Dynasty tietopalvelu
Espoon kaupunki RSS Haku

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://espoo.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://espoo.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30?page=rss/meetings&show=30

Kasvun ja oppimisen lautakunta
Pöytäkirja 22.05.2024/Pykälä 114



Asianumero 1759/12.01.01/2024

 

 

 

Kasvun ja oppimisen lautakunta 22.05.2024 § 114

 

 

§ 114

Iivisniemen koulun ja Kaitaan koulun yhdistyminen yhtenäiseksi peruskouluksi 1.8.2025 alkaen

 

Valmistelijat / lisätiedot:

Webb Jenny

Lippo Asko

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

 

Päätösehdotus Esittelijä

 Perusopetuksen johtaja Nurmi Juha

 

Kasvun ja oppimisen lautakunta

1
Päättää, että Iivisniemen alakoulusta ja Kaitaan yläkoulusta muodostetaan 1.8.2025 lukien yhtenäinen peruskoulu. Koulun nimeksi tulee Kaitaan koulu.

2
Edellyttää, että Iivisniemen ja Kaitaan koulujen rehtorit ryhtyvät selostusosassa mainittuihin valmisteleviin toimenpiteisiin ennen koulujen yhdistymistä.

 

Käsittely 

 

 

Päätös

Kasvun ja oppimisen lautakunta:

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Selostus 

Lähtökohdat

 

Perusopetusta koskeva opetuslainsäädäntö ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet perustuvat ajatukseen yhtenäisestä perusopetuksesta. Hallinnollisesti yhtenäinen, vuosiluokkien 1-9 peruskoulu tukee yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista.

 

Suomenkielisen opetuksen palveluverkon kehittämisen periaatteiden mukaisesti lähekkäin sijaitsevia kouluja liitetään yhtenäisen perusopetuksen kouluiksi, kun se on tarkoituksenmukaista. 

 

Suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikkö käynnisti keväällä 2024 valmistelun Iivisniemen ja Kaitaan koulujen yhdistämiseksi siten, että kouluista muodostettaisiin 1.8.2025 lukien yhtenäinen peruskoulu. Valmistelun aloittamisella riittävän ajoissa keväällä 2024 pyrittiin varmistamaan, että työyhteisöille jäisi riittävästi aikaa uuden yhteisen työyhteisön rakentamiseksi ja käytännönjärjestelyistä sopimiseksi. 

 

Ao. koulujen johtokuntia, oppilaskuntia ja henkilöstöä, Espoonlahden alueen seitsemää alakoulua sekä Espoon nuorisovaltuustoa pyydettiin antamaan oma lausuntonsa valmistelussa olleesta ehdotuksesta ja muodostettavan yhtenäisen peruskoulun nimestä 3.5.2024 mennessä. Alueen asukkaille ja koulujen oppilaiden huoltajille sekä kunnan palveluita käyttäville tahoille varattiin mahdollisuus saada tietoa ja keskustella valmistelussa olleesta ehdotuksesta 9.4.2024 Iivisniemen koululla järjestetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa. 

 

Koulujen vakinaiselle henkilöstölle järjestettiin yhteistoimintalain ja Espoon yhteistoimintasopimuksen mukaiset työpaikkakokoukset sekä kunnallisen viranhaltijalain mukaiset kuulemistilaisuudet 20.5.2024. Iivisniemen koulun rehtorille järjestettiin kuulemistilaisuus 21.5.2024.

 

Yhdistyvien koulujen on tarpeellista tehdä ajoissa valmistelevia toimenpiteitä, jotta muodostettava yhtenäinen peruskoulu voi käynnistää toimintansa asianmukaisesti 1.8.2025. Kouluille tulee varata riittävästi aikaa näiden toimenpiteiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiselle, siksi myös jäljempänä olevien ehdotusten mukaiset päätökset on tarkoituksenmukaista tehdä jo tässä vaiheessa. 

 

Espoon kaupungin hallintosäännön I osan 4 luvun 13 §:n 3 kohdan mukaan lautakunnan ratkaisuvaltaan kuuluu päättää palvelua tuottavan toiminnan käynnistämisestä ja lopettamisesta sekä toimintojen yhdistämisestä. Näin ollen koulujen yhdistämistä koskeva ratkaisuvalta on lautakunnalla

 

Ehdotus yhtenäisen peruskoulun muodostamisesta 

 

Yhtenäisen peruskoulun muodostaminen

 

Espoon suomenkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluverkon kehittämisperiaatteiden mukaisesti lähekkäin sijaitsevia kouluja yhdistetään mahdollisuuksien mukaan yhtenäisiksi peruskouluiksi. Myös perusopetusta koskeva opetuslainsäädäntö ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet perustuvat ajatukseen yhtenäisestä perusopetuksesta, sillä hallinnollisesti yhtenäinen vuosiluokkien 1-9 peruskoulu tukee yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista ja on pedagogisesti perusteltua. 

 

Päätösehdotuksen mukaisesti Iivisniemen ja Kaitaan koulut yhdistetään 1.8.2025 lukien ja kouluista muodostetaan uusi, yhtenäinen peruskoulu. Koulun nimeksi ehdotetaan Kaitaan koulua.

 

Koulujen yhdistäminen mahdollistaa Espoon kouluverkon kehittymisen kohti yhtenäistä perusopetusta ja on pedagogisesti perusteltua, sillä yhtenäisen peruskoulun muodostamisen seurauksena:

 

-          Oppilaiden koulupolku on ennustettava. 

 

-          Espoo-tarinan mukainen kasvun ja oppimisen ehyt polku. 

 

-          Yhtenäinen koulu luo turvallisuutta tuttuuden kautta. 

 

-          Opetusresursseja ja tiloja on mahdollisuus hyödyntää kokonaisuutena tarkastellen joustavammin ja tarkoituksenmukaisesti.  

 

-          Opettajien osaamista voidaan hyödyntää joustavasti kokonaisuuden tasolla ja kehittää opetusta monipuolisesti. 

 

-          Opiskeluhuoltopalveluiden saatavuus paranee.  

 

-          Yhtenäisessä peruskoulussa henkilöstön osaaminen karttuu

 

Muodostettavan yhtenäisen peruskoulun nimi 

 

Päätösehdotuksen mukaisesti Iivisniemen ja Kaitaan kouluista muodostetaan 1.8.2025 lukien yhtenäinen peruskoulu ja koulun nimeksi ehdotetaan Kaitaan koulua. 

 

Suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikkö on pyytänyt Espoon peruskoulujen nimeämisestä vastaavalta nimistösuunnitteluryhmältä kannanottoa yhtenäisen peruskoulun nimestä. Iivisniemen ja Kaitaan koulujen johtokunnille, oppilaskunnille, henkilöstölle, Espoonlahden alueen seitsemälle alakoululle ja Espoon nuorisovaltuustolle lähetetyssä lausuntopyynnössä em. tahoille on annettu mahdollisuus esittää suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön nimiehdotukselle vaihtoehtoinen nimiehdotus.

 

Koulun nimeämisen periaatteet 

 

Kaupunkisuunnittelun nimistöryhmän mukaan koulun tai muun julkisen kohteen nimeämisessä lähtökohtana on opastavuus ja asukkaiden palvelu. Koulun nimeen on luontevaa sisällyttää alueen nimi. Lukiolla, yläkoululla ja koko perusopetuksen kattavalla koululla se on usein kaupunginosan nimi tai merkittävän osa-alueen nimi, alakoululla taas pienemmän osa-alueen tai suurkorttelin nimi. Nimi kertoo koulun toimipaikan sijainnista ja kuvastaa myös läheltä tulevien oppilaiden asuinaluetta. Näin koulu on helppo paikantaa oikealle alueelle. Samalla koulun nimi osaltaan vahvistaa aluetietoisuutta. 

 

Espoossa on käytäntönä, että perusopetusta antavan suomenkielisen koulun nimen loppuosana on lyhyesti sana koulu (ei esimerkiksi yläkoulu eikä yläasteen koulu) riippumatta siitä, mitkä perusopetuksen vuosiluokat oppilaitos kattaa. Tällainen koulunnimi on käytössä kätevä ja sävyltään ihmisläheinen. Sitä ei myöskään tarvitse muuttaa, vaikka vuosiluokkia lisättäisiin tai vähennettäisiin.

 

Yhdistyvien koulujen nimeäminen 

 

Alueen nimen sisällyttäminen koulun nimeen on toimiva periaate myös yhdistyvien koulujen nimeämisessä. Koulujen yhdistyessä luontevin vaihtoehto on ottaa jokin olemassa olevista nimistä myös uuden koulun nimeksi. Olemassa olevan nimen käyttö lisää selkeyttä ja opastavuutta sekä säästää resursseja. Vakiintunut nimi on arvokas myös koulun tunnettuuden, markkinoitavuuden ja kouluun liittyvien mielikuvien kannalta.

 

Kaitaan koulun ja Iivisniemen koulun yhdistyessä on luontevaa, että uuden koulun nimeksi tulee toinen tähänastisista nimistä. Molemmat ovat Espoon nimistönsuunnittelussa noudatettujen periaatteiden mukaisia. Kaitaa on koko kaupunginosan nimi, ja Kaitaan metroaseman nimi vahvistaa osaltaan nimen tuntemista. Iivisniemi on tunnettu osa-alueennimi, ja koulutilat sijaitsevat Iivisniemessä ja sen läheisyydessä. Suositamme ensisijaisesti nimeä Kaitaan koulu, joka lienee laajemmin tunnettu ja kuvaa kattavammin toimipisteiden lähialuetta. 

 

Yhdistyneen koulun toiminta jatkuu edelleen kahdessa paikassa. Toimipisteiden nimiä ei tarvitse tehdä päättää virallisesti, mutta käytännössä usein on tarpeen erotella toimipisteet joko omilla nimillä tai esimerkiksi osoitteiden avulla. Aiempien nimien Kaitaan koulu ja Iivisniemen koulu käyttö yhdistyneen koulun toimipisteistä voisi kuitenkin olla sekaannuttavaa, sillä vain yläkoulun eli tähänastisen Kaitaan koulun rakennus sijaitsee Iivisniemessä, kun taas Iivisniemen koulun rakennus on viereisellä osa-alueella Hyljelahdessa, toki varsin lähellä Iivisniemeä. Tässä tilanteessa voikin sekaantumisten välttämiseksi käyttää kadunnimiä Iivisniementie ja Arttelikuja tai lähiosoitteita Iivisniementie 1 ja Arttelikuja 4.

 

Muodostettavan yhtenäisen peruskoulun johtaminen

 

Muodostettavalla yhtenäisellä peruskoululla on yksi rehtori ja yksi johtokunta. Kouluun myös esitetään virka-apulaisrehtoria. Rehtorin ja virka-apulaisrehtorin tehtävät laitetaan avoimeen hakuun. Rehtorin palkkaus määräytyy kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen sekä mahdollisesti paikallisesti sovittujen korvausten mukaan. Työn vaativuuden arvioinnista maksettava korvaus ja opetusvelvollisuus tarkistetaan muutoksen seurauksena. 

 

Iivisniemen koulun ja Kaitaan koulun johtokunnat lakkaavat 31.7.2025 Espoon peruskoulujen johtokuntien toimintakauden päättyessä. Muodostettavan yhtenäisen peruskoulun johtokunnasta päätetään lautakunnassa samanaikaisesti kuin muidenkin peruskoulujen uusista johtokunnista. Johtokuntien nimeäminen uudelle toimintakaudelle ja tähän liittyvä valmistelu tapahtuu toimialan aikataulutuksen ja ohjeiden mukaisesti.

 

Nykyisten johtokuntien lakkaaminen 31.7.2025

 

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on 9.6.2021 § 124 päättänyt johtokuntien määrästä sekä johtokuntien asettamisen periaatteista suomenkielisissä oppilaitoksissa toimikaudella 2021-2023. Kasvun ja oppimisen lautakunta on päättänyt Iivisniemen koulun ja Kaitaan koulun ja lukion johtokuntien osalta 29.9.2021 § 21 ja § 15. 

 

Johtokunnat ovat aloittaneet toimintansa lukuvuoden 2021-2022 alusta alkaen. Johtokuntien jäsenet ja varajäsenet sekä puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat on valittu johtokuntiin neljän vuoden mittaisen toimikauden ajaksi. 

 

Muodostettavan Kaitaan koulun johtokunnan kokoonpano tuodaan lautakunnan päätettäväksi myöhemmin.

 

Oppilaat

 

Kaitaan koulun oppilaat ovat edelleen Kaitaan koulun oppilaita. Iivisniemen koulun oppilaiden koulun nimi muuttuu 1.8.2025 lukien Kaitaan kouluksi. Iivisniemen koulussa lukuvuonna 2024-2025 lähikoulupäätöksellä opiskeleville oppilaille tehdään uudet lähikoulupäätökset ja he ovat 1.8.2025 lukien Kaitaan koulun oppilaita perusopetuksen loppuun asti. Kuudennella luokalla lukuvuonna 2024-2025 opiskelevien oppilaiden ei tarvitse erikseen hakea lähikouluun seitsemännelle luokalle lukuvuodeksi 2025-2026 vaan voivat jatkaa Kaitaan koulussa em. lähikoulupäätöksen mukaisesti perusopetuksen loppuun asti. Painotettuun opetukseen seitsemännelle luokalle hakeminen tapahtuu sen sijaan kuten muidenkin kuudennen luokan oppilaiden kohdalla. 

 

Mikäli koulut yhdistettäisiin, vuosiluokkien 1-4 oppilaat opiskelisivat Iivisniemen koulurakennuksessa ja tilanteessa, jossa Iivisniemen koulun tilakapasiteetti alueen oppilasmäärän kasvun vuoksi täyttyisi, vuosiluokkien 5-9 oppilaat Kaitaan koulurakennuksessa. Yhtenäisessä peruskoulussa joustavien opetusjärjestelyiden mahdollisuudet kasvavat, voidaan toteuttaa yhteisiä oppimisprojekteja nykyisten alakoululaisten ja yläkoululaisten kesken, ja esimerkiksi valinnaisuutta voidaan tarjota joustavasti kaikille koulun oppilaille opetussuunnitelman mukaisesti.  

 

Koulujen yhdistyminen ei vaikuta oppilaiden lähikoulun määräytymiseen tai oppilasvalintoihin. Oppilaaksiotossa noudatetaan kulloinkin voimassa olevia linjauksia ja oppilasvalintaperusteita. Myös oppilaiden koulumatkaetuutta koskevat päätökset tehdään samoilla perusteilla kuin ennenkin.

 

Oppilaille, jotka ovat erikseen pyrkineet ja tulleet valituiksi huoltajan hakemuksesta Iivisniemen kouluun toissijaisina hakijoina, tehdään uudet toissijaiseen kouluun valitsemispäätökset ja he ovat 1.8.2025 lukien Kaitaan koulun oppilaita perusopetuksen loppuun asti. Kuudennella luokalla lukuvuonna 2024-2025 opiskelevien toissijaisten oppilaiden ei tarvitse erikseen hakea seitsemännelle luokalle lukuvuodeksi 2025-2026 jatkaessaan toissijaisessa koulussa. Painotettuun opetukseen seitsemännelle luokalle hakeminen tapahtuu, kuten muidenkin kuudennen luokan oppilaiden kohdalla. Toissijaisina hakijoina kouluun valittujen (kaikkien vuosiluokkien) oppilaiden on mahdollista hakea osoitteensa mukaiseen lähikouluun missä vaiheessa tahansa. Erityisluokilla opiskelevien oppilaiden erityisen tuen päätökset tarkistetaan, mikäli oppilaiden erityisen tuen tarpeissa tapahtuu muutoksia. Ennen erityisen tuen tarkistamista koskevan päätöksen tekemistä ao. oppilasta ja hänen huoltajaansa kuullaan haettavista erityisen tuen opetusjärjestelyistä. 

 

Tilat

 

Muodostettavalla yhtenäisellä peruskoululla on käytössään Iivisniemen ja Kaitaan koulurakennukset. Opetuksen järjestämiseen tarkoitettuja tiloja on mahdollisuus käyttää joustavammin ja tarkoituksenmukaisemmin kokonaisuutena tarkastellen. 

 

Opetustuntiresurssi sekä koulu- ja oppilaskohtaiset määrärahat

 

Opetustuntiresurssi määräytyy oppilasmäärän ja yksikkökohtaisesti lasketun osuuden perusteella. Määrärahat määräytyvät oppilasmäärän mukaan.

 

Avustajapalveluresurssi

 

Avustajapalveluresurssi määräytyy oppilasmäärän ja kouluun perustettavien/toimivien erityisluokkien määrän mukaan. Resurssia on mahdollista kohdentaa koulujen yhdistämisen seurauksena koko yksikön tasolla palvelutarpeen mukaan.

 

Kuraattori- ja psykologipalveluresurssi

 

Iivisniemen koulun kuraattoriresurssi on tällä hetkellä 2 päivää/viikko ja Kaitaan koulun kuraattoriresurssi 3 päivää/viikko. Kouluilla on sama kuraattori. Kaitaan koululla on psykologi paikalla 2 päivää/viikko.

 

Yhtenäisen peruskoulun muodostamisella ei ole vaikutusta kuraattori- tai psykologipalveluiden laskennalliseen resurssiin, ts. muodostettavan yhtenäisen peruskoulun saamaan kuraattori- ja psykologiresurssiin.  

 

Yhtenäisen peruskoulun muodostamisen seurauksena koulujen yhteiset oppilashuollolliset palvelut on sen sijaan mahdollista yhdistää ja vapautuva aika voidaan kohdentaa aiempaa paremmin oppilaille, ts. oppilashuoltopalveluiden saatavuus paranee. Lisäksi oppilashuoltoryhmä säilyisi samana yhtenäiskoulussa, josta on oppilaille merkittävää etua. 

 

Koulusihteeriresurssi 

 

Iivisniemen koulun koulusihteeriresurssi on tällä hetkellä 5 päivää/viikko ja Kaitaan koulun 5 päivää/viikko. Kouluissa on eri koulusihteerit. 

 

Yhtenäisen peruskoulun muodostamisen seurauksena koulusihteeriresurssia tullaan tarkistamaan siten, että se vastaa muiden oppilasmäärältään samansuuruisten yhtenäisten peruskoulujen koulusihteeriresursointia.

 

Vahtimestariresurssi 

 

Iivisniemen koululla ei ole tällä hetkellä vahtimestariresurssia. Kaitaan koulussa resurssia on 2,5 päivää/viikko. Yhtenäisen peruskoulun muodostamisen seurauksena Kaitaan koulun tuleva vahtimestariresurssi on 5 päivää viikossa.

 

Henkilökunta 

 

Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan Iivisniemen koulun henkilöstön sijoituskouluksi muuttuu 1.8.2025 lukien Kaitaan koulu. Koulun henkilöstön työpisteet sijaitsevat opetusjärjestelyihin liittyen jommassakummassa rakennuksessa. 

 

Molempien koulujen henkilöstön kanssa jatketaan aiemmin toteutettua ansiokasta työyhteisön kehittämistä.

 

Valmistelevat toimenpiteet ennen koulujen yhdistymistä ja yhtenäisen peruskoulun muodostamista

 

Kahden työyhteisön yhdistäminen ja uuden luominen sekä 1.8.2025 muodostettavan yhtenäisen peruskoulun toimintaa keskeisesti ohjaavien suunnitelmien laatiminen edellyttää, että Iivisniemen ja Kaitaan koulut tekevät yhteistyötä käytännön järjestelyistä sopimiseksi ja jäljempänä mainittujen valmistelevien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Valmistelevien toimenpiteiden valmisteluun tulee varata riittävästi aikaa, jotta ne voidaan toteuttaa ennen koulujen yhdistymistä 1.8.2025. Myös koulujen talouden tulee olla tasapainossa ennen koulujen yhdistymistä. 

 

Koulukohtaisen opetussuunnitelman laatiminen 

 

Kaikilla Espoon peruskouluilla on omat Espoon (kuntakohtaiseen) perusopetuksen opetussuunnitelmaan perustuvat opetussuunnitelmat. Iivisniemen ja Kaitaan koulujen tulee huolehtia 1.8.2025 muodostettavan yhtenäisen peruskoulun opetussuunnitelman laatimisesta yhdessä siten, että se on valmis hyväksyttäväksi ko. koulun johtokunnassa toiminnan alkaessa. 

 

Lukuvuosisuunnitelma tulee laatia kaupungin ohjeistuksen mukaan

 

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma

 

Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma korvaa aiemmat koulu- tai oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat, jotka ovat poistuneet laista ja Opetushallituksen valtakunnallisista määräyksistä. Lisäksi koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma korvaa opiskeluhuollon osalta paikallisen opetussuunnitelman.

 

Järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 §). Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä koulujen ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Hyvinvointialueella on terveydenhuoltolain 15 a §:n mukainen yhteistyövelvoite koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelman valmistelussa. Kunnan alueella toimivien opetuksen tai koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmat liitetään lastensuojelulain 12 §:n mukaiseen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

 

Arvio käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista

 

Koulutuksen järjestäjän arviossa käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista ilmoitetaan kaikkien opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten (kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut) henkilötyövuodet.

 

Järjestyssääntöjen laatiminen 

 

Kouluilla tulee olla järjestyssäännöt. Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssääntöjen valmistelussa tulee osallistaa Opetushallituksen ohjeistuksen mukaisesti kaikki oppilaat ja kuulla oppilaskuntaa. Lisäksi tulee osallistaa opettajat, muu henkilökunta ja huoltajat. Järjestyssääntöjen laatimisesta tulee huolehtia siten, että 1.8.2025 muodostettavan yhtenäisen peruskoulun johtokunta voi hyväksyä ne toiminnan alkaessa. 

 

Lukuvuosisuunnitelman laatiminen 

 

Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan koulun keskeiset aikataulut, opetuksen järjestämiseen liittyvät toiminnot ja lukuvuoden tavoitteet. Suunnitelma käydään läpi henkilöstön ja oppilaskunnan kanssa. Suunnitelman laatimisesta tulee huolehtia siten, että se voidaan hyväksyä 1.8.2025 muodostettavan yhtenäisen peruskoulun johtokunnassa toiminnan alkaessa. 

 

Muiden keskeisten suunnitelmien laatiminen 

 

Koululle laadittavan opetussuunnitelman yhteydessä tulee laatia suunnitelma oppilaiden väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä suojaamiseksi sekä suunnitelma kurinpitokeinojen ja perusopetuksessa kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Yhdenvertaisuuslaki sekä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettu laki edellyttävät yhdenvertaisuussuunnitelman ja tasa-arvosuunnitelman laatimista. Suunnitelmat voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa ja niiden valmistelu tulee tehdä yhteistyössä henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. Em. suunnitelmien laatimisesta tulee huolehtia siten, että ne voidaan hyväksyä 1.8.2025 muodostettavan yhtenäisen peruskoulun toiminnan alkaessa.

 

Oppimisen ja kasvun tuen turvaaminen 

 

Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, erityisen tuen järjestämisestä säädetään perusopetuslain 17 §:ssä ja tuen järjestämisen periaatteet on kirjattu Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. 

 

Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki sekä oppilashuolto muodostavat kokonaisuuden. Erityisen tuen tehtävänä on antaa oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea. Erityisen tuen järjestäminen perustuu oppilaan pedagogisiin tarpeisiin. Pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan oppilaan oppiminen. Pedagoginen asiantuntemus sekä opettajien ja muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö korostuu oppilaiden tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Erityisluokilla annettavan erityisen tuen tavoitteena on edistää oppilaan taitoja ja oppimisvalmiuksia siten, että oppilas pystyy omien edellytystensä mukaisesti opiskelemaan yleisopetuksen yhteydessä mahdollisimman paljon ja mikäli mahdollista siirtyä yleisopetukseen joko tehostetun tuen tai integroituneena erityisen tuen oppilaana. Kunkin Espoossa sijaitsevan peruskoulun tulee huolehtia oppilaidensa perusopetuksen järjestämisestä, ml. erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta. 

 

Kaikissa kouluissa hyödynnetään pedagogista asiantuntemusta sekä opettajien ja oppilaan muiden tukitoimien ammattihenkilöiden monialaista yhteistyötä tuen tarpeen havaitsemisessa, arvioinnissa, suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kolmiportaisen tuen toteutumista Espoon perusopetuksessa arvioidaan säännöllisesti, kuten tähänkin asti.

 

Lapsivaikutusten arviointi

 

Lapsivaikutusten arviointi on oheismateriaalina liitteenä. Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kahta vaihtoehtoa - Iivisniemen koulun ja Kaitaan koulun yhdistymistä tai koulujen jatkamista erillään kuten tähänkin asti asukkaiden ja palveluiden, johtamisen ja resurssien, kestävän kehityksen ja elinvoiman sekä johtopäätösten osilta.

 

Lausunnot

 

Lausunnot Iivisniemen koulun ja Kaitaan koulun mahdollisesta yhdistymisestä sekä kommentit mahdollisesti yhdistyvien koulujen nimeksi on pyydetty Espoon nuorisovaltuustolta; Iivisniemen koulun johtokunta, henkilökunnalta sekä oppilaskunnalta; Kaitaan koulun johtokunnalta, henkilökunnalta sekä oppilaskunnalta; muiden Espoonlahden alueen alakoulujen johtokunnilta, henkilökunnilta sekä oppilaskunnilta.

 

Iivisniemen koulun, Kaitaan koulun sekä Espoonlahden seitsemältä muun alakoulun (Eestinkallion koulu, Kantokasken koulu, Laurinlahden koulu, Meritorin koulu, Nauriskasken koulu, Nöykkiönlaakson koulu, Soukan koulu) johtokunnilta, henkilökunnilta ja oppilaskunnilta pyydettyjen lausuntojen sekä Espoon kaupungin nuorisovaltuuston lausunnon perusteella voidaan todeta seuraavaa:  

 

Koulujen yhdistämistä puoltavat Iivisniemen koulun johtokunta, vanhempainyhdistys ja henkilökunta, Kaitaan koulun johtokunta, henkilökunta ja oppilaskunta sekä Espoon kaupungin nuorisovaltuusto. 

 

Espoonlahden alueen seitsemästä alakoulusta mikään koulu sisältäen koulun johtokunnan, henkilökunnan ja oppilaskunnan ei halunnut lausua asiasta. Nauriskasken koulun oppilasparlamentti pohti eri puoli vaihtoehdoissa, mutta ei ottanut kantaa. Eestinkallion koulu, Kantokasken koulu sekä Laurinlahden koulu eivät palauttaneet lausuntoa määräajassa.

 

Nimivaihtoehtoa Kaitaan koulu puolsivat Kaitaan koulun johtokunta ja henkilökunta sekä Espoon kaupungin nuorisovaltuusto. Myös Kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä puoltaa tätä nimivaihtoehtoa. 

 

Nimivaihtoehtoa Iivisniemen koulu puolsivat Iivisniemen koulun henkilöstö sekä Iivisniemen koulun oppilaskunta, siinä tapauksessa, että koulut yhdistetään 

 

Ne lausunnot, jotka puolsivat koulujen yhdistymistä, mainitsivat näitä etuja asiassa:  

 

-          Yhteisopettajuuden ja osaamisen kehittyminen, muutos on mahdollisuus kasvuun ja kehittymiseen, 

 

-          Mahdollisuus siihen, että 6. luokan luokanopettaja voisi säilyä 7. luokan luokanvalvojana Saunalahden koulun mallin mukaisesti 

 

-          Pitkäaikainen oppilastuntemus - nivellettäessä 7. luokkalaiset oppilaat olisivat jo tuttuja 

 

-          Kokoaikaisen opiskelijahuoltohenkilöstön parempi saatavuus 

 

-          Kielten valinnaisuuden ja muiden valinnaisten aineiden tarjonnan lisääntyminen 

 

-          Koulunkäynnin- ja yhteisöohjaajien saatavuuden parantuminen, kun isossa koulussa on tarjota kokoaikaista työtä 

 

-          Iivisniemen oppilaskunnan lausunnossa mainittiin myös näitä etuja, vaikka lausunto ei puoltanutkaan yhdistymistä: yläkoulun lemmikkien hoitamisen mahdollisuus, monipuoliset sisätilat ja hyvät ulkotilat (koripallokenttä ja tekonurmi).  

 

Näitä huolia tuotiin esiin niissäkin lausunnoissa, jotka puolsivat yhdistymistä:  

 

-          Yläkoulun rakennukseen siirtyvien alakoululaisten lapsuuden lyheneminen ja huonojen vaikutteiden saaminen vanhemmilta oppilailta (esim. Koulun alueelta poistuminen, kännykän käyttö koulupäivän aikana, sähkötupakointi). Jotkut alakoulun oppilaat myös pelkäävät yläkoulun oppilaita ja jopa pelkäävät väkivaltaa  

 

-          Aineenopettajien ja laaja-alaisten erityisopettajien siirtyminen rakennusten välillä kesken koulupäivän, oppilaiden siirtyminen rakennusten välillä kesken koulupäivän 

 

-          Alakoulun oppilaskunnan, oppilaspaneelin ja kummitoiminnan vaikeutuminen, jos osa alakoulun oppilaista siirtyy yläkoulun rakennukseen 

 

-          Opiskelijahuollon palveluiden riittävyys  

 

-          Kummassakin rakennuksessa on oltava rehtori tai apulaisrehtori sekä koulusihteeri paikalla 

 

-          Alakoululaisille Kaitaan koulun rakennuksessa pitäisi olla oma alue, ja välituntialueella pitäisi olla ikätasolle sopivat liikunta- ja leikkivälineet. Välituntiaikojen porrastaminen olisi suotavaa. 

 

-          Liian suureksi kasvavat oppilasryhmien koot oppilasmäärien kasvaessa 

 

-          Mahdolliset säästötoimet 

 

-          Usein tapahtuvat muutokset oppilaiden arjessa lisäävät levottomuutta 

 

-          Alakoulun ja yläkoulun erilaisten sääntöjen ja toimintakulttuurien kohtaaminen 

 

-          Jotkut alakoulun oppilaat toivovat, että pääsisivät aloittamaan yläkoulun ns. puhtaalta pöydältä uusien opettajien kanssa sen sijaan, että koulujen aikuiset olisivat kaikki tuttuja 

 

-          Yläkoulun jaksojärjestelmä vaihtuu, kun lukio on poistunut koulusta ja yhdistytään alakoulun kanssa

 

Muut kannanotot 

 

Nimistösuunnittelu esittää, että 1.8.2025 muodostettavan yhtenäisen peruskoulun nimeksi tulee Kaitaan koulu. Nimi perustuu koulujen maantieteelliseen sijaintiin. 

 

Iivisniemen koti- ja kouluyhdistys (Ikky) ry:n hallitus antoi myös koulujen mahdollisesta yhdistymisestä lausunnon Iivisniemen koulun johtokunnalle.

 

Muuta huomioitavaa

 

Kuntalain 22 §:ssä säädetyn mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. 

 

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää mm. järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua.

 

Suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikkö on varannut em. mukaisesti mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa valmistelussa olevaan asiaan ennen tilankäyttösuunnitelman hyväksymistä koskevan päätöksen tekemistä ja uudelleen ennen nyt tehtävää päätöstä.

 

Päätöshistoria

 

 

Liitteet

 

 

 

Oheismateriaali

-

Iivisniemen koulun henkilöstön lausunto yhdistymisestä Kaitaan koulun kanssa

-

Iivisniemen koulun johtokunnan lausunto

-

Iivisniemen koulun oppilaskunnan lausunto Iivisniemen ja Kaitaan koulujen mahdollisesta yhdistymisestä

-

Ikkyn lausunto koulun johtokunnalle 21042024 (002)

-

Kaitaan koulun henkilöstön lausunto Kaitaan ja Iivisniemen koulujen yhdistymisestä

-

Kaitaan koulun johtokunnan lausunto Iivisniemen ja Kaitaan koulujen mahdollisesta yhdistymisestä

-

Kaitaan koulun oppilaskunnan lausunto Iivisniemen ja Kaitaan koulujen yhdistymisestä

-

Meritorin koulun johtokunta, henkilökunta, oppilaskunta lausumatta jättäminen

-

Nauriskasken koulun johtokunnan ja henkilökunnan lausumatta jättäminen

-

Nimistöryhmän lausunto yhdistyvien Kaitaan koulun ja Iivisniemen koulun nimestä

-

Nöykkiönlaakson johtokunnan, henkilöstön ja oppilaskunnan lausumatta jättäminen

-

Lapsivaikutusten arviointi Iivisniemen ja Kaitaan koulujen yhdistyminen

-

Nauriskasken koulun oppilaskunnan hallituksen lausunto Iivisniemen koulun ja Kaitaan koulun mahdollisesta yhdistymisestä alkaen 1.8.2025

 

Tiedoksi