Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta
Pöytäkirja 15.02.2022/Pykälä 19

268/02.02.01/2022

Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta 15.02.2022 § 19

§ 19

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Perusturvajohtaja Svahn Sanna

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Tilikauden lopun tilanteesta esitetään kaupunginhallitukselle ja valtuustolle ennakkotietoa tilinpäätöksestä. Ennakkotiedon tavoitteena on antaa keskeinen informaatio kaupungin tilikauden toteutumisesta. Varsinainen tilinpäätös valmistellaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi maaliskuussa. Valtuusto käsittelee tilinpäätöksen toukokuussa. Ennakkotieto tilinpäätöksestä on käsitelty kaupungin johtoryhmässä 1.2.2022, kaupunginhallituksessa 7.2.2022 ja valtuustossa 28.2.2022. Hyvinvoinnin ja terveyden toimialan tilinpäätöksen ennakkotieto tuodaan hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnalle tiedoksi 15.2.2022. 

Tulostavoitteiden toteutuminen

Hyvinvoinnin ja terveyden toimialan sitovista tulostavoitteista toteutui kaksi. Kuusi tavoitetta ei toteutunut ja viisi toteutui osittain. Toteutuneet tavoitteet: kotona asuu vähintään 94 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä sekä toimintakatteen alijäämä on enintään taloudellisestä kestävä Espoo-ohjelman talousarvion mukainen. Osittain toteutuneet tavoitteet: kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten suhteellinen osuus ikäluokasta ei kasva, tarve lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin vähene, kehitetään perussoten palveluja sekä perustason ja erikoissairaanhoidon integraatiota siten, että päivystyspalvelujen tarve vähenee verrattuna vuoteen 2020, digitalisaation hyödyntäminen kasvaa toimialan asiakaskontakteissa vuonna 2021 sekä asiakastyytyväisyys paranee vanhusten palvelujen sairaalan potilailla, pitkäaikaishoidon asukkailla ja kotihoidon asiakkailla. Tulostavoitteet, jotka eivät toteutuneet: terveysasemien palvelukyky paranee ja tavoitteena, on että lääkärin kiireettömälle vastaanotolle (T3) päästään 28 vuorokauden sisällä, pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen oman tuotannon vuorokausihinta alenee, säännöllisen kotihoidon asiakkaan luona käyvien eri hoitajien määrä vähenee, kotihoidon asiakkaiden kipu hoidetaan hyvin RAI-kipumittaritavoitteen mukaisesti, tuetun asumisen osuus vammaisten asumispalveluista kasvaa sekä vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten kustannuskasvu taittuu, jossa mittarina matkojen yhdistelyaste nousee.

Määrärahojen riittävyys 

Määrärahavertailu on tehty vertailukelpoisesti hyvinvoinnin ja terveyden toimialan 8_2021-organisaatiorakenteen mukaan. Toimialan tulot toteutuivat 4,4 milj. euroa muutettua talousarviota suurempana ja 73,8 milj. euroa alkuperäistä talousarviota suurempana. Edellisvuoden tilinpäätökseen nähden tulot kasvoivat 76 milj. euroa. Tulojen kasvu johtuu pääosin koronaan liittyvistä valtionkorvauksista.

Hyvinvoinnin ja terveyden toimialan toimintamenot alittivat muutetun talousarvion 2,2 milj. eurolla. Erikoissairaanhoidon alitus oli 1,4 milj. euroa. Alkuperäinen talousarvio ylittyi 64,6 milj. euroa, ilman erikoissairaanhoitoa ylitystä oli 72 milj. euroa. Edellisvuoden tilinpäätökseen nähden toimintamenot kasvoivat 75,8 milj. euroa (+8,8 %), josta erikoissairaanhoitoa oli 5,9 milj. euroa (erikoisairaanhoidon kasvu +2,0 %). Koronasta aiheutui toimialalle 63,8 milj. euroa lisäkustannusta. Toimialan oman toiminnan suurimmat menopoikkeamat kohdistuivat terveyspalvelujen avosairaanhoitoon sekä palvelujen ostoihin lasten sijaishuollossa, vammaisten palveluissa ja vanhusten palvelujen sairaalan toiminnossa. Työvoiman vuokrauspalvelujen kulut kasvoivat koko toimialalla, erityisesti vanhusten palvelujen kotihoidossa. Säästyneet henkilöstökulut eivät kompensoineet vuokratyöstä aiheutuneita kuluja. Länsi-Uudenmaan sote-hankkeiden 2,6 milj. euron menoalitus vaikutti osaltaan toimialan tulokseen.

Toimialan toimintakate toteutui 9,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempana. 

Vanhusten palveluiden alkuperäinen talousarvio ylittyi 0,9 milj. euroa. Muutettu talousarvio alittui 0,8 milj. euroa. Säästöä syntyi pitkäaikaishoidossa ja seniorineuvonnassa ja palveluohjauksessa. Em. säästö kompensoi sairaalan ja kotihoidon ylityksiä. Tulosyksikölle kohdistui koronasta johtuvia ylimääräisiä kustannuksia 2,8 milj. euroa. Tulot toteutuivat 5,3 milj. euroa alkuperäistä talousarviota suurempana ja 3,5 milj. euroa muutettua talousarviota suurempana.

Terveyspalvelujen oma toiminta ylitti alkuperäisen talousarvion 60,5 milj. euroa (muutettu talousarvio ylittyi 1,4 milj. euroa). Oman toiminnan suurin poikkeama oli avosairaanhoidon otsopalveluissa. Terveyspalvelujen koronasta aihetuvat kustannukset kohdistuivat suurimmaksi osaksi avosairaanhoitoon. Tulosyksikölle kohdistui koronasta johtuvia ylimääräisiä kustannuksia 59,6 milj. euroa. Terveyspalvelujen tulot ylittivät alkuperäisen talousarvion 65,1 milj. eurolla. Tulojen alkuperäinen talousarvio ylittyi 65,1 milj. euroa ja muutettu talousarvio ylittyi 4,6 milj. euroa. Tuloihin vaikuttaa koronasta saatu valtionkorvaus. 

Perhe- ja sosiaalipalvelujen toimintamenot ylittivät alkuperäisen talousarvion 5,3 milj. euroa. Muutettu talousarvio ylittyy 1,2 milj. eurolla. Suurimmat menopoikkeamat olivat lasten sijaishuollon ja vammaispalvelujen ostopalveluissa. Tulosyksikölle kohdistui koronasta johtuvia ylimääräisiä kustannuksia 1,1 milj. euroa. Toimintatulot toteutuivat 1,4 milj. euroa alkuperäistä/muutettua talousarviota pienempänä.

Esikunnan toimintamenojen ja -tulojen poikkeama liittyy sote-hankekokonaisuuteen. Kokonaisuutena esikunnan menot ylittivät alkuperäisen talousarvion 4,8 milj. euroa, kun taas muutettu talousarvio alittui 2,7 milj. euroa. Tulot ylittivät alkuperäisen talousarvion 4,6 milj. euroa, kun taas muutettu talousarvio alittui 2,3 milj. euroa. Hankkeiden tulojen alitus oli 2,5 milj. euroa ja menojen alitus oli 2,6 milj. euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Esikunnan alkuperäiseen talousarvioon ei sisältynyt sote-hankkeiden määrärahoja. Hankeaikataulu on ollut tiukka suhteessa hankintojen valmisteluun ja toteuttamiseen, mistä syystä kaikkia hankintoja, joihin avustus on sidottu, ei ole ehditty toteuttamaan suunnitellusti. Myös esikuntaan kohdistui koronasta aiheutuvia kustannuksia 0,3 milj. euroa.

Hyvinvoinnin ja terveyden toimialan vuoden 2021 budjetissa oli 1,5 milj. euron määrärahavaraus 95 pääluokan koneisiin ja kalustoon. Tästä kokonaisuudesta oli varattu perhekeskus campukselle 1,2 milj. euroa, josta siirtyy noin 1,1 milj. euroa vuodelle 2022. Jäljelle jäävästä 0,3 milj. euron määrärahasta toteutui 51,6 prosenttia.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi