Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 13.03.2023/Pykälä 76

1853/10.02.02/2022

Kaupunginhallitus 13.03.2023 § 76

§ 76

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Käsittely Puheenjohtaja Partasen ym. kannattamana teki seuraavan muutosesityksen:

1)      Espoo kasvaa ja kehittyy kestävästi

Varaudutaan kaupungin kasvuun.

Ohjataan uusi rakentaminen ensisijaisesti nykyisten ja tulevien raiteiden sekä merkittävimpien joukkoliikennereittien varrelle ja huolehditaan ajoneuvoliikenteen toimivuudesta ja sujuvuudesta. Tiivistyvien alueiden välisiä alueita kehitetään pääosin pientalovaltaisina alueina.

Mahdollistetaan omaleimaisten kerros- ja pientaloalueiden kehittyminen ja sopeutuminen olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäröivään maankäyttöön sekä torjutaan segregaatiota.

Vahvistetaan innovaatiokeskittymiä ja turvataan monipuolisen elinkeinotoiminnan tarpeet. Edistetään yksityisiä ja julkisia palveluja, työpaikkoja asumista yhdistävää keskustarakennetta.

Kaupunkia kehitetään historiaa ja kerroksellisuutta vaalien.

2)      Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki

Parannetaan poikittaista joukkoliikenneverkkoa ja pyöräilyn edellytyksiä.

Huolehditaan hiilinieluista- ja varastoista.

Tuetaan kaupunkikeskusten sekä paikallis- ja aluekeskusten vetovoimaisuutta ja toimintojen monipuolisuutta.

Mahdollistetaan hiilineutraalit energiaratkaisut.

Tunnistetaan alueelliset ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista.

3)      Espoo on viihtyisä ja luonnonläheinen

Parannetaan tiivistyvän kaupunkiympäristön käveltävyyttä ja viihtyisyyttä.

Turvataan lähiluonto ja hyvin saavutettavat virkistysalueet muun muassa laajentamalla Keskuspuistoa.

Tuetaan luonnon monimuotoisuuden vahvistumista.

Vahvistetaan merellisyyttä ja vesistöjen merkitystä.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Selostus Kaupunginhallitus päätti 20.6.2022 kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelemaan tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi.

Kaupunginhallitus päätti 28.11.2022 kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa valmistelemaan yleiskaavan tavoitteet siten, että kaupunginhallituksen on mahdollista hyväksyä tavoitteet maaliskuussa 2023. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli tavoitteita kokouksissaan 18.1.2023 ja 15.2.2023. Lautakunta päätti 15.2.2023 esittää tavoitteita kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi.

Laadittava uusi yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma, joka katsoo vuoteen 2060. Yleiskaava perustuu Espoo-tarinaan ja siinä päätetään yleisellä tasolla kaupungin kehityksen suunnista, tavoista ja painotuksista.

Yleiskaavan laatimista ohjaavat monet lait, tavoitteet ja suunnitelmat. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL §39) on esitetty sisältövaatimukset, jotka on otettava huomioon yleiskaavassa. Yleiskaavan laadintaa ohjaavat myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä Uudenmaan maakuntakaavat.

Yleiskaavan tavoitteiden valmistelussa on huomioitu ylhäältä tulevat tavoitteet ja ohjelmat, analyysi nykytilanteesta sekä tulevaisuuden kehityssuunnista. Tavoitteiden valmistelussa on hyödynnetty myös Meidän Espoo 20X0-tapahtumasarjan tuloksia sekä asukkailta kerättyjä näkemyksiä.

Yleiskaavan tavoitteet on koottu kolmen ylätavoitteen alle. Ylätavoitteena on kaupungin kestävä kasvu ja tiivistyminen, ilmastoviisas verkostokaupunki sekä viihtyisä ja luonnonläheinen Espoo.

Espoo kasvaa ja tiivistyy kestävästi

Yleiskaavatyössä on tärkeää varautua kaupungin kasvuun. Yleiskaavassa kasvuun voidaan varautua, mutta se ei takaa tai edellytä sitä. Riittävällä mitoituksella varaudutaan väestönkasvun lisäksi asumisväljyyden kasvuun sekä edistetään kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuuksia.

Uusi rakentaminen pyritään ohjaamaan ensisijaisesti joukkoliikenteen runkoyhteyksien varrelle. Tämä mahdollistaa kestävän liikkumiskäyttäytymisen, tarjoaa hyvän saavutettavuuden asukkaille sekä mahdollistaa ajoneuvoliikenteen toimivuuden.

Yleiskaavatyöllä edistetään sekä omaleimaisten kerrostaloalueiden että pientaloalueiden kehittyminen. Molempia tarvitaan monimuotoisessa ja asumistoiveita vastaavassa kaupungissa. Yleiskaavalla pyritään myös torjumaan segregaatiota, alueiden negatiivista eriytymiskehitystä.

Kaupungin elinvoimaisuuden kasvattamiseksi tavoitteena on vahvistaa innovaatiokeskittymien kuten Otaniemi-Keilaniemen kehittymismahdollisuuksia sekä varmistaa että kaupungista löytyy jatkossakin tilaa myös rouheammille toiminnoille kuten kiertotaloustoimijoille.

Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki

Verkostokaupungin vahvistamiseksi joukkoliikenteen runkoverkkoa vahvistetaan kehittämällä uusia poikittaisia yhteyksiä kaupunkiradan ja metrokäytävän väliin. Pyöräilyn edellytyksien parantamiseksi varataan tilaa pyöräilyn pääverkolle.

Kaupungin hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää huolehtia hiilinieluista ja -varastoista, jotta ilmastonmuutosta ei voimistettaisi edelleen.

Yleiskaavan tavoitteena on muodostaa toisiinsa kytkeytyvien keskusten verkostokaupunkia. Vetovoimaisuuden tukeminen edesauttaa keskusten kehittymistä toiminnoiltaan monipuolisina ja viihtyisinä asuinympäristöinä.

Hiilineutraalien energiaratkaisujen mahdollistaminen edistää kaupungin hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Yleiskaavassa on tarpeen varautua näiden energiaratkaisujen tilatarpeisiin. 

Espoo on viihtyisä ja luonnonläheinen

Espoo on tiivistynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana ja tiivistyminen jatkuu tulevaisuudessa. Kaupunkirakenteen tiivistyessä on yhä tärkeämpää panostaa myös kaupunkiympäristön viihtyisyyteen ja käveltävyyteen. Vaikka espoolaiset kaupunkirakenteen kerrostumat ovat vielä verrattain nuoria, on tärkeää vaalia näitä kulttuuriympäristöjä identiteetin, vetovoiman ja viihtyisyyden lisäämiseksi.

Asukkaiden toiveissa korostuvat kaupunkivihreän vaaliminen sekä hyvin saavutettavat virkistysalueet. Nykyisellään valtaosalla espoolaisista on riittävästi virkistysalueita lähellä kotia; tämä on tärkeä lähtökohta myös jatkossa kaupungin kasvaessa.

Yleiskaavalla halutaan tukea luonnon monimuotoisuuden vahvistumista. Luontokadon aikakautena ensisijaista on turvata ja edistää nykyisen monimuotoisuuden säilymistä.

Meri ja vesistöt ovat tärkeä osa Espoon identiteettiä ja vetovoimaa. Yleiskaavan tavoitteena on edistää alueiden vetovoimaa mahdollistamalla uusien palveluiden kehittäminen sekä virkistysalueiden saavutettavuuden parantaminen.

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 06.03.2023 § 66

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus

hyväksyy kokonaisyleiskaavan (Espoon yleiskaava 2060) tavoitteiksi:

1) Espoo kasvaa ja tiivistyy kestävästi

Varaudutaan kaupungin kasvuun.

Ohjataan uusi rakentaminen ensisijaisesti joukkoliikenteen runkoyhteyksien varrelle ja huolehditaan ajoneuvoliikenteen toimivuudesta.

Mahdollistetaan omaleimaisten kerros- ja pientaloalueiden kehittyminen ja torjutaan segregaatiota.

Vahvistetaan innovaatiokeskittymiä ja turvataan monipuolisen elinkeinotoiminnan tarpeet.

2) Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki

Parannetaan poikittaista joukkoliikenneverkkoa ja pyöräilyn edellytyksiä.

Huolehditaan hiilinieluista ja -varastoista.

Tuetaan erikokoisten keskusten vetovoimaisuutta ja toimintojen monipuolisuutta.

Mahdollistetaan hiilineutraalit energiaratkaisut.

3) Espoo on viihtyisä ja luonnonläheinen

Parannetaan tiivistyvän kaupunkiympäristön käveltävyyttä ja viihtyisyyttä historiaa vaalien.

Turvataan hyvin saavutettavat virkistysalueet.

Tuetaan luonnon monimuotoisuuden vahvistumista.

Vahvistetaan merellisyyttä ja vesistöjen merkitystä.

Käsittely Puheenjohtaja Partasen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 15.02.2023 § 22

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Kaupunkisuunnittelulautakunta

päättää esittää kaupunginhallitukselle kokonaisyleiskaavan (Espoon yleiskaava 2060) tavoitteiksi:

1) Espoo kasvaa ja tiivistyy kestävästi

Varaudutaan kaupungin kasvuun.

Ohjataan uusi rakentaminen ensisijaisesti joukkoliikenteen runkoyhteyksien varrelle ja huolehditaan ajoneuvoliikenteen toimivuudesta.

Mahdollistetaan omaleimaisten kerros- ja pientaloalueiden kehittyminen ja torjutaan segregaatiota.

Vahvistetaan innovaatiokeskittymiä ja turvataan monipuolisen elin-keinotoiminnan tarpeet.

2) Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki

Parannetaan poikittaista joukkoliikenneverkkoa ja pyöräilyn edellytyksiä.

Huolehditaan hiilinieluista ja -varastoista.

Tuetaan erikokoisten keskusten vetovoimaisuutta ja toimintojen monipuolisuutta.

Mahdollistetaan hiilineutraalit energiaratkaisut.

3) Espoo on viihtyisä ja luonnonläheinen

Parannetaan tiivistyvän kaupunkiympäristön käveltävyyttä ja viihtyisyyttä historiaa vaalien.

Turvataan hyvin saavutettavat virkistysalueet.

Tuetaan luonnon monimuotoisuuden vahvistumista.

Vahvistetaan merellisyyttä ja vesistöjen merkitystä.

Käsittely Keskustelun aikana puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.1): "Muutetaan teksti "varaudutaan kaupungin kasvuun" muotoon "Yleiskaavassa varaudutaan siihen, että Espoon vuotuinen väestönkasvu jatkuu vuoteen 2060 vähintään 4 000 asukkaalla ja että kasvu jatkuu myös yleiskaavan tavoitevuoden jälkeen"."

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.2): "Lisätään 1. otsikon alle: "Kaavaprosessissa korostetaan kuntalaistenosallisuutta ja avoimuutta. Edistetään kuntalaisten asumistoiveiden toteutumista osoittamalla riittävät varaukset erityisesti pientalorakentamiseen"."

Puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.3): "Lisäys 1. otsikon alle: "Pyritään taloudellisesti ja sosiaalisesti tasapainoiseen väestökehitykseen ja torjutaan segregaatiota aiheuttavia ratkaisuja"."

Puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.4): "Lisätään 1. otsikon viimeiseen kohtaan toinen virke: "Teollisuudelle ja varastointiin osoitettuja alueita lisätään siten, että niiden tarjonta saadaan seudullisesti kilpailukykyiselle tasolle"."

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.5): "Lisäys 2. otsikon jälkeen: "Ohjataan resurssiviisaisiin ratkaisuihin asemakaavoituksessa välttämällä painetta rakennusten ennenaikaiseen purkamiseen ja rakentamistaloudellisesti kalliisiin ratkaisuihin"."

Puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.6): "Lisätään 3. otsikon jälkeen "Yhteys asunnoista lähiluontoon määritellään samalla tavoin kuin POKEssa"."

Puheenjohtaja Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.7): "Uusi päätöskohta, viisi erillistä ehdotusta: "Lautakunta tekee seuraavat hankeprosessia koskevat päätökset:

1. Tarkastelu uusien asukkaiden sijoittumisesta tehdään riittävän varhaisessa vaiheessa. Perustelu: Vuoteen 2060 ennakoitu väestönkasvu vastaa yli puolta kaupungin tämän hetken asukasluvusta. POKEn alkuperäinen alue kattoi Mankin seutua lukuun ottamatta melkein kaikki asemakaavoittamattomat alueet, ja tämä olisi tarkoittanut 60 000 asukkaan lisäystä. Jo rakennetuille kerrostaloalueille ei voida lisätä rakentamista merkittävässä määrin, kun otetaan huomioon tilan osoittaminen sitä varten tarvittaville koulu- ja päiväkotipalveluille, ja pientaloalueiden muuttamiselle kerrostaloalueiksi ei ole kuntalaisten tukea. POKEsta pois rajatuille alueille tulisi tällöin osoittaa rakentamista yli 100 000 asukkaalle, mikä ei näytä mahdolliselta. Tarkastelun tuloksena saattaa siten olla, että myös valtuuston päätöksen mukaiselle POKEn alueelle tulisi osoittaa uusia paikalliskeskuksia ja muuta rakentamista.

2. Maakuntakaavassa on varauduttu väestönkasvuun vuoteen 2050 asti. Seuraavan vuosikymmenen väestönkasvu 40 000 asukasta joudutaan ilmeisesti ainakin osin sijoittamaan siten, että se on ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, ja tällaisena kaavaluonnosta ei voi asettaa nähtäville. Tämä ratkaistaan esittämällä kyseiset alueet varauksina, jotka kuvaavat kaupungin tavoitteita maakuntakaavan seuraavan tarkistuksen yhteydessä.

3. Suunnittelu kohdistuu vuoden 2060 tilanteeseen, ja siinä otetaan huomioon odotettavissa olevat muutokset teknologiassa ja muussa yhteiskunnassa;

4. Vieraskielisten espoolaisten osuus väestöstä on jo saavuttanut yhden viidesosan. Kaupunki on päättänyt englannin kielen kaupungin kolmanneksi käyttökieleksi. Yleiskaavaprosessi viedään läpi kolmella kielellä siten, että englantia osaavien muunkielisten mahdollisuudet osallistua siihen eivät ole sanottavasti huonommat kuin suomen- ja ruotsinkielisten.

 5. Kaavaprosessin vieminen läpi suunniteltua aikataulu noudattaen edellyttää, että huomautusten ja muistutusten pohjalta ratkaistavien asioiden määrä jää vähäiseksi."

Puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.8): "Lautakunta kiirehtii kaupunginhallitukselta päätöstä veneiden säilytyksestä ja venesatamista sekä junavarikon sijainnista."

Ülle Finströmin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.9): "Lisätään kohdan 2. "Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki" alle: Parannetaan poikittaista joukkoliikenneverkkoa ja pyöräilyn edellytyksiä sekä laajennetaan raideliikenneverkkoa."

Ülle puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.10): "Lisätään kohdan 2. "Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki" alle: Tunnistetaan alueelliset ilmastoriskit ja edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista."

Järvinen Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.11): "Lisäys kohtaan 2: Huolehditaan päästöttömän autoliikenteen edellytyksistä."

Järvinen Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.12): "Lisäys kohtaan 1: Varaudutaan tie- ja katuverkostoa hyödyntävän joukkoliikenteen automatisoitumiseen."

Järvinen Kemppi-Virtasen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.13): "Lisäys kohtaan 1: Parannetaan kadunvarsipysäköinnin edellytyksiä ja kiinnitetään huomiota päästöttömän autoliikenteen sujuvuuteen."

Nevanlinna Üllen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (3.14): "Päätösehdotus muutetaan seuraavaan muotoon: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle kokonaisyleiskaavan (Espoon yleiskaava 2060) tavoitteiksi:

1) Espoo kasvaa ja tiivistyy kestävästi Varaudutaan kaupungin kasvuun. Ohjataan uusi rakentaminen ensisijaisesti joukkoliikenteen runkoyhteyksien varrelle ja huolehditaan (a) etenkin jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ajoneuvoliikenteen toimivuudesta. Mahdollistetaan omaleimaisten (b) kerros- ja pientaloalueiden asuinalueiden kehittyminen ja torjutaan segregaatiota. Vahvistetaan innovaatiokeskittymiä ja turvataan monipuolisen elinkeinotoiminnan tarpeet (c) erityisesti vihreän siirtymän näkökulmasta.

2) Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki (d) Laajennetaan raideliikenneverkkoa Matinkylä-Suurpelto-Kera-Leppävaara-yhteydestä alkaen, parannetaan poikittaista joukkoliikenneverkkoa ja pyöräilyn edellytyksiä. Huolehditaan hiilinieluista ja -varastoista. (e) Tunnistetaan alueelliset ilmastoriskit ja edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista. Tuetaan erikokoisten keskusten vetovoimaisuutta ja toimintojen monipuolisuutta. Mahdollistetaan hiilineutraalit energiaratkaisut (f) ja ohjataan niihin.

3) Espoo on viihtyisä ja luonnonläheinen Parannetaan tiivistyvän kaupunkiympäristön käveltävyyttä (g), pyöräiltävyyttä ja viihtyisyyttä historiaa vaalien, lisäten kaupunkivihreää ja vahvistaen lähiluontoa. Turvataan hyvin saavutettavat virkistysalueet. (h) Ehkäistään luontokatoa perustamalla uusia luonnonsuojelualueita, tuetaan luonnon monimuotoisuuden vahvistumista sekä Keskuspuiston luontoarvoja ja varmistetaan luontoalueiden kytkeytyneisyys huolehtimalla ekologisista yhteyksistä erityisesti rannikon, Keskuspuiston ja Nuuksion välillä. Vahvistetaan merellisyyttä ja vesistöjen merkitystä (i) luontoarvojen ja virkistyskäytön näkökulmasta."

Keskustelun asiasta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että asiassa on tehty kannatettuja muutosehdotuksia ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja myös totesi, että kaikki muutosehdotukset, mukaan lukien Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) sisältämät yhdeksän kohtaa, käsitellään erikseen. Lautakunta hyväksyi puheenjohtajan äänestysehdotuksen, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat muutosehdotusta äänestävät EI.

Ensimmäisessä äänestyksessä äänestettiin puheenjohtajan muutosehdotuksesta (3.1). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Toisessa äänestyksessä äänestettiin Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) kohdasta (a). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuskohdan.

Kolmannessa äänestyksessä äänestettiin Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) kohdasta (b). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuskohdan.

Neljännessä äänestyksessä äänestettiin Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) kohdasta (c). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuskohdan.

Viidennessä äänestyksessä äänestettiin puheenjohtajan muutosehdotuksesta (3.2). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Kuudennessa äänestyksessä äänestettiin puheenjohtajan muutosehdotuksesta (3.3). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Seitsemännessä äänestyksessä äänestettiin puheenjohtajan muutosehdotuksesta (3.4). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Kahdeksannessa äänestyksessä äänestettiin Järvisen muutosehdotuksesta (3.12). JAA ääniä tuli 9, EI ääniä 3 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä kolmea (3) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Äänestyksessä numero yhdeksän äänestettiin Järvisen muutosehdotuksesta (3.13). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Äänestyksessä numero kymmenen äänestettiin Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) kohdasta (d). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuskohdan.

Äänestyksessä numero yksitoista äänestettiin Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) kohdasta (e). JAA ääniä tuli 8 ja EI ääniä 5. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla (8) äänellä viittä (5) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuskohdan.

Äänestyksessä numero kaksitoista äänestettiin Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) kohdasta (f). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuskohdan.

Äänestyksessä numero kolmetoista äänestettiin puheenjohtajan muutosehdotuksesta (3.5). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Äänestyksessä numero neljätoista äänestettiin puheenjohtajan muutosehdotuksesta (3.6). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Äänestyksessä numero viisitoista äänestettiin puheenjohtajan muutosehdotuksesta (3.8). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Äänestyksessä numero kuusitoista äänestettiin Üllen muutosehdotuksesta (3.9). JAA ääniä tuli 9 ja EI ääniä 4. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Äänestyksessä numero seitsemäntoista äänestettiin Üllen muutosehdotuksesta (3.10). JAA ääniä tuli 7 ja EI ääniä 6. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä kuutta (6) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Äänestyksessä numero kahdeksantoista äänestettiin Järvisen muutosehdotuksesta (3.11). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Äänestyksessä numero yhdeksäntoista äänestettiin Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) kohdasta (g). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuskohdan.

Äänestyksessä numero kaksikymmentä äänestettiin Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) kohdasta (h). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuskohdan.

Äänestyksessä numero kaksikymmentäyksi äänestettiin Nevanlinnan muutosehdotuksen (3.14) kohdasta (i). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuskohdan.

Äänestyksessä numero kaksikymmentäkaksi äänestettiin puheenjohtajan muutosehdotuksesta (3.7). JAA ääniä tuli 10 ja EI ääniä 3. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päättäneen hylätä muutosehdotuksen.

Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänestysten jälkeen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.01.2023 § 5

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Kaupunkisuunnittelulautakunta

päättää esittää kaupunginhallitukselle kokonaisyleiskaavan (Espoon yleiskaava 2060) tavoitteiksi:

1) Espoo kasvaa ja tiivistyy kestävästi

Varaudutaan kaupungin kasvuun.

Ohjataan uusi rakentaminen ensisijaisesti joukkoliikenteen runkoyhteyksien varrelle ja huolehditaan ajoneuvoliikenteen toimivuudesta.

Mahdollistetaan omaleimaisten kerros- ja pientaloalueiden kehittyminen ja torjutaan segregaatiota.

Vahvistetaan innovaatiokeskittymiä ja turvataan monipuolisen elin-keinotoiminnan tarpeet.

2) Espoo on ilmastoviisas verkostokaupunki

Parannetaan poikittaista joukkoliikenneverkkoa ja pyöräilyn edellytyksiä.

Huolehditaan hiilinieluista ja -varastoista.

Tuetaan erikokoisten keskusten vetovoimaisuutta ja toimintojen monipuolisuutta.

Mahdollistetaan hiilineutraalit energiaratkaisut.

3) Espoo on viihtyisä ja luonnonläheinen

Parannetaan tiivistyvän kaupunkiympäristön käveltävyyttä ja viihtyisyyttä historiaa vaalien.

Turvataan hyvin saavutettavat virkistysalueet.

Tuetaan luonnon monimuotoisuuden vahvistumista.

Vahvistetaan merellisyyttä ja vesistöjen merkitystä.

Käsittely Keskustelun aikana Kivekäs puheenjohtajan kannattamana ehdotti asian jättämistä pöydälle lautakunnan 4 viikon päästä pidettävään kokoukseen.

Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus pöydällepanosta hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta
päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle neljän viikon päästä pidettävään lautakunnan 15.2.2023 kokoukseen.

Kaupunginhallitus 28.11.2022 § 354

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus

1
kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa valmistelemaan yleiskaavan tavoitteet siten, että kaupunginhallituksen on mahdollista hyväksyä yleiskaavan tavoitteet maaliskuussa 2023,

2
merkitsee tiedoksi liitteen mukaisen selvityksen kaupungin muuttoliikkeestä kaupunginhallituksen 20.6.2022 (§ 220) päätöksen mukaisesti.

Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 352 jälkeen.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Selostus Kaupunginhallitus päätti 20.6.2022 kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelemaan tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi. Kaupunginhallitus päätti lisäksi, että työssä tulee hyödyntää tuoreita voimaan tulleita tai kaavatyön aikana voimaan tulevia osayleiskaavoja ja että tavoitteiden asettamisen pohjaksi laaditaan tarvittavat selvitykset muuttoliikkeestä sekä asukkaiden näkemyksiä toivotusta asuinympäristöstä.

Uusi kokonaisyleiskaava valmistellaan koko kaupungin alueelle. Finnoonsataman osayleiskaava sulautetaan kokonaisyleiskaavatyöhön. Espoon pohjois- ja keskiosien osayleiskaavan hyväksymisvaiheessa ulos rajattujen alueiden maankäyttö ratkaistaan kokonaiskaavan yhteydessä. Saariston osayleiskaavat jäävät vireille ja niiden osalta kokonaiskaavassa ratkaistaan vain yleiset maankäytön periaatteet. Osayleiskaavat, joiden on tarkoitus jäädä voimaan sellaisenaan, on esitetty liitteissä.

Yleiskaavan kokonaisaikataulussa on esitetty, että yleiskaavan tavoitteet hyväksytään vuonna 2023 ja että yleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville vuonna 2024. Jotta yleiskaavan valmistelu voi edetä aikataulun mukaisesti on tarpeen, että päätös yleiskaavan tavoitteista tehdään alkuvuodesta 2023.

Yleiskaavatyön pohjaksi on tehty liitteen mukainen selvitys Espoon muuttoliikkeestä. Selvitys asukkaiden näkemyksistä toivotuksi asuinympäristöksi valmistuu keväällä 2023.

Kaupunginhallitus 20.06.2022 § 220

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus

1
kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi,

2
työssä tulee hyödyntää tuoreita hyväksyttyjä osayleiskaavoja, jolloin kokonaisyleiskaavan koonti voidaan tehdä ripeällä aikataululla,

3
Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta ja siinä kuvatut kaupungin kehittämisen periaatteet taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä tulee näkyä kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa.

4
Tavoitteita laaditaan lähtökohdista, että
laadittava kokonaisyleiskaava ei korvaa uusimpia ajantasaisia voimassa olevia tai sitä ennen voimaan tulevia osayleiskaavoja, ja näiden osalta asemakaavatyötä viedään samanaikaisesti eteenpäin.
kaupunginhallituksen on mahdollista tehdä päätös yleiskaavan tavoitteista vuoden vaihteessa 2022 - 2023. 

Käsittely Puheenjohtaja Partasen ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:

-          päätösehdotuksen kohtaan 2: Yleiskaavojen yhdistäminen suoritetaan avaamatta tuoreiden hyväksyttyjen voimaan tulleiden tai yleiskaavatyön aikana voimaan tulevien osayleiskaavojen kaavamääräyksiä ja muuttamatta näitä kaavoja Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavassa käytettyyn pikselimuotoon.

-          uusi kohta 5: Tavoitteiden asettamisen pohjaksi laaditaan tarvittavat selvitykset ja analysoidaan kaupunkiin tulo- ja lähtömuuton syitä sekä selvitetään asukkaiden näkemyksiä toivotusta asuinympäristöstä.

-          uusi kohta 6: Kaavoituksen pohjaksi tehdään ratkaisu venesatamista, veneiden talvisäilytyksestä sekä yhteistyössä Kirkkonummen kanssa ratkaisu läntisestä junavarikosta. Mahdollinen Espoo-Salo-oikoradan asemavaraus, joka Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavan valmistelussa osoitettiin Myntinmäkeen, käsitellään osana yleiskaavaa.

-          uusi kohta 7: Suunnittelun yhteydessä valmistellaan Keskuspuiston laajentamista kaupunginhallituksen ja valtuuston aiempien linjausten mukaisesti.

Ampuja Laukkasen ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen päätösehdotuksen kohtaan kolme:

Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta tulee näkyä kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa. Lisäksi tavoitteissa tulee näkyä Espoon kasvun myötä lisääntyvän autoliikenteen aiheuttamat tarpeet tiestön ja muun liikenneinfrastruktuurin kehittämiselle.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 3 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Ampujan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Kaupunginhallitus

1
kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi,

2
työssä tulee hyödyntää tuoreita hyväksyttyjä osayleiskaavoja, jolloin kokonaisyleiskaavan koonti voidaan tehdä ripeällä aikataululla. Yleiskaavojen yhdistäminen suoritetaan avaamatta tuoreiden hyväksyttyjen voimaan tulleiden tai yleiskaavatyön aikana voimaan tulevien osayleiskaavojen kaavamääräyksiä ja muuttamatta näitä kaavoja Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavassa käytettyyn pikselimuotoon.

3
Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta ja siinä kuvatut kaupungin kehittämisen periaatteet taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä tulee näkyä kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa,

4
tavoitteita laaditaan lähtökohdista, että laadittava kokonaisyleiskaava ei korvaa uusimpia ajantasaisia voimassa olevia tai sitä ennen voimaan tulevia osayleiskaavoja, ja näiden osalta asemakaavatyötä viedään samanaikaisesti eteenpäin. Kaupunginhallituksen on mahdollista tehdä päätös yleiskaavan tavoitteista vuoden vaihteessa 2022-2023.

5
tavoitteiden asettamisen pohjaksi laaditaan tarvittavat selvitykset ja analysoidaan kaupunkiin tulo- ja lähtömuuton syitä sekä selvitetään asukkaiden näkemyksiä toivotusta asuinympäristöstä.

6
kaavoituksen pohjaksi tehdään ratkaisu venesatamista, veneiden talvisäilytyksestä sekä yhteistyössä Kirkkonummen kanssa ratkaisu läntisestä junavarikosta. Mahdollinen Espoo-Salo-oikoradan asemavaraus, joka Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavan valmistelussa osoitettiin Myntinmäkeen, käsitellään osana yleiskaavaa.

7
suunnittelun yhteydessä valmistellaan Keskuspuiston laajentamista kaupunginhallituksen ja valtuuston aiempien linjausten mukaisesti.

Kaupunginhallitus 06.06.2022 § 203

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus

1
kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi,

2
työssä tulee hyödyntää tuoreita hyväksyttyjä osayleiskaavoja, jolloin kokonaisyleiskaavan koonti voidaan tehdä ripeällä aikataululla,

3
Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta ja siinä kuvatut kaupungin kehittämisen periaatteet taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä tulee näkyä kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa.

4
Tavoitteita laaditaan lähtökohdista, että
laadittava kokonaisyleiskaava ei korvaa uusimpia ajantasaisia voimassa olevia tai sitä ennen voimaan tulevia osayleiskaavoja, ja näiden osalta asemakaavatyötä viedään samanaikaisesti eteenpäin.
kaupunginhallituksen on mahdollista tehdä päätös yleiskaavan tavoitteista vuoden vaihteessa 2022-2023.

Käsittely Kajava teki seuraavan hylkäysesityksen:

"Ei laadita uutta kokonaisyleiskaavaa Espoolle ja hylätä vanhoja kaavoja. Pitäydytään osayleiskaavojen laatimisessa. Voidaan uusia alueiden asukkaiden mielestä selkeästi muutostarpeessa olevat osayleiskaavat. Kerralla laadittavassa, koko Espoon laajuisessa yleiskaavassa on suuri riski, että siinä jää huomioimatta monia asioita. Lisäksi kaavoittajat saavat siinä liikaa valtaa, kun kerralla pääsevät laatimaan koko Espoon laajuisen yleiskaavan. Kokonaan uuden yleiskaavan laatiminen Espooseen vaarantaa voimassa olevilla yleiskaava-alueilla asuvien ja toimivien oikeusturvaa. Syynä koko Espoolle laadittavalle uudelle yleiskaavalle esitetään Espoon kasvuun varautuminen - eli sen mahdollistaminen entistä paremmin. Espoolla on jo nyt suuria haasteita kiivaan kasvun kanssa, joka ei tue kestävää kehitystä."

Katainen Laakson ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

Keskustelun pöydälle panosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kataisen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

Kaupunginhallitus 16.05.2022 § 161

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus kehottaa, että

1
kaupunkisuunnittelukeskus aloittaa Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi,

2
työssä tulee hyödyntää tuoreita hyväksyttyjä osayleiskaavoja, jolloin kokonaisyleiskaavan koonti voidaan tehdä ripeällä aikataululla,

3
Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta ja siinä kuvatut kaupungin kehittämisen periaatteet taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä tulee näkyä kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa.

4
Tavoitteita laaditaan lähtökohdista, että
- laadittava kokonaisyleiskaava ei korvaa uusimpia ajantasaisia voimassa olevia tai sitä ennen voimaan tulevia osayleiskaavoja, ja näiden osalta asemakaavatyötä viedään samanaikaisesti eteenpäin.
- kaupunginhallituksen on mahdollista tehdä päätös tavoitteista vuoden 2022 loppuun mennessä.

Käsittely Puheenjohtaja Tiina Elon kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:

Kaupunginhallitus päättää

1

kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään ripeällä aikataululla mahdollisen kokonaisyleiskaavan käynnistämispäätöksen taustaksi seuraavat asiat:

- Nykyisten osayleiskaavojen merkittävimmät vanhentuneet kohdat ja tärkeimmät muut kohdat, joissa on yleiskaavatason päivitystarve. Selvityksen yhteydessä tulee arvioida erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi.

- Aluekohtaiset työpaikkojen määrät, työpaikkatonttien aluekohtaiset kaavavaraukset sekä alueiden hintakehyksen

- Teollisuus- ja varastotonttien alueellisen nykytilanteen, kaavavarannon sekä alueiden hintakehyksen

- Espoon viheralueverkoston vahvistamisen suuntaviivat mukaan lukien Espoon keskuspuiston laajentamisen tarkastelu valtuuston 7.12.2020 hyväksymän toivomuksen mukaisesti

2

kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta tekemään selvitykset vireillä olevien osayleiskaavojen loppuun saattamisen prosesseista sekä POKE-yleiskaavasta poisrajattujen alueiden yleiskaavallisesta käsittelystä.

3

kehottaa kaupunkiympäristön toimialaa jatkamaan asemakaavoituksen edistämistä uusimpien ajantasaisien voimassa olevien tai lähivuosina voimaan tulevien osayleiskaavojen alueella. Espoo-tarinassa priorisoituja kaupunkikeskusten kehitystoimia ja pientaloalueiden toteuttamistoimia jatketaan tehtyjen linjausten ja päätösten mukaisesti.

4

että kohtien 1 ja 2 selvitykset tuodaan kaupunginhallitukseen ja tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakuntaan viimeistään elokuun loppuun mennessä

5

että päätös kokonaisyleiskaavatyön mahdollisesta käynnistämisestä tehdään selvitysten käsittelyn jälkeen.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti

1
kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään ripeällä aikataululla mahdollisen kokonaisyleiskaavan käynnistämispäätöksen taustaksi seuraavat asiat:
- Nykyisten osayleiskaavojen merkittävimmät vanhentuneet kohdat ja tärkeimmät muut kohdat, joissa on yleiskaavatason päivitystarve. Selvityksen yhteydessä tulee arvioida erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi.
- Aluekohtaiset työpaikkojen määrät, työpaikkatonttien aluekohtaiset kaavavaraukset sekä alueiden hintakehyksen
- Teollisuus- ja varastotonttien alueellisen nykytilanteen, kaavavarannon sekä alueiden hintakehyksen
- Espoon viheralueverkoston vahvistamisen suuntaviivat mukaan lukien Espoon keskuspuiston laajentamisen tarkastelu valtuuston 7.12.2020 hyväksymän toivomuksen mukaisesti

2
kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta tekemään selvitykset vireillä olevien osayleiskaavojen loppuun saattamisen prosesseista sekä POKE-yleiskaavasta poisrajattujen alueiden yleiskaavallisesta käsittelystä.

3
kehottaa kaupunkiympäristön toimialaa jatkamaan asemakaavoituksen edistämistä uusimpien ajantasaisien voimassa olevien tai lähivuosina voimaan tulevien osayleiskaavojen alueella. Espoo-tarinassa priorisoituja kaupunkikeskusten kehitystoimia ja pientaloalueiden toteuttamistoimia jatketaan tehtyjen linjausten ja päätösten mukaisesti.

4
että kohtien 1 ja 2 selvitykset tuodaan kaupunginhallitukseen ja tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakuntaan viimeistään elokuun loppuun mennessä

5
että päätös kokonaisyleiskaavatyön mahdollisesta käynnistämisestä tehdään selvitysten käsittelyn jälkeen.

Kaupunginhallitus 02.05.2022 § 138

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus kehottaa, että

1
kaupunkisuunnittelukeskus aloittaa Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi,

2
työssä tulee hyödyntää tuoreita hyväksyttyjä osayleiskaavoja, jolloin kokonaisyleiskaavan koonti voidaan tehdä ripeällä aikataululla,

3
Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta ja siinä kuvatut kaupungin kehittämisen periaatteet taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä tulee näkyä kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa. 

Käsittely Puheenjohtaja Guzeninan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

Kaupunginhallitus 11.04.2022 § 120

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus kehottaa, että

1
kaupunkisuunnittelukeskus aloittaa Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi,

2
työssä tulee hyödyntää tuoreita hyväksyttyjä osayleiskaavoja, jolloin kokonaisyleiskaavan koonti voidaan tehdä ripeällä aikataululla,

3
Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta ja siinä kuvatut kaupungin kehittämisen periaatteet taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä tulee näkyä kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa.

Käsittely Puheenjohtaja Tiina Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi