Dynasty tietopalvelu Haku RSS Espoon kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://espoo.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://espoo.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 26.01.2023/Pykälä 20


Esittelyaineisto_YRLTK 049-2022-1726

147/10.03.00/2023

 

 

 

 

 

 

§ 20

Uudisrakennuslupa 2022-1726 Hehkurinne 2

 

Päätöspäivämäärä

26.1.2023

Päätös annetaan julkipanon jälkeen

1.2.2023



 

Rakennuspaikka

49-26-212-1

Hehkurinne 2

MANKKAA

02750 ESPOO

Pinta-ala 6206.0

 

 

Kaava 

Asemakaava

Kaavanmukainen käyttötarkoitus

AK, V(1/2)-VI+II, e=1.10 +apu 20% +prsh>20 +sähkö +erkk +ter +ma-1, Asuinkerrostalojen kortteli

Kaavanmukainen rakennusoikeus

6826.9 k-m2

Valmiiden rakennusten kerrosala

0.0 k-m2

Hakija

Asunto Oy Espoon Hehkurinne 2A c/o Knitter Business Park
Kutojantie 6-8
02630 ESPOO
 

Asunto Oy Espoon Hehkurinne 2C c/o Knitter Business Park
Kutojantie 6-8
02630 ESPOO

 

Toimenpide

Kahden pistetalon (1, 2) ja lamellikerrostalon (3) sekä pihakannenalaisen pysäköintilaitoksen (4) rakentaminen, maalämpökaivojen poraaminen.

Pääsuunnittelija:    Casagrande Caterina arkkitehti
Uusi rakennus

Luvan rakennus

Pysyvä rakennustunnus

Kokonaisala

Kerrosala

Tilavuus

Kerrosten lukumäärä

1

104048055V

1831.0

1747.0

5494.0

5

2

104048054U

1801.0

1710.0

5404.0

5

3

104048053T

6234.0

6234.0

26526.0

6

4

1040480612

2318.0

1439.0

11460.0

2



Pääsuunnittelijan suunnittelutehtävän vaativuusluokka: Vaativa

Rakenteellinen paloturvallisuus

Paloluokka P1

 

Lausunnot

Naapurien kuuleminen, 2 kpl

10.01.2023

.

Kaupunkimittausyksikkö

13.12.2022

Puoltava

Kaupunkikuvatoimikunta

24.10.2022

Ehdollinen

Hakemuksen liitteet

Pääpiirustukset, 14 kpl

VSS-piirustus

Hankekuvaus ja rakennussuunnittelun perusteet

Selvitys kaavapoikkeamista

Selvitys aputiloista

Kauppakirja

Pöytäkirjaote, 2 kpl

Valtakirja, 2 kpl

Rasitesopimusluonnos

Katukorkeusilmoitus

Lvi-suunnittelijan selvitys kvv-liitoksista

Johtoselvitys

Maalämpökaivojen etäisyydet

Korttelisuunnitelma

Ennakkoneuvotteluasialista ja -muistio

Pääsuunnittelijan yhteenveto

Suunnittelu- ja työnjohtotehtävien vaativuudet

Suunnitteluperusteet (rak, lvi, palo, akust)

Rakennetyypit

Rakenteellisen turvallisuuden alustava riskiarvio

Rakennusfysikaalisen toimivuuden alustava riskiarvio

Rakennusfysikaalisen toimivuuden alustava riskiarvio

Kosteudenhallintaselvitys, 2 kpl

Lausunto lumenhallinnasta jyrkillä kattolappeilla

Selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista, 2 kpl

Pohjaveden ja työmaavesien hallintasuunnitelma

Alustava pintavesisuunnitelma (sis. hulevesilaskelma)

Alustava pihasuunitelma

Puustokartoitus

Paloturvallisuussuunnitelma (esitelty pelastuslaitokselle)

Energiaselvitys ja -todistus, 3 kpl

Liikennemeluselvitys

Selvitys rakenteiden ääneneristävyydestä, 2 kpl

Selvitys parvekerakenteiden ääneneristävyydestä

Kerrosalalaskelma

Esteetön kerrostalo Suunnittelu- ja tarkastusasiakirja, 2 kpl

Esteettömyysselvitys

Selvitys rakennusjätteen käsittelystä, 2 kpl

Valokuvia

Värilliset julkisivut

Havainnekuvia ja selvitys julkisivumateriaaleista

Lisäselvitykset ja poikkeukset

LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa kolmen asuinkerrostalon ja pihakannenalaisen pysäköintilaitoksen rakentamiseen sekä 15 maalämpökaivon poraamiseen.

Kyseessä on Sepänkallion asemakaava-alueen toinen lupahanke. Alueen katusuunnittelu ja katujen rakennustyöt ovat kesken.

ASEMAKAAVA
Asemakaavassa tontille on osoitettu enintään kuusi asuinkerrosta käsittävän lamellikerrostalon, kahden pistemäisen viisikerroksisen asuinkerrostalon ja enintään kaksitasoisen pihakannenalaisen pysäköintilaitoksen rakennusalat. Sallittu rakennusoikeus on 6827 kem2. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa kunkin tontin toteutuvasta kerrosalasta yhteensä enintään 20 % asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia asunto- tai rakennuskohtaisia aputiloja mukaan lukien harrastus- ja saunatilat sekä palvelueteiset, kerroksittain porrashuoneen 20 kem2 ylittävää tilaa, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja mikäli kukin kerrostasanne saa riittävästi Iuonnonvaloa, alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat ja kiinteistökohtaiset tilat, Iiikennemelun puolelle Iasiseinäisiä erkkereitä (erkkerin koko saa olla korkeintaan 3 kem2), Iasitettuja terasseja ja viherhuoneita korkeintaan 5 % toteutettavasta kerrosalasta sekä pysäköintitilat. Asuinrakennusoikeudesta saa käyttää työ- ja liiketilojen rakentamiseen 10 %.

Rakennukset tulee materiaaIeiltaan sekä kattomuodon ja räystäslinjan suhteen rakentaa korttelin alueella yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Julkisivut tulee kadun puolella jäsentää vaakasuuntaisiin vyöhykkeisiin. Kadun puolella asuinkerrostalojen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vähintään asuinkerroksissa 1-4 tiilimuurauksen päälle tehtävää rappausta luonnonkiven sävyissä ja pihan puolella tiilimuurauksen päälle tehtyä rappausta vaaleissa ja kirkkaissa väreissä. Rakennuksen julkisivujen täydentävänä materiaalina tulee kadun puolella asuinkerroksissa käyttää puhtaaksi muurattua tiiltä ja pihan puolella puuta Iämpimissä puun sävyissä. Maanalaisten tilojen näkyvissä julkisivuissa sallitaan poikkeava kivi-, metalli- tai lasijulkisivumateriaali ilman näkyviä elementtisaumoja. Kattomuotona on käytettävä pääosin epäsymmetristä harjakattoa. Pihan puolella kattokaltevuuden tulee olla noin 60 astetta. Rakennuksessa saa olla korkeintaan rakennuksen runkosyvyyden levyisiä, julkisivuiltaan korkeampia, tasa- tai pulpettikattoisia julkisivua jäsentäviä osuuksia. Katemateriaalina tulee käyttää harmaata konesaumattua peltiä. Vinoon kattopintaan liittyvät asunnot tulee varustaa Iasitetuilla parvekkeilla. Julkisivuja tulee jäsentää sisäänkäynnin rakenteilla, sisään vedoilla, erkkereillä tai materiaali-, väri- ja pintarakenteen vaihdoksilIa. Konehuoneet ja muut tekniset tilat tulee suunnitella muun rakennuksen kanssa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kyläsepäntien puolelle tulee sijoittaa asukkaiden yhteistiloja, jotka avautuvat katutilaan pääosin Iäpinäkyvin ikkunapinnoin. Maanalaisten tilojen näkyvät julkisivut tulee jäsentää sisäänkäynteihin Iiittyvin ikkunaseinäisin aputiloin. Saunatiloja ja teknisiä tiloja saa kerrosluvun estämättä sijoittaa vinoon kattomuotoon sovittaen ylimmän asuinkerroksen yläpuolelle, kuitenkin enintään 1/3 rakennuksen suurimman kerroksen pinta-alasta.

Porrashuoneesta tulee olla pääsy suoraan ulos sekä kadulle että pihalle. Suoraan katualueelle avautuvien porrashuoneiden ulko-ovet on suunniteltava vähintään 0,9 m syvennykseen. Rakennusaloilla, jotka rajoittuvat katuun tai laajaan pysäköintialueeseen, asuinhuoneen lattian tulee olla vähintään 0,5 m viereisen katu- tai pysäköintialueen tason yläpuolella. Parvekkeita saa tukea maasta ainoastaan kohdissa, joissa tukirakenteet rajaavat asuntopihan reunaa. Parvekkeet tulee sommitella vaihtelevasti.

Kortteli sijaitsee melualueella. Mikäli julkisivuun kohdistuu yli 65 dB päiväaikainen äänitaso, ko. julkisivulle ei saa sijoittaa parvekkeita ja asuinhuoneiston tulee avautua myös hiljaisemmalle julkisivun osalle, jolla valtioneuvoston asettamat ulko-oleskelualueiden melutason ohjearvot eivät ylity. Viherhuoneissa keskiäänitaso saa olla päiväaikana enimmillään 45 dB. Leikki- ja ulko-oleskelualueet tulee sijoittaa liikenteeseen nähden rakennustoimenpitein muodostettuun melukatveeseen. Tontin länsiosaan tulee rakentaa melueste ennen rakennusten käyttöönottoa, melueste on integroitava rakennuksiin, aitoihin tai istutuksiin.

Tontille on rakennettava lasten leikki- ja oleskelutilaa vähintään 5 m2 / asuinhuoneisto. Rakennukset ja piha-alueet tulee sovittaa oleviin maastonmuotoihin välttäen mahdollisimman paljon louhimista ja täyttämistä. Alueella olevat rakentamisen ulkopuolelle jäävät avokalliot ja siirtolohkareet tulee suojata työmaa-aikana ja säilyttää. Rakentamisen ulkopuolelle jäävät suuret, hyväkuntoiset puut tulee suojata työmaa-aikana, säilyttää ja tarpeen mukaan uudistaa.

Asemakaavassa on lisäksi annettu määräyksiä myös mm. tuloilman suodatukseen ja sijoitteluun, piha-alueisiin sekä pohjaveden ja hulevesien hallintaan liittyen. Lisäksi mahdolliset sulfidisaviesiintymät tulee huomioida ennen rakentamisen aloittamista. Alueelle on laadittu myös korttelisuunnitelma.

RAKENNUSHANKE
Pistetalot ovat 5-kerroksisia ja kolmen porrashuoneen lamellitalo 5-6-kerroksinen. Rakennuksiin liittyy kaksikerroksinen pihakannenalainen pysäköintilaitos, jonka kerrokset ovat toisistaan erilliset. Pysäköintilaitoksen yksikerroksiseen osaan ajetaan Hehkutieltä ja kaksikerroksiseen osaan Hehkurinteeltä, josta on myös huoltoajoyhteys pihakannelle. Ajoväylän varrelle sijoitetaan jätteiden syväkeräyssäiliöt. Tontin toinen jätepiste sijoitetaan Kyläsepäntien puolelle oman huoltoajoliittymän yhteyteen.

Kohteeseen tulee kaksi asunto-osakeyhtiötä ja yhteensä 105 asuntoa. Parvekkeet lasitetaan. Tekniset tilat sekä varasto- ja aputilat sijaitsevat kellarikerroksissa ja rakennusten pihakannen tasolla, lisäksi lamellitalon itäisimmän E-porrashuoneen 4. kerrokseen sijoitetaan irtainvarastotila. Lamellitalon keskimmäiseen D-portaaseen sijoittuu Suurpellon alueella hankkeisiin edellytetty palvelueteinen sekä korttelipesula ja toinen kerhotiloista. Pihakannen tasolla lamellitalon läntisimpään C-portaaseen sijoittuu toinen kerhotila ja kolme saunaosastoa, lisäksi kaksi saunaosastoa sijoitetaan eteläisemmän pistetalon ylimpään kerrokseen. Ilmanvaihtokonehuoneet sijoitetaan ylimpiin kerroksiin muun rakennusmassan kanssa yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Rakennuslautakunnan päätöksen mukaan pienasuntovaltaisessa asuinhankkeessa yhteistilojen rakentamisessa tulee noudattaa PKS-yhteistilaohjetta, jota hankkeessa on pääosin noudatettu. Kuivaushuoneita toteutetaan ohjetta vähemmän, sillä pesulassa on myös kuivauslaitteita.

Rakennusten julkisivut ovat sisäpihan ja kadun puolella tiiltä. Maantasokerroksissa julkisivuissa katujen puolella on uritettua betonia. Kattomuotona on käytetty pääosin epäsymmetristä harjakattoa, katemateriaalina on konesaumattu pelti. Lamellitalon Kyläsepäntien suuntaisten siipien pihanpuoleisille kattolappeille ja eteläisen pistetalon etelälappeelle sijoitetaan yhteensä noin 170 m2 laajuisena alueena aurinkopaneeleja ja pohjoisemman pistetalon etelälappeelle noin 30 m2 aurinkokeräimiä. Parvekkeiden taustaseinät ovat tiililaattaa ja kaiteet ovat pinnakaiteita, lasitus toteutetaan täyskorkeana terassilasituksena. Asuntojen varatiejärjestelynä on omatoiminen pelastautuminen parvekeluukkujen kautta.

Rakennusten yhteinen leikkipiha-alue sijoitetaan tontilla sisäpihalle pihakannen päälle ja muu osa tontista, jota ei rakenneta kulkuväyliksi, säilytetään pääosin metsänä. Luvan liitteeksi on toimitettu hankekuvaus.

RAKENNUSOIKEUS
Rakentamiseen käytetään yhteensä 11143 kem2, josta 9704 kem2 asuinrakennuksiin ja 1439 kem2 pysäköintilaitokseen. Varsinaista rakennusoikeutta käytetään 6816 kem2 ja sitä jää käyttämättä 11 kem2. Rakennettavasta kerrosalasta on asemakaavan mahdollistamaa lisärakennusoikeutta pysäköintilaitoksen lisäksi 1617 kem2 ja MRL 115 §:n mahdollistama rakennusoikeuden ylitys on 1272 kem2. Erillisiä työtiloja tai liiketilaa ei rakenneta. Asunnon ulkopuolisia asunto- tai rakennuskohtaisia aputiloja rakennetaan noin 14,8 % kokonaiskerrosalasta ja Iasitettuja terasseja sekä viherhuoneita (erkkereitä) noin 0,6 % toteutettavasta kerrosalasta.

VÄHÄISET POIKKEAMAT
Hanke poikkeaa asemakaavasta seuraavasti:
- rakennusten julkisivut ovat rappauspintojen sijasta pääosin puhtaaksimuurattua tiiltä, jota perustellaan julkisivumateriaalin paremmalla kestävyydellä. Naapurikorttelissa (lupa 2021-1611) on aiemmin hyväksytty sama ratkaisu.
- pihan puolen vesikaton kaltevuudeksi on annettu noin 60 astetta. Pistetalojen osalla ko. jyrkkä kattokulma on kadunpuoleisella kattolappeella, jota perustellaan sillä, että katolle tulevilla aurinkopaneeleille ja -kerääjille tämä on suotuisin ilmansuunta. Lamellitaloissa jyrkemmän lappeen kaltevuus on 64 astetta ja pistetaloissa 55 astetta. Kulmat noudattavat naapurikorttelin hanketta.
-pohjoisemmasta pistetalosta ei ole suoraan käyntiä kadulle, sillä porrashuone ei ole kadun varrella.
- asemakaava mahdollistaa liikennemelun puolelle lasiseinäisten erkkereiden rakentamisen. Suunnitelmassa on erkkereitä, jotka ovat tiilirakenteisia ja varustettu suurilla ikkunoilla. Poikkeamaa perustellaan tiilisten ulokkeiden paremmalla sopivuudella julkisivukokonaisuuteen ja naapurikorttelin vastaavalla ratkaisulla.
- Kyläsepäntien puoleinen piha-alue on kaavassa merkitty istutettavaksi alueen osaksi, jolle saa rakentaa tarvittavat pihatiet. Ko. alueelle toteutetaan myös jätepiste, jolle pääsy vaatii jäteauton ajoa pihaan, samoin tarvitaan tilaa le-autopaikalle ja ambulanssille ajo lamellitalon läntisimmälle porrashuoneelle. Nämä ajatukset ovat olleet jo korttelisuunnitelmassa.

Lisäksi hankkeessa poiketaan Rakennusjärjestyksestä, jonka 6§ mukaan katokset saavat ulottua 1 m:n yli tontin rajan ja kadunpinnan sekä rakennusosan välillä on oltava vähintään 3,2 m vapaata tilaa. Eteläisemmän pistetalon katos ylittää tontin rajan noin 4,1 m pituisella alueella enimmillään noin 1,2 m. Kadunpinnan ja rakennusosan välillä on matalimmassa kohdassa vapaata tilaa noin 3,1 m. Poikkeamille on haettu kaupunkitekniikan keskuksen sijoituslupa.

Esitetyt poikkeamat voidaan hyväksyä vähäisenä esitetyin perusteluin.

AUTO-, POLKUPYÖRÄ- JA VÄESTÖNSUOJAPAIKAT
Asemakaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / 85 asunto-kem2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Jos tontille rakennetaan valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa, voidaan autopaikkoja näiden osalta vähentää 20 %. Pihalle sallitaan vain Iiikuntaesteisten pysäköintipaikkoja. Autopaikkavaatimus hankkeelle on vähintään 80 ap. Autopaikkoja toteutetaan yhteensä 82 ap, joista pysäköintilaitokseen 80 ap (näistä 5 le-ap) ja pihalle 2 le-ap. Autopaikoista nopean latauksen pisteitä ollaan toteuttamassa noin 2 % autopaikoista ja hitaan latauksen pisteitä noin 25 % autopaikoista, lisäksi muihin autopaikkoihin tulee latauspistevalmius.

Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään 1 pp / 30 asunto-kem2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan. Lisäksi ulkotiloissa tulee osoittaa tilaa Iyhytaikaiseen pyöräpysäköintiin. Pyöräpaikkavaatimus hankkeelle on vähintään 227 pp. Pyöräpaikkoja toteutetaan sisälle 228 pp. Lisäksi korttelipihalle esitetään pyöräpaikkoja (32 pp).

Lamellitalon kellariin rakennetaan kaksi S1-luokan väestönsuojaa. Varsinaista suoja-alaa tarvitaan 136,5 m2 182:lle henkilölle. Suojat toimivat normaaliajan käytössä irtaimistovälinevarastona ja ulkoiluvälinevarastona.

ESTEETTÖMYYS
Hanke on suunniteltu esteettömyysmääräysten mukaisena myös yhteistilojen osalta. Kaikki kadun ja pihakannen tasojen yleiset ja yhteiset sisäänkäynnit ovat esteettömiä lukuun ottamatta vähäisenä haettavaa poikkeamaa porrashuoneen B läpikuljettavuudesta katutasolle. Pihakannelta esteetön käynti kadulle on mahdollista lamellitalon läntisimmän porrashuoneen C kautta ja ylemmältä pihatasolta pistetalojen itäpuolelle toteutettavan esteettömän kulkureitin kautta.

MUUT SELVITYKSET
Meluselvityksen perusteella suurimmat asuinrakennusten julkisivuille kohdistuvat äänitasot ovat päivällä Kyläsepäntien puolella 70 dB ja yöllä 65 dB, selvityksessä on huomioitu myös korttelin kaakkoispuolelle asemakaavassa varattu pikaraitiotievaraus. Kaikki rakennusten parvekkeet täytyy lasittaa.

Tontin hulevesiä viivytetään keskeisesti pihalle sijoitettavissa viivytysputkissa, joiden viivytystilavuudeksi on ilmoitettu 46 m3.

RASITTEET
Lamellitalon itäpäädyn perustusrakenteiden sekä louhinnan ulottamisesta kaupungin omistamalle naapuritontille 2 (ei vielä kiinteistörekisterissä) on laadittu alustava rasitesopimus.

TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on käsitellyt hanketta kerran ja puoltanut sitä huomautuksin, jotka on huomioitu päivitetyissä suunnitelmissa.

Hankkeen rakenne- ja lvi-teknisten ratkaisujen sekä hulevesiratkaisujen suunnitteluperusteet on käsitelty teknisessä yksikössä, erillistä teknistä esittelyä ei ole nähty tarpeelliseksi järjestää.

MUUT LAUSUNNOT
Eteläisemmän pistetalon katoksen osan lisäksi myös tontin rajan ulkopuolelle ulottuville perustusrakenteille on haettu kaupunkitekniikan keskuksen sijoituslupa, jota ei ole lupakäsittelyn aikana saatu ja asiasta on kirjattu lupamääräys.

NAAPUREIDEN KUULEMINEN
Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus on tiedottanut hankkeesta naapureille, joilla ei ole ollut huomautettavaa. MRL 133 § 3. momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen. 

 

 

Esittelijän päätösehdotus

Ehdotuksen tekijä: vs. rakennusvalvontajohtaja Anni Tuominen-Maila.

 

Lupa myönnetään.

Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty:

vastaava työnjohtaja

KVV-työnjohtaja

IV-työnjohtaja


Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:

pohjarakennesuunnitelmat
rakennesuunnitelmat
rakennelaskelmat
pintavesisuunnitelma
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
piha- ja istutussuunnitelmat

Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi. Piha- ja istutussuunnitelma esitellään lupakäsittelijälle.


Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:

paikan merkitseminen

pohjakatselmus

sijaintikatselmus

rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä

vesilaitteiden katselmus

ilmanvaihtolaitteiden katselmus

lämmityslaitteiden katselmus

loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta


Muut ehdot:

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on varmistettava luvan lainvoimaisuus, kun aloitusoikeutta ei ole haettu ja myönnetty. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan luvista tiedon saa hallinto-oikeudesta.
 


 

Ennen rakentamista valmistelevien töiden aloitusta vastaavan työnjohtajan on otettava yhteyttä Kaupunkitekniikan keskuksen katumestariin ja sovittava katualueen alku- ja lopputarkastuksista.
 


 

Katu- ja yleisten alueiden tilapäinen aitaaminen sekä käyttö varasto- tai työmaa-alueena edellyttää katualueiden vuokraamista.
 


 

Allekirjoitettu rasitesopimus sekä kaupunkitekniikan keskuksen sijoituslupa tulee toimittaa luvan asiakirjoihin (Erityissuunnitelmat) ennen rakennustöiden aloittamista.
 


 

Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan aloituskokouksen järjestämiseksi.
 


 

Viimeistään aloituskokouksessa on esitettävä työmaasuunnitelma ja kosteudenhallintasuunnitelma.
 


 

Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan mahdollisen taloteknisen aloituskokouksen järjestämiseksi.
 


 

HSY:n liitoslausunto tulee toimittaa luvan asiakirjoihin (Erityissuunnitelmat) ennen kvv-suunnitelmien toimittamista ja kvv-asennustöihin ryhtymistä.
 


 

Ennen rakennustöiden aloittamista on säilytettävä puusto sekä alueella olevat avokalliot ja siirtolohkareet suojattava ja luonnontilaisena säilytettävä tontin osa aidattava ja suojattava siten ettei aluetta vahingoiteta eikä käytetä työmaa-alueena.
 


 

Tontin raja-alueen korot ja pintamateriaalit tulee sovittaa ympäröiviin yleisiin alueisiin yhteistyössä kaupunkitekniikan keskuksen kanssa.
 


 

Asemakaavan mukaista hulevesien mitoitukseen / hallintaan liittyvää määräystä tontille tulee noudattaa myös työmaa-aikana.
 


 

Työmaalla on noudatettava Espoon kaupungin työmaavesiopasta ja PKS maalämpökaivojen porausvesien käsittelyohjetta.
 


 

Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
 


 

Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
 


 

Ennen muuraustyöhön ryhtymistä tai tiilipintaisten elementtien tilaamista on pääsuunnittelijan ennakkoon hyväksymät vaihtoehdot muuraus- ja rappausmalleista esiteltävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntää varten työmaalla pidettävässä tarkastuksessa. Tarkastus tulee järjestää siten, että muutoksia voidaan vielä tehdä. Tarkastuksessa tulee olla käytettävissä myös ikkunoiden/ovien värisävyt. Hyväksymistä varten on vaihtoehdoista tehtävä 2-3 kpl riittävän kokoista mallia.
 


 

Ennen rappaustyöhön ryhtymistä on pääsuunnittelijan ennakkoon hyväksymät vaihtoehdot julkisivuväreistä (ja rappauspinnoista) esiteltävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntää varten työmaalla pidettävässä tarkastuksessa. Tarkastus tulee järjestää siten, että muutosten tekeminen on edelleen mahdollista. Hyväksymistä varten on väri- ja rappausvaihtoehdoista tehtävä 2-3 kpl riittävän kokoista mallipalaa.
 


 

Rakennuksen ulkovaippa on toteutettava ympäristöstä johtuvien erityisten ääneneristysvaatimusten mukaisesti. Ääneneristävyyden vaatimustenmukaisuus on todennettava mittaamalla ennen rakennuksen käyttöönottoa.
 


 

Ennen rakennusten käyttöönottoa on tehtävä melutasomittaukset, joilla todennetaan, että parvekkeet ja virkistykseen käytettävät piha- ja oleskelualueet täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa ja asemakaavassa asetut vaatimukset.
 


 

Pääsuunnittelijan on sovittava hankkeen pihasuunnitelman toteutumiseen liittyvän työmaakäynnin järjestämisestä pihasuunnittelijan kanssa ja laadittava tarkastusmuistio. Pääsuunnittelijan allekirjoittama muistio työmaakäynnistä on toimitettava tiedoksi rakennushankkeeseen ryhtyvälle ja se on oltava käytettävissä loppukatselmuksessa. Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava siitä, että pihasuunnitelman mahdolliset puutteet korjataan ennen loppukatselmusta pääsuunnittelijan ohjeiden mukaisesti.
 


 

Pelastusteiden tulee olla rakennettu ja merkitty ennen rakennuksen käyttöönottoa.
 


 

Ennen rakennuksen käyttöönottoa on pidettävä erityinen palotarkastus.
 


 

Vastaava työnjohtaja huolehtii siitä, että maalämpökaivojen sijaintikartta ja porausraportti toimitetaan kaupunkitekniikan keskuksen geotekniikkayksikköön.
 


 

Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan liitteeksi toimitettavasta rasitesopimuksesta tehdään virallinen päätös. Hankkeen on haettava mahdollisimman ajoissa rasitteiden perustamista toimivaltaiselta viranomaiselta ja saatava asiasta päätös viimeistään ennen ensimmäisen rakennuksen käyttöönottoa.
 


 

Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.
 


 

Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
 


 


 

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki §:t 117, 125, 126 a, 133, 135 ja 175

 

 

 

Valmistelijat / lisätiedot:

Tiina Reponen

p. 040-193 6578

etunimi.sukunimi@espoo.fi

 

 

Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.

 

Päätös 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta:

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.