Kaupunginhallituksen työllisyys- ja kotoutumisjaosto
Esityslista 26.01.2026/Asianro 5

Asianumero 4661/14.07.00/2025

Kaupunginhallituksen työllisyys- ja kotoutumisjaosto 26.01.2026  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Elinvoimajohtaja Heinaro Mervi

Käsittely 

Päätös

Selostus

Johanna Värmälä ja 16 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustokysymyksen, jossa kysytään mitä hyötyä Uudenmaan liiton ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tehtävästä yhteistyöstä on ollut työllisyyspalveluissa ja mitä hankaluuksia yhteistyössä on ilmennyt. Lisäksi valtuusto on kysynyt millaisia vaihtoehtoja työllisyyspalvelujen toiminnan tehostamiselle olisi, jotta työllisyystilanne kohenisi nykyisestä ja pysyisi hyvänä ja miten Espoo-Kauniaisten työllisyysalueen toimintaa voisi edistää yhdessä henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa.

Vastaus valtuustokysymykseen

Tiivistelmä

-          Espoon kaupungin työllisyyspalvelut tekee Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa tiivistä ja organisoitua yhteistyötä erityisesti työnantajapalveluissa, hankinnoissa, koulutuksissa ja palvelutuotannossa. Tätä kutsutaan pääkaupunkiseudun (PKS) yhteistyöksi.

-          PKS-yhteistyöstä on hyötyä monella eri tavalla. Yhteistyö tuo mukanaan yhtenäiset prosessit ja käytännöt, mikä helpottaa palveluiden hallintaa ja kehittämistä työllisyyspalveluissa. Yhteistyön avulla voidaan tarjota laajempaa koulutusvalikkoa työnhakijoille. Espoolaiset työnantajat saavat nopeaa ja laadukasta neuvontaa ja laajemman ehdokasvalikon rekrytointitoimeksiantoihin.

-          Työllisyyspalveluiden työnantajaratkaisut-tiimi kontaktoi aktiivisesti työnantajia löytääkseen työllistymismahdollisuuksia työnhakija-asiakkaille ja kartoittaa työnantajien palvelutarpeita. Osaamiskeskuspalvelut on todettu tehokkaaksi tavaksi työllistää maahanmuuttajia sekä ohjata heitä tutkintoperusteiseen koulutukseen.

-          Työllisyyspalveluissa kehitetään toimintaa yhteistyössä henkilöstön kanssa erilaisten asiantuntijaryhmien, tiimien kehittämispäivien ja tiedolla johtamisen vuoropuhelumallin kautta.

Yhteistyö pääkaupunkiseudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa

Espoon kaupungin työllisyyspalvelut tekee yhteistyötä erityisesti pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa ja yhteistyö on alkanut jo TE-palveluiden siirron valmistelun alkaessa. Pääkaupunkiseudun (PKS) yhteistyö tarkoittaa Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien tiivistä ja organisoitua yhteistyötä erityisesti työnantajapalveluissa, hankinnoissa, koulutuksissa ja palvelutuotannossa. Yhteistyön tavoitteena on tuottaa vaikuttavia ja tehokkaita palveluja sekä työnantaja- että henkilöasiakkaille. PKS-yhteistyöllä on muodostettu yhteinen PKS-ohjausryhmä, jossa on mukana jokaisen kaupungin työllisyysjohtajat ja hankintajohtaja. Toiminnan koordinointiin on luotu yhteinen rakenne, joka on toiminut hyvin. Yhteistyöstä ovat päättäneet kaupunginjohtajat ja yhteistyö koskee lakisääteisiä palveluja. PKS-yhteistyö ei muodosta erillistä organisaatiota, vaan hallinto on pyritty pitämään mahdollisimman kevyenä ja työ tehdään jokaisen oman taustaorganisaation kautta määritellyillä rooleilla.

PKS-yhteistyössä korostuvat seuraavat osa-alueet:

-          Yhteiset työvoimapalvelujen hankinnat, joita tehdään perustuen ennakointi- ja tarvetietoon. Kilpailutus ja hankintaprosessi tehdään yhdessä sovitun mallin mukaisesti.

-          Alueellinen työnvälitys: Rekrytointitoimeksiantoja vastaanotetaan ja toteutetaan koko PKS-alueen laajuisesti. Ehdokkaiden esittelyt ja haut tehdään laajasta asiakaspoolista, mikä mahdollistaa tehokkaamman rekrytoinnin.

-          Työnantajapalveluiden neuvonta: PKS-yhteistyöllä toteutetaan yhteinen puhelin- ja sähköpostineuvonta, jossa palveluvuorot jaetaan kaupunkien kesken. Esihenkilöt johtavat ja koordinoivat neuvontaa yhdessä.

-          Muutosturva: PKS-yhteistyöllä toteutetaan yhteinen neuvontapalvelu työnantajille muutostilanteissa, erityisesti pienissä alle 10 henkilön muutoksissa, sekä yhteistyö suuremmissa muutostilanteissa.

-          Työvoimakoulutukset ja kotoutumiskoulutukset: Koulutusten hallinnointi, valinnat ja seuranta tehdään yhdessä. Koulutusryhmät täytetään yhteisistä jonoista ja koulutusten markkinointi sekä tulosten seuranta hoidetaan PKS-tasolla.

-          Ryhmämuotoiset valmennukset: Ryhmät täytetään ensisijaisesti oman kunnan/työllisyysalueen asiakkailla, mutta tarvittaessa myös muiden PKS-alueen asiakkailla.

Espoo kaupunkina hyötyy PKS-yhteistyöstä monin tavoin. Yhteistyö mahdollistaa resurssien ja osaamisen jakamisen, jolloin Espoo saa käyttöönsä koko PKS-alueen asiantuntijuuden ja palvelut. Rekrytointitoimeksiantojen käsittely laajemmasta hakijajoukosta parantaa mahdollisuuksia löytää sopivia työntekijöitä espoolaisille työnantajille. Espoolaiset työnantajat ja työnhakijat saavat nopeaa ja laadukasta neuvontaa, kun palveluvuorot jaetaan ja toimintaa johdetaan yhdessä. Espoolaiset pääsevät mukaan laajempiin koulutusryhmiin ja hyötyvät yhteisestä koulutustarjonnasta sekä tehokkaammasta koulutusmarkkinoinnista. Espoon kaupungin työllisyyspalvelut saa tukea muutostilanteissa, kun neuvontapalvelu ja yhteistyö muiden kaupunkien kanssa mahdollistaa nopean ja vaikuttavan avun. Yhteistyö tuo mukanaan yhtenäiset prosessit ja käytännöt, mikä helpottaa palveluiden hallintaa ja kehittämistä työllisyyspalveluissa.

Uudenmaan liiton TEPA24 Uusimaa-hankkeen (toiminta-aika 1.10.2023 - 31.12.2025) tavoitteena on ollut tukea Uudenmaan työllisyysalueiden muodostumista. Espoon työllisyyspalveluilla on ollut työllisyysalueen valmistelun aikana edustajat sekä ohjausryhmässä ja neuvottelukunnassa. Hankkeella on myös ollut yhteinen Teams-alusta valmistelijoille, jossa on jaettu tietoa tukemaan valmistelua ja mahdollistettu eri alueiden valmistelijoiden keskustelua. Hanke järjesti myös tietolähdetilaisuuksia, jotka koettiin hyödyllisiksi. Kuitenkin kuntien ja työllisyysalueiden omat valmistelut olivat hyvin eri vaiheissa etenemässä tässä kohtaa, ja sitä kautta hankkeen hyöty jäi Espoon työllisyyspalveluille PKS-yhteistyön rinnalla vähäisemmäksi.  Espoo ei tarvinnut hankkeen tarjoamaa tukea vaan valmistelussa oli riittävät resurssit omasta takaa.

Työllisyyspalvelujen toiminnan tehostaminen ja yhteistyö henkilöstön kanssa

Työvoimapalvelut ovat hyvin sääntelyn alaista toimintaa. Sääntelyn purun ja lakimuutosten kautta voitaisiin tarjota palveluja joustavammin työnhakijoille työllistymisen edistämiseksi. Keskeistä työllistymisen edistämisessä on huomioida työnantajien mahdollisuudet palkata työvoimaa. Työnantajayhteistyötä on vahvistettu elokuussa aloittaneen uuden työnantajaratkaisut-tiimin kautta, joka tekee aktiivista työnantajien kontaktointia etsien työmahdollisuuksia työnhakija-asiakkaillemme. Työnantajien palvelutarpeita ja tulevaisuuden osaamistarpeita kartoitetaan kattavasti ja tämän avulla voidaan myös suunnitella lyhytkoulutuksia työnhakijoiden osaamisen kehittämiseen. Työllistämisen edistämisen tukivalikkoa on kehitetty vuodelle 2026. Espoon rekrytointituki on suunnattu erityisesti alle 30-vuotiaiden ja vieraskielisten työttömien työnhakijoiden, joilla on toisen asteen tai korkea-asteen koulutus, pidempikestoiseen työllistymiseen. Nuorten työllistymistä edistämään on suunnattu myös valtioavusteinen nuorten työllistymisseteli.

Maahanmuuttajien osaamiskeskusmalli on osoittautunut tehokkaaksi malliksi työllistää maahanmuuttajia haastavassa työmarkkinatilanteessakin. Vuonna 2025 Espoon osaamiskeskustoiminnassa aloitti 1084 asiakasta. Samana vuonna asiakkuutensa lopetti 866 asiakasta. Heistä 35% työllistyi ja 19% siirtyi tutkintotavoitteisiin opintoihin. Digitaalisilla ratkaisuilla (mm. tekoälytulkkaus ja kielen taitotason itsearviointi, palvelutarpeen kartoitus) pyritään kehittämään palveluprosesseja ja vauhdittamaan työllistymistä. Työllisyyspalveluissa tullaan vuoden 2026 aikana hankkimaan tekoälyavusteinen matching-sovellus nuorten työllistymisen edistämiseen ja keikkatöiden saamiseen helposti.

Työllisyyspalvelujen toimintaa edistetään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Työllisyyspalvelujen sisäiset asiantuntijaryhmät kokoavat asiantuntijoita tietyn aiheen ääreen jakamaan tietoa ja kehittämään toimintaa (mm. vieraskieliset, nuoret, työttömyysturva, omaehtoiset opinnot, asiakaskokemus). Työllisyyspalveluissa on otettu käyttöön tiedolla johtamisen vuoropuhelumalli, joka varmistaa, että organisaation jakama, tuottama ja analysoima tieto kulkee systemaattisesti kaikkien käyttöön päätöksenteon ja tavoitteiden tueksi. Malliin kuuluu eri tiimien asiantuntijoista koottu asiantuntijapooli, jota hyödynnetään palvelujen ja prosessien kehittämisessä sekä lausuntoihin vastaamisessa. Lisäksi säännöllisesti toteutettavat hiljaisen tiedon kyselyt tuovat esiin työllisyyden ilmiöitä yhteiseen tarkasteluun. Vuonna 2026 työllisyyspalveluissa jatketaan strategiatyöskentelyä, jossa mukana on koko henkilöstö. Henkilöstön työhyvinvointia mitataan säännöllisesti Pulssi-kyselyn avulla ja tuloksia ja kehittämisehdotuksia käydään yhdessä läpi tiimeissä. Yksikön palveluja kehitetään tiimikohtaisilla kehittämispäivillä ja erilaisilla foorumeilla. Yksikössä pyritään ottamaan henkilöstöä mukaan uusien ratkaisujen miettimisessä esimerkiksi tekoälyn hyödyntämiseen liittyen.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi