Kaupunkisuunnittelulautakunta
Esityslista 11.03.2026/Asianro 6

Asianumero 5576/10.02.03/2020

Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.03.2026  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Asemakaavapäällikkö Keränen Ossi

Käsittely 

Päätös

Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suunnitella alueelle kolme asuinkerrostaloa ja mahdollistaa suunnitteilla olevan päiväkodin toteuttaminen. Uudet rakennukset sovitetaan Länsikorkeen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön kaavamääräysten avulla. Lisäksi muutoksella suunnitellaan uusi yleinen pysäköintipaikka Jousenkaaren ja Puhurinpolun risteykseen. Puhurinpolku 1:n läntisen talon kohdalla oleva kadunvarsipysäköinti osoitetaan asukkaita varten, jolloin taloyhtiö voi lunastaa parkkipaikat kaupungilta. Vastaavalla tavalla tehtiin Länsikorkeen alueella kaavoituksen yhteydessä, mutta Puhurinpolku 1:n paikkojen kohdalla toimenpide jäi silloin tekemättä.

Uusi päiväkoti tehdään kaksikerroksisena ja kahdeksanryhmäisenä 2 000 kerrosneliömetrin kokoisena. Päiväkodin pysäköinti on keskitetty tontin eteläosaan. Uusia asuintaloja suunnitellaan kolme. Ne ovat viisikerroksisia ja noin 1 600–1 750 kerrosneliömetrin kokoisia. Asuintalojen pysäköinnistä suurin osa sijoittuu tontin ulkopuolelle esimerkiksi Jousenpuiston pysäköintilaitokseen. Tontin eteläosaan saa sijoittaa noin 15 autopaikkaa niille varatulle alueelle.

Jousenkaaren koulun ja päiväkodin korttelissa kaava päivitetään vastaamaan nykytilannetta. Koululle ja päiväkodille osoitetaan erilliset rakennusalat, joille osoitetaan toteutunutta rakentamista vastaavat rakennusoikeudet ja kerrosluvut.

Kaava-alueen keskellä säilytetään pohjois–eteläsuuntainen pitkulainen metsikkö, joka osoitetaan puistoksi (VP). Sitä myöten kulkee puistoraitti (katkoviiva), liito-oravan kulkuyhteys (eko-1) ja I maailmansodan aikaisen tykkitien jäänteet, jotka ovat hautautuneet maan alle (s-2). Puiston pohjoisosaan on osoitettu liito-oravaselvityksessä havaittu liito-oravan ydinalue (s-1) ja I maailmansodan aikaisen linnoituksen rauniot (sm).

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on antanut SRV:lle suunnitteluvarauksen alueelle asuintalojen suunnittelua varten 24.1.2022.

Kaava-alueen pinta-ala on 5,81 hehtaaria ja kokonaiskerrosala 13 900 k-m2. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 4 171 k-m2. Kaava-alueen laskennallinen asukasluku kasvaa noin 100 asukkaalla. (1 asukas/50 k-m2). Kaava-alueen työpaikkojen laskennallinen määrä ei muutu. Alueella ei ole työpaikkoja, eikä sinne osoiteta uusia työpaikkoja. Uuteen päiväkotiin työllistyy kuitenkin pieni määrä ihmisiä.

Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

Jousenkaaren koulu – Jousenkaaren koulu, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7376, käsittää korttelin 12135, katu ja virkistysalueet, 12. kaupunginosassa Tapiola, alue 210805

Aloite ja vireilletulo

Alueen kaavoitusta on hakenut alueen maanomistaja Espoon kaupunki, 29.10.2019 kirjatulla hakemuksella. Lisäksi SRV on jättänyt kaavamuutoshakemuksen 15.9.2023.

Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä valmisteluaineiston nähtävilläolokuulutuksen yhteydessä 26.3.2025.

Alueen nykytila

Nykyisin alueella on Jousenkaaren koulu, päiväkoti, metsää ja avoimia tiloja, joilta on purettu vanha koulu sekä siihen liittyneet opettaja-asuntolat.

Yleisilmeeltään suunnittelualue on vehreä. Viheralueilla limittyvät hoidetut puistomaiset ja pihamaiset osat sekä hoidetut lähimetsät. Pohjoisosassa on Kaskiniittyä rajaavaa metsikköä ja osin niityn reuna-aluetta. Suunnittelualueen kasvillisuudessa näkyy vaikutteita muun muassa metsien, joutomaiden, pihojen, puistojen ja puutarhojen lajistosta, sekä kulttuurivaikutteita vanhoilta viljelyalueilta.

Alueen luoteisnurkassa oleva 2022 valmistunut Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkolan suunnittelema Jousenkaaren koulu on mitoitettu noin 480 oppilaalle. Koulu on kaksikerroksinen, julkisivuiltaan osin vaalea ja osin tumman harmaa elementtirakennus. Julkisivuissa on jonkin verran tehostevärejä. Rakennus muodostuu kahdesta toisiinsa nähden loivassa kulmassa olevasta osasta. Siltä osin rakennus eroaa alueen vanhemmista suorakulmaista koordinaatistoa noudattavista rakennuksista.

Lounaisnurkassa toimii 1991 valmistunut Arkkitehtitoimisto Kaisa Vepsäläisessä suunniteltu Jousenkaaren päiväkoti. Päiväkoti poikkeaa ympäröivistä rakennuksista tyyliltään ja materiaaleiltaan. Rakennus on yksikerroksinen ja geometrialtaan monimuotoinen. Uuden koulun tapaan rakennus muodostuu kahdesta osasta, jotka yhdistyvät toisiinsa loivassa kulmassa. Seinät ovat vaaleaksi maalattua puuta ja loiva harjakatto punaiseksi maalattua peltiä.

Ajo alueelle tapahtuu Jousenkaarta pitkin idästä käsin. Jousenkaari on hiljainen tonttikatu. Jousenkaari muuttuu Puhurinpoluksi, joka on vielä Jousenkaartakin pienempi katu ja jatkuu takaisin Kelohongantielle muodostaen lenkin ja mahdollistaen läpiajon. Jousenkaaren kadun eteläosassa ympäristö on vehreää ja puistomaista. Koululle ajo tapahtuu Tapiolan urheilupuistosta hiljaisen tonttikadun, Palloilutien kautta.

Länsikorkeen luontoselvityksen mukaan alueen kasvilajisto ja linnusto on suhteellisen tavanomaista, eikä selvitysalueelta löytynyt linnuston kannalta erityisen tärkeitä alueita. Lepakoita selvitysalueella esiintyi hyvin vähän ja alue ei ole lepakoiden kannalta tärkeä.

Alueen itä-/pohjoisosasta tunnistettiin vuoden 2017 luontoselvityksessä liito-oravan ydinalue, jolta on tehty useita papanahavaintoja ja havainto pesäpuusta. Papanahavaintoja tehtiin myös alueen keskeltä. Alueen keskiosista ja itäpuolelta tunnistettiin selvityksessä pohjois–eteläsuuntaiset liito-oravayhteydet. Tuoreemmassa 2024 laaditussa liito-oravaselvityksessä alueen itälaidalta ja välittömästä läheisyydestä tehtiin papanahavaintoja, ja tunnistettiin samat liito-oravareitit kuin vuoden 2017 selvityksessäkin. Vuoden 2017 luontoselvityksessä havaittu pesäpuu ei ollut asuttuna tarkastuskäynnin aikaan. Selvityksen perusteella alueen pohjois- ja itäosissa on liito-oravalle soveltuvaa puustoa. Tapiolan jalkapallostadionin kaavoituksen yhteydessä liito-oravahavaintoja selvitettiin Jousenkaaren kaava-alueen pohjoispuolelta. Sieltä löydettiin liito-oravan elinalue, joka ulottuu osin kaava-alueellekin.

Tapiolan osana alueeseen liittyy useita kulttuuriympäristöarvoja. Suunnittelualue on osa Tapiolan maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Puretun vanhan Jousenkaaren koulun länsipuolella on I maailmansodan aikaisia linnoitusrakenteita. Alueen eteläosassa puretun asuntolan kohdalla on myös jäänteitä I maailmansodan aikaisista linnoitteista. Alueen läpi on kulkenut myös I maailmansodan aikainen tykkitie, jonka rakenteita on yhä maan alla.

Maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne

Maakuntakaava

Alueella on voimassa Uusimaa-kaava 2050 ja sen osana Helsingin vaihemaakuntakaava. Alue on kaavassa taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä (vaaleanruskea pystyviivoitus) ja pääkaupunkiseudun ydinvyöhykettä (ruskea ruudukko). Alueella on lisäksi Otaniemen kampusalueen ja Tapiolan alueille levittyvä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (vaaleansininen vaakaraidoitus). Alueen eteläpuolelle on merkitty metro.

Yleiskaava

Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Siinä alue on varattu julkisille palveluille ja hallinnolle (PY). Alue on suurelta osin kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta (musta pystyraidoitus). Sen pohjois- ja länsipuolilla jatkuu julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Itäpuolella on kapea kehitettävä virkistysalue (V) ja sen takana sekä eteläpuolella asuinaluetta (A). Alueen pohjois- ja länsipuolella on sijainniltaan ohjeelliset virkistysyhteydet (palloviiva).

Alueella on vireillä Espoon yleiskaava 2060. Kaava koskee koko Espoota. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 3.6.-3.9.2024.

Asemakaava

Alueella on voimassa asemakaavat 210800 (lainvoimainen 5.2.1973), 210801 (lainvoimainen 30.12.1987), 210807 (lainvoimainen 12.10.2022), 210900 (lainvoimainen 18.9.2019) ja 211200 (lainvoimainen 5.7.2000).

Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on YO-k-korttelia, katua ja puistoa. Jousenkaaren ja osin Jousenjänteen katualueille on osoitettu istutusalueita, ja Jousenjänteelle myös katki leikkautunut muinaismuistoalueen merkintä.

YO-k-kortteli on tarkoitettu kunnan tarpeisiin opetustoimintaa palveleville rakennuksille. Sinne saa rakentaa myös sosiaalitointa ja terveydenhoitoa palvelevia tiloja ja asuntoja kiinteistönhoitoa varten. Korttelin itä- ja länsipäädyissä on laajat kaksikerroksiset rakennusalat. Eteläreunassa on kaksi yksikerroksista asunnoille tarkoitettua rakennusalaa. Alueen läpi kulkee johtovaraus ja kävelyreitti pohjois–eteläsuunnassa. Korttelin keskelle on osoitettu muinaismuistoalue (sm) ja ohjeellinen pallokenttä (vu). Rakennusoikeutta on 9 729 k-m2 (tehokkuudella e=0,2). Asuntoja on mahdollista rakentaa siitä 15 % eli 1 459 k-m2. Autopaikkoja edellytetään 1 autopaikka/200 k-m2.

Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 §)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 17.3.2025. Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä valmisteluaineistosta 29.4.2025 mennessä. Valmistelijoita oli mahdollista tavata alueellisessa asukastilaisuudessa 16.4.2025. Jousenkaaren koulun osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja siihen liittyneestä valmisteluaineistosta saatiin kahdeksan mielipidettä, sisältäen Tapiolan Killan mielipiteen ja kolme mielipidettä, jotka jätettiin taloyhtiön nimissä. Lausuntoja saatiin viisi.

Mielipiteet käsittelivät aluetta osana rakennettua kulttuuriympäristöä ja Länsikorkeen vanhaa lähiötä, yleiskaavan tilannetta, suunnitteluratkaisua, liikennettä, pysäköintiä, rakentamisesta aiheutuvia päästöjä ja alueelle suunniteltuja toimintoja. Suunnitteluratkaisu jakoi näkemyksiä. Mielipiteissä tuotiin esiin myös kaava-alueen ulkopuolisia haasteita alueella muun muassa pysäköintiin ja liikenteeseen liittyen.

Suunniteltujen rakennusten suhdetta ympäristöön on tarkasteltu aiempaa tarkemmin. Uudet asuintalot ovat selvästi mäen rinteellä olevia 1960-luvun pistetaloja matalampia muun muassa niiden alemman sijainnin vuoksi. Kaupunki katsoo uusien rakennusten sopivan paikkaan hyvin. Palautteen pohjalta rakennuksia on siirretty siten, että puustoa saadaan säilytettyä aiempaa enemmän. Pysäköintiä on vähennetty pihoilta, jolloin pihoista saadaan vehreämpiä. Kaupungin näkemyksen mukaan asuintalot ovat yleiskaavan mukaisia, sillä valtaosa yleiskaavan käyttötarkoitusalueesta on yhä sen mukaista toimintaa. Suunnitelma on linjassa myös valmisteilla olevan yleiskaavan kanssa. Katujärjestelyjä muutetaan palautteen pohjalta siten, että alueelle lisätään yleistä pysäköintiä ja Jousenjännettä levennetään talvikunnossapidon helpottamiseksi. Kaavalla ei ohjata rakennusmateriaalien alkuperää. Alueelle tarvitaan päiväkoti lisääntyvän lapsimäärän vuoksi. Vanhuksille on suunnitteilla senioritalo Tapiolan keskustan tuntumaan Satakielenrinteen alueelle.

Asemakaavan muutosehdotus

Korttelialueet

Kaavalla osoitetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO, kortteli 12135) nykyiselle koululle ja päiväkodille. Uudelle päiväkodille osoitetaan julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL, korttelin 12136 pohjoisosa). Asuinkerrostaloille osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialue (AK, korttelin 12136 eteläosa). Lisäksi kaavassa on erillinen pysäköintiin osoitettava korttelialue Puhurinpolulla (LPA, kortteli 12230).

Uudelle päiväkodille osoitetaan korttelialue, jonka eteläosaan osoitetaan pysäköintialue (p) ja jalankulkupyöräteitä (pp). Tonttiliittymä on Jousenkaarella. Korttelin pohjoisosa varataan rakentamiselle ja länsilaidassa on muinaismuistolailla suojeltuja I maailmansodan aikaisia linnoitusrakenteita, jotka säilytetään. Päiväkoti voidaan rakentaa II-kerroksisena ja rakennusoikeutta on 2 000 kerrosneliömetriä. Päiväkodin rakentamisessa tulee huomioida myös lasten mittakaava ja julkisivuissa vältetään suuria, yksitoikkoisia pintoja, jotta rakennuksesta tulee mielenkiintoisempi. Vähintään puolen päiväkodin autopaikoista tulee olla yleisessä käytössä päiväkodin toiminta-aikojen ulkopuolella.

Asuinkerrostalojen korttelissa on kolme rakennusalaa, joille osoitetaan rakennusoikeutta 1 600–1 750 kerrosneliömetriä. Korttelissa on rakennusoikeutta yhteensä 5 000 k-m2. Korttelitehokkuus on 0,95. Talot on suunniteltu samankokoisiksi, mutta rakennusoikeuden vaihtelu johtuu muun muassa rakennusoikeuden lisäksi sallittujen yhteistilojen keskittämisestä. Rakennukset ovat viisikerroksisia ja niiden kokoa on ohjattu rajoittamalla rakennusten runkosyvyyttä. Korttelin reunoilla säästetään puustoa pallorasterimerkinnällä. Tonttiliittymä tulee Jousenjänteeltä ja pysäköinti on keskitetty korttelin eteläosaan p-merkinnällä osoitetulle alueelle. Liikkumisesteisten pysäköintipaikat voi sijoittaa lähelle sisäänkäyntejä. Loput pysäköintipaikat ovat esim. Jousenpuiston pysäköintihallissa. Etäisyys keskitettyyn pysäköintilaitokseen on enimmillään noin 200 metriä. Pysäköinnin keskittämisratkaisu perustuu alueen hyvään joukkoliikenteen saavutettavuuteen sekä tavoitteeseen edistää kestävien liikkumismuotojen käyttöä.

Uudet rakennukset sovitetaan Länsikorkeen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön kaavamääräysten avulla. Näkyviä rajoja katujen, puistojen ja kortteleiden välillä ei sallita. Piharakennusten ja katosten tulee olla viherkattoisia.

Jousenkaaren koulun ja päiväkodin korttelissa kaava päivitetään vastaamaan nykytilannetta. Kaksikerroksiselle koululle osoitetaan rakennusoikeutta 6 000 ja yksikerroksiselle päiväkodille 900 kerrosneliömetriä. Pysäköintialueet osoitetaan kaavamerkinnöin (p). Korttelin länsirajaan on osoitettu nykyinen jalankulkupyörätie (pp), oja (w-1), istutettavaa vyöhykettä (pallo- ja pisterasterit) ja rakennusala nykyiselle muuntamolle (vm).

Puhurinpolulla oleva autopaikkojen korttelialue (LPA, noin 40 metriä eli 7–8 autopaikkaa) osoitetaan viereisen taloyhtiön pysäköintiä varten, jolloin taloyhtiö voi lunastaa parkkipaikat kaupungilta. Vastaavalla tavalla tehtiin laajasti lähiympäristössä Länsikorkeen kaavan yhteydessä, mutta Puhurinpolun paikkojen kohdalla toimenpide jäi silloin tekemättä. Tätä kompensoimaan kaava-alueelle on osoitettu uusi yleinen pysäköintialue sekä mahdollisuus osoittaa kadunvarsipysäköintiä Puhurinpolun länsipäähän. Näiden järjestelyjen yhteismääränä voidaan toteuttaa yhteensä kymmenen (10) korvaavaa yleistä autopaikkaa. Lisäksi Puhurinpolun itäpäässä on tutkittu mahdollisuutta osoittaa kadunvarsipysäköintiä liikennemerkein.

Kortteleiden pihojen vehreyttä ja monimuotoisuutta ohjataan Espoon viherkerrointyökalulla. Viherkerroin kuvaa tontin tai korttelin vihertehokkuutta, eli sitä, kuinka paljon tontilla on erilaisia kasvillisuuspintoja ja sadevesiä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan. Asuinkorttelille viherkertoimen tavoitetasoksi on asetettu 0,9 ja päiväkodin kortteleille 0,8. Nykyistä koulua ja päiväkotia varten osoitetulle korttelille ei ole osoitettu viherkerrointa, sillä niille ei ole tiedossa muutoksia, eikä viherkerrointa ole tutkittu kohteille.

Puistot

Kaava-alueen keskellä säilytetään pohjois–eteläsuuntainen pitkulainen metsikkö, joka osoitetaan puistoksi (VP). Sitä myöten kulkee puistoraitti (katkoviiva), liito-oravan kulkuyhteys (eko-1) ja I maailmansodan aikaisen tykkitien jäänteet, jotka ovat hautautuneet maan alle (s-2).

Puiston pohjoisosassa se laajenee ja puistoraitit haarautuvat eri suuntiin kohti länttä Tapiolan urheilupuistoon ja pohjoiseen sekä itään Kaskiniitylle. Puiston pohjoisosaan on osoitettu liito-oravaselvityksessä havaittu liito-oravan ydinalue (s-1) ja I maailmansodan aikaisen linnoituksen rauniot (sm).

Puiston maisema sekä reitit ja polut on tarkoitus säilyttää suureksi osaksi ennallaan. Kaavan keskikohdalla itä–länsisuuntainen jalankulkuyhteys siirretään kulkemaan hieman pohjoisemmaksi, jotta asuinkorttelille jää enemmän tilaa. Samalla se ohjautuu selkeämmin kohti koulun pihaa, jonne reittiä pitkin kuljetaan nykyisinkin paljon. Lisäksi puistoraitteja on mahdollista leventää ja parantaa niiden valaistusta.

Kaava-alueen eteläosassa Jousenjänteen päässä olevaa puistoa pienennetään siten, että jalankulkupyörätie kulkee sen pohjoispuolelta erillisenä merkintänä. Tavoitteena on suunnitella pyöräilijöiden siirtyminen Jousenjänteen päästä jalankulkupyörätielle selkeäksi.

Kadut

Kaavassa on mukana katualueita Jousenkaarelta ja Jousenjänteeltä, jotta kaavasta saadaan ehyt kokonaisuus. Katualueille osoitetaan Länsikorkeen kaavan tapaan istutettavia alueita (pisterasterit) ja jalankulku- sekä pyöräväylät osoitetaan ohjeellisilla osa-aluemerkinnöillä (katkoviivat). Samoille kohdille, joissa voimassa olevassa kaavassa on osoitettu kaupunkikuvallisesti tärkeä katuympäristö, on osoitettu vastaava merkintä (sk-1). Merkinnöillä korostetaan kaupunkikuvallisesti arvokasta katuympäristöä.

Jousenkaaren eteläpäässä Puhurinpolun risteykseen on osoitettu hieman laajempi katualue pientä pysäköintialuetta varten, jotta alueelle saadaan lisättyä yleistä pysäköintiä muun muassa vieraita varten.

Jousenjänteen katua levennetään pohjoiseen, jotta kadun varteen saadaan paremmin mahtumaan pysäköintiä erillisiin taskuihin. Leveämpi katu helpottaa talvikunnossapitoa, joka on nykyisin haastavaa kadun kapeuden takia. Pyöräily ohjataan ajoradalle ja Jousenjänteen kadun päästä länteen pyörätielle. Kadun yli tehdään korotettu suojatie Viertäjänreitin kohdalle. Jousenjänteen yli merkitään liito-oravan kulkuyhteys eko-2-merkinnällä.

Jousenjänteen länsipäähän merkitään jalankulku- ja pyörätie, joka johtaa Urheilupuiston metroasemalle.

Palvelut

Alueella säilyy siellä olevat Jousenkaaren päiväkoti ja Jousenkaaren koulu. Lisäksi kaavan myötä alueelle tulee uusi, kahdeksanryhmäinen kaupungin käyttöön suunniteltu päiväkoti. Suunnittelualue tukeutuu suureksi osaksi Tapiolan keskuksen, Urheilupuiston ja Niittykummun palveluihin. Lähin päivittäistavarakauppa löytyy muutaman sadan metrin päästä Urheilupuiston metroaseman vierestä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueen kunnallistekniikka on rakennettu valmiiksi. Päiväkodin ja asuinkorttelin rakentamisen myötä kunnallistekniikkaa siirretään niiden kohdalta.

Liikenne

Asemakaavan muutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia alueen ajoneuvoliikenteen kokonaiskuvaan. Alueen katuverkko säilyy pääosin ennallaan ja tukeutuu nykyisiin tonttikatuihin. Kaava-alue sijaitsee lähellä Tapiolan keskusta ja Urheilupuiston metroasemaa, joten suuri osa matkoista tehdään todennäköisesti jalan tai pyörällä.

Uuden päiväkodin toiminta sekä alueelle tuleva uusi asutus lisäävät jonkin verran ajoneuvoliikennettä erityisesti aamu- ja iltapäivisin. Liikennemäärien kasvu kohdistuu pääosin saattoliikenteeseen ja asiointiliikenteeseen, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittäviä toiminnallisia tai liikenneturvallisuuteen liittyviä haittoja alueen katuverkolla.

Pyöräily on siirretty ajoradalle voimassa olevien suunnitteluohjeiden mukaisesti vähäliikenteisillä kaduilla. Ratkaisu selkeyttää jalankulun ja pyöräilyn järjestelyjä sekä parantaa reittien jatkuvuutta ja hahmotettavuutta.

Puhurinpolkua on tarkoitus kehittää jatkossa pihakatuna ja Jousenjännettä pyöräkatuna. Jousenjänteen pyöräliikenteen arvioidaan olevan alueen valmistuttua vilkasta, ja katu toimii merkittävänä paikallisena pyöräliikenteen reittinä.

Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin. Kaava-alueen etäisyys Urheilupuiston metroasemalle on noin 200 metriä ja Tapiolan joukkoliikenneterminaaliin noin yksi kilometri, mikä mahdollistaa joukkoliikenteen hyvän saavutettavuuden jalan. Palvelulinja 119, jonka reitti kulkee Puhurinpolkua pitkin, voi jatkaa liikennöintiä nykyisellä reitillään.

Luonnonympäristö

Suuri osa kaava-alueesta on puustoista puistomaista ympäristöä ja säilytetään jatkossakin samanlaisena. Kaavalla osoitettavat puistot säilytetään metsäisinä Tapiolan puutarhakaupungin luonteeseen soveltuen. Myös katualueilla on paljon puustoa ja vehreyttä, jota vaalitaan kaavalla. Puisto- ja katualueiden kulttuurihistoriallisia arvoja vaalitaan kaavamääräyksellä, jossa kehotetaan käyttämään alueelle ominaisia materiaaleja ja suunnitteluperiaatteita. Puistoalueet ovat lähes kauttaaltaan liito-oravan ydinaluetta tai kulkuyhteyttä, jotka turvaavat puuston säilymistä.

Vehreyttä ja luonnonympäristöä jatketaan myös kortteleiden puolella. Päiväkodin piha aidataan, mutta asuinkortteleiden pihan aitaaminen on kaavalla kielletty ja korttelin reuna-alueille on osoitettu säilytettävää metsäistä aluetta, jolla puusto tulee suojata työmaa-aikana. Pihojen vehreys pyritään varmistamaan edellyttämällä rakennusluvan yhteydessä viherkerroinlaskelmaa ja määräämällä, että rakentamatta jäävät tontin osat tulee huolitella tai istuttaa ympäristöön sopivalla tavalla.

Korttelisuunnitelman yhteydessä on laadittu hulevesisuunnitelma, jossa tavoitellaan luonnonmukaisia ja maanvaraisia ratkaisuja. Piha-alueilla hulevesien hallinnassa tulee suosia hyötykäyttö- ja haihdutusratkaisuja ohjaamalla hulevesiä istutuksille, biosuodatusalueille ja/tai hulevesirakenteisiin. Liikennöidyillä alueilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä niiden laatua parantavalla suodattavalla menetelmällä. Rakentamisen aikaiset hulevedet tulee käsitellä niiden laatua parantavalla suodattavalla menetelmällä ja Espoon työmaaesioppaan ohjeita noudattaen.

Suojelukohteet

Kaava-alueella sijaitsee sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita I maailmansodan aikaisia kohteita että luonnonsuojelun kannalta arvokkaita liito-oravan käyttämiä alueita.

Kaavan pohjoisosan puistoon merkitään liito-oravan ydinalue (s-1), jonka ympäristö säilytetään ja liito-oravan elinolosuhteet turvataan kulkuyhteyksineen (eko-1 ja eko-2). Kulkuyhteydet turvataan kaavalla etelään. Viereisissä kaavoissa on turvattu yhteydet pohjoiseen ja koilliseen.

Tällä kaavalla suojellaan I maailmansodan aikainen tukikohta XXXIII:1 merkinnällä sm. Se sijoittuu suurimmaksi osaksi puistoon. Osa merkinnästä on myös päiväkodin YL-korttelin alueella. Maan päälle näkyvät rakenteet ovat kaikki puistossa. Tukikohta on osa Helsingin maalinnoituksen linnoitusketjua, joka kulki Helsingin ympäri suurin piirtein Kehä I:en myötäisesti.

Linnoitteisiin liittynyt tykkitie suojellaan s-2-merkinnällä samaan tapaan kuin pohjoisemmassa Tapiolan jalkapallostadionin kaavassa. Se edellyttää museoviranomaisen kanssa neuvottelua, jos tykkitien lähellä tehdään toimenpiteitä.

Sopimusneuvottelut

Tonttiyksikkö on ilmoittanut, ettei asemakaavan muutoksen liity maankäyttösopimusta.

Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma

Alueelle on laadittu korttelisuunnitelma. Lähiympäristösuunnitelma on laadittu osana kunnallisteknistä yleissuunnitelmaa.

Perittävät maksut

Hakija(t) ovat maksaneet 9.4.2025 kaavoitus- ja kuulutuskustannuksista 50 %.

Hyväksyminen

Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus hyväksyy muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat ja asemakaavan muutokset, joihin liittyy maankäyttösopimus.

Jatkokäsittely

        Ote ilman liitteitä: Hakija(t)

        Lausuntopyynnöt

        Kuulutus ja tiedotekirjeet

        Vastineet mielipiteiden jättäneille, jotka sitä ovat erikseen kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa

Liitteet

Oheismateriaali