Lisäselvitykset ja poikkeukset | LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa 8-kerroksisen asuinkerrostalon, talousrakennuksen ja jätteiden syväkeräysjärjestelmän rakentamiseen.
Tontille on 27.10.2022 myönnetty purkamislupa 2022-1446 varastorakennuksen ja energiansiirtorakennuksen purkamiseen uudisrakentamisen tieltä.
ASEMAKAAVA
Tontti sijoittuu asemakaavan mukaan asuinkerrostalojen korttelialueelle AK ja siltä on osoitettu rakennusala 8-kerroksiselle asuinkerrostalolle. Lisäksi tontilta on osoitettu sijainniltaan ohjeelliset alat talousrakennukselle, leikkialueelle ja puin ja pensain istutettaville tontinosille. Rakennusala sijoittuu katualueen rajaan kiinni sekä etelä- että itäpuolella. Rakennuksesta tulee olla suora uloskäynti sekä kadulle että sisäpihalle. Rakennusten julkisivujen tulee olla laadukkaita ja viimeisteltyjä ja pääosin rapattuja tai värillistä betonia, puuta, puhtaaksimuurattua poltettua tiiltä, keraamisia laattoja tai metallilevyä. Julkisivuissa ei saa olla isoja ikkunattomia pintoja eikä selvästi erottuvia elementtisaumoja. Katutason kerroksen tai alimpien kerrosten tulee olla kaupunkikuvaa elävöittäviä sekä erottua ylemmistä kerroksista aukotuksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta. Lisäksi asemakaavassa on määräyksiä mm. meluun, ilmanlaatuun, hulevesien käsittelyyn, sulfidisaviin, tulvariskin ja pilaantuneiden maiden huomioimiseen liittyen.
Alueeseen liittyy maanalainen asemakaava Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli.
Alueen suunnittelua ohjaavat lisäksi korttelisuunnitelma Matroonankatu länsi ja Design Finnoo -käsikirja.
RAKENNUSHANKE
Suomenlahdentien ja Matroonanportin risteykseen rakennetaan 8-kerroksinen, kaksiportainen asuinkerrostalo, joka muodostu kahdesta, nurkista toisissaan kiinni olevasta rakennusmassasta. Rakennusmassat sijoittuvat siten, että tontin kaakkoiskulmaan muodostuu avara sisäänkäyntiaukio. Leikki- ja oleskelualueet ovat sisäpihan puolella. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat sisäänkäyntiaulat sekä yhteistilat: talosaunat, harrastetila, pesulat sekä irtaimisto- ja lastenvaunuvarastot. Polkupyörävarastot sijaitsevat rakennuksen parvekelinjojen alla sekä erillisessä ulkorakennuksessa sisäpihalla. Rakennuksen julkisivut ovat vaaleasta tiilestä pääosin paikalla muuratut. Julkisivumuurauksessa on käytetty reliefitiiltä tehostekenttinä. 1. kerroksen ulkoiluvälinevarastoissa on lisäksi käytetty pitsitiilimuurausta, joka suodattaa läpi taustaseinän vihreän tehostevärin ja jonka poikittain asetelluista tiilistä muodostuu aaltokuvio julkisivupintaan. Porrashuoneiden sisäänkäyntejä on korostettu vihreän sävyisellä, lasitetulla tiililaatalla. Parvekkeiden taustaseinät ovat maalattua betonia. Talossa on tasakatto. Kaikilla asunnoilla on lasitetut parvekkeet. Asuntoja rakennetaan yhteensä 87. Asuntojen keskipinta-ala on 57 m2. Hanke ei ole pienasuntovaltainen.
RAKENNUSOIKEUS
Tontin rakennusalalle osoitettu rakennusoikeus on 5 700 kem2. Lisäksi saadaan rakentaa asuntojen yhteiskäyttöiset varastot, askartelu-, harrastus- ja säilytystilat, pesutuvat, kuivaushuoneet, saunat, väestönsuojat, talotekniset tilat ja jätehuollon vaatimat tilat, kuitenkin niin, että niiden yhteenlaskettu kerrosala on korkeintaan 15 % kaavassa osoitetun rakennusoikeuden määrästä, eli 855 kem2, ja asuinrakennusten ulkopuolella olevat talousrakennukset, polkupyörävarastot ja -katokset sekä porrashuoneiden 20 m2 ylittävän osan kussakin asuinkerroksessa edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneen viihtyisyyttä ja porrashuone on luonnonvaloinen.
Hankkeen kokonaisala on yhteensä 6 816 brm2 ja hankkeen kerrosala on yhteensä 6816 kem2, mistä 5 700 kem2 on varsinaista rakennusoikeutta, 515 kem2 (9 %) on asemakaavan sallimien yhteiskäyttöisten tilojen osuutta, 200 kem2 on porrashuoneen 20 m2 ylittävää osuutta ja 400 kem2 on MRL 115 § 3 momentin sallimaa ylitystä.
VÄHÄISET POIKKEUKSET
Asemakaavan mukaan alueella tulee varautua alueelliseen jätteiden putkikeräysjärjestelmään. Kaupunkisuunnittelukeskuksen antaman koko aluetta koskevan lausunnon mukaan Espoon teknisen toimen johto on kuitenkin linjannut, ettei Finnooseen tulla toteuttamaan jätteen putkikeräysjärjestelmää ja hankkeessa jätteet kerätäänkin syväkeräysastioin. Kaupunkisuunnittelujohtaja puoltaa poikkeamaa.
Rakennuksen etelänpuoleinen A-osa ylittää rakennusalueen rajan sisäpihan puolella noin 1,6 m ja parvekelinjan osalta 1,3 m yli kaavassa sallitun. Lisäksi A-osan lounaisnurkka ylittää rakennusalan rajan 0,6 m ja rakennuksen B-osa pohjoispäädyssä noin 0,6 m. Ylityksillä on saavutettu lisää tilaa rakennuksen sisäänkäyntien edustalle muodostuvalle kaupunkikuvaa elävöittävälle aukiolle. Rakennus ja aukio toimivat vastinparina Matroonanportin toiselle puolelle suunnitellun rakennuksen ja aukion kanssa.
Perustelut huomioiden poikkeuksia voidaan pitää vähäisinä.
AUTOPAIKAT, POLKUPYÖRÄPAIKAT JA VÄESTÖNSUOJA
Asemakaavanmukainen autopaikkavaatimus tontilla on 1 ap / 110 kem2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Autopaikkoja toteutetaan kerrosalaan perustuen 52 ap. 50 autopaikkaa sijaitsevat kortteliin 31026 rakennettavassa pysäköintilaitoksessa ja kaksi liikuntaesteisille mitoitettua autopaikkaa tontin pohjoisosassa.
Polkupyöräpaikkoja on rakennettava asunnoille vähintään 1 pp / 30 kem2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Asuntoja varten hankkeessa rakennetaan kaavan vaatimat 190 pp ja ne on sijoitettu katettuihin ja lukittavissa oleviin varastoihin. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille on osoitettu tilaa ulkoa.
Asuinrakennuksen B-osan 1. kerrokseen rakennetaan S1-luokan väestönsuoja 152 henkilölle. Normaaliaikana suoja toimii irtaimistovarastona.
MUUT SELVITYKSET
Hankkeesta on tehty erillinen paloturvallisuussuunnitelma, joka on esitelty Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle. Rakennuksessa on painovoimainen savunpoisto. Asunnoista on järjestetty varatie parvekeluukun kautta viereiselle parvekkeelle.
Kortteli sijaitsee melualueella ja hakemukseen on liitetty meluselvitys sekä ulkovaipan ja parvekkeiden ääneneristävyysselvitykset. Selvityksissä on esitetty mm. parvekelasituksiin ja ikkunoihin kohdistuvat ääneneristävyysvaatimukset, jotka on huomioitu suunnitelmissa. Tontin leikki- ja oleskelualue sijoittuu rakennuksen muodostamaan melukatveeseen sisäpihalle siten, että asuinalueille asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity.
Tontin hulevesien käsittelystä on laadittu erillinen suunnitelma, missä on huomioitu kaavan asettamat vaatimukset mm. viivytyksen suhteen. Hulevedet kerätään hallitusti ja ohjataan viivytysjärjestelmä kautta HSY:n hulevesiviemäriin liitoskohtalausunnon mukaisesti.
Hanke on suunniteltu esteettömyysmääräysten mukaisesti siten, että rakennuksen sisäänkäynnit, kaikki asunnot ja yhteistilat ovat esteettömiä. Asuntokohtaisista irtaimistovarastoista osa on suunniteltu esteettömiksi. Liikuntaesteisille tarkoitettuja autopaikkoja on osoitettu kaksi tontilta.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on käsitellyt hanketta ja puoltanut sitä suosituksin. Suositukset on huomioitu suunnitelmissa.
Teknistä toimikuntaa tai teknistä ennakkoneuvottelua ei ole nähty tarpeellisiksi. Suunnitelmia on kuitenkin päivitetty rakenneteknisen yksikön antamien huomautusten mukaisesti.
MUUT LAUSUNNOT
Länsimetro Oy on antanut hankkeesta puoltavan lausunnon. Lausunnon mukaan, koska etäisyyttä ratatunneleihin ja metron huoltotunneliin muodostuu yli 100 metriä, ei mahdollisista paalutustärinöistä aiheudu haittaa metrotunnelien rakenteille tai laitteille. Lisäksi metron rataisännöinti (Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy) on antanut erillisen lausunnon, minkä ehdot mm. louhinta-, paalutus- tai pontitustöiden tärinään liittyen tulee huomioida.
Espoon ympäristönsuojelun palvelualue on antanut hankkeesta ehdollisen lausunnon liittyen asemakaavamääräykseen maaperän pilaantuneisuuden tutkimisesta ennen alueella tehtäviä rakentamis- tai kaivutoimenpiteitä. Lausunnossaan Espoon ympäristönsuojelu katsoo, että alueen aiemman käytön ja alueella aiemmin havaitun ympäristövahingon vuoksi maaperän tila on syytä tutkia tarkemmin ja selvittää onko maaperässä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia ennen rakentamisen aloittamista. Tutkimustulosten toimittamisesta Uudenmaan ELY-keskukseen kunnostustarpeen arvioimiseksi on lisätty lupaan määräys.
RASITTEET JA MUUT SOPIMUKSET
Hankkeen toteuttaminen vaatii pysyvien oikeuksien perustamista autopaikkojen sijoittamisesta kortteliin 31026 rakennettavaan pysäköintilaitokseen hakijatontin ja tontin 31-26-1 välille.
Tontin lounaisrajalla kulkee johtorasitealue. Hakijakiinteistö on rasitettu ja Espoon kaupunki oikeutettu. Hakijan mukaan rasitealueella aiemmin sijainneet putket on jo purettu eikä alueelle tule jäämään rasittavia johtoja. Hankkeen toteuttaminen edellyttää joko rasitteen purkamista tai sen päivittämistä.
NAAPUREILLE TIEDOTTAMINEN
Naapureille on tiedotettu hankkeesta rakennusvalvonnan toimesta, eikä heillä ole ollut siitä huomautettavaa. MRL 133 § 3 momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen.
|
Esittelijän päätösehdotus | Ehdotuksen tekijä: Rakennusvalvonnan päällikkö Jari Saajo Lupa myönnetään.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty: vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
rakennesuunnitelmat
rakennelaskelmat
salaojasuunnitelma
pintavesisuunnitelma
kosteudenhallintasuunnitelma
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan talotekniikan aloituskokouksen pitämiseksi.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan aloituskokouksen pitämiseksi. Aloistuskokouksessa on esitettävä työmaasuunnitelma ja kosteudenhallintasuunnitelma.
|
| Johtoalueella kaivamisesta tai muusta toimimisesta on sovittava johtojen omistajan kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.
|
| Alueen aiemman käytön vuoksi on maaperän tila tutkittava tarkemmin Espoon ympäristönsuojelun antaman lausunnon mukaisesti ja selvitettävä onko maaperässä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia ennen rakentamisen aloittamista. Tutkimustulokset tulee toimittaa Uudenmaan ELY-keskukseen ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluun puhdistustarpeen arvoimiseksi. Jos maaperä todetaan pilaantuneeksi, on Uudenmaan ELY-keskus toimivaltainen viranomainen maaperän puhdistamiseen ja maa-ainesten käyttöön liittyvissä asioissa.
|
| Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
|
| Työmaavesien käsittelyssä on noudatettava Espoon kaupungin työmaavesiopasta.
|
| Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
|
| Erityissuunnitelmiin on liitettävä asiantuntijan laatima selvitys siitä, että asuinhuoneistoksi muutettava tila vastaa ominaisuuksiltaan rakennuksen rakentamishetkenä voimassa olevia asuintiloja koskevia määräyksiä ja mahdolliset korjaustoimenpiteet on oltava tehtyinä ennen tilan käyttöönottoa.
|
| Ennen rakennusten käyttöönottoa on tehtävä melutasomittaukset, joilla todennetaan, että parvekkeet ja virkistykseen käytettävät piha- ja oleskelualueet täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa ja asemakaavassa asetut vaatimukset.
|
| Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan liitteeksi toimitetaan rasite/yhteisjärjestelysopimus ja siitä tehdään virallinen päätös. Hankkeen on haettava mahdollisimman ajoissa toimivaltaiselta viranomaiselta rasitteen perustamista tai yhteisjärjestelyä ja saatava asiasta päätös viimeistään ennen asuinrakennuksen käyttöönottoa.
|
| Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.
|
| Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
|
|
|
Kokousasia PDF-muodossa
