Lisäselvitykset ja poikkeukset | LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa kolmen hallirakennuksen (A, B ja C) rakentamiseen katoksineen ja aidattuine piha-alueineen. Kolme ollutta ajoliittymää poistetaan ja rakennetaan kaksi uutta ajoliittymää eri sijainteihin.
Kiinteistöllä olleen toimistorakennuksen purkamiselle on myönnetty erillinen purkamislupa (2026-302), jonka mukaiset purkutyöt ovat käynnissä.
ASEMAKAAVA
Korttelissa on voimassa Rakennuslainaikainen asemakaava, joka on hyväksytty vuonna 1995. Kortteliin saa rakentaa enintään kuusikerroksisia liike- ja toimistorakennuksia. Tontille tehokkuusluvun 0.88 mukaan sallitusta 19760 kem2 rakennusoikeudesta saa 50 % (9880 kem2) käyttää ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia tuotanto- ja varastotiloja varten. Kortteliin saa sijoittaa asuinhuoneistoja vain kiinteistönhoidon tai laitoksen toiminnan kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Julkisivuja ohjaavia määräyksiä ei ole annettu.
RAKENNUSHANKE
Hallirakennukset ovat pääosin yksikerroksisia. Hallien pääkäyttötarkoitus vaihtelee: pohjoisessa Kuitinmäen tien puoleinen rakennus A käsittää myymälätilaa (kaksi huoneistoa), teiden risteysalueelle sijoittuva rakennus B käsittää kuntosalin sekä kaksi autohuoltamoa ja Kilonväylän (kehä II) puoleinen rakennus C käsittää kiinteistöhuollon tiloja. Osalla toimijoista toimisto- ja sosiaalitilat sijoitetaan toiseen kerrokseen, joka on huomioitu rakennusten kerrosluvussa. Rakennukseen A toteutetaan tontin yhteinen väestönsuoja ja ko. rakennuksen edustalle rakennetaan katettu kylmä noin 364 m2 laajuinen myyntialue �kesäpiha�. Rakennuksen C pohjoispäätyyn toteutetaan huoltohallia palveleva noin 200 m2 laajuinen kylmä varasto-lastauskatos.
Kortteliin saavutaan Gräsantulli -katualueen puolelta, jonne toteutetaan kaksi uutta ajoliittymää. Kahdella liittymällä vältetään tontin eri toimijoiden liikenteen turhaa risteämistä ja tätä kautta edesautetaan sisäisen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Kiinteistö rajautuu lisäksi muiltakin sivuiltaan liikenneväyliin: pohjoisessa Kuitinmäentiehen ja idässä Kilonväylän (kehä II) sekä Länsiväylän liittymiskaistoihin, ja on melualuetta.
Rakennusten julkisivut ovat pääosin tummanharmaata metallia (PVP-elementtejä) ja osin ruskeaksi kuultokäsiteltyä puupaneelia, joka muodostaa kaikkiin liikenneväylien puoleisiin julkisivuihin aaltomaisen aiheen. Rakennusten väliset enimmillään noin 6 m korkuiset aitarakenteet ovat myös metalli- ja puurakenteisia, rakennusten A ja B välillä aitarakenteeseen toteutetaan myös kevyen liikenteen käyttäjille kulkuaukkoja. Lisäksi tontille toteutetaan sen eteläosassa rajoista sisäänvedettyinä harmaita metallirakenteisia aitoja, rakennuksen C oma piha-alue rajataan lisäksi muusta hallien piha-alueesta noin 2 metrin korkuisella metalliaitarakenteella.
Rakennusten yhteyteen toteutetaan rakennuskohtaiset jätteiden käsittelyjärjestelmät, jotka rakennuksissa A ja C sijoittuvat katoksiin ja rakennuksen B osalla sen eteläpäätyyn lastauspihalle. Hulevesiä (noin 85 m3) viivytetään keskeisesti piha-alueen viivytyssäiliöissä ennen vesien johtamista Gräsantullin hulevesiverkkoon. Maantien (kehä II) ohjaan vesiä ei jatkossa ohjata.
RAKENNUSOIKEUS
Rakennusten kokonaisala sekä samalla kerrosala ja käytetty rakennusoikeus on yhteensä 9361 m2. Rakennusoikeutta jää käyttämättä 10399 kem2.
VÄHÄISET POIKKEUKSET
Hanke poikkeaa esteettömyysasetuksesta rakennuksen B osalla: liikehuoneistolle B5 ei rakenneta kerrosten välistä hissiä vaan huomioidaan kevythissivaraus, jota perustellaan sillä, että kaikki toiminnan kannalta olennaiset tilat sijaitsevat esteettömässä kerroksessa. Toisen kerroksen huoneistoala alittaa 200 hum2. Asetuspoikkeama noudattaa topten-tulkintoja (ohje 117 e 01) ja voidaan hyväksyä vähäisenä esitetyin perusteluin.
AUTOPAIKAT, POLKUPYÖRÄPAIKAT JA VÄESTÖSUOJA
Asemakaavanmukainen autopaikkavaatimus tontilla on teollisuus- liike- ja toimistotiloille 1 ap / 70 kem2, lupahankkeelle yhteensä 133 ap. Autopaikkoja toteutetaan 238 ap, joista on 6 le-ap (yksi näistä suurikokoisille saattoajoneuvoille) ja 5 perhepaikkaa. Sähköautojen latauspisteitä esitetään toteutettavaksi 6 ap ja latauspistevalmius toteutetaan 48 ap:aan.
Asemakaavassa ei ole polkupyöräpaikkavaatimusta, hanke esittää toteutettavaksi 30 runkolukittavaa paikkaa rakennusten edustoille.
Myymälärakennuksen A läntisen myymälän tiloihin rakennetaan S1-luokan väestönsuoja, jossa on varsinaista laskennallista suoja-alaa 93,6 m2 125 henkilölle. Suoja toimii normaaliaikana sosiaalitiloina.
MUUT SELVITYKSET
Luvan liitteeksi on toimitettu meluselvitys sekä selvitykset rakenteiden ääneneristävyydestä. Asetusvaatimuksia kohdistuu tässä hankkeessa toimisto- ja liikuntatiloihin. Suunnitteilla olevien rakennusten ulkovaippaan kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot ovat 56-70 dB, suurimmat tasot kohdistuvat rakennusten B ja C Kilonväylän puoleisiin julkisivuihin. Kohteen alueella tieliikennemäärien ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa. Laskennallinen mallinnus on tehty ennustetilanteessa, joka vastaa noin vuotta 2050.
Alueen pilaantuneisuudesta on tehty erillinen selvitys. Tutkituista näytteistä ei havaittu maaperän pilaantumista öljyhiilivedyillä. Lievästi kohonneita raskaiden öljyhiilivetyjen (moottoriöljy) pitoisuuksia havaittiin useassa näytteessä; löydökset ovat tyypillisiä pysäköintialueilla (olevat asfalttialueet puretaan) ja ne eivät aiheuta toimenpiteitä. Kynnysarvon ylitys arseenilla muutamissa näytepisteissä on todennäköisesti luonnollista perua ja tuotu kiinteistölle rakennusaikana. Mikäli mainittujen näytepisteiden alueella tehdään maankaivua, arseenipitoinen täyttömaa voidaan toimittaa soveltuvalle maankaatopaikalle tai käyttää muualla kiinteistön alueella täyttöihin. Mikäli kiinteistön alueelta löytyy myöhemmässä vaiheessa pilaantuneeksi epäiltävää maata (esim. haisevaa, silmin nähden likaisen oloista tai rakennusjätepitoista maata), tulee maaperän puhtaus varmistaa näytteenotolla ja laboratorioanalyysein.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on käsitellyt hanketta kerran ja sitä on puollettu mm. julkisivujen aaltoilugeometrian ja metallijulkisivujen jatkotutkimista sekä paikoitusalueen puuistutusten määrän lisäämistä koskevin suosituksin. Suunnitelmia on päivitetty annetun lausunnon mukaisesti, mm. julkisivujen tummia osuuksia on vaalennettu ja puiden määrää on lisätty paikoitusalueen keskiosissa, jonka lisäksi Gräsantullin vastaiselle rajalle on lisätty puurivi.
Hankkeen rakenne- ja lvi-teknisten ratkaisujen sekä hulevesiratkaisujen suunnitteluperusteet on käsitelty teknisessä yksikössä, erillistä teknistä esittelyä ei ole nähty tarpeelliseksi järjestää.
MUUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT
Kaupunkisuunnittelukeskuksen yleiskaavoituksen kannanoton mukaan vähittäiskaupan suuryksikön raja määräytyy voimassa olevan lain mukaan. Yleiskaava on voimassa vain asemakaavaa muuttaessa, ei voimassa olevan asemakaavan alueella rakentamislupaa haettaessa. Myymälärakennuksen A on todettu olevan laissa määritellyn vähittäiskaupan suuryksikkörajojen (enintään 4000 kem2) mukainen. Jatkossa tulee pystyä varmistamaan, ettei kiinteistön alueelle muodostu suuryksikköä ja vähittäiskauppaa tule muihin kiinteistön tiloihin lisää. Päivittäistavarakauppaa kiinteistölle ei saa tulla.
Ympäristöterveyden palvelualue on antanut hankkeelle mahdollistavan lausunnon. Suunnitelmia on lausunnon perusteella täydennetty rakennusten A ja B osalta: rakennukseen A on lisätty henkilökunnan tilojen yhteyteen siivoushuone ja rakennuksen B kuntosaliin on lisätty käsienpesuallas ja siivoushuoneeseen pesutorni.
Kaupunkitekniikan keskus on antanut hankkeelle ehdollisen lausunnon. Gräsantulli-katu on rakennettu katusuunnitelmien (mm. 7164/010B) mukaisesti, kadunrakennuksen takuuaika päättyy joulukuussa 2026. Tontille nyt esitetty rakentaminen muuttaisi lausunnon mukaan katutilaa merkittävästi. Muutokset vaikuttaisivat oleellisesti ainakin katuvalopylväiden sijaintiin, liikennemerkkeihin ja reunakiviin, saarekkeellisen suojatien siirto saattaisi vaikuttaa myös pysäkin sijaintiin. Ajoliittymien leveys on perusteltava käytettävien ajoneuvoluokkien mukaisesti. Jalankulkuyhteydet tulee sovittaa katutilaan. Näkemäalueet on tarkistettava, istutukset eivät saa aiheuttaa haittaa kadulle. Kiinteistörakenteita ei saa ilman erillistä sijoituslupaa tai kadun rakennussuunnitelman revisiointia tulla kadulle. Lausunnossa on annettu hankkeelle ajoliittymämuutoksiin kaksi vaihtoehtoa. Ensisijainen vaihtoehto 1: Hankkeen on liityttävä nykyiseen katuun, joka on suunniteltu ja rakennettu valmiiksi. Hankkeen tulee muuttaa suunnitelmansa siten, että ne vastaavat nykyistä katusuunnitelmaa. Toissijainen vaihtoehto 2: Hanke suunnittelee ja rakentaa uudet katujärjestelyt omalla kustannuksellaan. Hankkeen tulee valita suunnittelijaksi Espoon kaupungin yleisten alueiden suunnitteluohjeet hallitseva konsultti, joka suunnittelee kohteen. Kaupunkitekniikan keskus voi kommentoida suunnitelmia. Kadunrakennussuunnitelmien muutokset (revisio) on hyväksytettävä kaupunkitekniikankeskuksen suunnittelussa. Lausuntoon on liitetty linkki ajoliittymien rakentamistapaohjeeseen. Hanke on lausunnon antamisen jälkeen ilmoittanut toteuttavansa uudet katujärjestelyt omalla kustannuksellaan kaupunkitekniikan keskuksen lausunto huomioiden. On todettu lisäksi mm., että tontin sisäinen kevyen liikenteen reitti yhdistyy suojatiehen, kadun suojatietä ei ole tarpeen siirtää.
A-rakennuksen palotekninen pääkäyttötarkoitus on kokoontumis- ja liiketilat. B- ja C-rakennusten pääkäyttötarkoitus on tuotanto- ja varastotilat, ne kuuluvat palovaarallisuusluokkaan 1. Luvan liitteeksi toimitetun paloturvallisuussuunnitelman mukaan rakennuksen C 2. kerroksen toimistotilojen henkilömäärä tulee rajoittaa 50 henkilöön, tilat tulee merkitä asiaan liittyen näkyvällä kyltillä. Em. tilojen enimmäishenkilömäärä 50 henkilöä vahvistetaan tämän luvan yhteydessä, asiasta on kirjattu myös lupamääräys.
Hanke on esitelty esteettömyysasiantuntijalle, joka on kommentoinut suunnitelmia.
Tontilla on huomioitava jo purkamisluvassa mainitut tontin pohjoisreunalla Kuitinmäentien varrella kasvavat kookkaat koivut sekä Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 1987 istutettu kuusi ja puun alla asiasta kertova muistolaatta. Ympäristönsuojelun aiemmin purkamisluvalle antaman lausunnon mukaan uusien rakennusten rakennusalan sijoittamisen suunnittelussa tulee huomioida, että osa kookkaiden koivujen juurista on istutettavan alueen osan ulkopuolella. Mikäli koivut halutaan pitää hengissä, tulee niille jättää riittävän laaja suojavyöhyke, jossa puiden juuristoa ei katkota. Ympäristönsuojelu on suositellut, että mahdollisimman monta kookkaista koivuista säilytettäisiin, myös niitä, jotka kasvavat asemakaavan istutettavan alueen osan ulkopuolella. Suuret koivut tekevät katualueesta jalankulkijoille miellyttävämmän tuomalla helteillä varjoisuutta ja muina vuodenaikoina rikkomalla voimakkaita tuulia.
NAAPUREIDEN KUULEMINEN
Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus on tiedottanut hankkeesta naapureille, joista Uudenmaan Elinvoimakeskuksen liikenneosasto on naapurina lausunut maantien osalta mm., että rakentamisesta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa liikenteelle ja mikäli hanke edellyttää työskentelyä tiealueella vähäisessäkään määrin, tulee hakea työlupaa Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta. Mahdollisista kiinteistölle tai rakennuksen julkisivuun tulevista maantielle näkyvistä mainoksista tulee pyytää lausunto Sisä-Suomen elinvoimakeskukselta. Uudenmaan elinvoimakeskuksen liikenneosasto suhtautuu kielteisesti hulevesien ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen maantien sivuojaan tai hulevesijärjestelmään. Lisäksi lausunnossa on edellytetty, että maantien puoleinen aita tulee sijoittaa ko. kiinteistön rajojen sisäpuolelle vähintään 1 metrin etäisyydelle tiealueen rajasta siten, että sen rakentaminen ja kunnossapito voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan ko. kiinteistön puolelta. Uudenmaan Elinvoimakeskus voi myöhemmin antaa uusia määräyksiä aidan rakennemittoihin, mikäli katsoo sen liikenneturvallisuuden kannalta tarpeelliseksi. Lausunnon on edellytetty olevan käsillä, kun asiasta päättävä viranomainen harkitsee Rakentamislain taikka muun lainsäädännön edellytyksiä luvan myöntämiseksi suunnitellulle hankkeelle.
Hakemuksen voidaan katsoa täyttävän rakentamislain 44 § mukaiset rakentamisluvan myöntämisen edellytykset asemakaava-alueella. |
Esittelijän päätösehdotus |
Ehdotuksen tekijä: Rakennusvalvonnan päällikkö Jari Saajo.
Lupa myönnetään.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty:
vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
pohjarakennesuunnitelmat
rakennesuunnitelmat
rakennelaskelmat
pintavesisuunnitelma
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
piha- ja istutussuunnitelma
Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi. Piha- ja istutussuunnitelma esitellään lupakäsittelijälle. |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | pohjakatselmus | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän RakL 122 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on varmistettava luvan lainvoimaisuus, kun aloittamisoikeutta ei ole haettu ja myönnetty. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan luvista tiedon saa hallinto-oikeudesta.
|
| Hankkeelle on laadittava työmaavesien hallintasuunnitelma, työmaasuunnitelma ja kosteudenhallintasuunnitelma.
|
| Mikäli hanke edellyttää työskentelyä maantien (kehä II) tiealueella vähäisessäkään määrin, tulee hakea työlupaa Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta.
|
| Hankkeelle on laadittava RakL 111 § edellyttämä Laadunvarmistusselvitys rakenteista.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan aloituskokouksen pitämiseksi.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan talotekniikan aloituskokouksen pitämiseksi.
|
| Ennen rakennustöiden aloittamista on säilytettävä puusto suojattava rungon sekä juuriston osalta ja luonnontilaisena säilytettävä tontin osa aidattava ja suojattava siten, ettei aluetta vahingoiteta eikä käytetä työmaa-alueena.
|
| Työmaalla on noudatettava Pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta. Karttajärjestelmän perusteella hanke sijaitsee osittain sulfidisavialueella.
|
| Mikäli kiinteistön alueelta löytyy rakentamisen aikana pilaantuneeksi epäiltävää maata (esim. haisevaa, silmin nähden likaisen oloista tai rakennusjätepitoista maata), tulee maaperän puhtaus varmistaa näytteenotolla ja laboratorioanalyysein.
|
| Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
|
| Hankkeelle nimetyn vastaavan työnjohtajan on huolehdittava siitä, että rakennustyömaalla on käytettävissä rakennustyön tarkastusasiakirja.
|
| Kadunrakennussuunnitelmien muutokset on hyväksytettävä kaupunkitekniikan keskuksen suunnittelussa hyvissä ajoin ennen kuin uudet ajoliittymät otetaan käyttöön. Hyväksynnästä on toimitettava luvan asiakirjoihin (Erityissuunnitelmat) liiteasiakirja.
|
| Hankkeen tulee rakentamisen aikana varmistaa, ettei kiinteistön alueelle muodostu suuryksikköä ja vähittäiskauppaa tule muihin kiinteistön tiloihin lisää. Päivittäistavarakauppaa kiinteistölle ei saa tulla. Myymäläpinta-ala ei saa yhteenlaskettuna ylittää kiinteistöllä 4000 kem2.
|
| Vähintään 2 m2 suuruisten valaistujen mainoslaitteiden yleissuunnitelmalle on haettava erillinen rakentamislupa. Kiinteistölle tai rakennuksen julkisivuun tulevista maantielle (kehä II) näkyvistä mainoksista tulee pyytää lausunto Sisä-Suomen elinvoimakeskukselta.
|
| Työmaalla on esitettävä vaihtoehtoisia julkisivumateriaalien värimalleja 2-3 kpl materiaaleittain. Ennen ko. työhön ryhtymistä on pääsuunnittelijan ensin hyväksyttävä materiaalivaihtoehdot, jotka hän esittää toteutettaviksi. Em. jälkeen hänen on otettava yhteyttä lupakäsittelijään mahdollisen yhteisen työmaakäynnin järjestämiseksi. Työmaalla tulee olla vaihtoehtomallien lisäksi kaikkien julkisivuosien värimallit kokonaisuuden arvioimiseksi ja mahdollisuus tehdä muutoksia valintoihin.
|
| Rakennuksen ulkovaippa on toteutettava ympäristöstä johtuvien erityisten ääneneristysvaatimusten mukaisesti. Ääneneristävyyden vaatimustenmukaisuus on todennettava mittaamalla ennen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Akustinen suunnittelija laatii mittausohjelman ja siinä on noudatettava Topten-kortin Tilojen välisen ilma- ja askeläänieristävyyden osoittaminen mukaisia ohjeita.
|
| Pääsuunnittelija tarkastaa työmaalla, toteutuuko hankkeen esteettömyys suunnitelmien mukaisesti ja laatii valokuvin varustetun tarkastusmuistion luvan liitteeksi toimitetun Esteetön rakennus -lomakkeen kohdista, joissa on korjattavaa. Tarkastuksen jälkeen pääsuunnittelijan on otettava yhteyttä esteettömyysasiantuntijaan ja sovittava mahdollisen työmaakäynnin järjestämisestä.
|
| Rakennuksen C 2. kerroksessa (huoneisto C6) saa yhtä aikaa oleskella enintään 50 henkilöä ja tiloihin tulee sijoittaa enimmäishenkilömäärästä kertova kyltti.
|
| Ennen rakennuksen käyttöönottoa on suoritettava Pelastuslain 81a § mukainen tarkastus. Tarkastuksessa on oltava käytettävissä pöytäkirjat rakennushankkeen paloturvallisuudesta vastaavien suunnittelijoiden suorittamista lopputarkastuksista.
|
| Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.
|
| Rakennustyöt on tämän luvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
|
|
|
RSS
Haku
