Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 20.06.2022/Pykälä 220

1853/10.02.02/2022

Kaupunginhallitus 20.06.2022 § 220

§ 220

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Käsittely Puheenjohtaja Partasen ym. kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:

-          päätösehdotuksen kohtaan 2: Yleiskaavojen yhdistäminen suoritetaan avaamatta tuoreiden hyväksyttyjen voimaan tulleiden tai yleiskaavatyön aikana voimaan tulevien osayleiskaavojen kaavamääräyksiä ja muuttamatta näitä kaavoja Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavassa käytettyyn pikselimuotoon.

-          uusi kohta 5: Tavoitteiden asettamisen pohjaksi laaditaan tarvittavat selvitykset ja analysoidaan kaupunkiin tulo- ja lähtömuuton syitä sekä selvitetään asukkaiden näkemyksiä toivotusta asuinympäristöstä.

-          uusi kohta 6: Kaavoituksen pohjaksi tehdään ratkaisu venesatamista, veneiden talvisäilytyksestä sekä yhteistyössä Kirkkonummen kanssa ratkaisu läntisestä junavarikosta. Mahdollinen Espoo-Salo-oikoradan asemavaraus, joka Pohjois- ja Keski-Espoon osayleiskaavan valmistelussa osoitettiin Myntinmäkeen, käsitellään osana yleiskaavaa.

-          uusi kohta 7: Suunnittelun yhteydessä valmistellaan Keskuspuiston laajentamista kaupunginhallituksen ja valtuuston aiempien linjausten mukaisesti.

Ampuja Laukkasen ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen päätösehdotuksen kohtaan kolme:

Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta tulee näkyä kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa. Lisäksi tavoitteissa tulee näkyä Espoon kasvun myötä lisääntyvän autoliikenteen aiheuttamat tarpeet tiestön ja muun liikenneinfrastruktuurin kehittämiselle.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 3 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Ampujan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Selostus Kaupunginhallituksen selvityspyyntö

Kaupunginhallitus kehotti 16.5.2022 161 § kaupunkisuunnittelukeskusta tekemään liitteenä olevan selvityksen kokonaisyleiskaavatyön käynnistämispäätöksen taustaksi.

Yleiskaavatason päivitystarpeet

Joukkoliikenteen ratkaisut ovat tuoneet huomattavia muutospaineita mm. maankäytön painopisteiden sijaintiin sekä maankäytön tehostamiseen joukkoliikennekäytävien vaikutusalueilla. Esimerkkeinä Raide-Jokerin linjaaminen yleiskaavasta poikkeavalla tavalla ja metroaseman sijainnin muutos Niittykummussa. Yleiskaavoissa on lisäksi tarpeen tarkistaa vanhentuneita aluevarauksia, käyttötarkoituksia ja merkintöjä. Yleiskaavojen ratkaisuissa ei ole otettu huomioon toimintaympäristön muutoksen tuomia tarpeita riittävässä määrin, kuten ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista.

Työpaikka-, teollisuus- ja varastotonttien nykytila ja kaavavaranto

Liike- ja toimitilarakennusten varannon painopiste on suurten liikenneväylien läheisyydessä. Varantoa on 1,8 miljoonaa k-m², josta tyhjillä tai lähes tyhjillä kaavayksiköillä 1,3 miljoonaa k-m².

Uutta liike- ja toimitilaa on kaavoitettu mm. kaupunkikeskuksiin, Keilaniemeen ja Lommilaan. Samaan aikaan työpaikka-alueita on muutettu asumiseen asemakaavan muutoksilla. Viimeisen viiden vuoden aikana varanto on vähentynyt noin 9 %.

Teollisuus- ja varastorakennusten varantoa on erityisesti Juvanmalmilla ja Kulmakorvessa. Varantoa on 0,8 miljoonaa k-m², josta tyhjillä tai lähes tyhjillä kaavayksiköillä 0,3 miljoonaa k-m². Kaupungin uudistumisen myötä esimerkiksi Kerassa teollisuus- ja logistiikkatoimintoja on poistumassa uuden keskustamaisen tiiviin asuin- ja työpaikka-alueen tieltä. Muutosten myötä kaupungin teollisuusvarannon määrä pienenee.

Viheralueverkoston vahvistaminen

Yleiskaavassa viheralueverkosta tarkastellaan kokonaisuutena rinnan muiden näkökulmien kanssa. Väestömitoitus ja kasvupaineen kohdentaminen ovat keskeisiä lähtökohtia virkistysalueiden riittävyyden ja saavutettavuuden arvioinnille. Viheralueverkostolla on keskeinen rooli pitkällä aikavälillä ilmastonmuutokseen varautumisessa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Olennaista on verkoston kokonaisuuden hahmottaminen suhteessa rakennetun alueen kehitykseen. Keskuspuistoa tarkastellaan osana viheralueverkoston kokonaisuutta.

Vireillä olevien osayleiskaavojen loppuunsaattaminen

Vireillä olevat osayleiskaavat suunnitellaan osana kokonaiskaavaa, jonka yhteydessä tarkistetaan ja määritellään tarvittaessa periaatteita jatkosuunnittelulle. Yleis- ja asemakaavoituksen välitarkkuuden suunnittelu hoidetaan kaavarungoilla, jotka sisällytetään yleispiirteistettyinä kokonaisyleiskaavaan, ja joiden pohjalta asemakaavoitus voi jouhevasti edetä. Yleiskaavatilanteen ajantasaistamisen jälkeen yleiskaavan päivittäminen on ketterää. Tällöin yleiskaavoituksessa voidaan käsitellä kulloinkin ajankohtaisia kysymyksiä.

POKE:n valtuuston hyväksymispäätöksestä ulkopuolelle jääneet osat

Myntinmäki ja Histan keskustaa ympäröivät alueet otetaan osaksi oikeusvaikutteista kokonaiskaavaa. Rinnalla valmistellaan alueille kaavarunkoja tai muita maankäyttösuunnitelmia, joista nostetaan kokonaiskaavaan ratkaisuja. Asemakaavoitusta voidaan edistää yleiskaavatyön yhteydessä tehtäviin kaavarunkoihin ja selvityksiin perustuen siten, että vastaava prosessin vaihe käsitellään ensin yleiskaavassa, sitten asemakaavassa.

Myös Espoon keskuksen jatkosuunnittelua voidaan tehdä rinnakkain kokonaiskaavan kanssa.

Yleiskaavaprosessi jaksottuu kahdelle valtuustokaudelle. Aikataulu tarkennetaan kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen.

Tehdyt selvitykset ovat päätösasian liitteenä.

Espoon yleiskaavatilanteesta viranomaiskeskusteluissa esiin nousseita seikkoja

Kaupunkisuunnittelukeskus käy säännöllisesti keskusteluja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa lakisääteisten kaavojen viranomaisneuvottelujen lisäksi. Seuraavassa on kuvattu esiin nousseita seikkoja Espoon yleiskaavatilanteesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 36 § velvoittaa kaupunkia pitämään yleiskaavan ajan tasalla. Toimintaympäristö on muuttunut Espoon eteläosien yleiskaavan laadinnan jälkeen. Yleiskaava vaikuttaa myös siihen, miten Espoo vastaa MAL-sopimuksen tavoitteisiin ja asemoi itsensä suhteessa seudun muihin kaupunkeihin ja kuntiin.

Helsingissä ja Vantaalla on tuoreet yleiskaavat, joissa on paljon tavoitteita Espoon rajoille. Espoon eteläosien yleiskaava ei vastaa esimerkiksi siihen, mitä Länsiväylän varrelle on suunniteltu Espoon rajoille saakka. Myös tuore Uusimaa 2050 -maakuntakaava on lähtökohdiltaan muuttunut, esimerkkinä ilmastonmuutoksen teema.

Espoossa joudutaan usein perustelemaan asemakaavahankkeiden poikkeamista yleiskaavasta. Pienin erin tehtävät poikkeamiset yleiskaavasta tai pienialaiset osayleiskaavat eivät mahdollista kokonaiskuvan hahmottamista. Kun perustellaan yksittäisiä yleiskaavasta poikkeavia asemakaavahankkeita, vaikutuksia suhteessa kokonaisuuteen on vaikea tunnistaa.

Espoossa paljon käytetty kaavarunko on hyvä työkalu yleiskaavasta poikkeamiseen silloin, kun yleiskaava on ajan tasalla. Kaavarungoilta puuttuu juridinen voima, jos taustalla ei ole ajantasaista yleiskaavaa.

Asemakaavahankkeiden edistämiseen yleiskaavan vireilletulo ei vaikuta. Jos yleiskaava on vanhentunut eikä yleiskaavatasoisia selvityksiä ole, yleiskaavasta poikkeavia asemakaavoja on joka tapauksessa vaikea perustella, oli yleiskaavaprosessi vireillä tai ei.

MRL 39 § mukaisten sisältövaatimusten täyttymisen ja yleiskaavan vaikutusten arvioimiseksi tulee olla tiedossa, millaiseen väestönkasvuun yleiskaavalla varaudutaan. Väestön määrä vaikuttaa esimerkiksi toimivan joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksiin. Tämän vuoksi yleiskaavassa tulee asettaa väestötavoite, jolle kaava mitoitetaan. Tavoitevaiheessa väestötavoite on kaupunkitasoinen ja se tarkentuu alueellisesti suunnittelun edetessä.

Yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen tarve

Maankäyttö- ja rakennuslain 36 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Espoon yleiskaavojen kokonaisuus ei kaikilta osin täytä tätä vaatimusta. Asemakaavoituksessa on usein tarve poiketa voimassa olevasta yleiskaavasta sekä tarve laatia osayleiskaavoja ja maankäyttötarkasteluita erityisesti alueilla, joilla on muutospaineita tai ns. kasvun vara on käytetty loppuun. Yleiskaavan vastaisuus on riski asemakaavapäätösten pysyvyydelle muutoksenhaussa ja ajantasainen yleiskaava puolestaan sujuvoittaa asemakaavoitusta ja säästää pitkällä aikavälillä kaupunkisuunnittelun resursseja.

Espoon yleiskaavat ovat hyvin eri ikäisiä ja laajuudeltaan, sisällöltään ja tavoitteiltaan hyvin erilaisia. Espoosta puuttuu tuore ja yhtenäinen koko kaupungin maankäytön tulevaisuuskuva (yleiskaava), jossa olisi arvioitu, millä tavalla Espoo kasvaa kestävästi seuraavina vuosikymmeninä, mihin kasvu suunnataan ja kuinka paljon kasvun varaa on ottaen huomioon Espoo-tarinan tavoitteet. Myös Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavasta annetuissa lausunnoissa (mm. ELY-keskus) nostettiin esiin, että Espoolta puuttuu maankäytön kokonaiskuva, ja tästä johtuen kyseenalaistettiin joitakin kaavassa esitettyjä uusia alueita ja joidenkin alueiden tiivistämistä.

Tuoreet hyväksytyt yleiskaavat mahdollistavat noin 80 000 uutta asukasta ja nykyinen asemakaavavaranto mahdollistaa noin 50 000 uutta asukasta. Yli puolet asemakaavavarannosta on pientaloissa, jonka toteutuminen on hidasta ja aikataulu epävarma. Suuri osa yleiskaavavarannosta on sidottu ESA-radan toteutuspäätökseen ja ajoittuu siis pitkälle tulevaisuuteen.

Espoon eteläosien yleiskaavan (lainvoimainen 2010) väestömitoitus

300 000 asukasta täyttyy vuoden 2022 aikana. Espoossa ennustetaan olevan 180 000 uutta asukasta vuonna 2060, mikäli väestönkasvu jatkuu samanlaisena kuin viimeisinä vuosikymmeninä. Siksi yleiskaavayhdistelmän tulisi mahdollistaa vielä noin 50 000 uutta asukasta tuoreiden osayleiskaavojen ja kaavavarannon potentiaalien (130 000 asukasta) lisäksi, jotta väestönkasvun tarpeisiin voidaan vastata. Kaavoituspotentiaalissa tulee olla riittävästi väljyyttä, koska alueiden toteutumisen ja aikataulut ovat epävarmoja. Mitoituksessa tulee myös varautua asumisväljyyden kasvuun pitkällä aikavälillä.

Kaupungin elinvoiman ja työpaikkojen määrän turvaamiseksi on tarpeen laatia kestävää kasvua tukeva kokonaissuunnitelma yleiskaavojen ajantasaistamiseksi. Useilla voimassa olevien yleiskaavojen mukaisilla työpaikka-alueilla ilmenee jatkuvasti painetta kehittää vajaakäyttöisiä kiinteistöjä johonkin muuhun käyttöön, pääasiassa asumiseen. Lukuisten pienten asemakaavamuutosten myötä kokonaiskuva maankäytöstä hämärtyy, ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus ja kilpailukyky ovat vaarassa heikentyä. Käyttötarkoituksen muutoksia tulisikin asemakaavoittaa tuoreen yleiskaavan pohjalta, jotta voidaan turvata työpaikkojen riittävä määrä koko Espoon tasolla ja myös osoittaa uusia työpaikkavarauksia houkutteleviin sijainteihin.

Yleiskaavojen ajantasaisuuden myötä käsiteltäviä teemoja

Espoo-tarina hyväksyttiin syksyllä 2021 ja yleiskaavatyö perustuu vahvasti sen teemoihin. Erityisesti Espoon kestävä kasvu on yleiskaavallinen kysymys.  Espoolaiset asukkaat ovat ymmärrettävästi huolissaan kaupungin voimakkaan kasvun vaikutuksista elinympäristöönsä ja kaupunkiluontoon. Kaavoitus näyttäytyy heille usein erillisten hankkeiden edistämisenä ja niiden haittojen minimoimisena. Yleiskaavoituksen tarkistamisen myötä onkin mahdollista avata laajaa keskustelua kaupungin tulevaisuudesta, espoolaisia kiinnostavista näkökulmista, esimerkiksi:

-          Minkälaista kaupunkiympäristön laatua kasvun myötä luomme?

-          Miten Espoon kestävän kasvun avulla turvataan hyvät edellytykset sujuvalle arjelle ja lähipalveluille maankäytön suunnittelun keinoin?

-          Miten joitain alueita voimakkaammin tiivistämällä turvaamme toisaalla riittävän laajat viheralueet ja -verkoston sekä lähiluonnon. Miten Keskuspuiston rajat ja säilyminen turvataan?

-          Minne rakennetaan kerrostaloja ja minne pientaloja tai kaupunkipientaloja? Minkälaisena oman asuinalueeni ilme tulee säilymään tai muuttumaan?

-          Miten turvataan kaikille espoolaisille elämäntilanteen mukainen liikkuminen? Miten kehitämme liikennejärjestelmää kokonaisuutena mahdollistaen joukkoliikenteen kehittämisen, henkilöautoilun sujuvuuden, kävelyn ja pyöräilyn vaivattomuuden sekä tulevaisuuden uusien liikennemuotojen hyödyntämisen?

-          Miten turvataan kestävän kasvun näkökulmasta Espoon hiilineutraalius vuonna 2030 ja jopa hiilinegatiivisuus sen jälkeisinä vuosikymmeninä?

Yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen prosessi ja aikataulu

Työ tehdään vuosina 2022-2027 noudattaen maankäyttö- ja rakennuslain vaatimia menettelyjä ja sisältövaatimuksia. Suuren osan Espoon pinta-alasta kattavat tuoreet osayleiskaavat, kuten POKE sekä metrokäytävän osayleiskaavat. Näin ollen työ painottuu niille alueille, joilla nykyinen Espoon eteläosien yleiskaava (EEYK) ei ole enää ajantasainen. Tuoreita lainvoimaisia osayleiskaavoja ei ole tarpeen avata. Eri ikäiset osayleiskaavat kootaan yhdeksi yhtenäiseksi ja päivitetyksi kokonaisyleiskaavaksi.

Suunnittelun tarkkuustaso asetetaan siten, että työ on mahdollista viedä läpi viiden vuoden aikana. Valtuustokauden vaihtuminen ajoitetaan luonnosvaiheeseen siten, että nykyiset päättäjät asettavat yleiskaavaluonnoksen nähtäville vuonna 2024. Vuonna 2025 aloittavan uuden valtuuston hyväksyttyä uuden Espoo-tarinan varmistetaan, että yleiskaavalle vuonna 2022 asetetut tavoitteet ovat edelleen strategian mukaiset, ja että yleiskaavaluonnos vastaa niitä. Luonnokseen tehdään tarvittavat tarkistukset ennen ehdotusvaiheeseen siirtymistä. Uusi valtuusto asettaa yleiskaavaehdotuksen nähtäville vuonna 2026 ja päättää sen hyväksymisestä 2027. Vuosina 2028-29 yleiskaavalle laaditaan toteutusohjelma sekä valmistellaan seuranta ja arviointi.

Keväällä on järjestetty kaikille espoolaisille avoin Meidän Espoo 20X0 - puhetta tulevaisuuden kaupungista -tapahtumasarja. Sen tuloksia voidaan hyödyntää yleiskaavatyön tavoitteiden valmistelussa. Tavoitteet asetetaan ja niistä päätetään vuoden 2022 syyskaudella. Yleiskaavaluonnos laaditaan vuonna 2023 ja tuoreet osayleiskaavat sekä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava sovitetaan kokonaisuuteen.

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 06.06.2022 § 203

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus

1
kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelemaan kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi,

2
työssä tulee hyödyntää tuoreita hyväksyttyjä osayleiskaavoja, jolloin kokonaisyleiskaavan koonti voidaan tehdä ripeällä aikataululla,

3
Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta ja siinä kuvatut kaupungin kehittämisen periaatteet taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä tulee näkyä kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa.

4
Tavoitteita laaditaan lähtökohdista, että
laadittava kokonaisyleiskaava ei korvaa uusimpia ajantasaisia voimassa olevia tai sitä ennen voimaan tulevia osayleiskaavoja, ja näiden osalta asemakaavatyötä viedään samanaikaisesti eteenpäin.
kaupunginhallituksen on mahdollista tehdä päätös yleiskaavan tavoitteista vuoden vaihteessa 2022 - 2023.

Käsittely Kajava teki seuraavan hylkäysesityksen:

"Ei laadita uutta kokonaisyleiskaavaa Espoolle ja hylätä vanhoja kaavoja. Pitäydytään osayleiskaavojen laatimisessa. Voidaan uusia alueiden asukkaiden mielestä selkeästi muutostarpeessa olevat osayleiskaavat. Kerralla laadittavassa, koko Espoon laajuisessa yleiskaavassa on suuri riski, että siinä jää huomioimatta monia asioita. Lisäksi kaavoittajat saavat siinä liikaa valtaa, kun kerralla pääsevät laatimaan koko Espoon laajuisen yleiskaavan. Kokonaan uuden yleiskaavan laatiminen Espooseen vaarantaa voimassaolevilla yleiskaava-alueilla asuvien ja toimivien oikeusturvaa. Syynä koko Espoolle laadittavalle uudelle yleiskaavalle esitetään Espoon kasvuun varautuminen - eli sen mahdollistaminen entistä paremmin. Espoolla on jo nyt suuria haasteita kiivaan kasvun kanssa, joka ei tue kestävää kehitystä."

Katainen Laakson ym. kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

Keskustelun pöydälle panosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kataisen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

Kaupunginhallitus 16.05.2022 § 161

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus kehottaa, että

1
kaupunkisuunnittelukeskus aloittaa Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi,

2
työssä tulee hyödyntää tuoreita hyväksyttyjä osayleiskaavoja, jolloin kokonaisyleiskaavan koonti voidaan tehdä ripeällä aikataululla,

3
Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta ja siinä kuvatut kaupungin kehittämisen periaatteet taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä tulee näkyä kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa.

4
Tavoitteita laaditaan lähtökohdista, että
- laadittava kokonaisyleiskaava ei korvaa uusimpia ajantasaisia voimassa olevia tai sitä ennen voimaan tulevia osayleiskaavoja, ja näiden osalta asemakaavatyötä viedään samanaikaisesti eteenpäin.
- kaupunginhallituksen on mahdollista tehdä päätös tavoitteista vuoden 2022 loppuun mennessä.

Käsittely Puheenjohtaja Tiina Elon kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:

Kaupunginhallitus päättää

1

kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään ripeällä aikataululla mahdollisen kokonaisyleiskaavan käynnistämispäätöksen taustaksi seuraavat asiat:

- Nykyisten osayleiskaavojen merkittävimmät vanhentuneet kohdat ja tärkeimmät muut kohdat, joissa on yleiskaavatason päivitystarve. Selvityksen yhteydessä tulee arvioida erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi.

- Aluekohtaiset työpaikkojen määrät, työpaikkatonttien aluekohtaiset kaavavaraukset sekä alueiden hintakehyksen

- Teollisuus- ja varastotonttien alueellisen nykytilanteen, kaavavarannon sekä alueiden hintakehyksen

- Espoon viheralueverkoston vahvistamisen suuntaviivat mukaan lukien Espoon keskuspuiston laajentamisen tarkastelu valtuuston 7.12.2020 hyväksymän toivomuksen mukaisesti

2

kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta tekemään selvitykset vireillä olevien osayleiskaavojen loppuun saattamisen prosesseista sekä POKE-yleiskaavasta poisrajattujen alueiden yleiskaavallisesta käsittelystä.

3

kehottaa kaupunkiympäristön toimialaa jatkamaan asemakaavoituksen edistämistä uusimpien ajantasaisien voimassa olevien tai lähivuosina voimaan tulevien osayleiskaavojen alueella. Espoo-tarinassa priorisoituja kaupunkikeskusten kehitystoimia ja pientaloalueiden toteuttamistoimia jatketaan tehtyjen linjausten ja päätösten mukaisesti.

4

että kohtien 1 ja 2 selvitykset tuodaan kaupunginhallitukseen ja tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakuntaan viimeistään elokuun loppuun mennessä

5

että päätös kokonaisyleiskaavatyön mahdollisesta käynnistämisestä tehdään selvitysten käsittelyn jälkeen.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti

1
kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta selvittämään ripeällä aikataululla mahdollisen kokonaisyleiskaavan käynnistämispäätöksen taustaksi seuraavat asiat:
- Nykyisten osayleiskaavojen merkittävimmät vanhentuneet kohdat ja tärkeimmät muut kohdat, joissa on yleiskaavatason päivitystarve. Selvityksen yhteydessä tulee arvioida erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi.
- Aluekohtaiset työpaikkojen määrät, työpaikkatonttien aluekohtaiset kaavavaraukset sekä alueiden hintakehyksen
- Teollisuus- ja varastotonttien alueellisen nykytilanteen, kaavavarannon sekä alueiden hintakehyksen
- Espoon viheralueverkoston vahvistamisen suuntaviivat mukaan lukien Espoon keskuspuiston laajentamisen tarkastelu valtuuston 7.12.2020 hyväksymän toivomuksen mukaisesti

2
kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta tekemään selvitykset vireillä olevien osayleiskaavojen loppuun saattamisen prosesseista sekä POKE-yleiskaavasta poisrajattujen alueiden yleiskaavallisesta käsittelystä.

3
kehottaa kaupunkiympäristön toimialaa jatkamaan asemakaavoituksen edistämistä uusimpien ajantasaisien voimassa olevien tai lähivuosina voimaan tulevien osayleiskaavojen alueella. Espoo-tarinassa priorisoituja kaupunkikeskusten kehitystoimia ja pientaloalueiden toteuttamistoimia jatketaan tehtyjen linjausten ja päätösten mukaisesti.

4
että kohtien 1 ja 2 selvitykset tuodaan kaupunginhallitukseen ja tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakuntaan viimeistään elokuun loppuun mennessä

5
että päätös kokonaisyleiskaavatyön mahdollisesta käynnistämisestä tehdään selvitysten käsittelyn jälkeen.

Kaupunginhallitus 02.05.2022 § 138

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus kehottaa, että

1
kaupunkisuunnittelukeskus aloittaa Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi,

2
työssä tulee hyödyntää tuoreita hyväksyttyjä osayleiskaavoja, jolloin kokonaisyleiskaavan koonti voidaan tehdä ripeällä aikataululla,

3
Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta ja siinä kuvatut kaupungin kehittämisen periaatteet taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä tulee näkyä kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa. 

Käsittely Puheenjohtaja Guzeninan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

Kaupunginhallitus 11.04.2022 § 120

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus kehottaa, että

1
kaupunkisuunnittelukeskus aloittaa Espoon yleiskaavojen ajantasaisuuden tarkistamisen ja valmistelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja edelleen kaupunginhallitukselle tavoitteet eri ikäisten yleiskaavojen yhdistämiseksi kokonaisyleiskaavaksi,

2
työssä tulee hyödyntää tuoreita hyväksyttyjä osayleiskaavoja, jolloin kokonaisyleiskaavan koonti voidaan tehdä ripeällä aikataululla,

3
Espoo-tarinaan kirjatut tavoitteet kestävästä kasvusta ja siinä kuvatut kaupungin kehittämisen periaatteet taloudellisesta, ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä tulee näkyä kokonaisyleiskaavalle valmisteltavissa tavoitteissa.

Käsittely Puheenjohtaja Tiina Elon kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi