Kaupunkisuunnittelulautakunta
Esityslista 16.09.2026/Asianro 4

Asianumero 5576/10.02.03/2020

Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.09.2026  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suunnitella alueelle kolme asuinkerrostaloa ja päiväkoti. Asuinrakennukset rakennetaan Jousenkaaren ja Jousenjänteen risteyksen pohjoispuolelle kohdalle, josta vuonna 2022 purettiin vanhan koulun opettaja-asuntolat. Suunnitellut asuintalot ovat viisikerroksisia ja niissä on poikittainen harjakatto. Osa pysäköinnistä on tontilla ja osa Jousenpuiston pysäköintilaitoksessa. Päiväkoti rakennetaan asuinrakennusten pohjoispuolelle paikalle, josta 2024 purettiin vanha Jousenkaaren koulu. Se on kaksikerroksinen ja mitoitettu kahdeksalle ryhmälle. Päiväkodin pysäköinti on eriytetty tontin eteläosaan ja osan siitä tulee olla käytettävissä yleisenä pysäköintinä iltaisin ja viikonloppuisin. Uudet rakennukset sovitetaan Länsikorkeen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön kaavamääräysten avulla. Näkyviä rajoja katujen, puistojen ja kortteleiden välillä ei sallita. Piharakennusten ja katosten tulee olla viherkattoisia.

Jousenjännettä laajennetaan kunnossapidon helpottamiseksi. Puhurinpolulta kadunvarsipysäköintiä osoitetaan yksityisiksi taloyhtiölle, kuten on tehty alueella aiemmin laajemminkin. Jousenkaaren päähän rakennetaan uusia yleisiä pysäköintipaikkoja.

Metsäiset alueet säästetään puistoina lukuun ottamatta joitain puita, joiden kohdalle rakennetaan asuintalot. Alueen keskelle metsäiselle alueelle osoitetaan liito-oravan kulkuyhteys. Alueella kulkee puistoraitin alla myös ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkitie. Pohjoisosaan on osoitettu liito-oravan ydinalue ja ensimmäisen maailmansodan aikaisen linnoituksen rauniot.

Jousenkaaren koulun ja päiväkodin korttelissa kaava päivitetään vastaamaan nykytilannetta. Koululle ja päiväkodille osoitetaan erilliset rakennusalat, joille osoitetaan toteutunutta rakentamista vastaavat rakennusoikeudet ja kerrosluvut.

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on antanut SRV:lle suunnitteluvarauksen alueelle asuintalojen suunnittelua varten 24.1.2022.

Kaava-alueen pinta-ala on 5,80 hehtaaria ja kokonaiskerrosala 14 200 k-m2. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 4 771 k-m2. Kaava-alueen laskennallinen asukasluku kasvaa noin 100 asukkaalla (1 asukas/50 k-m2). Kaava-alueen työpaikkojen laskennallinen määrä ei muutu. Uuteen päiväkotiin työllistyy kuitenkin pieni määrä ihmisiä.

Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla:

Jousenkaaren koulu – Jousenkaaren koulu, asemakaavan muutosehdotus,

piirustusnumero 7376, käsittää korttelin 12135, katu- ja virkistysalueet, 12. kaupunginosassa Tapiola, alue 210805.

Aloite ja vireilletulo

Alueen kaavoitusta on hakenut alueen maanomistaja Espoon kaupunki, 29.10.2019 kirjatulla hakemuksella. Lisäksi SRV on jättänyt kaavamuutoshakemuksen 15.9.2023.

Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä valmisteluaineiston nähtävilläolokuulutuksen yhteydessä 26.3.2025.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 17.3.2025.

Alueen nykytila

Yleisilmeeltään suunnittelualue on vehreä. Viheralueilla limittyvät hoidetut puistomaiset ja pihamaiset osat sekä hoidetut lähimetsät. Alueen eteläosassa on avoimia viheralueita, joilta on aiemmin purettu vanha Jousenkaaren koulu (rakennettu 1960, purettu 2024) sekä siihen liittyneet opettaja-asuntolat (rakennettu 1960, purettu 2022). Pohjoisosassa on Kaskiniittyä rajaavaa metsikköä ja osin niityn reuna-aluetta. Alue on kokonaisuudessaan Espoon kaupungin omistuksessa.

Nykyisin alueella on Jousenkaaren koulu (Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola, 2022) ja päiväkoti (Arkkitehtitoimisto Kaisa Vepsäläinen, 1991). Noin 480 oppilaalle mitoitettu koulu on kaksikerroksinen, julkisivuiltaan osin vaalea ja osin tumman harmaa elementtirakennus. Päiväkoti on yksikerroksinen ja geometrialtaan monimuotoinen. Sen seinät ovat vaaleaksi maalattua puuta ja loiva harjakatto punaiseksi maalattua peltiä.

Länsikorkeen vuoden 2017 luontoselvityksen mukaan alueen kasvilajisto ja linnusto on suhteellisen tavanomaista, eikä selvitysalueelta löytynyt linnuston kannalta erityisen tärkeitä alueita. Lepakoita selvitysalueella esiintyi hyvin vähän, ja alue ei ole lepakoiden kannalta tärkeä. Alueen itä-/pohjoisosasta tunnistettiin liito-oravan ydinalue, jolta on tehty useita papanahavaintoja ja havainto pesäpuusta. Papanoita löytyi myös alueen keskeltä. Pohjois–eteläsuuntaiset liito-oravayhteydet tunnistettiin alueen keskiosista ja itäpuolelta. Tuoreemmassa 2024 laaditussa liito-oravaselvityksessä alueen itälaidalta ja välittömästä läheisyydestä löydettiin papanoita ja tunnistettiin samat liito-oravareitit kuin vuoden 2017 selvityksessäkin. Vuonna 2017 havaittu pesäpuu ei ollut asuttuna tarkastuskäynnillä 2024. Selvityksen perusteella alueen pohjois- ja itäosissa on liito-oravalle soveltuvaa puustoa. Tapiolan jalkapallostadionin kaavoituksen yhteydessä liito-oravahavaintoja selvitettiin Jousenkaaren kaava-alueen pohjoispuolelta vuonna 2020. Sieltä löydettiin liito-oravan elinalue, joka ulottuu osin kaava-alueellekin.

Ajo alueelle tapahtuu Jousenkaarta pitkin idästä käsin. Jousenkaari on hiljainen tonttikatu. Jousenkaari muuttuu Puhurinpoluksi, joka on vielä Jousenkaartakin pienempi katu ja jatkuu takaisin Kelohongantielle muodostaen lenkin ja mahdollistaen läpiajon. Koululle ajo tapahtuu Tapiolan urheilupuistosta hiljaisen tonttikadun, Palloilutien kautta.

Tapiolan osana alueeseen liittyy useita kulttuuriympäristöarvoja. Suunnittelualue on osa Tapiolan maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Puretun vanhan Jousenkaaren koulun länsipuolella on ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitusrakenteita. Alueen eteläosassa puretun asuntolan kohdalla on myös jäänteitä ensimmäisen maailmansodan aikaisista linnoitteista, joita on tutkittu arkeologisin kaivauksin. Alueen läpi on kulkenut myös ensimmäisen maailmansodan aikainen tykkitie, jonka rakenteita on yhä maan alla.

Maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne

Maakuntakaava

Alueella on voimassa Uusimaa-kaava 2050 ja sen osana Helsingin vaihemaakuntakaava.

Tämä alue on kaavassa taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä (vaaleanruskea pystyviivoitus) ja pääkaupunkiseudun ydinvyöhykettä (ruskea ruudukko). Alueella on lisäksi Otaniemen kampusalueen ja Tapiolan alueille levittyvä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (vaaleansininen vaakaraidoitus). Alueen eteläpuolelle on merkitty metro.

Yleiskaava

Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava.

Nyt laadittu asemakaavan muutos sijoittuu Espoon eteläosien yleiskaavan alueelle. Siinä alue on varattu julkisille palveluille ja hallinnolle (PY). Alue on osoitettu nykyisellään säilyväksi. Merkinnän mukaan asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Alue on suurelta osin kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta (musta pystyraidoitus). Sen pohjois- ja länsipuolilla jatkuu julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Itäpuolella on kapea kehitettävä virkistysalue (V) ja sen takana sekä eteläpuolella asuinaluetta (A). Alueen pohjois- ja länsipuolella on sijainniltaan ohjeelliset virkistysyhteydet (palloviiva). Kaavan lounaispuolella on kaupunkimainen asuntoalue (A1), jonne sijoitetaan ensisijaisesti kerrostaloja. Se on osoitettu uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi alueeksi.

Alueella on vireillä Espoon yleiskaava 2060. Kaava koskee koko Espoota. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 3.6.-3.9.2024.

Kaava-alue sijoittuu yleiskaavaluonnoksen PY-alueelle (julkisten palveluiden ja hallinnon alue).

Asemakaava

Alueella on voimassa asemakaavat 210800 (lainvoimainen 5.2.1973), 210801 (lainvoimainen 30.12.1987), 210807 (lainvoimainen 12.10.2022), 210900 (lainvoimainen 18.9.2019) ja 211200 (lainvoimainen 5.7.2000).

Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on pääosin YO-k-korttelia. Mukana on osia katualueista siten, että kaavaan saadaan kaavamerkintöjen osalta mukaan eheä tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Jousenkaaren ja osin Jousenjänteen katualueille on osoitettu istutusalueita. Jousenjänteelle on lisäksi jäänyt myös asemakaavoista poistetun muinaismuistoalueen merkinnän osia, jotka ovat vaillinaisia. Puistoista kaavassa on mukana pieniä osia pääosin samoista syistä.

YO-k-kortteli on tarkoitettu kunnan tarpeisiin opetustoimintaa palveleville rakennuksille. Sinne saa rakentaa myös sosiaalitointa ja terveydenhoitoa palvelevia tiloja ja asuntoja kiinteistönhoitoa varten. Korttelin itä- ja länsipäädyissä on laajat kaksikerroksiset rakennusalat. Eteläreunassa on kaksi yksikerroksista asunnoille tarkoitettua rakennusalaa. Alueen läpi kulkee johtovaraus ja kävelyreitti pohjois–eteläsuunnassa. Korttelin keskelle on osoitettu muinaismuistoalue (sm) ja ohjeellinen pallokenttä (vu). Rakennusoikeutta on 9 729 k-m2 (tehokkuudella e=0,2). Asuntoja on mahdollista rakentaa siitä 15 % eli 1 459 k-m2. Autopaikkoja edellytetään 1 autopaikka/200 k-m2.

Kaavaehdotuksen nähtävilläolo

Kaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti 30.3.–28.4.2026. Nähtävilläoloaikana jätettiin seitsemän muistutusta ja saatiin viisi lausuntoa ja kolme kannanottoa. Kaavaehdotuksesta oli mahdollista keskustella Tapiolan seudun asukasillassa 16.4.2026.

Muistutukset

Muistutukset käsittelivät kaupunkikuvaa, luontoa, liikennettä, pysäköintiä, rakentamista, yleiskaavan mukaisuutta, RKY-aluetta, rakennusten suojelemista ja niiden purkamista. Rakennusten kaupunkikuvallinen ilme jakoi mielipiteitä. Joissain muistutuksissa kaivattiin paremmin alueelle sopivia taloja ja toisissa taas suunnitelluista taloista pidettiin. Neljässä muistutuksessa rakentamisen määrää pidettiin liian suurena ja taloja liian korkeina. Liikenteelliset asiat niin ikään jakoivat mielipiteitä. Toisaalta virhepysäköinti ja liikenteen kasvu nähtiin uhkina, ja pysäköintilaitoksen katsottiin olevan liian kaukana. Toisaalta taas pysäköinnin sijoittamista laitokseen kiiteltiin ja toivottiin painotettavan jalankulkua ja pyöräilyä. Suunnitelmien ei katsottu olevan yleiskaavan mukaisia tai RKY-alueelle sopivia joissain muistutuksissa. Yhdessä muistutuksessa harmiteltiin rakennusten purkamista ja edellytettiin Jousenkaaren päiväkodin suojelemista.

Rakennusten ulkoasuun on kiinnitetty huomiota kaavamääräyksin, joilla edellytetään niiden sopimista RKY-alueelle. Kaavakartalle lisättiin rakennusten kattomuotoa ohjaava merkintä, joka määrää asuinrakennusten kattojen harjat poikittaiseksi. Ympäristön vehreyteen on niin ikään kiinnitetty kaavassa huomiota ja puustoa on pyritty erityisesti vaalimaan. Yleistä pysäköintiä on lisätty alueelle ja liikenneturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota muun muassa korotetulla suojatiellä sekä Jousenjänteen leventämisellä. Kaavaselostuksen kohdassa 4.1.1 on perusteltu kaavan yleiskaavan mukaisuutta.

Lausunnot ja kannanotot

HSY:n lausunnossa tuotiin esille, että vesihuoltolinjojen huollettavuus tulee turvata kaavamääräyksin. Vesihuollon järjestelyt on esitetty kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa. Vesijohdot on sijoitettu katujen ja raittien alle, jotta johtojen kunnossapito on mahdollisimman helppoa, eikä edellytä ylimääräistä kasvillisuuden poistamista.

Carunan mukaan alueelle tulee suunnitella uusi puistomuuntamo ja he esittivät sille sijaintia. Carunan esittämä sijainti oli maisemallisesti herkkä ja liito-oravayhteyden kannalta hankalassa paikassa. Kaavassa muuntamolle esitettiin paikka Jousenjänteen päähän.

Pelastuslaitos toi esille haasteita Tapiolan urheilupuiston pelastusyhteyksissä. Tapahtumien aikaan urheilupuistoon voi olla hankalaa päästä pelastuskalustolla riittävän nopeasti ja he toivoivat, että sinne suunniteltaisiin toinen yhteys, joka ei kulje Koivu-Mankkaan tietä pitkin. Pelastuslaitoksen kanssa keskusteltiin yhteydestä ja todettiin, että yhteys on mahdollista toteuttaa puistoraitteja pitkin.

Espoon kaupunginmuseo piti kerrostalokorttelia voimassa olevan yleiskaavan ja valmisteilla olevan yleiskaava 2060:n vastaisena. Kaupunginmuseon mukaan kerrostalojen sijaan alueelle pitäisi suunnitella mittakaavaan paremmin sopivia matalampia rakennuksia, tai mikäli kerrostaloja toteutetaan, niitä pitäisi rakentaa kolmen sijaan kaksi, jotta ympäristö olisi väljempi. Kaupunginmuseon mukaan päiväkodin korttelilla rakennusala ei saa mennä muinaisjäännösrekisterissä olevan rajauksen päälle. Eteläisempi ensimmäisen maailmansodan aikainen tukikohta on kaupunginmuseon mukaan tutkittu, eikä siihen enää liity muinaismuistolain mukaisia velvoitteita. Kaavoituksen mukaan tämä asemakaava on yleiskaavan mukainen. Asian perusteluja on täydennetty tämän selostuksen kohtaan 4.1.1. Samoin kaavoitus katsoo, että suunniteltu asuinrakentaminen sopii alueelle. Se asettuu mittakaavallisesti korkeampien, mäen päällä olevien rakennusten ja alempana olevien matalampien rakennusten välimaastoon. Päiväkodin rakennusalaa on kaupunginmuseon kannanoton pohjalta supistettu.

Lupa- ja valvontaviraston lausunnon mukaan kaavanmuutos on yleiskaavan mukainen, kun huomioidaan yleiskaavan yleispiirteisyys. Lupa- ja valvonta toivoi luontoarvoihin liittyviin kaavamääräyksiin pieniä muutoksia, jotka tehtiin. Ilmastovaikutuksia käydään lausunnon mukaan kaavaselostuksessa läpi monipuolisesti.

Telialla ei ollut huomauttamista kaavaehdotukseen. Fortum lausui, että heillä on suunnittelualueen läheisyydessä kaukolämmön runkolinja. Kasvun ja oppimisen toimiala piti uutta päiväkotia erittäin tärkeänä.

Palautekyselyt

Kaavan ollessa nähtävillä järjestettiin alueen kaavoituksesta kiinnostuneille, Jousenkaaren päiväkodille ja Jousenkaaren koululle kyselyt, joissa pyydettiin suunnitelmista palautetta. Kaavasta kiinnostuneiden kyselyyn vastasi yhteensä 61 ihmistä. Kyselyssä kysyttiin uuden päiväkodin julkisivuista, asuinrakennuksista ja ylipäätään kaavan suunnitelmista. Sopivimpina materiaaleina uuteen päiväkotiin pidettiin punatiiltä ja ruskeaa puuta, keltaista ja valkoista rappausta, sekä valkoista tiiltä. Koululuokan vastaukset olivat samansuuntaisia kuin verkkokyselyn tuloksetkin. Päiväkotiryhmien vastauksissa korostuivat värikkäämmät julkisivuvaihtoehdot. Asuintaloihin suunniteltua poikittaista harjakattoa pidettiin niihin sopivampana kuin perinteistä pitkittäistä. Asuinkorttelin suunnitelmat jakoivat mielipiteitä. Kyselyssä saatiin yhtä monta sellaista vastausta, joissa suunnitelmia kiiteltiin kuin sellaista, joissa suunnitelmaa pidettiin, ahtaan näköisenä. Muita vastauksissa esiintyneitä teemoja olivat liikenne, pysäköinti, viherympäristö ja kaupunkikuva.

Kaavaan tehdyt muutokset

Kaavaan on tehty joitain pieniä muutoksia, joiden vuoksi kaavaa ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Uudelle päiväkodille on osoitettu rakennusala, joka ei mene linnoitusrakenteiden päälle. Lisäksi päiväkodin rakennusoikeutta on nostettu 300 k-m2 ja katosten sekä pihavarastojen rakentaminen on sallittu lisärakennusoikeutena. Tykkitien merkintä on poistettu asuinkorttelista. Puistoa on levennetty koulun pohjoispuolella, jotta jalankulku- ja pyörätie mahtuu sinne paremmin. Asuinrakennuksille on osoitettu harjasuuntaa ohjaavat viivat. Muuntamolle on osoitettu rakennusala Jousenjänteen päähän. Luontoa koskeviin määräyksiin on tehty LVV:n toivomia pieniä selvennyksiä. Kaavakartalle lisättiin myös paikannimiä.

Ehdotus asemakaavan muutokseksi

Korttelialueet

Kaavalla osoitetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) Jousenkaaren koululle ja päiväkodille. Uudelle päiväkodille osoitetaan julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL). Asuinkerrostaloille osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialue (AK). Lisäksi kaavassa on erillinen pysäköintiin osoitettava korttelialue Puhurinpolulla (LPA). Uudet rakennukset sovitetaan Länsikorkeen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön kaavamääräysten avulla. Piharakennusten ja katosten tulee olla viherkattoisia.

Jousenkaaren koulun ja päiväkodin korttelissa kaava päivitetään vastaamaan nykytilannetta: koululle kaksi kerrosta ja 6 000 kerrosneliömetriä, päiväkodille yksi kerros ja 900 kerrosneliömetriä. Niiden pysäköintialueet osoitetaan kaavamerkinnöin (p). Korttelin länsirajaan on osoitettu nykyinen jalankulkupyörätie (pp), oja (w-1), istutettavaa vyöhykettä (pallo- ja pisterasterit) ja nykyiselle muuntamolle rakennusala (vm).

Uudelle päiväkodille osoitetaan 2 300 kerrosneliömetriä ja korkeintaan kaksi kerrosta. Korttelin eteläosaan osoitetaan pysäköintialue (p) ja jalankulkupyöräteitä (pp). Korttelin länsilaidassa säilytetään muinaismuistolailla suojellut ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitusrakenteet. Päiväkodin rakentamisessa tulee huomioida myös lapsen mittakaava ja julkisivuissa vältetään suuria, yksitoikkoisia pintoja, jotta rakennuksesta tulee mielenkiintoisempi.

Asuinkerrostalojen korttelissa on kolme rakennusalaa, joille osoitetaan rakennusoikeutta 1 600–1 750 kerrosneliömetriä, eli korttelissa yhteensä 5 000 kerrosneliömetriä. Korttelitehokkuus on 0,95. Rakennukset ovat viisikerroksisia ja niiden kokoa on ohjattu rajoittamalla rakennusten runkosyvyyttä. Korttelin reunoilla säästetään puustoa. Pysäköinti on korttelissa keskitetty p-merkinnällä osoitetulle alueelle. Loput pysäköintipaikat ovat esimerkiksi Jousenpuiston pysäköintihallissa. Liikkumisesteisten paikat voi sijoittaa lähelle sisäänkäyntejä.

Puhurinpolulla oleva autopaikkojen korttelialue (LPA) osoitetaan viereisen taloyhtiön pysäköintiä varten, jolloin taloyhtiö voi lunastaa parkkipaikat kaupungilta. Vastaavalla tavalla tehtiin laajasti lähiympäristössä Länsikorkeen kaavan yhteydessä, mutta Puhurinpolun paikkojen kohdalla tarvetta ei silloin nähty.

Kortteleiden pihojen vehreyttä ja monimuotoisuutta ohjataan Espoon viherkerrointyökalulla. Asuinkorttelille viherkertoimen tavoitetasoksi on asetettu 0,9 ja päiväkodin kortteleille 0,8. Nykyistä koulua ja päiväkotia varten osoitetulle korttelille ei ole osoitettu viherkerrointa, sillä niille ei ole tiedossa muutoksia, eikä viherkerrointa ole tutkittu kohteille.

Virkistysalueet

Kaava-alueen keskellä ja pohjoisessa on metsikköinen puisto (VP), jossa on puistoraitti, liito-oravayhteys ja ensimmäisen maailmansodan tykkitien jäänteitä. Puiston pohjoisosassa puistoraitit haarautuvat länteen, pohjoiseen ja itään. Puiston pohjoisosassa on liito-oravan ydinalue (s-1) ja ensimmäisen maailmansodan aikaisen linnoituksen rauniot (sm).

Puisto säilytetään suureksi osaksi ennallaan. Itä–länsisuuntainen jalankulkuyhteys siirretään kulkemaan hieman pohjoisemmaksi, jotta asuinkorttelille jää enemmän tilaa. Lisäksi puistoraitteja on mahdollista leventää ja parantaa niiden valaistusta.

Palvelut

Alueella säilyy siellä olevat Jousenkaaren päiväkoti ja Jousenkaaren koulu. Lisäksi kaavan myötä alueelle tulee uusi, kahdeksanryhmäinen kaupungin käyttöön suunniteltu päiväkoti.

Yhdyskuntatekninen huolto

Päiväkodin ja asuinkorttelin rakentamisen myötä kunnallistekniikkaa siirretään niiden kohdalta. Jousenjänteen länsipäädyn eteläpuolella olevaan puistoon on osoitettu paikka uudelle muuntamolle, joka sovitetaan ympäristöön (vm-1).

Liikenne

Ajoneuvoliikenne

Alueen katuverkko säilyy pääosin ennallaan ja tukeutuu nykyisiin tonttikatuihin. Uuden päiväkodin toiminta sekä alueelle tuleva uusi asutus lisäävät jonkin verran ajoneuvoliikennettä erityisesti aamu- ja iltapäivisin saattoliikenteen takia. Kaavan ei arvioida aiheuttavan merkittäviä toiminnallisia tai liikenneturvallisuuteen liittyviä haittoja alueen katuverkolla.

Kaava-alueen läpi järjestetään pelastusajoyhteys Merituulentieltä Tapiolan urheilupuistoon. Yhteys kulkee Jousenkaarta, Jousenjännettä ja Viertäjänreittiä pitkin Palloilutielle. Puistoraitit mitoitetaan pelastuslaitoksen kalustoa varten.

Kadut ovat kaupunkikuvallisesti arvokkaita ympäristöjä, joille osoitetaan istutettavia alueita ja Jousenkaarelle lisäksi kaupunkikuvallisesti arvokkaan katuympäristön merkintöjä, joilla ympäristö säilytetään.

Jalankulku ja pyöräily

Kaava-alue sijaitsee kävely- ja pyöräilyetäisyydellä Tapiolan keskuksesta ja Urheilupuiston metroasemasta, minkä vuoksi merkittävä osa alueen matkoista voidaan olettaa tehtävän jalan tai pyörällä.

Pyöräily siirretään ajoradalle vähäliikenteisillä kaduilla. Ratkaisu selkeyttää jalankulun ja pyöräilyn järjestelyjä sekä parantaa reittien jatkuvuutta ja hahmotettavuutta.

Sisäinen liikenne ja pysäköinti

Asuinkorttelin pysäköinti keskitetään pysäköintilaitokseen ja korttelissa p-merkinnällä osoitetulle alueelle. Liikkumisesteisten autopaikat voidaan sijoittaa lähelle rakennusten sisäänkäyntejä. Etäisyys keskitettyyn pysäköintilaitokseen on enimmillään noin 200 metriä. Pysäköinnin keskittäminen perustuu alueen hyvään joukkoliikenteen saavutettavuuteen sekä tavoitteeseen edistää kestävien liikkumismuotojen käyttöä. Ratkaisun katsotaan soveltuvan erityisesti perheille ja asukkaille, joilla auton käyttö ei ole ensisijainen liikkumismuoto.

Puhurinpolun kadunvarsipysäköinnistä 7–8 autopaikkaa muutetaan LPA-alueeksi Puhurinpolku 1 asukkaiden käyttöön. Tätä kompensoimaan Jousenkaaren päähän tulee yleinen pysäköintialue ja Puhurinpolun länsipäähän voi osoittaa lisää kadunvarsipysäköintiä. Yhteensä voidaan toteuttaa yksitoista korvaavaa yleistä autopaikkaa. Lisäksi Puhurinpolun itäpäässä on tutkittu mahdollisuutta osoittaa kadunvarsipysäköintiä liikennemerkein.

Uuden päiväkodin (YL) pysäköinti keskitetään tontin p-merkinnällä osoitetulle alueelle. Näistä autopaikoista vähintään puolet on yleisessä käytössä iltaisin ja viikonloppuisin. Näillä järjestelyillä yleisen pysäköinnin mitoitus, 1 autopaikka/1 000 k-m², täyttyy kaava-alueella ja lähiympäristössä hyvin.

Jousenjänteen katualueella aiemmin käytössä ollut ajoratapysäköinti muutetaan kadunvarsipysäköinniksi pysäköintitaskujen avulla. Ajoratapysäköinti aiheutti haasteita ajoneuvojen kohtaamiselle, ja uusi helpottaa erityisesti olemassa olevan päiväkodin saattoliikennettä sekä talvikunnossapitoa. Jousenjänteelle on lisäksi esitetty korotettu suojatie.

Puhurinpolkua on tarkoitus kehittää jatkossa pihakatuna ja Jousenjännettä pyöräkatuna. Jousenjänteen pyöräliikenteen arvioidaan olevan alueen valmistuttua vilkasta, ja katu toimii merkittävänä paikallisena pyöräliikenteen reittinä.

Nykyisen koulun ja päiväkodin korttelin (YO) liikenne- ja pysäköintijärjestelyt eivät muutu.

Joukkoliikenne

Joukkoliikenteen järjestelyihin ei tule muutoksia kaavan myötä.

Luonnonympäristö

Kaavalla osoitettavat puistot säilytetään metsäisinä Tapiolan puutarhakaupungin luonteeseen soveltuen. Katualueilla on myös paljon puustoa ja vehreyttä. Puisto- ja katualueiden kulttuurihistoriallisia arvoja vaalitaan kaavamääräyksellä, jossa edellytetään käyttämään alueelle ominaisia materiaaleja ja suunnitteluperiaatteita. Puistoalueet ovat lähes kauttaaltaan liito-oravan ydinaluetta tai kulkuyhteyttä.

Vehreyttä jatketaan myös kortteleiden puolella. Päiväkodin piha aidataan, mutta asuinkortteleiden pihan aitaaminen on kaavalla kielletty ja korttelin reuna-alueilla säilytetään metsäistä aluetta, jolla puusto tulee suojata työmaa-aikana. Pihojen vehreys varmistetaan viherkerroinlaskelmalla sekä edellyttämällä rakennuslupavaiheessa viherkertoimen luontolaskurin täyttämistä ja määräämällä, että rakentamatta jäävät tontin osat tulee huolitella tai istuttaa ympäristöön sopivalla tavalla.

Korttelisuunnitelman yhteydessä on laadittu hulevesisuunnitelma, jossa tavoitellaan luonnonmukaisia ja maanvaraisia ratkaisuja. Piha-alueilla hulevesien hallinnassa tulee suosia hyötykäyttö- ja haihdutusratkaisuja ohjaamalla hulevesiä istutuksille, biosuodatusalueille ja/tai hulevesirakenteisiin. Liikennöidyillä alueilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti käsitellä niiden laatua parantavalla suodattavalla menetelmällä. Rakentamisen aikaiset hulevedet tulee käsitellä niiden laatua parantavalla suodattavalla menetelmällä ja Espoon työmaaesioppaan ohjeita noudattaen.

Kaava-alueen länsireunan vesiuomaa koskeva w-1-määräys sisältää kirjauksen vankkasaran kasvupaikan turvaamisesta. Määräyksellä varmistetaan, ettei vesiuomaa, uoman reunoja tai alueen vesiolosuhteita muuteta siten, että vankkasaran kasvusto tai sen kasvupaikka vaarannu.

Suojelukohteet

Kaavan pohjoisosan puistoon merkitään liito-oravan ydinalue (s-1). Kulkuyhteydet turvataan kaavalla etelään Jousenjänne- ja Jousenkaari-katujen yli. Viereisissä kaavoissa on turvattu yhteydet pohjoiseen ja koilliseen.

Tällä kaavalla suojellaan ensimmäisen maailmansodan aikainen tukikohta XXXIII:1 sm-merkinnällä ja linnoitteisiin liittynyt tykkitie merkinnällä s-2. Tukikohdan maan päälle näkyvät osat ovat puistossa. Merkintä ulottuu lisäksi uuden päiväkodin kortteliin. Tukikohta on osa Helsingin maalinnoituksen linnoitusketjua, joka kulki Helsingin ympäri Kehä yhden myötäisesti.

Sopimusneuvottelut

Asemakaavan muutokseen ei liity maankäyttösopimusta.

Selvitykset ja suunnitelmat

Suunnittelun tueksi on tehty korttelisuunnitelma (Lahdelma & Mahlamäki Architects ja Sitowise, 2026), Keltaperhon päiväkodin tontinkäyttösuunnitelma (Arkkitehtitoimisto ALA, 2025), Tapiolan tukikohdan XXXIII:3 arkeologiset kaivaukset ja jatkotutkimukset (Ark-byroo, 2025), puiden kartoitus ja kuntoarviointi (Enviro, 2025), liito-oravaselvitys (Enviro, 2024), kunnallistekninen yleissuunnitelma (Sitowise, 2026) ja hulevesiselvitys sekä -suunnitelma (Sitowise, 2026).

Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma

Alueelle on laadittu korttelisuunnitelma. Lähiympäristösuunnitelma on laadittu osana kunnallisteknistä yleissuunnitelmaa.

Perittävät maksut

Hakija(t) ovat maksaneet 9.4.2025 kaavoitus- ja kuulutuskustannuksista 50 %.

Kaupunki perii AKL/MRL 59 §:n mukaisesti kaavoitus- ja kuulutuskulujen loppuosan, 50 %, 12 000 euroa, kun kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt asemakaavan tai asemakaavan muutosehdotuksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle.

Hyväksyminen

Hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus hyväksyy muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat ja asemakaavan muutokset, joihin liittyy maankäyttösopimus.

Jatkokäsittely

-          Ote ilman liitteitä: Hakija(t)

-          Vastineet muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.03.2026 § 33

Päätösehdotus Esittelijä

 Asemakaavapäällikkö Keränen Ossi

Kaupunkisuunnittelulautakunta

1

yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet, kannanotot ja lausunnot on annettu Jousenkaaren koulun osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavan valmisteluaineistosta, alue 210805,

2

hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 11.3.2026. päivätyn Jousenkaaren koulu – Jousenkaaren koulu asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7376, 12. kaupunginosassa Tapiola, alue 210805,

3

pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Liitteet

Oheismateriaali