Dynasty tietopalvelu Haku RSS Espoon kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://espoo.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://espoo.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 05.06.2023/Pykälä 175



Asianumero 10019/00.04.00/2021

 

 

 

Kaupunginhallitus 05.06.2023 § 175

 

 

§ 175

MAL2023 -lausunnon antaminen (Pöydälle 22.5.2023)

 

Valmistelijat / lisätiedot:

Tirkkonen Asta

Savolainen Anne
Kaitanen Susanna

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

 

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

 

Kaupunginhallitus antaa liitteen mukaisen lausunnon MAL2023 -suunnitelman luonnoksesta ja vaikutusten arviointiselostuksesta.

 

Käsittely Puheenjohtaja Laakson ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:

 

Muutosesitys kohtaan 3. Asuminen: (pois: Tavoite on Espoon kaupungin kannalta sopiva.) Tavoite on Espoon kannalta liian korkea, sillä se tuottaa liian suuria alueellisia tuetun asumisen keskittymiä uusille asuinalueille. Espoo voi hyväksyä ARA-tuotantotavoitteeksi korkeintaan 20 prosentin osuuden, josta tulee korvamerkitä noin 5 prosenttiyksikön osuus erityisryhmien ARA-asuntotuotantoon, joka kohdentuu tarkkarajaisesti tuen tarpeessa olevien kysyntään ja vastaa opiskelijoiden, ikääntyneiden ja vammaisten asuntotarpeisiin.

 

Puheenjohtaja Laakson ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:

 

Lisäysesitys kohtaan MAL-Investointiohjelma 2023: MAL-investointiohjelmaan tulisi lisätä myös Keilaniemen liityntärampit Länsiväylälle ja Länsiväylän Keilaniemen kohdalta ylittävän sillan perusparannus sekä Matinkylän liityntärampit Länsiväylälle. Keilaniemen liityntäramppien rakentaminen on valtakunnallisesti merkittävän työpaikkakeskittymän liikenteen sujuvuuden kannalta välttämätön investointi. Matinkylän liityntärampit sujuvoittaisivat keskeisen kaupunkikeskuksen asukkaiden ja työpaikkojen liikennettä. Lisäksi liityntäramppien rakentaminen vähentäisi merkittävästi liikennepainetta matalammalta katuverkolta sekä pienentäisi autoliikenteestä aiheutuvia haittoja asuinalueilla.

 

Partanen Tiina Elon kannattamana teki seuraavat muutosehdotukset:

 

Sivut 7 ja 8: Kohdasta "Helsingin seutu kasvaa kestävästi" poistetaan lause: "Tienkäyttömaksuja Espoon kaupunki ei hyväksy." sekä muutetaan kohdan "Helsingin seutu menestyy kansainvälisesti" ensimmäinen kappale kuulumaan: "Espoon kaupunki edellyttää, että päätöksenteon tueksi tienkäyttömaksujen osalta selvitetään paljonko joukkoliikenteen palvelutasoa olisi mahdollista parantaa kerättävillä maksuilla. Espoon kaupunki ei kannata tienkäyttömaksua, mikäli siitä kerättävä raha ei paranna joukkoliikenteen palvelutasoa merkittävästi niillä alueilla, joilta maksua peritään."

 

Sivu 7: Poistetaan kohdan: "Helsingin seutu kasvaa kestävästi" kolme viimeistä kappaletta.

 

Kajava teki seuraavat seitsemän ehdotusta:

 

1

Suhtaudutaan varovaisesti uusiin ja kalliisiin, liikenteellisesti jäykkiin raidehankkeisiin vähäpäästöisten sähköautojen yleistyessä pääkaupunkiseudulla. Kehitetään yhdyskuntarakennetta kaupunkikeskuksiin ja hyviin joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuen. (2. Liikenne s. 2)

 

2

Poistetaan MAL-sopimuksen luonnoksesta viittaukset Leppävaara-Matinkylä -pikaraitiotien suunnitteluun. (2. Liikenne s. 2)

 

3

Lisätään "Yksityisautoilu on huomioitava liikkumisen kehittämisessä yhdenvertaisesti muiden kulkumuotojen rinnalla. Espoo vastustaa joukkoliikenteen kilpailukyvyn edistämistä esimerkiksi pysäköintipolitiikkaa tiukentamalla tai ympäristövyöhykkeiden käyttöönotolla." (2. Liikenne s. 2)

 

4

Pyritään lisäämään erityisesti nuorten mahdollisuuksia omistusasumiseen ohjaamalla riittävä osuus pienten asuntojen tuotannosta omistusasumiseen esimerkiksi tontinluovutusehdoilla sen sijaan, että valtaosa päätyy asuntosijoittajien omistukseen. Tämä on tärkeää asumisen monipuolisuuden ja omistusasuntojen riittävyyden turvaamiseksi kohtuuhinnoin erityisesti nuorille, joista suurin osa haaveilee omistusasunnosta. Viime vuosina arviolta noin 85-90 % vapaarahoitteisten uudiskohteiden yksiöistä ja kaksioista on Espoossa myyty sijoittajille. (3. Asuminen s. 5)

 

5

Puolitetaan yhdessä sovittava asuntorakentamisen vähimmäistavoite 16 500:sta 8 500:aan. Tällä korostetaan kuntien omaa päätösvaltaa asuntorakentamisen määrien suhteen sekä samalla lähidemokratiaa. (3. Asuminen s. 5) Suomen luonnollinen väestönkasvu on laskussa ja toisaalta pääkaupunkiseudun ruuhkautumista on vältettävä sekä väestönkasvua pyrittävä ohjaamaan muuallekin Suomeen, jotta Suomessa riittää asutusta riittävän laaja-alaisesti jatkossakin. Tällä on mm. puolustuspoliittista merkitystä.

 

6

Espoo edellyttää, että yhdyskuntarakennetta ja asumista kehitettäessä ensisijaisena tavoitteena on sellaisten asuinalueiden ja asuntojen rakentaminen, joita paikalliset asukkaat toivovat. Yhdyskuntarakennetta voidaan tiivistää näissä puitteissa. (4. Maankäyttö, s. 5)

 

7

Pyritään lisäämään uusien asuinalueiden vehreyttä ja kaupunkiluontoa runsain puu- ja kasvillisuusistutuksin. (4. Maankäyttö, s. 5)

 

Ampuja kannatti Kajavan ensimmäistä, kolmatta ja neljättä ehdotusta.

 

Gestrin Kajavan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:

 

Poistetaan lausunnosta seuraavat tekstit:

-          Sivu 2: Poistetaan lause: "Suunnitelmaluonnoksesta puuttuu lähijunaliikenteen yhteys Histaan".

-          Sivu 3: Poistetaan kappale: "Lisäksi Espoon näkemyksen mukaan Histan suunnan joukkoliikenne perustuu jo vuonna 2040 lähijunaliikenneyhteyteen. ESA-radan suunnitelma valmistunee pitkälti jo vuoden 2023 aikana."

-          Sivu 3, sivun viimeinen kappale: Poistetaan otsikko ja koko kappale "Lähijunaliikenteen yhteys Histaan"

 

Tiina Elo Partasen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:

 

Lisäysesitys jalankulkua ja pyöräilyä koskevan osion toisen kappaleen loppuun: MAL-investointiohjelman lähtökohdaksi tulee ottaa HSL:n pyöräilyn pääverkkotyössä listattujen hankkeiden toteuttaminen esitetyssä aikataulussa.

 

Laakso Ampujan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:

 

Lisätään "Yksityisautoilu on huomioitava liikkumisen kehittämisessä yhdenvertaisesti muiden kulkumuotojen rinnalla." (2. Liikenne s. 2).

 

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Kajavan toisen, viidennen, kuudennen ja seitsemännen ehdotuksen raukeavan kannattamattomana.

 

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä.

 

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 12 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen Partasen ensimmäisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

 

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Partasen toisen muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

 

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 9 äänellä 5 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hyväksyneen puheenjohtajan muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

 

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 5 ääntä vastaan hyväksyneen puheenjohtajan lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

 

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Kajavan ensimmäisen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

 

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 3 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Kajavan kolmannen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

 

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 13 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Kajavan neljännen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

 

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 3 ääntä vastaan 2 äänestäessä tyhjää hylänneen Gestrinin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

 

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Tiina Elon lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

 

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 7 äänellä 5 ääntä vastaan 3 äänestäessä tyhjää hylänneen Laakson lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

 

Päätös

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus antaa liitteen mukaisen lausunnon MAL2023 -suunnitelman luonnoksesta ja vaikutusten arviointiselostuksesta.

 

Selostus Espoon kaupungilta pyydetään lausuntoa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman MAL 2023 -luonnoksesta sekä sen vaikutusten arviointiselostuksesta, joka on samalla SOVA-lain 8§:n mukainen ympäristöselostus. Suunnitelmaluonnoksen valmistelusta ovat vastanneet alueen kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo sekä HSL, HSY, Uudenmaan liitto sekä valtion liikenne- ja ympäristöviranomaiset. Lausunnot tulee toimittaa 25.5.2023 mennessä HSL:n kirjaamoon.

 

MAL 2023 on maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullinen suunnitelma, jossa kuvataan, miten Helsingin seutua pitäisi kehittää vuosina 2023-2060. Maankäytön ja asumisen seudullinen suunnittelu perustuu yhteistyöhön ja sen jatkamisesta on sovittu valtion ja kuntien yhteisessä MAL-sopimuksessa.

 

Suunnitelmakokonaisuus kattaa myös lakisääteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. Vaikutusten arviointi puolestaan täyttää SOVA-lain (laki viranomaisten ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 200/2005) vaatimukset ja arviointia on tehty liikenteen lisäksi maankäytön ja asumisen keskeisistä teemoista.

 

MAL 2023 -suunnitelman visio, tavoitteet tavoitetasot ja arviointikokonaisuudet hyväksyttiin HSL:n hallituksessa 15.12.2020, Helsingin seudun yhteistyökokouksessa HSYK:issä 15.12.2020 sekä KUUMA- johtokunnassa 17.3.2021. Visiona on, että Helsingin seutu on vuonna 2040 Euroopan kestävimmin kasvava ja ihmisläheisin metropolialue. Seutu saavuttaa vision mukaisen tulevaisuuden vuoteen 2040 mennessä vastaamalla suunnitelmalle asetettuihin kolmeen päätavoitteeseen: hiilineutraaliin, hyvinvoivaan ja menestyvään Helsingin seutuun.

 

MAL 2023 -suunnitelmaluonnoksen keskeinen sisältö

 

MAL 2023 - suunnitelmaluonnos tiivistää keskeiset yhdyskuntarakenteen, liikennejärjestelmän ja asuntotarjonnan kehittämisen toimenpiteet ja seudun tavoitellut ominaispiirteet, jotka toteuttavat suunnitelmalle asetettuja tavoitteita. Kiteytetysti MAL 2023 -suunnitelmaluonnoksen sisältö voidaan kuvata viiden kohdan mukaan:

  1. Jatketaan Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen pitkäjänteistä tiivistämistä, erityisesti keskuksiin ja raideliikenteeseen tukeutuen sekä nykyistä liikennejärjestelmää täysimääräisesti hyödyntäen.
  2. Rakennetaan Helsingin seudun asukkaiden tarpeisiin monipuolisia ja laadukkaita asumisen vaihtoehtoja ja uudistetaan määrätietoisesti asuinalueita, jotka uhkaavat jäädä kehityksestä jälkeen.
  3. Panostetaan aiempaa vahvemmin Helsingin seudun kestävän liikennejärjestelmän kehittämiseen ja varmistetaan tehokas joukkoliikennejärjestelmä myös tulevaisuudessa.
  4. Seudullisella ja kansallisella tasolla toteutetaan monipuolisia toimenpiteitä, joilla vähennetään liikenteen päästöjä ja asumisen energiankulutusta.
  5. Vahvistetaan Helsingin seudun elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kehittämällä keskeisiä elinkeinoalueita sekä parantamalla kansainvälistä saavutettavuutta ja logistiikan tehokkuutta.

 

Suunnitelmaluonnoksen kärkitoimenpiteet on jaettu viiden keskeisen teeman alle seuraavasti:

 

Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen

-          Rakennetaan 16 500 uutta asuntoa vuosittain.

-          Kohdistetaan 95 % seudun uudesta asuntotuotannosta ensisijaisille vyöhykkeille.

-          Mahdollistetaan maankäytön tiivistyminen (mm. asemanseutujen kehittäminen, maanteiden uudet liittymät).

Asumisen monipuolisuus ja kaupunkiuudistus

-          Toteutetaan ARA-asuntotuotantoa pääkaupunkiseudun kunnissa 30 % ja KUUMA-kunnissa 20 % vuosittaisesta asuntotuotantotavoitteesta.

-          Ohjataan huoneisto- ja talotyyppi- sekä hallintamuoto- ja rahoitusjakaumaa laadullisesti.

-          Ehkäistään alueellista eriytymistä kaupunkiuudistuksen keinoin.

Kestävä liikennejärjestelmä

-          Varmistetaan joukkoliikenteen kilpailukyky palvelutasolla ja lipun hinnalla.

-          Kehitetään kestävien matkaketjujen toimivuutta (ml. joukkoliikenteen nopeutustoimet).

-          Varmistetaan joukkoliikennejärjestelmän toimivuus (ml. varikot).

-          Toteutetaan keskeiset kaupunkiraidehankkeet.

-          Toteutetaan pyöräilyn pääverkko.

-          Toteutetaan juna-asemien parantamistoimenpiteitä.

Päästövähennykset

-          Sähköistetään liikennettä ja edistetään vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkoston kehittymistä.

-          Selvitetään ajonopeuksien laskun vaikutuksia kaupunkirakenteen sisällä. 

-          Toteutetaan tiukempaa pysäköintipolitiikkaa.

-          Selvitetään ympäristövyöhykkeiden käyttöönottoa.

-          Vähennetään asuntojen ostoenergiankulutusta ja rakennetaan uusiutuvaa energiantuotantoa.

Elinkeinoelämän toimintaedellytykset

-          Toteutetaan tieverkon kehittämistoimia tavara- ja joukkoliikenteen edellytyksiä parantaen.

-          Toteutetaan raskaan liikenteen taukopaikat.

-          Huomioidaan elinkeinoelämän tila- ja kuljetustarpeet maankäytön suunnittelussa sekä liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittamisessa.

 

MAL 2023 -investointiohjelma on laadittu vuosille 2024-2035 ja liikenteen hankkeet on määritetty kolmeen koriin vuosille 2024-27, 2028-2031 ja 2032-2035. Investointiohjelmaan on muodostettu eri liikennemuotojen ja seudun alueiden näkökulmasta tasapainoinen kokonaisuus, jonka vaikutukset vastaavat MAL 2023 -suunnitelman tavoitteisiin (hiilineutraali, hyvinvoiva, menestyvä).

 

Investointiohjelmassa on mukana hankkeita, jotka tukevat seudun logistiikan tai maankäytön edellytyksiä tai näitä molempia. Lähtökohtana on olut muodostaa jatkuma MAL 2019 -suunnitelman investointiohjelmalle sekä yhteensovittaa investointiohjelmaa Väyläviraston valtakunnalliseen investointiohjelmaan. Hankkeiden osalta on huomioitu niiden suunnitelmavalmius ja toteutettavuus sekä seudullinen vaikuttavuus, kustannustehokkuus ja vaikutus maankäytön tai tavaraliikenteen kehittymiseen. Investointiohjelman kokonaiskustannukset ovat arvioilta 3 mrd. euroa.

 

MAL 2023 suunnitelmaa on laadittu iteratiivisesti ja siitä on tehty kaksi versioita, joiden vaikutuksia on arvioitu. Suunnitelmaluonnosta on muokattu syksyn 2022 aikana vaikutusten arvioinnin tulosten ja HLJ-toimikunnan ja MAL-neuvottelukunnan yhteiskokouksista ja luottamushenkilötilaisuudesta saadun palautteen pohjalta. Tämän jälkeen luonnosta on muokattu poliittisissa taustakeskusteluissa alkuvuonna 2023.

 

Suunnitelmaluonnoksen pohjana on laajempi taustaraportti, jota tiivistämällä on laadittu varsinainen suunnitelmaluonnos. Taustarapostissa on toimenpiteiden taustoja avattu laajemmin. 

 

Vaikutusten arviointi

 

Vaikutusten arviointia on liikennejärjestelmäsuunnitelman osalta laadittu SOVA-lain edellyttämällä tavalla. Lisäksi on arvioitu maankäytön ja asumisen toimenpiteiden vaikutuksia.

 

Vaikutusten arvioinnin osana on laadittu jatkosuosituksia toimenpiteistä, joilla tavoitteet voitaisiin saavuttaa paremmin. Vaikutusten arvioinnin jatkosuositukset on kirjattu sekä suunnitelmaluonnokseen osana vaikutusten arvioinnin tuloksia (luku 6) että laajemmin vaikutusten arviointiselostukseen. MAL 2023 -suunnitelman vaikutusten arvioinnin tulokset, toteutus, menetelmät ja vuorovaikutus on kuvattu yksityiskohtaisemmin vaikutusten arviointiselostusluonnoksessa.

 

Jatkovalmistelu

 

Lausuntojen jälkeen suunnitelma ja vaikutusten arviointi viimeistellään HLJ-toimikunnan ja MAL-neuvottelukunnan ohjaamana. MAL 2023 -suunnitelman hyväksyy maankäyttö- ja asumissisältöjen osalta HSYK ja lähettää ne edelleen kuntien hyväksyttäväksi. Liikennesisällön osalta HSL:n hallitus hyväksyy suunnitelman jäsenkuntiensa puolesta. Niiden kuntien osalta, jotka eivät ole HSL:n jäseniä, liikennesisällöt hyväksytään KUUMA-johtokunnan lähettämänä kuntakohtaisesti. Tavoitteena on saada suunnitelma hyväksytyksi kesän 2023 jälkeen. MAL 2023 -suunnitelman pohjalta valmistellaan ja neuvotellaan MAL-sopimuksen päivitys valtion ja seudun kuntien kesken.

 

Espoon kaupunki kiinnittää lausunnossa huomiota:

-          suunnitteluprosessin raskauteen.

-          liikennejärjestelmään liittyviin seikkoihin

-          asumisen vaihtoehtoisiin tuotantotapoihin

-          rakentamisen kohdistumiseen ensisijaisille vyöhykkeille

-          vaikutusten arvioinnin raskauteen ja vaikutusten arvioinnissa ehdotettuihin lisätoimenpiteisiin.

 

 

Päätöshistoria

 

Kaupunginhallitus 22.05.2023 § 155

 

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

 

Kaupunginhallitus antaa liitteen mukaisen lausunnon MAL2023 -suunnitelman luonnoksesta ja vaikutusten arviointiselostuksesta.

 

Käsittely Puheenjohtaja Partasen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

 

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

 

Päätös

Kaupunginhallitus:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

 

 

Liitteet

1

Lausunto kh 5.6.2023, kokouksessa korjattu

2

Äänestyslistat § 175

 

Oheismateriaali

-

MAL2023_suunnitelmaluonnos_20230414

-

MAL2023_suunnitelmaluonnoksen_arviointiselostus_20230414

-

Lausunto MAL 2023 suunnitelmaluonnoksesta_KH 22.5.2023 esittelykooste_

 

Tiedoksi