Dynasty tietopalvelu Haku RSS Espoon kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://espoo.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://espoo.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 10.03.2022/Pykälä 45


1096/10.03.00/2022

 

 

 

 

 

 

§ 45

Uudisrakennuslupa 2022-310 Ylismäenkuja 4

 

Päätöspäivämäärä

10.3.2022

Päätös annetaan julkipanon jälkeen

16.3.2022



 

Rakennuspaikka

49-21-46-5

Ylismäenkuja 4

HENTTAA

02200 ESPOO

Pinta-ala 1724.0

 

 

Kaava 

Asemakaava

Kaavanmukainen käyttötarkoitus

AK-1, XI/XII, 5150 +prsh>20 +var +yht +tekn +aI/ma, 31 dB, Asuinkerrostalojen korttelialue

Kaavanmukainen rakennusoikeus

5150.0 k-m2

Valmiiden rakennusten kerrosala

0.0 k-m2

Hakija

Ålandsbanken lunastustontti Ky
Kaptensgatan 12
22100 MARIEHAMN


Asunto Oy Espoon Vanbronpolku c/o YIT Suomi Oy
PL 36
00621 HELSINKI

 

Toimenpide

12-kerroksisen asuinkerrostalon (1) ja siihen kytketyn taloussiiven rakentaminen ja rakennustöiden aloittamisoikeus ennen luvan lainvoimaisuutta

Pääsuunnittelija:    Saarinen Ulla arkkitehti
Uusi rakennus

Luvan rakennus

Pysyvä rakennustunnus

Kokonaisala

Kerrosala

Tilavuus

Kerrosten lukumäärä

1

103998984X

6971.0

6346.0

22100.0

12



Pääsuunnittelijan suunnittelutehtävän vaativuusluokka: Vaativa

Rakenteellinen paloturvallisuus

Paloluokka P1

 

Lausunnot

Kaupunkimittausyksikkö

09.02.2022

Puoltava

Kaupunkikuvatoimikunta

08.03.2021

Ehdollinen

Hakemuksen liitteet

Aloittamisoikeushakemus

Pääpiirustukset, 21 kpl

Väestönsuojapiirustus

Rakennussuunnittelun perusteet ja hankekuvaus

Pöytäkirjaote

Valtakirja, 2 kpl

Yhteisjärjestelysopimus ja hallinnanjakosopimus

HSY:n liitoslausunto

Katukorkeusilmoitus

Naapurin kuuleminen, 4 kpl

Ennakkoneuvotteluasialista ja -muistio

Pääsuunnittelijan yhteenveto

Suunnitteluperusteet (rak, lvi, palo, akust)

Suunnittelu- ja työnjohtotehtävien vaativuusluokat

Rakennetyypit

Rakenteellisen turvallisuuden riskiarvio

Rakennusfysikaalisen toimivuuden riskiarvio

Kosteudenhallintaselvitys

Ulospuhallusilmalaitteiden toimivuuden osoittaminen

Jäteilman seinäpuhalluksen tyyppiratkaisut simulointi

Selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista

Sulfidimaa- ja korroosiotutkimus

Pohjavedenhallintasuunnitelma

Hulevesisuunnitelma

Alustava pihasuunnitelma

Pelastustiesuunnitelma

Paloturvallisuussuunnitelma (esitelty pelastuslaitokselle)

Energiaselvitys ja -todistus (B), ilmanvuotoluku q50 (1.5), E-luku (83)

Liikennemeluselvitys

Selvitys rakenteiden ääneneristävyydestä

Parvekepiirustus

Paarikuljetuksen tilantarve, periaatekaavio

Kerros- ja kokonaisalalaskelmat

Esteetön kerrostalo Suunnittelu- ja tarkastusasiakirja

Selvitys rakennusjätteen käsittelystä

Kaupunkikuvallinen esittelyaineisto

Lisäselvitykset ja poikkeukset

LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa asuinkerrostalon ja siihen kytketyn jätehuoneen käsittävän rakennussiiven rakentamiseen. Lisäksi haetaan lupaa perustustöiden ja kellarin seinien rakennustöiden sekä salaojien ja kunnallisteknisten liittymätöiden tekemiselle ennen luvan lainvoimaisuutta, jota perustellaan sillä, että runkotyöt halutaan saada pitkälle ennen seuraavaa talvikautta ja viereisen rakenteilla olevan hankkeen pihatöiden turvallisella yhteensovittamisella.

Kyseessä on Vanbronniityn uuden asemakaava-alueen rakentaminen. Korttelissa on kuusi asuinrakennustonttia, joista neljälle on jo myönnetty rakennuslupa kerrostalon rakentamiseen. Lisäksi kaikille kuudelle tontille on myönnetty lupa yhteisen maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamiseen.

ASEMAKAAVA
Asemakaavassa on tonteittain pistemäisen asuinkerrostalon sekä niiden väliin sijoittuvan pihakannenalaisen pysäköintilaitoksen rakennusalat, jälkimmäiselle voi sijoittaa myös mm. varasto- ja huoltotiloja. Lupatontti on korttelin luoteisreunalla ja sille saa rakentaa enintään 5150 kem2 suuruisen korkeintaan kaksitoistakerroksisen kerrostalon. Rakennusala on jaettu 11- ja 12-kerroksisiin osiin, joihin liittyy talousrakennuksen rakennusalat. Sallitun kerrosalan lisäksi saadaan rakentaa viihtyisyyttä lisääviä porrashuoneen 20 m2 ylittäviä tiloja, yli 8-kerroksisen rakennuksen edellyttämät lisäuloskäytäväporrashuoneet, asumista palvelevia yhteis- ja varastotiloja, huolto-, jäte-, väestönsuoja- ja teknisiä tiloja sekä pysäköintitiloja.

Alueelle saa sijoittaa palvelutiloja korkeintaan 10 % korttelin kokonaiskerrosalasta. Rakennuksissa sallitaan asuntoihin liittyvät työtilat. Korttelialueelle tulee toteuttaa palvelueteisiä ja asukkaiden yhteistiloja kuten sauna-, kokoontumis- ja harrastetiloja vähintään 1 % kokonaiskerrosalasta. Saunatiloja tulee sijoittaa ylimpiin kerroksiin tai ullakolle.

Rakennusmassat tulee jäsennellä osiin julkisivulinjan taittein ja sisäänvedoin. Sisäänkäyntejä ja porrashuoneita tulee korostaa katoksin, värein tai taiteen keinoin. Yli kahdeksankerroksisten rakennusten jalustaosassa sekä Ylismäentien suuntaan talousrakennuksissa ja muuriaiheissa tulee pääasiallisena julkisivumateriaalina käyttää puhtaaksi muurattua tiiltä. Yli kahdeksankerroksisten rakennusten tulee muodostaa vaihteleva pystyaiheita korostava kokonaisuus. Talousrakennuksiin tulee toteuttaa viherkatto.

Asemakaavassa on lisäksi annettu määräyksiä julkisivujen sekä piha- ja kansirakenteiden materiaalien laadukkuudesta, korttelin meluntorjunnasta ja mm. pohjaveden sekä hulevesien hallinnasta. Alueelle on laadittu myös korttelisuunnitelma.

RAKENNUSHANKE
Asuinrakennus on porrastettu, osin 11- ja osin 12-kerroksinen ja siinä on pysäköintilaitokseen yhdistyvä asuntojen irtaimistovarastotiloja ja teknisiä tiloja käsittävä kellari. Asuntoja toteutetaan 79 ja niiden parvekkeet lasitetaan. 1. kerrokseen pihakannen tasossa toteutetaan kolmen asunnon lisäksi varastotiloja, palvelueteinen sekä kerhotila ja siihen kytketty saunaosasto, joista molempiin on myös suora käynti ulkoa. 12. kerrokseen sijoittuvat saunat kuuluvat kaksikerroksisten asuntojen tiloihin. Rakennuksen asunnoista suurin osa on muita kuin pienasuntoja. Asuntojen keskipinta-ala on 56,4 hum2. Rakennuksessa on paloteknistä poistumista ajatellen kaksi palolta suojattua porrashuonetta.

Asuinrakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina on vaalea tiililaatta ja alimmissa kerroksissa sekä taloussiivessä ja pihamuureissa punainen tiililaatta tai puhtaaksi muurattu tiili, asuntoparvekkeiden taustaseinät ovat osin uritettua betonia patinavärjäyskäsittelyllä ja osin tiililaattapintaisia. Parvekkeiden kaiteet ovat kirkasta lasia.

Tontin huoltoajo tapahtuu lounaasta kirvesvarsitonttia 2 pitkin, samaa reittiä pitkin on myös esteetön reitti pihakannen tasolle. Ajoyhteys pihakannenalaiseen pysäköintilaitokseen sijoittuu tonteille 4 ja 6. Kansipihalle johtaa Ylismäenkujalta ajoyhteys ja siitä eriytetty toinen esteetön kevyen liikenteen reitti tonttien 7 ja 4 kautta. Leikki- ja oleskelualueet rakennetaan koko korttelin yhteisinä. Luvan liitteeksi on toimitettu hankekuvaus.

RAKENNUSOIKEUS
Rakentamiseen käytetään yhteensä 6346 kem2. Varsinainen 5150 kem2 rakennusoikeus käytetään kokonaan. Asemakaavan mahdollistamaa lisärakennusoikeutta käytetään 775 kem2 ja MRL 115 §:n mahdollistama rakennusoikeuden ylitys kokonaiskerrosalasta on 421 kem2. Palvelueteisiä ja asukkaiden yhteistiloja rakennetaan noin 1,2 % kokonaiskerrosalasta.

VÄHÄISET POIKKEAMAT
Asemakaava:
Rakennus ylittää rakennusalan rajan rakennuksen länsipuolella noin 1,3 metriä 12 metrin matkalla, jossa rakennus sijoittuu osittain talousrakennukselle osoitetun rakennusalueen rajan sisäpuolelle sekä enimmillään noin 4,6 metriä 8,6 m matkalla rakennusalueen itäpuolella. Ylityksiä perustellaan asuntopohjien ja pihakannen sekä pysäköintilaitoksen toiminnallisuudella.

Asetukset:
Hanke poikkeaa paloasetuksesta siten, että jätehuone on esitetty kantavien rakenteiden osalta R90 rakenteina. Perusteluna poikkeamalle on rakennuksen osan yksikerroksisuus ja se, että ko. rakennuksen osa on aitamaisella muurilla erotettu varsinaisesta asuinrakennuksesta. Lisäksi rakennuksen toisen kaksikerroksisen asunnon (11.-12.krs, asunto A79) poistumisetäisyys uloskäytävään ylittyy kahdella metrillä, jota perustellaan ylemmän kerroksen varatiejärjestelyillä. Lisäksi tontin rajoille ei toteuteta palomuureja, vaan niiden rakentamatta jättämisestä perustetaan rasite.

Hanke poikkeaa asetuksesta uuden rakennuksen sisäilmastolle ja ilmanvaihdolle siten, että 3 m etäisyys ulospuhalluslaitteesta ylemmän ja alemman huoneiston tuuletusikkunaan ei täyty kaikkialla. Ratkaisu osoitetaan määräysten mukaiseksi ja toimivaksi ratkaisuksi VTT:n kohderiippumattomalla virtaussimuloinnilla. Lisäksi ohjeistettu 4 m etäisyys ulospuhalluslaitteesta naapuritonttiin 2 ei täyty huoltotien kohdassa, jota perustellaan mm. sillä, että naapuritontille ei voida tuolla osalla rakentaa. Alin poikkeusta vaativa ulospuhalluslaite sijaitsee noin 6,5 metrin korkeudessa maanpinnasta. Jäteilma laimenee simuloinnin mukaan hyvin nopeasti etäännyttäessä ulkoilmalaitteesta, joten asuinhuoneistosta peräisin oleva jäteilmapitoisuus on laimentunut huoltotiellä merkityksettömän pieneksi.

Esitetyt poikkeamat voidaan hyväksyä vähäisinä esitetyin perusteluin.

AUTO-, POLKUPYÖRÄ- JA VÄESTÖNSUOJAPAIKAT
Asemakaavan mukaan asukaspysäköintipaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap asunto- ja palvelutilakerrosalan 80 kem2 kohti, kuitenkin vähintään 0,5 ap /asunto. Autopaikat tulee sijoittaa pysäköintilaitoksiin. Korttelikokonaisuuden autopaikkavaade on vähintään 318 ap, joista lupahankkeen autopaikkavaatimus on vähintään 65 ap. Autopaikkoja hankkeelle toteutetaan yhteensä 69 ap, joista 30 ap sijoittuu pihakannenalaiseen pysäköintilaitokseen (näistä 2 le-ap) ja loput 39 ap korttelin LPA-alueelle toteutettavaan pysäköintilaitokseen.

Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään 1 pp / 30 asunto-kem2 tai vähintään 2 pp / asunto katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan. Lisäksi pihalle tulee järjestää polkupyöräpaikoitusta. Pyöräpaikkavaatimus hankkeelle on vähintään 172 pp. Pyöräpaikkoja toteutetaan sisätiloihin 202 pp, joista 172 pp osoitetaan luparakennuksen käyttöön ja loput 30 pp jatkossa rakentuvalle tontin 6 asuinkerrostalolle. Lisäksi korttelipihalle esitetään pyöräpaikkoja.

Rakennuksen S1-luokan väestönsuoja rakennetaan kellariin. Varsinaista suoja-alaa tarvitaan 103 m2 137 henkilölle. Suoja toimii normaaliajan käytössä irtaimistovälinevarastona.

ESTEETTÖMYYS
Hanke on suunniteltu esteettömyysmääräysten mukaisena myös yhteistilojen osalta. Esteettömyysasiantuntija on kommentoinut suunnitelmia.

MUUT SELVITYKSET
Liikennemeluselvityksen perusteella rakennuksen sisäkulman parvekkeita lukuun ottamatta kaikki parvekkeet täytyy lasittaa ja osalla parvekkeista käyttää vaimennusmateriaaleja. Korttelin yhteisen pihakannen leikki- ja ulko-oleskelualueet jäävät suunnitellulla tavalla rakennustoimenpitein muodostettuun melukatveeseen.

Korttelialueen hulevesien hallinta on suunniteltu yhteisenä, hulevesiä esitetään viivytettävän viivytysputkissa usealla korttelin tontilla. Lupatontilla viivytystilavuustarpeeksi on esitetty yhteensä vähintään 10 m3. Koko korttelialueen imeytettäväksi ja/tai viivytettäväksi laskettu vesimäärä on 82 m3.

YHTEISJÄRJESTELYT
Korttelin kiinteistöjen välillä on laadittu yhteisjärjestelysopimus, jossa on sovittu mm. autopaikoista, leikki- ja oleskelualueista, jätteiden keräyspisteistä sekä palomuurien rakentamatta jättämisestä. Kortteliin AH-alueelle rakennettavaa aidattua leikkialuetta voivat käyttää tontille 4 toteutettavan päiväkodin lisäksi sen toiminta-ajan ulkopuolella myös muut käyttäjät.

TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on käsitellyt hanketta kerran ennakkoon yhdessä tonttien 2 ja 6 rakennushankkeiden kanssa pitäen kokonaisuutta kaupunkikuvallisesti korkealuokkaisena ja puoltanut sitä mm. rakennuksen parvekkeiden kannatusratkaisuja ja sisäänkäyntitilojen väljentämistä koskevin suosituksin, lisäksi esteettömyysratkaisuja tuli kehittää. Suunnitelmia on muutettu lausunnon suosittelemalla tavalla.

Hankkeen rakenne- ja lvi-teknisten ratkaisujen sekä hulevesiratkaisujen suunnitteluperusteet on käsitelty teknisessä yksikössä, erillistä teknistä esittelyä ei ole nähty tarpeelliseksi järjestää.

NAAPUREIDEN KUULEMINEN
Hankkeeseen ryhtyvä on tiedottanut naapureille, joilla ei ole ollut hankkeesta huomautettavaa. Asemakaava mahdollistaa jätetilan rakentamisen kiinni rajaan eikä naapurin suostumusta tälle ole ollut tarpeen hakea. MRL 133 § 3. momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen. 

 

 

Päätösehdotuksen tekijä

 

ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksen johtaja Pasi Timo.

 

Lupa myönnetään.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 144 §:n nojalla myönnetään lupa perustustöiden ja kellarin seinien rakennustöiden sekä salaojien ja kunnallisteknisten liittymätöiden tekemiselle ennen kuin rakennuslupa saa lainvoiman. Samalla hyväksytään hakemuksessa esitetty 43 120 euron vakuus.

Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty:

vastaava työnjohtaja

KVV-työnjohtaja

IV-työnjohtaja


Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:

pohjarakennesuunnitelmat
rakennesuunnitelmat
lujuuslaskelmat
salaojasuunnitelma
pintavesisuunnitelma
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
piha- ja istutussuunnitelma

Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi.


Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:

paikan merkitseminen

pohjakatselmus

sijaintikatselmus

rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä

vesilaitteiden katselmus

ilmanvaihtolaitteiden katselmus

lämmityslaitteiden katselmus

loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta


Muut ehdot:

Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous, jossa on esitettävä työmaasuunnitelma ja kosteudenhallintasuunnitelma.
 


 

Alueesta on laadittava yhteinen työmaasuunnitelma. Päivitetty suunnitelma on esiteltävä rakennusvalvonnalle ennen kunkin rakennuksen käyttöönottoa. Suunnitelmassa on esitettävä miten MRL 153 a § vaatimukset toteutuvat.
 


 

Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä talotekniikan aloituskokous.
 


 

Asemakaavan mukaista hulevesien mitoitukseen / hallintaan liittyvää määräystä tontille tulee noudattaa myös työmaa-aikana.
 


 

Työmaavesien käsittelyssä on noudatettava Espoon kaupungin työmaavesiopasta.
 


 

Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
 


 

Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
 


 

Ennen muuraus-/rappaustyöhön ryhtymistä on pääsuunnittelijan ennakkoon hyväksymät vaihtoehdot muuraus- ja rappausmalleista esiteltävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntää varten työmaalla pidettävässä tarkastuksessa. Tarkastus tulee järjestää siten, että muutoksia voidaan vielä tehdä. Tarkastuksessa tulee olla käytettävissä myös ikkunoiden/ovien värisävyt. Hyväksymistä varten on vaihtoehdoista tehtävä 2-3 kpl riittävän kokoista mallia.
 


 

Rakennuksen ulkovaippa on toteutettava ympäristöstä johtuvien erityisten ääneneristysvaatimusten mukaisesti. Ääneneristävyyden vaatimustenmukaisuus on todennettava mittaamalla ennen rakennuksen käyttöönottoa.
 


 

Ennen rakennusten käyttöönottoa on tehtävä melutasomittaukset, joilla todennetaan, että parvekkeet ja virkistykseen käytettävät piha- ja oleskelualueet täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa ja asemakaavassa asetut vaatimukset.
 


 

Uudisrakennuksen käyttöönottoon mennessä on asemakaavan edellyttämät autopaikat oltava toteutettuina.
 


 

Pääsuunnittelijan on sovittava hankkeen pihasuunnitelman toteutumiseen liittyvän työmaakäynnin järjestämisestä pihasuunnittelijan kanssa ja laadittava tarkastusmuistio. Pääsuunnittelijan allekirjoittama muistio työmaakäynnistä on toimitettava tiedoksi rakennushankkeeseen ryhtyvälle ja se on oltava käytettävissä loppukatselmuksessa. Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava siitä, että pihasuunnitelman mahdolliset puutteet korjataan ennen loppukatselmusta pääsuunnittelijan ohjeiden mukaisesti.
 


 

Ennen rakennuksen käyttöönottoa on pidettävä erityinen palotarkastus.
 


 

Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan liitteenä toimitetusta yhteisjärjestelysopimuksesta tehdään virallinen päätös. Hankkeen on haettava mahdollisimman ajoissa rakennusvalvontaviranomaiselta yhteisjärjestelyä ja saatava asiasta päätös viimeistään ennen ensimmäisen rakennuksen käyttöönottoa.
 


 

Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.
 


 

Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
 


 


 

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki §:t 117, 125, 133, 135, 144 ja 175

 

 

 

Valmistelijat / lisätiedot:

Tiina Reponen, puh. 040 193 6578

etunimi.sukunimi@espoo.fi

 

 

Käsittely 

Esittelijän kokouksessa tekemät korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa.

 

Päätös 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta:

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.