Lisäselvitykset ja poikkeukset | Haetaan lupaa asuinkerrostalon rakentamiselle.
Korttelissa osittain lupatontilla sijaitsevan teollisuusrakennuksen purkamiselle on myönnetty lupa 2021-1593-P ja purkutyöt ovat päättymässä tontilla.
ASEMAKAAVA
Tontin varsinainen rakennusoikeus on 4100 kem2 ja tontille on on osoitettu yksi viisikerroksisen rakennuksen rakennusala. Korttelialueelle saa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi rakentaa porrashuoneiden yli 20 m2 ylittävän tilan kussakin asuinkerroksessa, edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneen viihtyisyyttä ja porrashuone on luonnonvaloinen. Annetun rakennusoikeuden lisäksi on mahdollista rakentaa myös asuntojen yhteiskäyttöiset varastot, askartelu-, harrastus- ja säilytystilat, pesutuvat, kuivaushuoneet, saunat, väestönsuojat, talotekniset tilat ja jätehuollon vaatimat tilat, kuitenkin niin, että niiden yhteenlaskettu kerrosala on korkeintaan 15 % (615 kem2) kaavassa osoitetun rakennusoikeuden määrästä. Lisäksi on mahdollista rakentaa viherhuoneita, jotka melualueella korvaavat parvekkeet sekä erilliset talousrakennukset, pyörävarastot ja katokset.
Rakennusten julkisivujen tulee olla laadukkaita ja viimeisteltyjä ja niiden tulee olla rakennuspaikkaan ja ympäristöön sopivia. Julkisivujen tulee olla pääosin rapattuja tai värillistä betonia, puuta, puhtaaksimuurattua poltettua tiiltä, keraamisia laattoja tai metallilevyä. Julkisivuissa ei saa olla suuria ikkunattomia pintoja eikä selvästi erottuvia elementtisaumoja. Rakennusten massoittelua tulee porrastaa korkeus-, leveys- ja syvyyssuunnassa ja sisäänkäyntien tulee erottua katujulkisivusta sisäänkäyntejä katoksilla, tehostemateriaaleilla ja väreillä korostaen. Rakennusten yli 2 m2 suuruiset parvekkeet tulee lasittaa. Tekniset tilat tulee käsitellä laadukkaalla tavalla osana rakennusten arkkitehtuuria. Rakennuksen jokaiselta sivulta tulee asemakaavan mukaan olla suora uloskäynti porrashuoneesta. Tontin eteläosaan on lisäksi ju-2 merkinnällä osoitettu rakennustenvälinen porttiaihe tulee toteuttaa erityisen korkealuokkaisesti ja kaupunkikuvalliseksi kohokohdaksi.
Kaavassa annetaan lisäksi mm. hulevesien hallintaa ja meluntorjuntaa koskevia määräyksiä, joiden lisäksi tulee tuloilman oton sijaintiin sekä tuloilman suodatukseen kiinnittää erityistä huomioita liikenteen epäpuhtauksien takia sekä huomioida mm. mahdolliset sulfidisaviesiintymät, pilaantuneet maa-ainekset sekä tulvariski. Alueelle on laadittu Design Käsikirja sekä korttelisuunnitelma.
RAKENNUSHANKE
Asuinrakennus on viisikerroksinen ja sen kahteen porrashuoneeseen toteutetaan yhteensä 56 asuntoa, joiden ulokeparvekkeet lasitetaan. Rakennuksessa on myös ranskalaisia parvekkeita sekä maantasoon liittyviä terasseja, joilla on lasitettu osuus. Rakennuksen 1. kerrokseen sijoittuu kuuden asunnon ja varasto- sekä teknisten tilojen lisäksi saunaosasto/kerhotila, pesula ja kuivaushuone. Kohde ei ole pienasuntovaltainen. Asunnoissa on varatie parvekkeen tai ranskalaisen parvekkeen kautta ja parvekkeilta pelastaminen hoituu pelastuslaitoksen toimenpitein.
Tasakattoisen asuinrakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaalit on puhtaaksi muurattu vaalea tiili. Muurauksessa käytetään vaaleiden tiilisävyjen sommitelmia. Katutason muurausta elävöitetään lisäksi muuraussyvennyksin ja vaihtelevilla muurauskuvioilla. Parvekkeen taustat ovat uritettua maalattua betonia. Parvekkeissa on lasikaiteet, lasi on kirkas ja siinä on pystyraitakuviointi.
Asemakaavan kortteliin edellyttämät liike- ja palvelutilat on todettu jatkossa toteutettavan korttelin eteläisille tonteille 4 ja 5.
Ajoyhteys tontille tulee sen koilliskulmasta Matroonakadulta tonttien 51-23-2 ja 3 kautta ja palvelee pelastus- ja huoltoajoreittinä koko korttelia. Jätehuolto on järjestetty naapuritontille 31-25-3 sijoittuviin tiilimuurein aidattuihin syväsäiliöihin.
RAKENNUSOIKEUS
Rakentamiseen käytetään 4960 kem2. Varsinaista rakennusoikeutta on 4111 kem2, asemakaavan sallimaa lisäkerrosalaa 488 kem2 ja MRL 115 §:n sallimaa alaa 361,5 kem2. Asuntojen yhteiskäyttötilojen osuus kerrosalasta on 8 % .
VÄHÄISET POIKKEAMISET
Rakennuksen eteläpäädystä ei osoiteta suoraa uloskäyntiä porrashuoneesta, vaan läpi talon jatkuva porraskäytävä on esitetty korvattavan yhteistiloilla.
Varsinainen rakennusoikeus ylittyy 11 kem2 (0,25%) em. johtuen ja muodostuu kerrosalaan lasketusta porraskäytäväosuudesta.
Perusteluna poikkeamille on esitetty tontin maastonmuotoja ja että tarpeettoman ja esteellisen ulkoportaaseen johtavan käytävän sijasta saadaan tilavammat sauna/kerhotilat.
Esitettyä poikkeamaa asemakaavasta voidaan pitää vähäisenä.
AUTOPAIKAT, POLKUPYÖRÄPAIKAT JA VÄESTÖSUOJA
Asemakaavanmukainen autopaikkavaatimus tontilla on 1 ap / 110 kem2 asuntokerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Jos tontille rakennetaan valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa, voidaan autopaikkoja näiden osalta vähentää 20 %. Hankkeen autopaikkavaatimus määräytyy kerrosalan perusteella ja on ARA-vähennys huomioiden 38 ap, jonka mukaisesti autopaikkoja esitetään toteutettavan. Autopaikoista toteutetaan tontille 3 le-ap ja loput autopaikat toteutetaan pohjoispuolen korttelin 31026 LPA-1 pysäköintilaitokseen, jota hallinnoi pysäköintiyhtiö. Hankkeeseen ryhtyvä on toimittanut luvan liitteeksi selvityksiä pysäköintiyhtiöstä: on todettu, että asunto-osakeyhtiöt eivät tee rasitesopimusta tai muuta sopimusta autopaikoista pysäköintiyhtiön kanssa. Asemakaavan edellyttämä sopimus on kuitenkin lupamääräyksissä. Kaikille pysäköintipaikoille on tulossa sähköauton latausmahdollisuus.
Asemakaavanmukainen pyöräpaikkavaatimus tontilla on 1 pp / 30 m2 asuntokerrosalaa, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset pyöräpaikat on sijoitettava katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan. Lisäksi tulee osoittaa tilaa lyhytaikaiseen pyöräpysäköintiin ulkotiloissa. Hankkeen pyöräpaikkavaatimus on asuntojen lukumäärän määräämänä vähintään 137 pp. Pyöräpaikkoja esitetään toteutettavaksi sisätiloihin 137 pp, jonka lisäksi pp-paikkoja on osoitettu myös pihalle.
Rakennukseen rakennetaan yksi S1-luokan väestönsuoja, joissa varsinaisen suojatilan tarve on 82 m2 yhteensä 109 henkilölle. Suoja toimii normaaliajan käytössä irtaimistovälinevarastona.
ESTEETTÖMYYS
Hanke on suunniteltu esteettömyysmääräysten mukaisena myös yhteistilojen osalta ja parvekkeet voidaan varustaa lattiaritilällä, jolloin niihin on esteetön pääsy. Rakennukset ja piha-alueet suunnitellaan esteettömyysmääräysten mukaisina.
MUUT SELVITYKSET
Kohteessa tehdyn haitta-ainetutkimuksessa ei tontilta löydetty haitta-aineita, mutta korttelin kaakkoisosassa lievästi kynnysarvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Maaperätutkimuksen perusteella, jos kaivua tehdään alueilla, joilla kynnysarvot ylittyvät, on maa-aines toimitettava luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan lievästi pilaantunutta maa-ainesta. Ympäristöviranomaisia tulee tiedottaa maankaivuista, mutta maaperän kunnostusilmoitusta (PIMA-ilmoitus) ei ole tarpeen laatia. Mikäli maa-aineksia hyödynnetään alueen kaivannoissa, tulee PIMA-ilmoitus laatia.
Kortteli rakennetaan vaiheittain. Luvan liitteeksi on toimitettu selvitys rakenteiden ääneneristävyydestä ja piha-alueiden meluselvitykset, joiden perusteella asumisterveyteen ja -viihtyvyyteen asetettavat tavoitteet saavutetaan ulko-oleskelualueilla, parvekkeilla ja huoneistoissa esitetyillä ikkuna- ja parvekeovityypeillä.
Korttelissa hulevesien laskennallinen viivytystarve on yhteensä noin 79 m3, josta 20 m3 on lupatontin osuus. Vesiä ohjataan korttelin keskiosassa viheralueille ja viivytyspainanteisiin, lisäksi vesiä viivytetään rakennusten korttelipihan puolella useissa viivytyssäiliöissä.
Rakennuskohde sijaitsee metron ratatunneleiden varoalueella. Työssä on noudatettava Länsimetron betoni- ja kalliorakenteiden tärinärajoitusohjeita, jotka ovat luvan liitteinä. Mikäli perustus- ja rakennustyöt ajoittuvat metron liikenteen tai koekäytön ajalle, tulee noudattaa HKL:n metroisännöinnin antamia ohjeita, joiden rajoitukset ovat tällöin määrääviä.
YHTEISJÄRJESTELYT
Korttelin viiden tontin kesken on sovittu yhteisjärjestelynä korttelin keskeisen piha-alueen käytöstä sopimuksen käsittäessä mm. yhteiset ajoväylät, jätepisteet sekä leikki- ja oleskelualueet.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on käsitellyt hanketta ennakkoon ja puoltanut sitä mm. julkisivuaiheiden rauhoittamista, syvärunkoisten asuntojen ikkunoiden koon riittävyyden ja asuntoeteisten sekä varastotilojen toimivuuden tarkistamista, maantasoasuntojen ulko-oleskelutilojen avoimuuden lisäämistä sekä jätepisteiden saavutettavuutta koskevin huomautuksin ehdottaen läpisyöttävien hissien rakentamista ulkopuolisten luiskien ja portaiden vähentämiseksi. On viitattu korttelisuunnitelmaan ja esitettyjä julkisivuihin kohdistuvia poikkeamia siitä on pidetty perusteltuina. Suunnitelmia on päivitetty annetun lausunnon mukaisesti lukuun ottamatta sitä, että hissejä ei ole muutettu kahteen suuntaan avautuviksi: rakennus sijoittuu rinteeseen ja ulkopuolisia luiskia tarvitaan esteettömyyden saavuttamiseksi.
Hankkeen rakenne- ja lvi-teknisten ratkaisujen sekä hulevesiratkaisujen suunnitteluperusteet on käsitelty teknisessä yksikössä eikä erillistä teknistä esittelyä ole nähty tarpeelliseksi järjestää.
MUUT LAUSUNNOT
Kaupunkitekniikan keskus on antanut myönteisen lausunnon yleisille alueille sijoittuvien nostopaikkojen rakentamiseen. Finnoonsillan suunnitelmat päivitetään ja katupuiden sijoittelut tarkistetaan pelastuspaikat huomioiden.
Rakennuskohde sijaitsee metron ratatunneleiden varoalueella. Hankkeesta on pyydetty Metro rataisännöinti sekä Länsimetro Oyn lausunnot. Työssä on noudatettava Länsimetron betoni- ja kalliorakenteiden tärinärajoitusohjeita, jotka ovat luvan liitteinä. Mikäli perustus- ja rakennustyöt ajoittuvat metron liikenteen tai koekäytön ajalle, tulee noudattaa metron rataisännöitsijän Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n (aiemmin HKL) lausunnon yhteydessä annettuja ohjeita, joiden rajoitukset ovat tällöin määrääviä. Rakennustöissä tulee myös huomioida kohteen muut osapuolet. Länsimetron tilojen lisäksi alueella on kallioon louhittuja HSY:n ajo- ja viemäritunneleita.
NAAPUREIDEN KUULEMINEN
Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus on tiedottanut hankkeesta yhdelle naapurille (osa muista naapureista on hankkeeseen ryhtyvän omistuksessa) sekä metron rataisännöinnille, joilla ei ole ollut huomautettavaa. MRL 133 § 3. momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen. |
Esittelijän päätösehdotus |
Ehdotuksen tekijä: vs. rakennusvalvontajohtaja Anni Tuominen-Maila.
Lupa myönnetään.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty:
vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
pohjarakennesuunnitelmat
rakennesuunnitelmat
rakennelaskelmat
pintavesisuunnitelma
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
piha- ja istutussuunnitelmat
Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi. Piha- ja istutussuunnitelma esitellään lupakäsittelijälle. |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | pohjakatselmus | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien töiden aloitusta vastaavan työnjohtajan on otettava yhteyttä Kaupunkitekniikan keskuksen katumestariin ja sovittava katualueen alku- ja lopputarkastuksista.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous, jossa on esitettävä työmaasuunnitelma ja kosteudenhallintasuunnitelma.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan mahdollisen taloteknisen aloituskokouksen järjestämiseksi.
|
| Hankkeessa noudatetaan MRL 150 d §:n mukaista erityismenettelyä. Menettelyn kohdentuminen ja laajuus päätetään aloituskokouksen yhteydessä rakennushankkeeseen ryhtyvän laatiman riskikartoituksen perusteella.
|
| Rakennustyö ei saa aiheuttaa häiriötä metroliikenteeseen, vaurioita metrotunnelin ja -radan rakenteisiin tai muutoksia alueen pohjavedessä. Jos edellä mainittuja ei pystytä takaamaan, rakennustyön tulee edetä vuorovaikutuksessa Kaupunkiliikenne Oy:n edustajien kanssa. HKL:n verkkosivuilta saatavaa ohjetta "Työt metroradan läheisyydessä" tulee noudattaa.
|
| Alueella on maanalaisia HSY:n ajo- ja viemäritunneleita, jotka tulee huomioida suunnittelussa ja rakennustöissä.
|
| Tontin pelastusteiden yleisiin alueisiin sovittamiseen liittyvät toimenpiteet tulee käydä läpi kaupunkitekniikan keskuksen kanssa ennen rakennustöiden aloittamista.
|
| Asemakaavan edellyttämä kiinteistöjen välinen sopimus autopaikkojen sijoittamisesta toiselle tontille tulee toimittaa rakennusvalvontaan ennen rakennustöiden aloittamista.
|
| Asemakaavan mukaista hulevesien mitoitukseen / hallintaan liittyvää määräystä tontille tulee noudattaa myös työmaa-aikana.
|
| Työmaavesien käsittelyssä on noudatettava Espoon kaupungin työmaavesiopasta.
|
| Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
|
| Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
|
| Ennen muuraus-/rappaustyöhön ryhtymistä on pääsuunnittelijan ennakkoon hyväksymät vaihtoehdot muuraus- ja rappausmalleista esiteltävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntää varten työmaalla pidettävässä tarkastuksessa. Tarkastus tulee järjestää siten, että muutoksia voidaan vielä tehdä. Tarkastuksessa tulee olla käytettävissä myös ikkunoiden/ovien värisävyt. Hyväksymistä varten on vaihtoehdoista tehtävä 2-3 kpl riittävän kokoista mallia.
|
| Rakennuksen ulkovaippa on toteutettava ympäristöstä johtuvien erityisten ääneneristysvaatimusten mukaisesti. Ääneneristävyyden vaatimustenmukaisuus on todennettava mittaamalla ennen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Ennen rakennusten käyttöönottoa on tehtävä melutasomittaukset, joilla todennetaan, että parvekkeet ja virkistykseen käytettävät piha- ja oleskelualueet täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa ja asemakaavassa asetut vaatimukset.
|
| Uudisrakennuksen käyttöönottoon mennessä on asemakaavan edellyttämät (38 kpl) tai mahdollisesti haettavan poikkeamispäätöksen edellyttämät autopaikat oltava toteutettuina.
|
| Pääsuunnittelijan on sovittava hankkeen pihasuunnitelman toteutumiseen liittyvän työmaakäynnin järjestämisestä pihasuunnittelijan kanssa ja laadittava tarkastusmuistio. Pääsuunnittelijan allekirjoittama muistio työmaakäynnistä on toimitettava tiedoksi rakennushankkeeseen ryhtyvälle ja se on oltava käytettävissä loppukatselmuksessa. Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava siitä, että pihasuunnitelman mahdolliset puutteet korjataan ennen loppukatselmusta pääsuunnittelijan ohjeiden mukaisesti.
|
| Pelastusteiden nostopaikkoineen tulee olla rakennettu ja merkitty ennen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Ennen rakennuksen käyttöönottoa on pidettävä erityinen palotarkastus.
|
| Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan liitteenä toimitetusta yhteisjärjestelysopimuksesta tehdään virallinen päätös. Hankkeen on haettava mahdollisimman ajoissa rakennusvalvontaviranomaiselta yhteisjärjestelyä ja saatava asiasta päätös viimeistään ennen ensimmäisen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.
|
| Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
|
|
|
Kokousasia PDF-muodossa
