Lisäselvitykset ja poikkeukset | LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa viisikerroksisen asuinkerrostalon sekä pihakannen alaisen pysäköintilaitoksen osan rakentamiseen. Haetaan lupaa kuuden maalämpökaivon poraamiseen.
ASEMAKAAVA JA RAKENNUSOIKEUS
Tontti kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK-1), jonne saa rakentaa myös hoiva-asumista ja opiskelija-asuntoja. Asemakaavassa korttelialueelle on osoitettu kaksi, muodoltaan lähes umpikorttelin mallista asuinkerrostalon rakennusalaa, joiden väliin sijoittuu pysäköimispaikka-alue. Rakennusalojen eteläsivut saavat olla enintään seitsemän- ja muut sivut enintään viisikerroksisia.
Rakennusaloille ja niiden muodostamille sisäpiholle saadaan rakentaa yksikerroksinen rakennuksen tai pihakannen alainen pysäköintilaitos. Lännen puoleisen rakennusalan kulmaan Vuoritontuntien ja Riihitontuntien risteyksen alueelle tulee sijoittaa vähintään 110 kem2 suuruisesti liike-, toimisto-, myymälä-, kerho- tms. tilaa, jonka saa rakentaa lisäkerrosalana. Kyseisellä korttelinosalla pihakannelle tulee järjestää ulkoporrasyhteys Vuoritontuntieltä kahden rakennuksen välistä.
Sallitun kerrosalan lisäksi saa rakentaa myös mm. asukkaiden yhteistiloja, asuntojen ulkopuolisia varastotiloja, jäte- ja kiinteistönhuoltotiloja, pysäköintitiloja, asumisviihtyisyyttä lisäävät porrashuoneen 20 m2 ylittävät osat sekä asumiselle häiriötä aiheuttamattomia asuntoihin kytkettyjä työtiloja maantasoon. Maantasokerrokseen saa sijoittaa kadun suuntaan avautuvia asuntoja vain korttelialueen luoteissivulla
Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää paikallamuurattua tiiltä, rappausta tai muuta laadukasta julkisivumateriaalia. Julkisivujen tulee olla pääosin vaaleita. Parvekkeet tulee lasittaa suurella osalla kadun puoleisia julkisivuja, ja parvekejulkisivut tulee jäsentää ikkunajulkisivun tapaan siten, ettei parvekkeista muodostu yhtenäistä nauhaa tai koko seinän levyistä lasipintaa. Julkisivuja ja sisäänkäyntejä saa jäsentää metallisilla rakennusosilla ja pinnoilla.
Asemakaavassa on lisäksi määräyksiä mm. tulvariskin sekä hule- ja pohjaveden suhteen. Alueelle on laadittu asemakaavaa täydentävä korttelisuunnitelma.
Korttelialueelle asemakaavassa sallittu enimmäiskerrosala on 15 650 kem2. Korttelialue on jaettu kolmeen tonttiin, joista lupahakemuksen alaisen tontin enimmäiskerrosalaksi on tonttijaossa määrätty 1600 kem2. Tontille sijoittuu osa asemakaavan asuinkerrostalon rakennusalasta sekä osa pysäköintilaitoksen rakennusalasta.
RAKENNUSHANKE
Suunnitellun teräsbetonirakenteisen ja tasakattoisen asuinkerrostalon ensimmäinen kerros sisältää yhteis- ja aputiloja, joihin sisältyy talosauna kerhotiloineen ja vilvoitteluterasseineen. Pihakannen tasolla sijaitseva toinen kerros ja sitä ylemmät kerrokset ovat asuntokerroksia. Ilmanvaihtokonehuone sijaitsee katolla, maanalaisia tiloja ei ole.
Asuinkerrostalo on suorassa yhteydessä viereisen kiinteistön 49-15-24-9 kanssa yhteiseen maanpäälliseen pysäköintilaitokseen ja sen päälle sijoittuvaan leikki- ja oleskelupihaan. Pihakannelle johtaa ulkoportaat sekä pohjoisen puolelta että lännestä Vuoritontuntieltä. Ajoyhteys pysäköintihalliin on suunniteltu pysäköintihallin itäsivulta naapurikiinteistön 49-15-24-11 pysäköintialueen kautta.
Asuntoja on suunniteltu yhteensä 36 kpl, keskipinta-alaltaan noin 35,7 m2. Kaikissa asunnoissa on joko ranskalainen parveke tai lasitettu parveke. Jätteet kerätään jätehuoneeseen. Varatiejärjestelynä on omatoiminen pelastautuminen parvekeluukkujen kautta kansipihalle sekä rakennuksen itäsivulla ranskalaisten parvekkeiden kautta pelastusnostoautoon. Katolle sijoitetaan aurinkopaneeleja.
Asuinrakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina on valkobetoni, jota on korostettu keltaisin tehostevärein. Katutasossa rakennuksen jalustaosaa on korostettu tummalla tiilipinnalla ja pysäköintihallia umbrakäsitellyn betonin avulla. Rakennuksen polveileva kokonaismuoto on viite Vuoritontun alueen kaivoshistoriaan.
Rakennusoikeus
Asuinrakennuksen kokonaisala on 2271 m2, josta 79 m2 on ullakon tasolle sijoittuvan ilmanvaihtokonehuoneen alaa. Asuinrakennuksen kerrosala on 2192 kem2, josta on rakennusoikeudellista asuinkerrosalaa 1599 kem2, asemakaavan mahdollistamaa lisäkerrosalaa 358 kem2 ja MRL 115 §:n mahdollistamaa rakennusoikeuden ylitystä 234 kem2. Rakennusoikeudellista asuinkerrosalaa jää jäljelle 1 kem2. Pysäköintilaitoksen osan kerrosala on 396 kem2.
Viereisellä kiinteistöllä 49-15-24-9 on samanaikaisesti vireillä rakennuslupahakemus 2023-1353-A asuinkerrostaloille ja pysäköintilaitoksen toiselle osalle.
VÄHÄISET POIKKEAMISET
Ei poikkeamisia.
AUTOPAIKAT JA POLKUPYÖRÄPAIKAT
Asemakaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava asunnoille vähintään 1 ap/ 110 kem2, kuitenkin vähintään 0,5 ap/asunto; hankkeessa yhteensä vähintään 18 ap. Asemakaava lisäksi sallii autopaikkamäärän vähennyksiä valtion tukemia opiskelija- ja vuokra-asuntoja varten tai jos pysäköinti järjestetään vuorottaispysäköintinä, nimeämättömänä ja sijoitetaan keskitettyyn pysäköintilaitokseen. Autopaikkoja on suunniteltu yhteensä 18 ap pysäköintihalliin. Näistä yksi on LE-autopaikka. Jokaiseen autopaikkaan toteutetaan sähköauton latauspistevalmius.
Asemakaavan mukaan polkupyöräpaikkoja on rakennettava asunnoille vähintään 1 pp/ 30 kem2, kuitenkin vähintään 2 pp/asunto, yksiöille ja opiskelija-asunnoille vähintään 1,5 pp/ asunto; hankkeessa yhteensä vähintään 62 pp. Asuntojen polkupyöräpaikat tulee sijoittaa katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan, ulkotiloihin tulee lisäksi osoittaa tilaa lyhytaikaiseen pyöräpysäköintiin. Polkupyöräpaikkoja on suunniteltu 62 pp ulkoiluvälinevarastoihin. Polkupyöräpaikkoja on lisäksi osoitettu ulos kansipihalle.
VÄESTÖNSUOJA
Hankkeen S1-luokan väestönsuoja yhteensä 43 henkilölle sijaitsee asuinrakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Normaaliajan käyttönä on irtaimistovarasto.
SELVITYKSET JA LAUSUNNOT
Asuinrakennus, pysäköintilaitos sekä piha-alueet ovat esteettömiä. Asuntoparvekkeille on suunniteltu esteetön pääsy.
Hankkeelle on laadittu erillinen kosteudenhallintaselvitys.
Hulevesi johdetaan liitteenä olevaa hulevesisuunnitelmaa noudattaen kunnalliseen hulevesiverkostoon asemakaavan mukaisesti viivytettynä.
Pienasuntovaltaisessa hankkeessa alitetaan PKS- ja TOPTEN-rakennusvalvontojen velvoittavan aputilojen mitoitusohjeen vähimmäisarvo pesula- ja kuivaustilojen pinta-alan sekä talosaunojen lukumäärän suhteen. Hakija perustelee pesula- ja kuivaustilojen alitusta sillä, että jokaisessa asunnossa on varaus pyykinpesu- ja kuivauskoneelle. Talosaunoja on suunniteltu vaaditun kahden sijasta vain yksi, mikä hakijan mukaan johtuu talosaunojen todellisesta käyttötarpeesta.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on 5.6.2023 antanut hankkeesta puoltavan lausunnon, jonka sisältämät ehdot on otettu suunnitelmissa huomioon.
Hankkeen rakenne- ja lvi-teknisten ratkaisujen sekä hulevesiratkaisujen suunnitteluperusteet on käsitelty teknisessä yksikössä.
RASITTEET JA SOPIMUKSET
Hakija on laatinut viereisen kiinteistön 49-15-24-9 kanssa yhteisjärjestelysopimuksen, jossa on sovittu mm. pysäköinnistä, kulkuoikeuksista, yhteispihasta, palomuurin rakentamattajättämisestä sekä johtojen, rakenteiden ja teknisten järjestelmien sijoittamisesta.
Hakija on laatinut kiinteistöjen 49-15-24-8, -9 ja -11 kanssa rasitesopimuksen, jossa on sovittu mm. pysäköintihallin johtavan ajoyhteyden sekä pelastusajoneuvon nostopaikan sijoittamisesta tontille 11.
Hankkeelle on myönnetty sijoituslupa taloteknisten rakenteiden sijoittamiseksi katualueelle.
NAAPUREIDEN KUULEMINEN
Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus on tiedottanut hankkeesta naapureille, eikä heillä ole ollut huomautettavaa. MRL 133 § 3. momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen.
|
Esittelijän päätösehdotus | Ehdotuksen tekijä: Rakennusvalvonnan päällikkö Jari Saajo Lupa myönnetään.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty:
vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
pohjarakennesuunnitelmat
rakennesuunnitelmat
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi. |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | pohjakatselmus | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan aloituskokouksen pitämiseksi.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan mahdollisen talotekniikan aloituskokouksen pitämiseksi.
|
| Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
|
| Työmaalla on noudatettava Pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta ja PKS maalämpökaivojen porausvesien käsittelyohjetta.
|
| Noudatettava Kaupunkiliikenne Oy:n internetsivuilta saatavaa ohjetta 'Työskentely metroradan läheisyydessä'.
|
| Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
|
| Rakennushankkeelle on nimettävä kosteudenhallintakoordinaattori ennen aloituskokouksen järjestämistä.
|
| Vastaava työnjohtaja huolehtii siitä, että maalämpökaivon sijaintikartta ja porausraportti toimitetaan kaupunkitekniikan keskuksen geotekniikkayksikköön.
|
| Uudisrakennuksen käyttöönottoon mennessä on asemakaavan edellyttämät autopaikat oltava toteutettuina.
|
| Ennen rakennuksen käyttöönottoa on suoritettava Pelastuslain 81a § mukainen tarkastus.
|
| Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan liitteenä toimitetusta rasitesopimuksesta tehdään virallinen päätös. Hankkeen on haettava mahdollisimman ajoissa rasitteiden perustamista toimivaltaiselta viranomaiselta ja saatava asiasta päätös viimeistään ennen ensimmäisen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan liitteenä toimitetusta yhteisjärjestelysopimuksesta tehdään virallinen päätös. Hankkeen on haettava mahdollisimman ajoissa rakennusvalvontaviranomaiselta yhteisjärjestelyä ja saatava asiasta päätös viimeistään ennen ensimmäisen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.
|
| Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
|
|
|
Kokousasia PDF-muodossa
