Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 06.06.2022/Pykälä 199

2445/03.00.00/2022

Kaupunginhallitus 06.06.2022 § 199

§ 199

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka

Käsittely 

Kajava Ampujan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:

"Järkevä maahanmuuttopolitiikka on edellytys onnistuneelle kotoutumiselle. Samalla paluumuuttoa on edistettävä keinona torjua epäonnistuneen integraation ongelmia. On kehitettävä myös lainsäädännöllisiä ja muita keinoja vähentää maahanmuuttajien liiallista keskittymistä pääkaupunkiseudun suuriin kaupunkeihin."

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 2 ääntä vastaan yhden ollessa poissa hylänneen Kajavan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Selostus Työ- ja elinkeinoministeriö on 2.5.2022 pyytänyt Espoon kaupungilta lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta, jonka tarkoituksena on muuttaa kotoutumisen edistämisestä annettua lakia ja siihen liittyviä lakeja.

 Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki kotoutumisen edistämistä ja samalla kumottaisiin voimassa oleva saman niminen laki. Kotoutumista edistäviä palveluita järjestettäisiin osana uutta kunnan kotoutumisohjelmaa sekä muina kotoutumista edistävinä yleisen palvelujärjestelmän mukaisina palveluina. Kunnan kotoutumisohjelma olisi maahanmuuttajien alkuvaiheen kotoutumispalveluiden kokonaisuus, jonka vähimmäissisällöstä säädettäisiin lailla.

  Lakiuudistuksen keskeiset tavoitteet (kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttaminen, palveluihin pääsyn nopeuttaminen, maahanmuuttajien kattava tavoittaminen maahanmuuton alkuvaiheessa, alkuvaiheen kotoutumisen palveluiden kokonaisvaltainen kehittäminen) ovat oikeansuuntaisia ja kunnianhimoisia.

Hallituksen esitys lisäisi kunnan vastuuta kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumisen tukemisen rahoitus koostuu hyvin monenlaisista elementeistä, joista moniin vaikuttaa hallituskauden aikana tehtävät tai suunnitteilla olevat rakenteelliset uudistukset.

Lakiesitykseen kirjatut ajatukset tulevien vuosien rahoituksesta eivät täysimääräisesti vastaa työllistymisen ja palveluihin pääsyn nopeuttamisen ja alkuvaiheen kotoutumista tukevien palveluiden kokonaisvaltaisen kehittämisen tavoitteisiin.

Tavoiteltu nykytilan koheneminen ei tapahdu itsestään tai ilmaiseksi. Hallituksen tulisi osoittaa kunnille, joille ollaan kirjaamassa lakiin kokonaisvastuuta kotoutumisen edistämisestä, riittävät resurssit lain toimeenpanoon. Kysymyksen vakavuutta korostaa se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtämiseen hyvinvointialueille liittyvät julkisten palveluiden rahoitusjärjestelmän muutokset kaventavat merkittävästi suurten, kasvavien kaupunkien taloudellista liikkumavaraa. Kuten lakiesityksessä todetaan, valtaosa kotoutumisen edistämisen palveluiden piirissä olevista maahanmuuttajista asuu näissä kaupungeissa. Suomen maahanmuuttajista 13 prosenttia on espoolaisia.

Työvoiman ulkopuolella olevien aikuisten maahanmuuttajien aiempaa laajempi tavoittaminen ja saaminen mukaan kotoutumista edistäviin palveluihin on kaivattu edistysaskel Suomen kotoutumispolitiikkaan. Siitä hyötyvät erityisesti kotona lapsiaan hoitavat pienten lasten vanhemmat, useimmiten äidit. Ajatus sopii hyvin yhteen Espoo-tarinaan kirjatun, maahanmuuttajanaisten työllisyyden nostamista kohti pohjoismaista tasoa koskevan tavoitteen kanssa.

Kotoutumispolitiikan katveiden paikkaamisen rahoitusta ei voi jättää hallitusohjelman vastaisesti niiden kuntien vastuulle, jotka kantavat jatkossa suurimman vastuun lakisesityksessä kaavaillusta "kuntien kokonaisvastuusta" kotoutumiseen liittyen. Esimerkiksi pykälän 11 perusteluissa (s. 168) sivutetaan kustannuksiltaan merkittävä ja kohderyhmän elämäntilanteen kannalta keskeinen "lastenhoidolla tuettu koulutustarjonta" kovin kevyesti toteamalla, että kunnassa tulisi olla sitä tarjolla. Näiden palveluiden rahoitukseen tulee löytää kotoutumislain kokonaisuudistuksen yhteydessä hallitusohjelman mukainen, kuntia rasittamaton ratkaisu. Kysymys ei ole mittakaavaltaan vähäpätöinen: Espoossa kotihoidon tukea saavia maahanmuuttajia on viime vuosina ollut vuosittain noin 690-800 henkilöä.

Keskeisin maahanmuuton julkistaloudelle aiheutuvien taloudellisten vaikutusten tekijä on lakiesitykseen sisältyvien korvausten sijaan maahan muuttaneiden työllisyysaste. Valtiolla ja kunnilla on vahva yhteinen intressi huolehtia maahanmuuttajien työllisyystilanteen kohenemisesta. Nousevan työllisyysasteen myötä muuta väestöä nuorempien maahanmuuttajien määrän kasvu kohentaa yhä selvemmin väestöllisen huoltosuhteen lisäksi myös Suomen taloudellisen kestävyyden kannalta keskeistä taloudellista huoltosuhdetta. Kuntien järjestämisvastuulle siirtyvien työllisyyspalveluiden rahoitusallokaation perusteet tai työttömyysturvaan kaavaillut muutokset eivät kuitenkaan palvele valtion ja kuntien tuloksellista kumppanuutta maahanmuuttajien työllisyysasteen nostamisessa.

Lakiesityksessä todetaan (s.63), että vuoden 2023 alusta hyvinvointialueella on vastuu kaikista kunnalle nykyisin kuuluvista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Kunnan kuntapaikalle ohjattavan vastaanottoa koskevassa lakiesityksen pykälässä 42 ja sen perusteluissa tätä periaatetta ei noudateta johdonmukaisesti. Toteutuessaan pykälä jättäisi sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen toteutumisen jälkeen kunnalle tosiasiallisesti sosiaalihuoltoon kuuluvaa palveluvelvoitetta. Tämän kohderyhmän palveluiden säätelyssä ja järjestämisessä tulisi lähtökohtana olla kunnan ja hyvinvointialueen tiivis ja toimiva yhteistyö. Lakiesitys perusteluineen pyrkii säätämän kunnan roolista asiassa liian yksityiskohtaisesti.

Lakiesityksen eri kohdissa ei kuntia koskevia kirjauksia määrittele riittävässä määrin perustuslakiin kirjattu kunnallinen itsehallinto. Esimerkkinä tällaisesta voi mainita lakiesityksen pykälän 43 koskien kotoutumisen edistämisen suunnittelua, kehittämistä ja seurantaa kunnissa. Sen mukaan kunnan tulisi raportoida vähintään kahden vuoden välein kotoutumisen edistämisen tavoitteiden toteutumisesta alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ole itsehallinnollista kuntaa ohjaava viranomainen. Luontevampaa olisi, että kaupunki valmistelee määräajoin raportin kunnan päättäville elimille niiden lainsäädännön pohjalta asettamien kotoutumisen edistämisen tavoitteiden toteutumisesta. Julkisena asiakirjana tällainen raportti olisi myös valtion viranomaisten käytössä.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi