Lisäselvitykset ja poikkeukset | LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa 8-kerroksisen kellarillisen asuinkerrostalon ja pihakannen alaisen pysäköintilaitoksen rakentamiseen. Luvan yhteydessä haetaan oikeutta rakennustöiden aloittamiseen ennen luvan lainvoimaisuutta. Aloittamisoikeutta perustellaan sillä, että ajallinen ja laadullinen toteutettavuus vaativat betonitöiden aloittamista ennen pahinta talvikautta.
ASEMAKAAVA
Tontti sijoittuu asemakaavan mukaan asuinkerrostalojen korttelialueelle AK-1 ja siltä on osoitettu rakennusala 8-kerroksiselle asuinkerrostalolle sekä rakennuksen tai kansipihan alainen tila, johon saa sijoittaa mm. auton säilytyspaikkoja yhteen maanalaiseen kerrokseen. Lisäksi tontilta on osoitettu sijainniltaan ohjeelliset alueet puilla ja pensailla istutettaviksi, puuriville sekä leikkiin ja oleskeluun. Asuinrakennuksen rakennusala sijoittuu katualueen rajaan kiinni tontin eteläpuolella. Kansipihan alainen tila sijoittuu korttelin keskiosaan koko korttelin laajuudelta. Asuinrakennuksesta tulee olla suora uloskäynti sekä katujen puolelle että sisäpihalle. Rakennusten julkisivujen tulee olla laadukkaita ja viimeisteltyjä ja pääosin rapattuja tai värillistä betonia, puuta, puhtaaksimuurattua poltettua tiiltä, keraamisia laattoja tai metallilevyä. Julkisivuissa ei saa olla isoja ikkunattomia pintoja eikä selvästi erottuvia elementtisaumoja. Katutason kerroksen tai alimpien kerrosten tulee olla kaupunkikuvaa elävöittäviä sekä erottua ylemmistä kerroksista aukotuksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta. Lisäksi asemakaavassa on määräyksiä mm. meluun, ilmanlaatuun, hulevesien käsittelyyn, sulfidisaviin, tulvariskin ja pilaantuneiden maiden huomioimiseen liittyen.
Alueeseen liittyy maanalainen asemakaava Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli.
Alueen suunnittelua ohjaavat lisäksi korttelisuunnitelma Matroonankatu itä ja Design Finnoo -käsikirja.
RAKENNUSHANKE
Suomenlahdentien ja jalankululle ja pyöräilylle varatun Rantaniitynpolun kulmaan rakennetaan 8-kerroksinen, kolmiportainen asuinkerrostalo, jossa on kellari. B- ja C-portaiden sisäänkäynnit ovat Suomenlahdentien varrella rakennuksen eteläpuolella ja A-portaan sisäänkäynti rakennuksen itäpuolella. Lisäksi porrashuoneista on suora uloskäynti kansipihalle ja kellarin tasolta pysäköintilaitokseen. Asukkaiden yhteistilat, kuten kerho-, pesula-, ja saunatilat on sijoitettu 1. kerrokseen. Irtaimistovarastot ja pääosa ulkoiluvälinevarastoista on sijoitettu kellariin. Rakennuksen julkisivut ovat pääosin uritettua valkobetonia ja niitä rytmittävät lasiparvekevyöhykkeet. Kellarin julkisivut ovat kuvioitua vaalean harmaata graafista betonia. Sisäänkäynneissä ja ylimmän kerroksen yläpuolella sijaitsevien IV-konehuoneiden julkisivuissa on käytetty tehostemateriaalina okran, ruskean ja kuparin sävyisiä alumiinisauvoja. Hankkeen materiaalit ja värit on yhteensovitettu tontin pohjoispuolelle rakennettavien tornirakennusten kanssa tasapainoisen korttelikokonaisuuden muodostamiseksi. Kaikissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet. Leikki- ja ulko-oleskelualueet on sijoitettu korttelin yhteiselle pihalle rakennuksen pohjoispuolelle. Asuntoja rakennetaan yhteensä 114 ja niiden keskipinta-ala on 56 m2. Hanke ei ole pienasuntovaltainen.
RAKENNUSOIKEUS
Tontin rakennusalalle osoitettu rakennusoikeus on 9 300 kem2. Lisäksi saadaan rakentaa asuntojen yhteiskäyttöiset varastot, askartelu-, harrastus- ja säilytystilat, pesutuvat, kuivaushuoneet, saunat, väestönsuojat, talotekniset tilat ja jätehuollon vaatimat tilat, kuitenkin niin, että niiden yhteenlaskettu kerrosala on korkeintaan 15 % kaavassa osoitetun rakennusoikeuden määrästä, eli 1 395 kem2, ja asuinrakennusten ulkopuolella olevat talousrakennukset, polkupyörävarastot ja -katokset sekä porrashuoneiden 20 m2 ylittävän osan kussakin asuinkerroksessa edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneen viihtyisyyttä ja porrashuone on luonnonvaloinen. Pihakannen alaiselle pysäköintilaitokselle ei ole määritetty sallittua kerrosalaa.
Hankkeen kokonaisala on yhteensä 14 501 m2, mistä 9 276 kem2 on varsinaista rakennusoikeutta, 717 kem2 (8 %) on asemakaavan sallimien yhteiskäyttöisten tilojen osuutta, 519 kem2 on porrashuoneen 20 m2 ylittävää osuutta, 2 012 kem2 on pysäköintilaitoksen osuutta, 929 kem2 on MRL 115 § 3 momentin sallimaa ylitystä ja 1 048 m2 on kellarin osuutta. Rakennusoikeutta jää käyttämättä 24 kem2.
VÄHÄISET POIKKEUKSET
Asemakaavan mukaan alueella tulee varautua alueelliseen jätteiden putkikeräysjärjestelmään. Kaupunkisuunnittelukeskuksen antaman koko aluetta koskevan lausunnon mukaan Espoon teknisen toimen johto on kuitenkin linjannut, ettei Finnooseen tulla toteuttamaan jätteen putkikeräysjärjestelmää ja hankkeessa jätteet kerätäänkin korttelin yhteisiin syväkeräysastioihin. Kaupunkisuunnittelujohtaja puoltaa poikkeamaa.
Asuinrakennuksen ulkoseinä ylittää rakennusalan rajan länsi-, itä- ja sisäpihan puolella enimmillään noin 0,3 m verran. Hakijan mukaan vähäisillä ylityksillä saavutetaan asemakaavamääräystenkin mukainen rakennuksen monimuotoisuus huomioiden hyvät asuntopohjat, yhteyksien ja rakenteiden yhteensovitus kellarissa sekä rakennusoikeuden täysimääräinen hyödyntäminen.
Parvekkeet ulottuvat Suomenlahdentien katualueen puolelle noin 0,4 m siten, ettei niiden alle jää asemakaavan vaatimaa 3,2 metrin korkuista alikulkutilaa. Hakijan esittämän selvityksen mukaan parvekkeiden kohdalla ei ole katua, eikä näin ollen myöskään tarvetta alikululle. Kaupunkitekniikan keskus on hyväksynyt ratkaisun ehdolla, että rakennuksen viereinen viherkaista huolletaan kiinteistön toimesta. Katualueelle ei voi ilman kaupungin lupaa istuttaa kasvillisuutta.
Maastonmuodoista johtuen A-portaan kadunpuoleinen sisäänkäynti sijoittuu kellarin tasolle ja rakennus on A-osan kohdalta osittain 9-kerroksinen asemakaavan salliman kahdeksan kerroksen sijaan. Rakennus on kuitenkin massoittelultaan korttelisuunnitelman mukainen ja kellariin on sijoitettu sisäänkäynnin lisäksi vain määräysten sallimia asuntoja palvelevia aputiloja.
Perustelut huomioiden poikkeuksia voidaan pitää vähäisinä.
AUTOPAIKAT, POLKUPYÖRÄPAIKAT JA VÄESTÖNSUOJA
Asemakaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava asuntoja varten 1 ap / 110 kem2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Jos tontille rakennetaan valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa, voidaan autopaikkoja näiden osalta vähentää 20 %. Hankkeessa autopaikkoja rakennetaan kerrosalaan perustuen yhteensä 80. 20 autopaikoista on osoitettu vuokra-asuntotuotantoa varten ja laskelmassa on huomioitu 20 %:n vähennys. Lisäksi piha-alueelle rakennetaan yksi asemakaavan sallima vieraspaikka. Autopaikoista 72 sijaitsee kansipihan alaisessa pysäköintilaitoksessa omalla tontilla. Loput kahdeksan paikkaa on osoitettu korttelin kansipihan alaisesta pysäköintilaitoksesta naapuritontin puolelta.
Polkupyöräpaikkoja on rakennettava asunnoille vähintään 1 pp / 30 kem2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Asuntoja varten hankkeessa rakennetaan kaavan vaatimat 310 pyöräpaikkaa ja ne on sijoitettu kellarissa sijaitseviin varastoihin. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille on osoitettu tilaa ulkoa.
Asuinrakennuksen A- ja C-portaiden kellarissa on kaksi S1-luokan väestönsuojaa yhteensä 250 henkilölle. Normaaliaikana suojat toimivat irtaimistovarastoina.
MUUT SELVITYKSET
Hankkeesta on laadittu paloturvallisuussuunnitelma, minkä mukaan asunnoista on järjestetty varatiet parvekeluukkujen kautta. Lisäksi mm. rakennuksen A-porrashuone varustetaan kiinteällä sammutusvesiputkistolla.
Kortteli sijaitsee melualueella ja hakemukseen on liitetty liikennemeluselvitys sekä ulkovaipan ja parvekkeiden ääneneristävyysselvitykset. Selvityksissä on esitetty mm. parvekelasituksiin ja ikkunoihin kohdistuvat ääneneristävyysvaatimukset, jotka on huomioitu suunnitelmissa. Korttelin yhteiset leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat rakennusten muodostamaan melukatveeseen sisäpihalle.
Koko korttelin hulevesien käsittelystä on laadittu yhteinen suunnitelma, missä on huomioitu kaavan asettamat vaatimukset mm. viivytyksen suhteen. Tontin hulevedet kerätään hallitusti ja ohjataan asuinrakennuksen länsi- ja itäreunoille sijoitettaviin viivytysjärjestelmiin, mistä ylivuoto johdetaan HSY:n hulevesiviemäriin liitoskohtalausunnon mukaisesti.
Hanke on suunniteltu esteettömyysmääräysten mukaisesti siten, että rakennuksen sisäänkäynnit, kaikki asunnot ja kaikki yhteistilat ovat esteettömiä. Asuntokohtaisista irtaimistovarastoista osa on suunniteltu esteettömiksi. Autopaikoista kolme on mitoitettu liikuntaesteisille.
Hankkeessa noudatetaan Kuivaketju10-toimintamallia.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on käsitellyt hanketta ja puoltanut sitä ehdoin. Suunnitelmia on kehitetty toimikunnan antaman palautteen mukaisesti.
Teknistä toimikuntaa tai teknistä ennakkoneuvottelua ei ole nähty tarpeellisiksi. Suunnitelmia on päivitetty rakennusteknisen yksikön antamien huomautusten mukaisesti.
MUUT LAUSUNNOT
Länsimetro Oy on antanut hankkeesta puoltavan lausunnon. Lausunnon mukaan etäisyyttä ratatunneleihin muodostuu noin 100 metriä, joten paalutustärinöistä ei aiheudu haittaa metrotunnelien rakenteille tai laitteille. Lisäksi metron rataisännöinti (Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy) on antanut erillisen lausunnon, minkä ohjeet ja ehdot mm. mahdollisten louhintatöiden osalta tulee huomioida.
Espoon ympäristönsuojelun palvelualue on antanut hankkeesta ehdollisen lausunnon liittyen asemakaavamääräykseen maaperän pilaantuneisuuden tutkimisesta ennen alueella tehtäviä rakentamis- tai kaivutoimenpiteitä. Lausunnon mukaan hakijan on tehtävä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukainen ilmoitus Uudenmaan ELY-keskukselle pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi eikä kohteessa saa aloittaa rakennus- tai maankaivutöitä ennen kuin Uudenmaan ELY-keskus on antanut päätöksen ilmoituksesta. Lisäksi lausunnossa on annettu ehtoja mm. kaivantovesien pH:n mittaamiseen liittyen.
RASITTEET JA MUUT SOPIMUKSET
Luvan liitteeksi on toimitettu koko korttelin 31020 alueelle laadittu yhteisjärjestelysopimusluonnos, jossa on sovittu mm. alueen kulku-, huolto, pelastustie-, leikki-, oleskelu- ja hulevesijärjestelyistä.
NAAPUREILLE TIEDOTTAMINEN
Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus on tiedottanut hankkeesta naapureille, eikä heillä ole ollut siitä huomautettavaa. MRL 133 § 3 momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen. |
Esittelijän päätösehdotus | Ehdotuksen tekijä Rakennusvalvonnan päällikkö Jari Saajo Lupa myönnetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 144 §:n nojalla myönnetään lupa perustusten tekemiseen ennen kuin rakennuslupa saa lainvoiman. Samalla hyväksytään hakemuksessa esitetyt vakuudet: 46 760 euroa (asuinrakennus) ja 70 490 euroa (pysäköintilaitos).
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty: vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
työmaasuunnitelma
rakennesuunnitelmat
rakennelaskelmat
salaojasuunnitelma
pintavesisuunnitelma
kosteudenhallintasuunnitelma
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi. |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan talotekniikan aloituskokouksen pitämiseksi.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan aloituskokouksen pitämiseksi.
|
| Johtoalueella kaivamisesta tai muusta toimimisesta on sovittava johtojen omistajan kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.
|
| Hakijan on tehtävä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukainen ilmoitus Uudenmaan ELY-keskukselle pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi. Kohteessa ei saa aloittaa rakennus- tai maankaivutöitä ennen kuin Uudenmaan ELY-keskus on antanut päätöksen ilmoituksesta.
|
| Maaperän pilaantumisen vuoksi tontilta ei saa viedä pois maa-aineksia, joiden pilaantuneisuutta ei ole tutkittu. Edellä mainitun kaltaisia maa-aineksia ei myöskään saa siirrellä kiinteistöllä.
|
| Työmaalta pois johdettavan veden pH-arvoa on tarkkailtava kerran viikossa. Poisjohdettavan veden neutralointiin tulee varautua ja se tulee toteuttaa, kun veden pH-arvo on alle 5,5.
|
| Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
|
| Työmaavesien käsittelyssä on noudatettava Espoon kaupungin työmaavesiopasta.
|
| Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
|
| Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n verkkosivuilta saatavaa ohjetta "Työt metroradan läheisyydessä" tulee noudattaa.
|
| Ennen elementtien tilausta on lopullinen graafisen betonin kuviointi, kuvion mittakaava ja käytettävät kiviainespinnat hyväksytettävä työmaalla rakennusvalvontaviranomaisella. Hyväksymistä varten on kuvioinnin, kuvion mittakaavan sekä käytettävien kiviainespintojen vaihtoehdoista (2-3 kpl) esitettävä riittävän kokoiset mallipalat. Graafisen betonin tulee ulottua maanpintaan asti ilman erillistä sokkelia.
|
| Rakennuksen ulkovaippa on toteutettava ympäristöstä johtuvien erityisten ääneneristysvaatimusten mukaisesti. Ääneneristävyyden vaatimustenmukaisuus on todennettava mittaamalla ennen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Ennen rakennusten käyttöönottoa on tehtävä melutasomittaukset, joilla todennetaan, että parvekkeet ja virkistykseen käytettävät piha- ja oleskelualueet täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa ja asemakaavassa asetut vaatimukset.
|
| Akustinen suunnittelija laatii mittausohjelman, jolla voidaan todentaa ulkovaipan ääneneristyksen vaatimustenmukaisuus
|
| Uudisrakennuksen käyttöönottoon mennessä on asemakaavan edellyttämät autopaikat oltava toteutettuina.
|
| Ennen rakennuksen käyttöönottoa on pidettävä erityinen palotarkastus.
|
| Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan liitteenä toimitetusta yhteisjärjestelysopimuksesta tehdään virallinen päätös. Hankkeen on haettava mahdollisimman ajoissa rakennusvalvontaviranomaiselta yhteisjärjestelyä ja saatava asiasta päätös viimeistään ennen asuinrakennuksen käyttöönottoa.
|
| Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.
|
| Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
|
|
|
Kokousasia PDF-muodossa
