Lisäselvitykset ja poikkeukset | LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa kahden toisiinsa pihakannenalaisella avoimella autosuojalla kytketyn asuinkerrostalon rakentamiseen pihajärjestelyineen. Rakennushankkeeseen ryhtyvä on Espoon Asunnot Oy.
ASEMAKAAVA JA POIKKEAMISPÄÄTÖS
Tontin varsinainen rakennusoikeus on 5950 kem2. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asuntoja palvelevia yhteis- ja aputiloja sekä asuntojen ulkopuolisia varastoja, tekniset ja jätehuoltotilat sekä porrashuoneen 20 m2 ylittävän tilan kaikissa kerroksissa, mikäli se lisää viihtyisyyttä ja luonnonvaloisuutta. Lisäksi saa rakentaa yhteen kerrokseen kansipihan alaisen pysäköintilaitoksen ja aputiloja. Tontin itäisemmälle rakennusalalle saa ja tulee rakentaa sallitun rakennusoikeuden lisäksi myymälä-, palvelu- tai työtilaa vähintään 70 kem2 ja rakentaa saa enintään 300 kem2.
Asemakaavassa on osoitettu tontille kaksi asuinrakennusten rakennusalaa, joista torialueen viereen tontin itäosan rakennusalalle on mahdollista rakentaa varsinaiselta rakennusoikeudeltaan 2150 kem2 suuruinen kuusikerroksinen rakennus ja läntiselle rakennusalalle varsinaiselta rakennusoikeudeltaan 3800 kem2 suuruinen nelikerroksinen rakennus, johon liittyy em. pysäköintilaitoksen rakennusala. Kuusikerroksisen rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa saa käyttää kerrosalaan (varsinainen rakennusoikeus) puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta ja nelikerroksisen rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa saa käyttää kerrosalaan 3/4 rakennuksen suurimman kerroksen alasta. Katu- tai toritilaa rajaavien julkisivujen tulee olla pääasiassa rapattuja tai puhtaaksi muurattua tiiltä. Näillä julkisivuilla parvekkeiden tulee olla ripustettuja tai sisäänvedettyjä. Maantasokerrosten julkisivut eivät saa olla ilmeeltään umpinaisia ja aukion reunalle sijoitettavien liike-, palvelu- ja työtilojen tulee avautua aukiolle suurilla ikkunoilla. Porrashuoneiden sisäänkäynnit aukiolle tulee toteuttaa vähintään metrin syvennyksiin. Sisäänkäyntejä, porrashuoneita ja rakennusten välisiä kulkuaukkoja tulee korostaa värein, materiaalein tai taiteen keinoin.
Idästä torialueelta ei saa järjestää tontille ajoneuvoliittymää. Vähintään 80 % autopaikoista tulee sijoittaa pysäköintilaitokseen. Kerrostaloihin on järjestettävä palvelueteiset. Asemakaavassa on lisäksi annettu määräyksiä mm. korttelin yhteiseen piha-alueeseen, kansipihan ilmeeseen, hulevesien hallintaan ja alueen tulvatason huomioimiseen liittyen. Kaavassa ei ole rakennuksia tai ulkotiloja koskevia ääneneristysvaatimuksia. Alueelle on laadittu korttelisuunnitelma.
Hankkeelle on myönnetty kaupunkisuunnittelujohtajan poikkeamispäätös (2021-1507). Hanke poikkeaa asemakaavasta seuraavasti:
- autopaikkoja toteutetaan 20 % vähemmän kuin asemakaava edellyttää
- pysäköintilaitos / pihakansi sijoittuu osin asemakaavan mukaisen al/ma -alueen ulkopuolelle.
- autopaikoista 70 % sijoitetaan kansipihan alapuoliseen pysäköintilaitokseen (poikkeamispäätös sallii 71 %) asemakaavan edellyttämän 80 % sijaan
- katu- ja toritilaa rajaavissa rakennuksissa on parvekevyöhykkeet ja niiden verhoiluna on 45 mm tiililaatta, kun asemakaavan mukaan ko. julkisivujen tulee olla pääasiassa rapattuja tai puhtaaksi muurattua tiiltä ja parvekkeiden ripustettuja tai sisäänvedettyjä
- rakennusoikeus ylittyy noin 39 kem2.
Poikkeamispäätös on myönnetty ehdoin, että:
1. Autopaikkoja voidaan vähentää korkeintaan 20 %, mikäli tontille rakennetaan valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa.
2. Maantasokerroksen tilojen liittymiseen katu- ja toritilaan kiinnitetään erityistä huomiota.
RAKENNUSHANKE
Rakennukset toteutetaan siten, että kuusikerroksinen rakennus on pistetalo ja nelikerrokseen rakennukseen tulee kolme porrashuonetta. Rakennuksia yhdistää poikkeamispäätöksen mahdollistamana oleskelupihakansi, jonka alle sijoittuu avoin autosuoja. Asuntoja rakennetaan yhteensä 91, parvekkeet lasitetaan. Asuntojen varatiejärjestelynä on omatoiminen pelastautuminen parvekeluukkujen kautta.
Pistetaloon toteutetaan 76 m2 suuruinen liiketila, jonka lisäksi rakennukseen toteutetaan yhteistiloina varastotilojen lisäksi torille parvekevyöhykkeen alaisen arkadiston kautta avautuva pesula (tähän liittyy kaksi kuivaushuonetta) sekä palvelueteinen. Rakennusten yhteiset kerhotila ja kaksi saunaa sijoitetaan lamellitalon 1. kerrokseen siten, että toinen saunaosastoista sijoitetaan laajan etelänpuoleiseen arkadiin avautuvan kerhotilan yhteyteen porrashuoneeseen B ja toinen saunaosasto arkadiin avautuvana porrashuoneeseen C. Lamellitalon vesikatolle sijoitetaan aurinkopaneeleja noin 30 m2 suuruiselle alalle. Pihakannelle pääsee suoraan porrashuoneista A-C ja D-porrashuoneesta on sisäyhteys pihakannelle porrashuoneen C kautta. Porrashuoneen C edustalla on myös kannelle johtava ulkoporrasyhteys. Tontille toteutetaan oleskelu- ja leikkialueet sekä pihakannelle että maantasoon.
Rakennuslautakunnan päätöksen mukaan pienasuntovaltaisessa asuinhankkeessa yhteistilojen rakentamisessa tulee noudattaa PKS-yhteistilaohjetta, jota hankkeessa on pääosin noudatettu. Saunaosastoja toteutetaan viiden sijasta kaksi, joka vastaa Espoon asuntojen kokemusperäiseen tarpeeseen.
Asuinrakennusten julkisivut (käsittäen parvekkeiden etuseinäpinnat) ovat yleisten alueiden suuntaan myös arkadien takaseinien osalta pääosin tiililaattapintaiset (kaksi rakennusmassoittain toteutettavaa väriä), sisäpihan puolella lamellitalon julkisivu on valkobetonia. Parvekkeiden taustaseinissä käytetään maalattua betonia. Parvekekaiteet toteutetaan opaalilasilla. Rakennukset ovat tasakattoisia. Pysäköintilaitoksen julkisivuverhous on metallisäleikköä.
Jätteet kerätään ajoliittymän yhteyteen sijoitettaviin syväsäilöihin, jotka rajataan katutilasta ja tontin ajoväylästä tiilimuurilla. Tontin etelälaidalla on sähkölaitoksen kytkentäkaappi (Risto: miten näkyy suunnitelmissa?) Luvan liitteeksi on toimitettu hankkeen kuvaus.
RAKENNUSOIKEUS
Asuinrakennusten rakentamiseen käytetään yhteensä 7958 kem2. Varsinainen rakennusoikeus 5950 kem2 käytetään kokonaan ja ylitetään poikkeamispäätöksen mahdollistamana 39 kem2. Asemakaavan sallimaa lisärakennusoikeutta käytetään yhteensä 1629 kem2. Kokonaiskerrosalasta on lisäksi MRL 115 §:n mahdollistamaa rakennusoikeuden ylitystä 340 kem2.
VÄHÄISET POIKKEAMISET
Hanke poikkeaa myönnetyn poikkeamispäätöksen lisäksi asemakaavasta siten, että pistetalon luoteiskulma ulottuu 10 m2 verran enimmillään 2,8 m rakennusalueen ulkopuolelle, jota perustellaan rakennuksen julkisivun jatkumisella yhtenäisenä kulmaan saakka sekä sillä, että ylityksestä suurin osa (6 m2) on parvekevyöhykettä. Ylityksellä ei ole vaikutusta naapureihin.
Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että pistetalon rakennusalalla käyttämättä jäävä varsinainen 5 kem2 rakennusoikeus käytetään poikkeamispäätöksen salliman 39 kem2 varsinaisen rakennusoikeuden ylityksen kanssa lamellitalon rakentamiseen, jolloin lamellitalon rakennusalalla käytetään varsinaista rakennusoikeutta 3844 kem2. Poikkeamaa rakennusalalla perustellaan kerrosten yhtenäisellä asuntojakaumalla.
Hanke poikkeaa paloasetuksesta siten, että avoimen autosuojan lattiapinta-ala esitetyllä materiaalilla (asfaltti) ylittää asetuksen salliman 1000 m2 ollen 1055 m2. Pinta-alaylitys on noin 5 %. Pelastusviranomainen on puoltanut vähäisenä esitettyä poikkeamaa.
Lisäksi hankkeessa poiketaan paloasetusta täydentävästä topten-käytäntöjen mukaisesta ohjekortista 117b 28. Lamellitalon B- ja D porrashuoneissa kerrostasoilla matka kauimmaisen huoneisto-oven ja alas lähtevän porrassyöksyn reunan välillä ylittyy ohjeen mukaisesta 12 metristä, jota kompensoidaan ko. porrashuoneissa toteuttamalla huoneisto-oviin ovisulkijat.
Esitetyt poikkeamat voidaan hyväksyä vähäisinä esitetyin perusteluin.
AUTOPAIKAT, POLKUPYÖRÄPAIKAT JA VÄESTÖNSUOJA
Kaavan mukainen autopaikkavaatimus tontille on 1 ap / 85 m2 asunto-, liike-, palvelu- tai työtilakerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Autopaikkavaatimus hankkeelle on käytetyn rakennusoikeuden määräämänä vähintään 70 ap. Tontille esitetään poikkeamispäätöksen mahdollistamana toteutettavaksi yhteensä 56 ap, joista 16 sijoitetaan kattamattomina pihalle ja 40 ap pysäköintilaitokseen siten, että näistä autopaikoista 2 ap on liikuntaesteiselle soveltuvia. Autopaikoille tulee hidas latausmahdollisuus latausmäärän mittauksella ja maksulla.
Kaavan mukainen polkupyöräpaikkavaatimus tontille on 1 ap / 30 m2 asuntokerrosalaa, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto, pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi tilaa pyöräpysäköintiin tulee osoittaa ulkotiloissa. Pyöräpaikkavaatimus hankkeelle on käytetyn rakennusoikeuden määräämänä vähintään 198 pp. Pyöräpaikkoja esitetään toteutettavaksi sisätiloihin 200 pp ja lisäksi toteutetaan kattamattomia ulkopaikkoja, joissa on runkolukitusmahdollisuus 60 polkupyörälle sisäänkäyntien läheisyydessä.
Molempiin rakennuksiin toteutetaan 1. kerrokseen yksi S1-luokan väestönsuoja. Varsinaista suoja-alaa tarvitaan 120 m2 160 hengelle. Suojat toimivat normaaliajan käytössä irtaimistovälinevarastoina.
ESTEETTÖMYYS
Hanke on suunniteltu esteettömyysasetuksen mukaisena myös rakennuksen yhteistilojen osalta. Pihakannelle on esteettömät kulkureitit porrashuoneiden kautta.
MUUT SELVITYKSET
Tontin hulevesiä esitetään viivytettävän istutusten lisäksi ajoliittymän yhteyteen ja pihapysäköintialueen alle sijoitettavissa viivytysputkissa noin 30 m3.
Ajoliittymän paikka toteutetaan noin 5 m lännemmäksi kuin katusuunnitelmassa on ajateltu, lisäksi yksi katualueen ajatelluista puista jää pois. Kaupunkitekniikan keskuksen hankkeelle antamassa kannanotossa ei ole nähty estettä suunnitelmien mukaisille piha-alueiden toteutuksille, on edellytetty kuitenkin suunnitelmien yhteensovittamista.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on käsitellyt hanketta kolme kertaa ennakkoon ja puoltanut sitä lamellitalon arkadikäytävään johtavien portaiden leveyden, luiskien käsijohteiden sijoittamisen sekä vaalean tiilipintaisen seinän autosuojan sisälle jatkamisen mahdollisuuden tarkistamista koskevin ehdoin ja suosituksin. Lisäksi autosuojan sisäänajon turvallisuuteen ja valaistukseen tuli jatkossa kiinnittää huomiota. Suunnitelmia on viimeisen lausunnon jälkeen päivitetty mm. leventämällä portaita ja kehittämällä autosuojan ilmettä lisäämällä sen valaistusta ja sen seiniin tehostevärimaalauksia.
Hankkeen rakenne- ja lvi-teknisten ratkaisujen sekä hulevesiratkaisujen suunnitteluperusteet on käsitelty teknisessä yksikössä, erillistä teknistä esittelyä ei ole nähty tarpeelliseksi järjestää.
NAAPUREIDEN KUULEMINEN
Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus on tiedottanut hankkeesta naapureille, joilla ei ole ollut huomautettavaa. MRL 133 § 3. momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen. |
Esittelijän päätösehdotus |
Ehdotuksen tekijä: ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksen johtaja Pasi Timo.
Lupa myönnetään.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty:
vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
pohjarakennesuunnitelmat
rakennesuunnitelmat
lujuuslaskelmat
pintavesisuunnitelma
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
piha- ja istutussuunnitelma
Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi. Piha- ja istutussuunnitelma esitellään lupakäsittelijälle. |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | pohjakatselmus | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien töiden aloitusta vastaavan työnjohtajan on otettava yhteyttä Kaupunkitekniikan keskuksen katumestariin ja sovittava katualueen alku- ja lopputarkastuksista.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous, jossa on esitettävä työmaasuunnitelma ja kosteudenhallintasuunnitelma.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan mahdollisen taloteknisen aloituskokouksen järjestämiseksi.
|
| Asemakaavan mukaista hulevesien mitoitukseen / hallintaan liittyvää määräystä tontille tulee noudattaa myös työmaa-aikana.
|
| Työmaavesien käsittelyssä on noudatettava Espoon kaupungin työmaavesiopasta.
|
| Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
|
| Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
|
| Tontin raja-alueen korot ja pintamateriaalit tulee sovittaa ympäröiviin yleisiin alueisiin yhteistyössä kaupunkitekniikan keskuksen kanssa.
|
| Ennen muuraustyöhön ryhtymistä tai tiilipintaisten elementtien tilaamista on pääsuunnittelijan ennakkoon hyväksymät vaihtoehdot muuraus- ja rappausmalleista esiteltävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntää varten työmaalla pidettävässä tarkastuksessa. Tarkastus tulee järjestää siten, että muutoksia voidaan vielä tehdä. Tarkastuksessa tulee olla käytettävissä myös ikkunoiden/ovien värisävyt. Hyväksymistä varten on vaihtoehdoista tehtävä 2-3 kpl riittävän kokoista mallia.
|
| Pääsuunnittelijan on sovittava hankkeen pihasuunnitelman toteutumiseen liittyvän työmaakäynnin järjestämisestä pihasuunnittelijan kanssa ja laadittava tarkastusmuistio. Pääsuunnittelijan allekirjoittama muistio työmaakäynnistä on toimitettava tiedoksi rakennushankkeeseen ryhtyvälle ja se on oltava käytettävissä loppukatselmuksessa. Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava siitä, että pihasuunnitelman mahdolliset puutteet korjataan ennen loppukatselmusta pääsuunnittelijan ohjeiden mukaisesti.
|
| Rakennuksen tulee kaikilta osiltaan olla valmis ja piha- ja pysäköintialueiden tulee olla asemapiirustuksen ja pihasuunnitelman mukaisesti toteutettuina ennen käyttöön hyväksymistä. Istutustöiden loppuunsaattamiselle voidaan antaa erillisen selvityksen perusteella enintään yhden vuoden määräaika.
|
| Ennen rakennuksen käyttöönottoa on pidettävä erityinen palotarkastus.
|
| Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.
|
| Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
|
|
|
Kokousasia PDF-muodossa