Lisäselvitykset ja poikkeukset | LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa kymmenkerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseen.
ASEMAKAAVA JA RAKENNUSOIKEUS
Tontti kuuluu vuonna 2021 hyväksytyn Niittysillankorvan asemakaavan mukaiseen asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Kortteliin kuuluu myös erillisen ajoyhteyden varaan suunniteltu autopaikkojen korttelialue (LPA-1), jonne saa rakentaa pysäköintilaitoksen. Kortteli sijoittuu Haukilahdenkadun ja Länsiväylän melualueelle, ja siksi näiden väylien puoleiset rakennukset tulee asemakaavan mukaan rakentaa ensin melusuojaksi.
Asemakaavassa tontille on osoitettu kuusi- ja kymmenenkerroksisen asuinkerrostalon rakennusala, joka jatkuu yhtenäisenä viereiselle, lännen puoleiselle asuinkerrostalotontille ja kiinnittyy itäpuolella viereisen LPA-1 -korttelialueen pysäköintilaitoksen rakennusalaan. Tonttijaossa määritelty enimmäiskerrosala on 6000 kem2.
Sallitun kerrosalan ja kerrosluvun lisäksi saa rakentaa asukkaiden yhteistilat, asuntojen ulkopuoliset varastotilat, parvekkeita melualueella korvaavat viherhuoneet, asumisviihtyisyyttä lisäävät porrashuoneen 20 m2 ylittävät osat, pysäköintitilat, jätehuolto-, kiinteistönhoito- ja tekniset tilat, alueelliset muuntamotilat sekä yli kahdeksankerroksisen rakennuksen lisäuloskäytäväporrashuoneet.
Pääasiallisina julkisivumateriaaleina tulee käyttää tiiltä, paikallamuurattua tiiltä, rappausta ja väribetonia. Rakennusten kattomuodon tulee olla vaihteleva ja ilmanvaihtokonehuoneet tulee sijoittaa rakennusmassan sisälle. Korttelin asuinrakennusten tulee olla julkisivuiltaan ja kattomuodoiltaan yhteensopivia, mutta erityisesti julsivuvärityksen osalta yksilöllisiä. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen Niittyportin ja Haukilahdenkadun puolelle ei saa sijoittaa asuintiloja.
Asemakaavassa on lisäksi määräyksiä mm. melun, ilmanlaadun sekä huleveden suhteen. Alueelle on laadittu asemakaavaa täydentävä korttelisuunnitelma.
RAKENNUSHANKE
Suunniteltu teräsbetonirakenteinen rakennus on jaettu kahteen erilliseen osaan, jotka on parvekkeilla yhdistetty sekä toisiinsa että viereiselle tontille 49-15-52-20 suunniteltuun rakennukseen. Pääosin kymmenkerroksisessa rakennuksessa on sisäpihalle suuntautuva matalampi kuusikerroksinen osa. Yhteis- ja aputilat sijoittuvat ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen. Ylemmät kerrokset ovat yksinomaan asuinkerroksia, ja ilmanvaihtokonehuoneet on sijoitettu ullakolle vesikaton alle. Maanalaisia tiloja ei ole.
Pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytetty punaista paikallamuurattua tiiltä ja tiililaattaa, paikoin reliefipintaiseksi ladottuna. Harjakaton katteena on tummanharmaa konesaumattu peltikate. Sisäpihan puoleisten parvekkeiden alle sijoittuu asemakaavassa edellytetty sisäpihaa palveleva kulkukäytävä.
Asuntoja on suunniteltu yhteensä 83 kpl, keskipinta-alaltaan 60 m2. Kaikilla asunnoilla on lasitettu parveke. Jätteet kerätään jätehuoneeseen sisäpihan puolella.
Rakennuksen kymmenkerroksissa osissa on saman porrashuoneen sisälle sijoitettu kaksi erillistä, kaksoiskierteenä toisiinsa limittyvää poistumisportaikkoa. Tämän johdosta erillinen varatie on tarpeeton. Kuusikerroksisessa osassa on varatiejärjestelynä omatoiminen pelastautuminen parvekeluukkujen kautta maanpinnalle. Pelastuslaitos on puoltanut ratkaisua.
Rakennusoikeudellista asuinkerrosalaa käytetään 5996 kem2, ja jäljelle jää 4 kem2. Rakennettava kerrosala on yhteensä 8848 kem2, josta MRL 115 §:n mahdollistamaa ulko- ja väliseinävahvuuden, väestönsuojan ja teknisten tilojen ylitystä 927 kem2 sekä asemakaavan mahdollistamaa lisäkerrosalaa 1925 kem2.
VÄHÄISET POIKKEAMISET
Ei poikkeamisia.
AUTO- JA POLKUPYÖRÄPAIKAT
Asemakaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava asunnoille vähintään 1 ap/ 110 kem2 kuitenkin vähintään 0,5 ap/asunto; hankkeessa yhteensä 55 ap. Asemakaava lisäksi sallii autopaikkamäärän vähennyksiä valtion tukemille opiskelija- ja vuokra-asunnoille sekä keskitettyyn pysäköintilaitokseen sijoittuville nimeämättömille vuorottaispysäköintipaikoille. Hankkeen autopaikoille sovelletaan ARAn korkotukeen perustuvaa vähennystä, ja autopaikkoja on suunniteltu tämän mukaisesti yhteensä 44 ap. Autopaikoista 42 ap sijoitetaan korttelin omaan pysäköintilaitokseen, ja kaksi autopaikkaa sijoitetaan LE-autopaikkoina piha-alueelle.
Asemakaavan mukaan polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään 1 pp/30 kem2 asuntokerrosalaa, kuitenkin vähintään 2 pp/asunto; hankkeessa yhteensä 200 pp. Pyöräpaikat on sijoitettava katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan. Lisäksi tulee osoittaa tilaa lyhytaikaiseen pyöräpysäköintiin ulkotiloissa. Polkupyöräpaikkoja on suunniteltu yhteensä 202 pp ulkoiluvälinevarastoihin ja 40 pp ulos telineisiin.
VÄESTÖNSUOJA
Väestönsuoja sijaitsee A-portaan 1. kerroksessa ja se on mitoitettu 160 henkilölle. Normaaliajan käyttönä on irtaimistovarasto.
MUUT SELVITYKSET
Asuinrakennus piha-alueineen on esteetön. Asuntoparvekkeille on suunniteltu esteetön pääsy. Hankkeelle on varattu kaksi LE-autopaikkaa pihalta.
Ulkovaipan ääneneristys on suunniteltu liitteenä olevan ääneneristävyysselvityksen mukaisesti.
Hulevesi johdetaan maanalaisten viivytysrakenteiden kautta hulevesiverkkoon.
Hankkeelle on laadittu erillinen kosteudenhallintaselvitys.
Rakennettava kortteli on liito-oravien esiintymisen ydinaluetta. Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämän poikkeusluvan mukaan esiintymisalueen hävittämisellä ei ole paikallista tai alueellista vaikutusta liito-oravan suojelun tasoon, ja korttelin täysimittainen rakentaminen on siten mahdollista.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on 14.3.2022 antanut hankkeesta puoltavan lausunnon, jonka sisältämät ehdot on otettu suunnitelmissa huomioon.
Hankkeen rakenne- ja lvi-teknisten ratkaisujen sekä hulevesiratkaisujen suunnitteluperusteet on käsitelty teknisessä yksikössä.
RASITTEET JA MUUT SOPIMUKSET
Korttelin tontit 19-24 ovat esittäneet sitoumuksensa yhteisjärjestelysopimuksen laatimiseen. Sopimuksessa tullaan sopimaan mm. palomuurin rakentamatta jättämisestä, yhteisistä alueista ja tiloista, kulkuoikeuksista, pelastusreiteistä, autopaikoista, hulevedestä sekä rakenteiden ja johtojen sijoittamisesta.
NAAPUREIDEN KUULEMINEN
Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus on tiedottanut hankkeesta naapureille, eikä heillä ole ollut huomautettavaa. MRL 133 § 3. momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen.
|
Esittelijän päätösehdotus |
Ehdotuksen tekijä: vs. rakennusvalvontajohtaja Anni Tuominen-Maila.
Lupa myönnetään.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty:
vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
pohjarakennesuunnitelmat
rakennesuunnitelmat
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi. |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | pohjakatselmus | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä talotekniikan aloituskokous.
|
| Aloituskokouksessa esitettävä kaupunkitekniikan keskuksen (KAKE) hyväksymä suunnitelma kiinteistöllä sijaitsevan, yleiselle alueelle johtavan avo-ojan muuttamiseksi.
|
| Työmaavesien käsittelyssä on noudatettava Espoon kaupungin työmaavesiopasta.
|
| Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
|
| Rakennushankkeelle on nimettävä kosteudenhallintakoordinaattori ennen aloituskokouksen järjestämistä.
|
| Rakennuksen ulkovaippa on toteutettava ympäristöstä johtuvien erityisten ääneneristysvaatimusten mukaisesti. Ääneneristävyyden vaatimustenmukaisuus on todennettava mittaamalla ennen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Ennen rakennusten käyttöönottoa on tehtävä melutasomittaukset, joilla todennetaan, että parvekkeet ja virkistykseen käytettävät piha- ja oleskelualueet täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa ja asemakaavassa asetut vaatimukset.
|
| Puiden kaatamista tai muita liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja hävittäviä tai heikentäviä töitä ei saa tehdä liito-oravan lisääntymisaikana 1.4.-31.7.
|
| Uudisrakennuksen käyttöönottoon mennessä on asemakaavan edellyttämät autopaikat oltava toteutettuina.
|
| Pelastusteiden tulee olla rakennettu ja merkitty ennen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Ennen rakennuksen käyttöönottoa on pidettävä erityinen palotarkastus.
|
| Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan liitteenä toimitetusta yhteisjärjestelysopimuksesta tehdään virallinen päätös. Hankkeen on haettava mahdollisimman ajoissa rakennusvalvontaviranomaiselta yhteisjärjestelyä ja saatava asiasta päätös viimeistään ennen ensimmäisen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.
|
| Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
|
|
|
Kokousasia PDF-muodossa
