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämän poikkeusluvan mukaan esiintymisalueen hävittämisellä ei ole paikallista tai alueellista vaikutusta liito-oravan suojelun tasoon, ja korttelin täysimittainen rakentaminen on siten mahdollista.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on 10.1.2022 antanut hankkeesta puoltavan lausunnon, jonka sisältämät ehdot on otettu suunnitelmissa huomioon.
Hankkeen rakenne- ja lvi-teknisten ratkaisujen sekä hulevesiratkaisujen suunnitteluperusteet on käsitelty teknisessä yksikössä.
RASITTEET JA MUUT SOPIMUKSET
Korttelin kaikkien kiinteistöjen kesken on laadittu yhteisjärjestelysopimus, jossa on sovittu mm. palomuurin rakentamatta jättämisestä, yhteisistä alueista ja tiloista, kulkuoikeuksista, pelastusreiteistä, autopaikoista, hulevedestä sekä rakenteiden ja johtojen sijoittamisesta.
NAAPUREIDEN KUULEMINEN
Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus on tiedottanut hankkeesta naapureille, eikä heillä ole ollut huomautettavaa. MRL 133 § 3. momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen.
|
Esittelijän
päätösehdotus | Ehdotuksen tekijä: vs. rakennusvalvontajohtaja Anni Tuominen-Maila Lupa myönnetään.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty: vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
pohjarakennesuunnitelmat
rakennesuunnitelmat
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi. |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | pohjakatselmus | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä talotekniikan aloituskokous.
|
| Työmaalla on noudatettava Espoon kaupungin työmaavesiopasta ja PKS maalämpökaivojen porausvesien käsittelyohjetta.
|
| Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
|
| Rakennushankkeelle on nimettävä kosteudenhallintakoordinaattori ennen aloituskokouksen järjestämistä.
|
| Rakennuksen ulkovaippa on toteutettava ympäristöstä johtuvien erityisten ääneneristysvaatimusten mukaisesti. Ääneneristävyyden vaatimustenmukaisuus on todennettava mittaamalla ennen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Ennen rakennusten käyttöönottoa on tehtävä melutasomittaukset, joilla todennetaan, että parvekkeet ja virkistykseen käytettävät piha- ja oleskelualueet täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa ja asemakaavassa asetut vaatimukset.
|
| Maalämpökaivoa ei saa porata vinoon kaupungin maa-alueen alle.
|
| Vastaava työnjohtaja huolehtii siitä, että maalämpökaivon sijaintikartta ja porausraportti toimitetaan kaupunkitekniikan keskuksen geotekniikkayksikköön.
|
| Puiden kaatamista tai muita liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja hävittäviä tai heikentäviä töitä ei saa tehdä liito-oravan lisääntymisaikana 1.4.-31.7.
|
| Uudisrakennuksen käyttöönottoon mennessä on asemakaavan edellyttämät autopaikat oltava toteutettuina.
|
| Pelastusteiden tulee olla rakennettu ja merkitty ennen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Ennen rakennuksen käyttöönottoa on pidettävä erityinen palotarkastus.
|
| Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan liitteenä toimitetusta yhteisjärjestelysopimuksesta tehdään virallinen päätös. Hankkeen on haettava mahdollisimman ajoissa rakennusvalvontaviranomaiselta yhteisjärjestelyä ja saatava asiasta päätös viimeistään ennen ensimmäisen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.
|
| Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
|
|
|
Kokousasia PDF-muodossa
