Toimenpide | Asuinkerrostalo (1) ja kaksi rivitaloa (2,3), neljä talousrakennusta (4,5,6,7) ja kaksi katosta
Pääsuunnittelija: Bungers Ari arkkitehti
Uusi rakennus Luvan rakennus | Pysyvä rakennustunnus | Kokonaisala | Kerrosala | Tilavuus | Kerrosten lukumäärä | 1 | 103886940L | 1628.0 | 1567.0 | 4000.0 | 3 | 2 | 103886941M | 1331.0 | 1331.0 | 3700.0 | 2 | 3 | 103886942N | 1427.0 | 1427.0 | 3800.0 | 2 | 4 | 103886943P | 76.0 | 76.0 | 182.0 | 1 | 5 | 103886944R | 85.0 | 85.0 | 270.0 | 1 | 6 | 103886945S | 87.0 | 87.0 | 160.0 | 1 | 7 | 103886946T | 67.0 | 67.0 | 230.0 | 1 |
Pääsuunnittelijan suunnittelutehtävän vaativuusluokka: Vaativa
|
Hakemuksen liitteet | Pääpiirustukset 27 kpl | Hallintaoikeusselvitykset | Valtakirja | Hankekuvaus | Rasitesopimusluonnos liitteineen | Katukorkeusilmoitus | HSY:n liitoskohtalausunto | Selvitys rakennusjätteen käsittelystä | Kerrosalakaaviot ja -laskelmat | Talo A, Energiaselvitys ja -todistus (B), q50 (1.00), E-luku (86) | Talo B, Energiaselvitys ja -todistus (B), q50 (1.00), E-luku (89) | Talo C, Energiaselvitys ja -todistus (B), q50 (1.00), E-luku (86) | Talot A (as. A11), B (as. B19) ja C (as. C34) huonelämpötilatarkastelu | Palotekniset erillissuunnitelmat | Palomuistio | Perustamistapalausunto ja pohjatutkimukset | Esteettömyysselvitykset | Rakennetyypit | Meluselvitys | Kosteudenhallintaselvitys | Piha- ja pintavesisuunnitelma | Hulevesisuunnitelma | VSS-ilmoitus ja -piirustus | Värijulkisivut | Havainnekuvat 4 kpl | Ympäristöselvitys | Rakennushankeilmoitus RH1 7 kpl | Rakennushankeilmoitus RH2 3 kpl | Rakenteiden suunnittelun ja toteutuksen perusteet | TEK-lomakkeet 7 kpl |
|
Lisäselvitykset ja poikkeukset | Haetaan lupaa rakentaa asuinkerrostalo, kaksi rivitaloa, neljä talousrakennusta sekä kaksi katosta. Asuinrakennuksiin sijoittuu 49 asuntoa.
ASEMAKAAVA
Asemakaavassa hanke sijaitsee asuinrakennusten korttelialueella (A). Tontilla on yksi kolmekerroksisten ja kaksi kaksikerroksisten asuinrakennusten rakennusalaa. Talousrakennukset voidaan sijoittaa tontille rakennusalan rajoista riippumatta.
Asemakaavan lähtökohtana on ollut rakennusten visuaalinen yksiaineisuus, ts. asemakaavan mukaan rakennusten kattojen ja pitkien julkisivujen tulee olla samaa värisävyä ja/tai materiaalia. Kattokaltevuuden tulee olla 30-45 astetta. Rakennukset tulee sovittaa maastoon leikkauksia ja pengerryksiä välttäen.
Polkupyörä- ja jätekatosten sekä varastojen julkisivujen tulee olla kaupunkikuvalliselta tasoltaan asuinrakennuksia vastaavia. Piha-alueiden tulee liittyä luontevasti ympäristön maastoon ja rakenteisiin.
Tontin kaakkois- ja lounaissivuille, joita koskee asemakaavassa ääneneristävyysvaatimus 32 dB, ei saa sijoittaa parvekkeita. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten ja/tai meluesteiden katveeseen. Ikkunat tulee valita siten, että niiden ääneneristävyys liikennemelua vastaan on Rw + Ctr = 40 dB, mikäli käytetään vain yhtä ikkunatyyppiä. Sama vaatimus ja edellytykset koskevat parvekeovia.
RAKENNUSOIKEUS
Tontilla on asemakaavan mukaista rakennusoikeutta tehokkuusluvulla 0,45 yhteensä 3582 kem2. Asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asuntojen ulkopuoliset varastotilat ja asukkaiden yhteistilat, umpinaiseksi rakennettavat sivukäytävätilat liikenteen melualueella, porrashuoneiden 20 kem2 ylittävät osat kussakin kerroksessa, mikäli se lisää porrashuoneen viihtyisyyttä ja valoisuutta, jätehuoltotilat ja kiinteistöhoidon tilat, talotekniikan vaatimat tekniset tilat ja kuilut, sekä väestönsuojat.
Hankkeessa käytetään pääkäyttötarkoituksen mukaista rakennusoikeutta 3573 kem2, josta kerrostaloasuntoja on yhteensä 981 kem2, ja rivitaloasuntoja yhteensä 2592 kem2. Kaikkien rakennusten kokonaiskerrosala on yhteensä 4640 kem2, josta asemakaavan sallimaa lisärakennusoikeutta on 666 kem2, ulkoseinäpaksuuden 250 mm ylittävää osuutta 242 kem2, väestönsuojatiloja 113 kem2 ja taloteknisiä kuiluja ja yleisiin tiloihin avautuvia teknisiä tiloja 45 kem2. Tontille jää jäljelle käyttämätöntä rakennusoikeutta 9 kem2.
RAKENNUSHANKE
Rakennushanke on kokonaisuudessaan valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa. Yhteistilat, kerhohuone ja saunaosasto, sijoittuvat kerrostalon (rak. A) ensimmäiseen kerrokseen. Kerrostalossa on 18 huoneistoa, ja kahdessa rivitalossa yhteensä 31 kaksikerroksista asuntoa.
Asuinrakennusten pitkät julkisivut jaksottuvat osiin sisäänvetojen, sekä korkeus- ja materiaalivaihtelujen kautta. Rakennusten julkisivut ovat väribetonia ja puhtaaksimuurattua tiiltä. Kullakin asuinrakennuksista on oma väribetonivärinsä, punainen, keltainen tai oranssi, sekä sileällä että kuvioidulla pintarakenteella. Julkisivutiiltä on kahta värisävyä. Rakennusten vesikatot ovat asemakaavan mukaisesti väribetonin tai tiilen väriä vastaavaa konesaumattua peltiä.
Tiilipintoja varioidaan tiilen limityksen muutoksilla ja saumojen harmaansävyjen vaihtelulla. Rakennusten lyhyet päädyt toistavat samaa tekstuurivaihtelua kuin pitkien julkisivujen punatiiliosat. Punatiilijakson kohdalla vesikatolla on aurinkopaneeleja.
Pihalle sijoittuu puurakenteisia talousrakennuksia ja katoksia. Varastorakennusten julkisivut ovat sileää puupanelointia ja katosten seinämät puusäleikköä. Vesikatot ovat konesaumattua peltiä. Talousrakennuksissa ja katoksissa toistuu asuinrakennusten väriajattelu siten, että vesikatto ja julkisivut ovat saman sävyisiä. Väreissä toistuvat lähellä sijaitsevan asuinrakennuksen värit.
Pihalle rakennetaan lisäksi pysäköintipaikat sekä leikki- ja oleskelualueet. Yhteiset ulko-oleskelutilat sijoittuvat pitkänomaisen tontin keskiosiin.
VÄHÄISET POIKKEAMISET
Kerrostalon (rak. A) porrashuone on tulkittu asemakaavan 5 §:n mukaisena umpinaiseksi rakennettuna luhtikäytävätilana liikenteen melualueella, ja porrashuone on laskettu kokonaisuudessaan lisäkerrosalaan.
Poikkeamaa on pidettävä vähäisenä.
AUTOPAIKAT, POLKUPYÖRÄPAIKAT JA VÄESTÖSUOJA
Asemakaavan mukaan asuinrakennuksissa autopaikkoja on rakennettava 1ap / 70 kem2 kerros- ja pienkerrostalon kerrosalaa kohden, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto, ja 1 ap / 70 kem2 kytkettyä pientalokerrosalaa kohti, kuitenkin vähintään 1ap / asunto. Kaupunkisuunnittelun ohjeen mukaan rivitalojen autopaikkojen osalta noudatetaan kytketyille pientaloille tarkoitettua pysäköintimääräystä. Jos tontille rakennetaan valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallia toteuttavaa vuokra-asuntotuotantoa, voidaan autopaikkoja näiden osalta vähentää 20 %. Asemakaava edellyttää vähintään 41 autopaikan rakentamista.
Hankkeessa toteutetaan ulkona sijaitseville paikoitusalueille 43 autopaikkaa, joista 2 ap on liikuntaesteisille soveltuvia autopaikkoja.
Polkupyörien pysäköintipaikkoja (pp) tulee tontilla rakentaa katettuun ja lukittuun tilaa 1pp / 30 kem2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Kaikkien vähimmäisvaatimusten mukaisten pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukitussa tilassa. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille tulee osoittaa tilaa ulkotiloissa. Asemakaava edellyttää vähintään 119 polkupyöräpaikan rakentamista.
Hankkeessa toteutetaan asemakaavan vaatimuksen mukaisesti 119 pp-paikkaa. Pihamaalle on lisäksi osoitettu 10 lyhytaikaista pyöräpysäköintipaikkaa.
Väestönsuoja yhteensä 120 henkilölle sijoittuu kerrostalon (rak. A) 1. kerrokseen.
SELVITYKSET
Asunnot ja yhteistilat ovat esteettömiä. Rakennukset ja piha-alue täyttävät esteettömyysmääräykset. Porrashuoneisiin ja asuntoihin on esteetön käynti pihatasolta. Hanke on esitelty esteettömyysasiamiehelle 17.6.2020, ja tämän tekemät huomautukset on huomioitu suunnitelmissa.
Hankkeelle on laadittu erillinen kosteudenhallintaselvitys.
Hankkeelle on laadittu alustava pintavesien ja hulevesien hallintasuunnitelma. Suunnitelmissa on laskelmat hulevesien viivytyksestä.
Hankkeesta on laadittu liikennemeluselvitys ja julkisivun ääneneristyssuunnitelma. Hanke on suunniteltu selvitysten ja ohjeiden mukaan.
Lupahakemukseen on liitetty energiaselvitys ja -todistus, pohja- ja perustamistapaselvitys sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle 14.10.2020 esitelty palotekninen suunnitelma.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on käsitellyt hanketta kolme kertaa. Toimikunta puolsi hanketta 22.06.2020 ehdoilla, jotka on huomioitu suunnitelmissa.
Hanketta puollettiin teknisessä ennakkoesittelyssä 08.10.2020.
LAUSUNNOT
Kaupunkisuunnittelukeskus on lausunnossaan 22.10.2020 tarkentanut pysäköinti- ja polkupyöräpaikkojen laskentaohjetta rivitalojen osalta.
RASITTEET JA MUUT SOPIMUKSET
Alustava rasitesopimus palomuurin rakentamatta jättämisestä ja rajalle rakentamisesta tontin koillispuolelle sijoittuvan tontin kanssa on liitetty hakemukseen.
NAAPUREIDEN KUULEMINEN
Rakennusvalvontakeskus on tiedottanut hankkeesta naapureille, ja yksi huomautus on saapunut annetun määräajan jälkeen. MRL 133 § 3 momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen.
|
Esittelijän päätösehdotus | Ehdotuksen tekijä: Vs. rakennusvalvontajohtaja Pasi Timo Lupa myönnettään.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty: vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
rakennesuunnitelmat
lujuuslaskelmat
salaojasuunnitelma
pintavesisuunnitelma
kosteudenhallintasuunnitelma
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
piha- ja istutussuunnitelmat |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | pohjakatselmus | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | osittainen loppukatselmus | loppukatselmus |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä talotekniikan aloituskokous.
|
| Pelastuslaitokselle esitelty savunpoistosuunnitelma tulee esittää aloituskokouksessa.
|
| Rakennushankkeelle on nimettävä urakoitsijasta riippumaton kosteudenhallintakoordinaattori ennen aloituskokouksen järjestämistä.
|
| Rasitesopimukset tulee toimittaa allekirjoitettuna rakennusvalvontaan ennen rakennustöiden aloittamista.
|
| Asemakaavan mukainen rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma on esitettävä rakennusvalvonnalle ennen rakennustyön aloittamista.
|
| Asemakaavan mukaista hulevesien mitoitukseen/hallintaan liittyvää määräystä tontille tulee noudattaa myös työmaa-aikana.
|
| Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
|
| Työmaavesien käsittelyssä on noudatettava Espoon kaupungin työmaavesiopasta.
|
| Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
|
| Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen suunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi. Ennen maalaus-/rappaustyöhön ryhtymistä on pääsuunnittelijan ennakkoon hyväksymät vaihtoehdot julkisivuväreistä (ja rappauspinnoista) esiteltävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntää varten työmaalla pidettävässä tarkastuksessa. Tarkastus tulee järjestää siten, että muutosten tekeminen on edelleen mahdollista. Hyväksymistä varten on väri- ja rappausvaihtoehdoista tehtävä 2-3 kpl riittävän kokoista mallipalaa. |
| Paikanmerkitseminen ja sijaintikatselmus on suoritettava kaikille rakennuksille ja rakennelmille.
|
| Rakennuksen ulkovaippa on toteutettava ympäristöstä johtuvien erityisten ääneneristysvaatimusten mukaisesti. Ääneneristävyyden vaatimustenmukaisuus on todennettava mittaamalla ennen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Ennen rakennusten käyttöönottoa on esitettävä melutasomittaukset, joista käy ilmi, ettei ympäristöministeriön asetuksen mukaisia melutasoja ylitetä virkistykseen käytettävillä piha- ja oleskelualueilla.
|
| Ennen rakennuksen käyttöönottoa on pidettävä erityinen palotarkastus.
|
| Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
|
|
|
Kokousasia PDF-muodossa