Lisäselvitykset ja poikkeukset | LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa 8-kerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseen.
Tontin itäosaan on 12.9.2023 myönnetty toimenpidelupa 2023-854 muuntamon rakentamiseen.
ASEMAKAAVA
Tontti sijaitsee asuinkerrostalojen korttelialueella AK-2, jolle tulee sijoittaa liike- ja palvelutiloja. Tontilta on osoitettu rakennusala enintään 8-kerroksiselle asuinkerrostalolle. Rakennusala sijoittuu katualueen rajaan kiinni eteläpuolella ja rakennuksesta tulee olla suora uloskäynti sekä kadulle että sisäpihalle. Tontin itäosasta on osoitettu ohjeellinen ala puin- ja pensain istutettavalle tontinosalle sekä länsiosasta sijainti rakennusten väliselle porttirakenteelle. Rakennusten julkisivujen tulee olla laadukkaita ja viimeisteltyjä ja pääosin rapattuja tai värillistä betonia, puuta, puhtaaksimuurattua poltettua tiiltä, keraamisia laattoja tai metallilevyä. Julkisivuissa ei saa olla isoja ikkunattomia pintoja eikä selvästi erottuvia elementtisaumoja. Katutason kerroksen tai alimpien kerrosten tulee olla kaupunkikuvaa elävöittäviä sekä erottua ylemmistä kerroksista aukotuksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta. Lisäksi asemakaavassa on määräyksiä mm. meluun, ilmanlaatuun, hulevesien käsittelyyn, sulfidisaviin, tulvariskin ja pilaantuneiden maiden huomioimiseen liittyen.
Alueeseen liittyy maanalainen asemakaava Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli.
Alueen suunnittelua ohjaavat lisäksi korttelisuunnitelma Matroonankatu länsi ja Design Finnoo -käsikirja.
RAKENNUSHANKE
Suomenlahdentien varteen rakennetaan 8-kerroksinen, kaksiportainen asuinkerrostalo, jossa on kellari. Ensimmäiseen kerrokseen sijoitetaan kaksi toisiinsa yhdistettävissä olevaa liiketilaa, jotka avautuvat Suomenlahdentien puolelle. Porrashuoneiden sisäänkäyntiaulat avautuvat sekä pihalle että kadun suuntaan. Myös kaikki yhteistilat: kerhohuone, pesula, talosaunat ja varastot ulkoiluvälineille ja lastenvaunuille sijoitetaan ensimmäiseen kerrokseen. Rakennuksessa on vaalean sävyiset paikallamuuratut tiilijulkisivut. Kaupunkikuvaa elävöitetään joidenkin ikkunoiden ympärille toteutettavilla tiilikehyksillä ja alimmissa kerroksissa kokonaismassasta erottuvalla tiililadonnalla, poikkeavalla saumasävyllä ja aukotuksen keinoin. Porrashuoneiden sisäänkäyntien tehostemateriaalina on käytetty sinivihreää lasitettua tiiltä. Kaikissa asunnoissa on joko lasitetut tai ranskalaiset parvekkeet. Leikki- ja ulko-oleskelualueet on sijoitettu korttelin yhteiselle pihalle rakennuksen pohjoispuolelle. Kaavan edellyttämä porttirakenne hakijatontin ja naapuritontin 31-25-5 välille esitetään tarkemmin myöhemmin rakennettavan tontin 31-25-5 suunnitelmissa. Hanke on pienasuntovaltainen. Asuntoja rakennetaan yhteensä 84 ja niiden keskipinta-ala on 45 m2.
RAKENNUSOIKEUS
Tontin rakennusalalle osoitettu rakennusoikeus on 4 600 kem2. Lisäksi saadaan rakentaa asuntojen yhteiskäyttöiset varastot, askartelu-, harrastus- ja säilytystilat, pesutuvat, kuivaushuoneet, saunat, väestönsuojat, talotekniset tilat ja jätehuollon vaatimat tilat, kuitenkin niin, että niiden yhteenlaskettu kerrosala on korkeintaan 15 % kaavassa osoitetun rakennusoikeuden määrästä, eli 690 kem2, ja asuinrakennusten ulkopuolella olevat talousrakennukset, polkupyörävarastot ja -katokset sekä porrashuoneiden 20 m2 ylittävän osan kussakin asuinkerroksessa edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneen viihtyisyyttä ja porrashuone on luonnonvaloinen.
Hankkeen kokonaisala on yhteensä 6 210 m2 ja kerrosala 5 737 kem2. Kokonaisalasta 4 591 kem2 on varsinaista rakennusoikeutta, 526 kem2 (11 %) on asemakaavan sallimien yhteiskäyttöisten tilojen osuutta, 219 kem2 on porrashuoneen 20 m2 ylittävää osuutta, 401 kem2 on MRL 115 § 3 momentin sallimaa ylitystä ja 473 m2 on kellarin osuutta.
VÄHÄISET POIKKEUKSET
Asemakaavan mukaan alueella tulee varautua alueelliseen jätteiden putkikeräysjärjestelmään. Kaupunkisuunnittelukeskuksen antaman koko aluetta koskevan lausunnon mukaan Espoon teknisen toimen johto on kuitenkin linjannut, ettei Finnooseen tulla toteuttamaan jätteen putkikeräysjärjestelmää ja hankkeessa jätteet kerätäänkin syväkeräysastioin. Kaupunkisuunnittelujohtaja puoltaa poikkeamaa.
Rakennus ylittää rakennusalan rajan sisäpihan puolella noin metrin verran. Rakennuksen sisäänkäyntien oven etäisyys katualueen rajasta tulee kuitenkin asemakaavan mukaan olla vähintään metrin. Ratkaisu on toteutettu ulokemaisilla sisäänkäyntikatoksilla, jotka vastaavat myös kaavan tavoitteeseen pääsisäänkäyntien korostamisesta mm. katoksilla.
Rakennuksen 1. kerroksessa porrashuoneen 20 m2 ylittävä osa, 58 kem2, on laskettu asuinrakennusoikeuden ylittävään lisärakennusoikeuteen. Asemakaava mahdollistaa ylityksen asuinkerroksissa, kun ratkaisu lisää porrashuoneen viihtyisyyttä ja porrashuone on luonnonvaloinen. Hankkeessa 1. kerroksessa ei ole asuntoja, mutta porrashuone avautuu esteettömästi kahteen suuntaan, porrashuoneessa on kaksipuolinen läpikuljettava hissi, huonekorkeus Suomenlahdentien puolella on normaalia korkeampi ja porrashuone on valoinen molemmin puolin asukkaiden viihtyisyyden parantamiseksi.
Asemakaavan mukaan vähimmäisvaatimuksen mukaiset autopaikat tulee sijoittaa LPA-kortteliin. Lisäksi vieraspaikkoja saa osoittaa piha-alueelle. Kohteessa vähimmäisvaatimuksen mukaisista autopaikoista kaksi liikuntaesteisten pysäköintipaikkaa on kuitenkin sijoitettu piha-alueelle mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä. Muut autopaikat sijaitsevat kortteliin 31026 rakennettavassa pysäköintilaitoksessa, minne liikuntaesteisillä tulisi pitkä matka. Esteettömät paikat on sijoitettu tontin 31-25-5 puolelle ja niistä on sovittu yhteisjärjestelysopimuksessa. Piha-alueelle ei ole suunniteltu kaavan sallimia vieraspaikkoja, joten pihan muille toiminnoille on varattu riittävästi tilaa.
Perustelut huomioiden poikkeuksia voidaan pitää vähäisinä.
AUTOPAIKAT, POLKUPYÖRÄPAIKAT JA VÄESTÖNSUOJA
Asemakaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava asuntoja varten 1 ap / 110 kem2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto sekä liike-, toimisto- ja palvelutiloja varten 1 ap / 180 kem2. Autopaikkoja toteutetaan asuntomäärään perustuen 42 ap ja 1 ap liiketiloja varten. 43 autopaikasta kaksi on osoitettu Espoon rakennusjärjestyksen mukaisesti liikuntaesteisille. 41 autopaikkaa sijoitetaan pohjoisen puoleiseen kortteliin 31026 rakennettavaan pysäköintilaitokseen. Liikuntaesteisille osoitetut kaksi autopaikkaa sijoitetaan korttelin piha-alueelle.
Polkupyöräpaikkoja on rakennettava asunnoille vähintään 1 pp / 30 kem2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto ja liike-, toimisto- ja palvelutiloja varten 1 pp / 50 kem2. Asuntoja varten hankkeessa rakennetaan kaavan vaatimat 168 pp ja ne on sijoitettu katettuihin ja lukittavissa oleviin varastoihin. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille on osoitettu tilaa ulkoa.
Kerrostalon kellariin rakennetaan kaksi S1-luokan väestönsuojaa yhteensä 237 henkilölle. VSS1 palvelee tämän luvan asuinrakennusta, jonka varsinainen suojapaikkatarve on 92 m2 123 henkilölle. VSS1 pieneltä osaltaan ja VSS2 palvelevat pohjoispuolen tontille 31-25-2 rakennettavaa asuinrakennusta. Normaaliaikana suojat toimivat irtaimistovarastoina.
MUUT SELVITYKSET
Hankkeesta laaditun paloturvallisuussuunnitelman mukaan asunnoista on järjestetty varatiet parvekkeiden kautta siten, että pelastautuminen tapahtuu kadun ja piha puolella pelastuslaitoksen nostokaluston avulla ja päätyasunnoista omatoimisesti parvekeluukkujen kautta. Kaupunkitekniikan keskus on puoltanut kahden nostopaikan sijoittamista katualueelle voimassa olevasta käytännöstä poiketen.
Kortteli sijaitsee melualueella ja hakemukseen on liitetty liikennemeluselvitys sekä ulkovaipan ja parvekkeiden ääneneristävyysselvitykset. Selvityksissä on esitetty mm. parvekelasituksiin ja ikkunoihin kohdistuvat ääneneristävyysvaatimukset, jotka on huomioitu suunnitelmissa. Korttelin yhteiset leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat rakennusten muodostamaan melukatveeseen sisäpihalle. Meluselvityksen mukaan asuinalueille asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity, kun korttelin kaikki rakennukset on rakennettu.
Tontin hulevesien käsittelystä on laadittu erillinen suunnitelma, missä on huomioitu kaavan asettamat vaatimukset mm. viivytyksen suhteen. Hulevedet kerätään hallitusti ja ohjataan rakennuksen koillispuolelle sijoittuvan viivytysjärjestelmän kautta HSY:n hulevesiviemäriin liitoskohtalausunnon mukaisesti. Tontin viivytysjärjestelmään ohjataan myös osa korttelin yhteisten piha-alueiden hulevesistä, jotka on huomioitu viivytystilavuudessa.
Hanke on suunniteltu esteettömyysmääräysten mukaisesti siten, että rakennuksen sisäänkäynnit, kaikki asunnot ja kaikki yhteistilat ovat esteettömiä. Asuntokohtaisista irtaimistovarastoista osa on suunniteltu esteettömiksi.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on käsitellyt hanketta ja puoltanut sitä ehdoin. Suunnitelmia on päivitetty ehdot huomioiden.
Teknistä toimikuntaa tai teknistä ennakkoneuvottelua ei ole nähty tarpeellisiksi. Suunnitelmia on kuitenkin päivitetty rakennusteknisen yksikön antamien huomautusten mukaisesti.
MUUT LAUSUNNOT
Länsimetro Oy on antanut hankkeesta puoltavan lausunnon. Lausunnon mukaan rakennuspaikka sijaitsee lähimmillään noin 70 metrin etäisyydellä Finnoon huoltotunnelista itään. Koska rakentaminen sijoittuu vaikutusalueeltaan selvästi metron tilojen ulkopuolelle eikä kohteessa tulla louhimaan tai paaluttamaan, rakentamisesta ei aiheudu vaikutuksia metron kalliotiloihin. Lisäksi metron rataisännöinti (Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy) on antanut erillisen lausunnon, minkä ehdot mm. louhinta-, paalutus- tai pontitustöiden tärinään liittyen tulee huomioida.
Espoon ympäristönsuojelun palvelualue on antanut hankkeesta ehdollisen lausunnon liittyen asemakaavamääräykseen maaperän pilaantuneisuuden tutkimisesta ennen alueella tehtäviä rakentamis- tai kaivutoimenpiteitä. Espoon ympäristönsuojelu katsoo, että tontista laaditut maaperätutkimusraportit on lähetettävä Uudenmaan ELY-keskukseen, ja valtion valvontaviranomainen antaa tarvittaessa lausunnon maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arvioinnista. Jos maaperä todetaan pilaantuneeksi, kaivettuja maa-aineksia ei saa hyödyntää kaivuualueella eikä poistaa toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi ilman etukäteen tehtävää ilmoitusta valtion valvontaviranomaiselle. Jos Uudenmaan ELY-keskus toteaa maaperän olevan pilaantumatonta, tulee kynnysarvot ylittävien maa-ainesten käsittelyssä ottaa huomioon lausunnossa annetut ehdot.
Kaupunkitekniikan keskus on puoltanut lausunnossaan pelastuslaitoksen nostopaikkojen sijoittamista Suomenlahdentien katualueelle voimassa olevasta käytännöstä poiketen. Lausunnossa todetaan, että kaksi nostopaikkaa Suomenlahdentien ajoradalle voidaan hyväksyä ehdoilla että katusuunnitelman mukaisiin katupuihin, valaistukseen, linja-autopysäkkiin ja kadunvarsipysäköintiin ei tehdä muutoksia.
RASITTEET JA MUUT SOPIMUKSET
Korttelin viiden tontin välille on laadittu yhteisjärjestelysopimus, jossa on sovittu mm. kulku- ja pelastustie-, leikki- ja oleskelualueiden, liikuntaesteisten autopaikkojen, jätteiden keräyksen, johtojen ja hulevesien järjestelyistä. Lisäksi hankkeen toteuttaminen vaatii pysyvän oikeuden perustamista autopaikkojen sijoittamisesta kortteliin 31026 rakennettavaan pysäköintilaitokseen hakijatontin ja tontin 31-26-1 välille.
NAAPUREILLE TIEDOTTAMINEN
Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus on tiedottanut hankkeesta naapureille, eikä heillä ole ollut siitä huomautettavaa. MRL 133 § 3 momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen.
|
Esittelijän päätösehdotus |
Ehdotuksen tekijä: Rakennusvalvonnan päällikkö Jari Saajo
Lupa myönnetään.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty:
vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
rakennesuunnitelmat
rakennelaskelmat
salaojasuunnitelma
pintavesisuunnitelma
kosteudenhallintasuunnitelma
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi. |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan talotekniikan aloituskokouksen pitämiseksi.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan aloituskokouksen pitämiseksi. Aloituskokouksessa on esitettävä työmaasuunnitelma ja kosteudenhallintasuunnitelma.
|
| Johtoalueella kaivamisesta tai muusta toimimisesta on sovittava johtojen omistajan kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.
|
| Hankkeesta laaditut maaperätutkimusraportit on lähetettävä Uudenmaan ELY-keskukseen, ja valtion valvontaviranomainen antaa tarvittaessa lausunnon maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeen arvioinnista.
|
| Jos maaperä todetaan pilaantuneeksi, kaivettuja maa-aineksia ei saa hyödyntää kaivuualueella eikä poistaa toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi ilman etukäteen tehtävää ilmoitusta valtion valvontaviranomaiselle. Jos maaperä todetaan pilaantumattomaksi, tulee kynnysarvomaiden käsittelyssä huomioida Espoon ympäristönsuojelun antaman lausunnon ehdot.
|
| Maankaivutöiden aikana maaperän laatua on tarkkailtava ja mikäli havaitaan viitteitä maaperän pilaantumisesta, jätejakeita tai maaperässä jätetäyttöjä, tulee olla yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen tai Espoon ympäristönsuojeluun lausunnon mukaisesti.
|
| Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
|
| Työmaavesien käsittelyssä on noudatettava Espoon kaupungin työmaavesiopasta.
|
| Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
|
| Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n verkkosivuilta saatavaa ohjetta "Työt metroradan läheisyydessä".
|
| Ennen muuraustyöhön ryhtymistä on pääsuunnittelijan ennakkoon hyväksymät vaihtoehdot muurausmalleista esiteltävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntää varten työmaalla pidettävässä katselmuksessa. Katselmus tulee järjestää siten, että muutoksia voidaan vielä tehdä. Katselmuksessa tulee olla käytettävissä myös ikkunoiden/ovien värisävyt. Hyväksymistä varten on vaihtoehdoista tehtävä 2-3 kpl riittävän kokoista mallia.
|
| Ennen rakennusten käyttöönottoa on tehtävä melutasomittaukset, joilla todennetaan, että parvekkeet ja virkistykseen käytettävät piha- ja oleskelualueet täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa ja asemakaavassa asetut vaatimukset.
|
| Uudisrakennuksen käyttöönottoon mennessä on asemakaavan edellyttämät autopaikat oltava toteutettuina.
|
| Pelastusteiden nostopaikkoineen tulee olla rakennettu ja merkitty ennen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Ennen rakennuksen käyttöönottoa on pidettävä erityinen palotarkastus.
|
| Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan liitteenä toimitetuista rasite-/yhteisjärjestelysopimuksista tehdään virallinen päätös. Hankkeen on haettava mahdollisimman ajoissa toimivaltaiselta viranomaiselta rasitteen perustamista ja/tai yhteisjärjestelyä ja saatava asiasta päätös viimeistään ennen asuinrakennuksen käyttöönottoa.
|
| Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.
|
| Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
|
|
|
Kokousasia PDF-muodossa
