Kaupunginhallituksen työllisyys- ja kotoutumisjaosto
Pöytäkirja 24.08.2026/Pykälä 32

Asianumero 168/14.00.00/2026

Kaupunginhallituksen työllisyys- ja kotoutumisjaosto 24.08.2026 § 32

§ 32

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Elinvoimajohtaja Heinaro Mervi

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Tiivistelmä:

• Työllisyyden tilannekuva perustuu tuoreimpiin käytettävissä oleviin virallisiin tietoihin, kesäkuun 2026 tilanteeseen.

• Espoon ja Kauniaisten työllisyysalueella työttömyys kasvoi kesäkuussa 2026 vuoden takaiseen verrattuna.

• Työttömiä työnhakijoita oli 21 007, mikä oli 8,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

• Kasvu painottui erityisesti nuoriin: alle 25-vuotiaiden työttömyys kasvoi peräti 31,5 prosenttia ja alle 30-vuotiaiden 16,0 prosenttia.

• Samalla alueen vertailuasema säilyi monelta osin vahvana, sillä Espoon ja Kauniaisten työttömien osuus työvoimasta oli suurten kaupunkien vertailussa matalimpien joukossa.

• Uusien avoimien työpaikkojen vuosikasvu suurempaa kuin Uudellamaalla ja koko maassa ja lakisääteisten palvelujen aktivointiaste vertautui myönteisesti sekä koko maahan että suuriin kaupunkeihin.

Työttömyyden kasvu näkyi sekä kokonaismäärissä että keskeisissä kohderyhmissä. Työttömiä työnhakijoita oli 21 007 ja työnhakija-asiakkaita yhteensä 31 837. Asiakasmäärä kasvoi 3,4 prosenttia vuoden takaisesta. Vieraskielisiä työttömiä työnhakijoita oli 9 038, mikä oli 8,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömiä oli 8 338, ja kasvua oli 8,9 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 2 440, ja heidän määränsä kasvoi vuodessa poikkeuksellisen paljon, 31,5 prosenttia. Työttömien työnhaun keskimääräinen kesto oli kesäkuussa 2026 70 viikkoa, eli hieman koko maan keskiarvoa lyhyempi. Vastavalmistuneita työttömiä oli puolestaan 1 146. Koulutusasteittain suurimmat työttömien työnhakijoiden ryhmät olivat toisen asteen suorittaneet, 8 026 henkilöä, ja korkeakouluasteen suorittaneet, 7 426 henkilöä.

Työmarkkinavirroissa korostui alkaneiden työttömyysjaksojen kasvu. Päättyneitä työttömyysjaksoja oli 1 554, mikä oli 0,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Alkaneita työttömyysjaksoja oli 2 968, eli 2,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Suunnitelmien ajantasaisuus oli 69,6 (kaikki työllisyyskoodit) prosenttia ja aktivointiaste 19,1 prosenttia. Palkkatulosiirtymien ensimmäisen vuosineljänneksen tarkastelussa 1 499 henkilöä siirtyi palkkatuloille ja 1 575 henkilöä puolestaan palkkatuloilta pois. Työttömyyteen virtaamisen osuudet olivat 1 kuukauden kohdalla 90,3 prosenttia, 3 kuukauden kohdalla 60,7 prosenttia, 6 kuukauden kohdalla 37,3 prosenttia ja 12 kuukauden kohdalla 20,2 prosenttia. Virta työttömyyteen väheni vuoden takaisesta kaikissa tarkastelluissa työttömyyden kestoissa.

Kuntavertailussa Espoo ja Kauniainen sijoittuivat edelleen matalalle työttömien osuudessa työvoimasta. Kauniaisissa osuus oli 8,9 prosenttia ja Espoossa 12,2 prosenttia. Ne olivat ainoat suurten kaupunkien vertailukaupungit, joissa osuus jäi alle 13 prosentin. Samalla Espoo-Kauniaisten työttömyyden kasvu oli suurten kaupunkien toiseksi nopeinta: työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 1 630 henkilöllä eli 8,4 prosenttia. Maaliskuussa 2026 alueen 18–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 70,2 prosenttia ja työttömyysaste 12,4 prosenttia. Alle 30-vuotiaiden tilanne oli selvästi heikompi: heidän työllisyysasteensa oli 18,3 prosenttiyksikköä matalampi ja työttömyysasteensa 2,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 18–64-vuotiailla keskimäärin. Uusia avoimia työpaikkoja oli 1 130, mikä oli 385 paikkaa ja 51,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työttömiä työnhakijoita oli 352 001 ja vuosikasvu 6,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vastaavat luvut olivat 94 182 ja 5,8 prosenttia, ja C6-kaupungeissa yhteensä 149 441 ja 7,3 prosenttia.

Avoimien työpaikkojen kasvu ei kohdistunut tasaisesti eri aloille tai ammattiryhmiin. Eniten uusia avoimia työpaikkoja oli julkisessa työnvälityksessä hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, 615 paikkaa. Julkisessa hallinnossa paikkoja oli 171 ja terveys- ja sosiaalipalveluissa 112. Työttömyys painottui puolestaan erityisasiantuntijoihin, joita oli työttömänä 4 980, ammatteihin luokittelemattomiin ryhmiin, 4 040, sekä palvelu- ja myyntityöhön, 3 938. Hakijoiden ja avointen paikkojen välillä oli selvä epäsuhtaa: erityisasiantuntijoilla avoimia paikkoja oli 92 ja palvelu- ja myyntityössä 181.

Työttömien työnhakijoiden määrä on noussut kesäkuusta 2024 (16 943 henkilöä) kesäkuuhun 2026 noin 21 000 henkilöön. Vuosikasvu on lähtenyt uudelleen nousuun, ja Espoo-Kauniaisten 8,4 prosentin kasvu oli kesäkuussa nopeampaa kuin koko maassa, pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa keskimäärin. Ikäryhmittäin kasvu oli ripeintä alle 30-vuotiailla, noin 16,0 prosenttia. Myös 30–49-vuotiaiden ja yli 50-vuotiaiden työttömyyden kasvu oli noussut noin 6,5 prosenttiin suhteessa vuoden takaiseen tilanteeseen. Koulutusasteittain kasvu oli voimakkainta toisen asteen koulutuksen suorittaneilla, 13,4 prosenttia. Perusasteen ja korkeakouluasteen suorittaneilla kasvu oli selvästi hitaampaa.

Nuorten työttömyys erottui kokonaisuudessa erityisenä huolenaiheena. Alle 30-vuotiaita työnhakijoita oli 7 096, joista työttömiä tai lomautettuja oli 4 591. Työnhaun keskimääräinen kesto oli 31 viikkoa eli sama kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien alle 30-vuotiaiden määrä kasvoi 779 henkilöstä 890 henkilöön, mikä tarkoittaa 14,2 prosentin vuotuista kasvua. Työttömistä nuorista 928 oli perusasteen, 2 247 toisen asteen ja 870 korkea-asteen koulutuksen suorittaneita. Toisen asteen koulutustaustan omaavien nuorten työttömyys kasvoi 21,9 prosenttia, kun taas korkeakoulutettujen nuorten työttömyys oli lievässä laskussa.

Vieraskieliset työnhakijat muodostivat suuren osan työttömistä työnhakijoista. Heidän osuutensa kaikista työttömistä oli 43,0 prosenttia. Vieraskielisiä työttömiä oli lähes yhtä paljon toisen asteen ja korkea-asteen koulutustaustaisissa ryhmissä, ja työttömyys kasvoi kaikilla koulutusasteilla vuoden takaiseen verrattuna. Vieraskielisiä pitkäaikaistyöttömiä oli 3 248, mikä oli 10,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vieraskielisiä vastavalmistuneita työttömiä oli 426.

Pitkäaikaistyöttömyydessä näkyi kaksi samanaikaista kehityskulkua: määrä oli korkea, mutta kasvuvauhti hidastui. Pitkäaikaistyöttömiä oli 8 338, mikä oli 8,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu kohdistui kaikkiin koulutusasteisiin, mutta oli voimakkainta toisen asteen koulutustaustaisilla, 12,5 prosenttia. Suurimmalla osalla pitkäaikaistyöttömistä työnhaun kesto oli 53–78 viikkoa. Lisäksi 2 065 henkilöllä kesto oli ollut 2–3 vuotta ja 1 103 henkilöllä yli 5 vuotta. Rakennetyöttömyydessä kokonaismäärä nousi 10 875 henkilöstä 11 804 henkilöön. Kasvu liittyi erityisesti pitkäaikaistyöttömyyteen ja rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien määrään, kun taas lakisääteisiltä palveluilta työttömäksi ja palveluilta palveluille siirtyneiden määrät olivat edellisvuotta pienempiä.

Palveluihin osallistuminen oli vertailussa suhteellisen vahvaa. Lakisääteisissä palveluissa oli kesäkuussa 2026 yhteensä 4 975 henkilöä, kun vuotta aiemmin määrä oli 4 370. Aktivointiaste oli 19,1 prosenttia. Espoo-Kauniainen sijoittui aktivointiasteessa myönteisesti suhteessa koko maahan ja suuriin kaupunkeihin. Alle 30-vuotiaiden aktivointiaste oli 21,6 prosenttia ja yli 50-vuotiaiden 10,7 prosenttia. Koko maan vastaavat vertailuluvut olivat 16,7 prosenttia ja 9,2 prosenttia.

Alle 25-vuotiaiden tilanne heikkeni erityisen selvästi. Työttömiä alle 25-vuotiaita oli 2 440, mikä oli 584 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuosikasvu oli 31,5 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus vastaavan ikäisestä työvoimasta oli 17,2 prosenttia, mikä oli kuitenkin koko maan keskiarvoa matalampi. Pitkäaikaistyöttömiä alle 25-vuotiaita oli 335 ja rakennetyöttömiä 565. Työttömistä nuorista 1 381 oli toisen asteen suorittaneita, eli noin 56,6 prosenttia kaikista nuorista työttömistä. Tämä korostaa koulutuksen jälkeisten siirtymien, ensimmäisten työpaikkojen ja työhön palaamisen merkitystä.

Suurten kaupunkien vertailussa Espoon alle 25-vuotiaiden työttömyyden kasvu oli poikkeuksellisen nopeaa. Espoon (pl. Kauniainen) vuosikasvu oli 31,8 prosenttia, kun vertailukaupungeissa kasvu jäi tätä matalammaksi. Vieraskieliset nuoret ovat tässä kokonaisuudessa keskeinen ryhmä. Espoossa vieraskielisiä nuoria työttömiä oli 791, ja määrä kasvoi vuodessa 189 henkilöllä. Vieraskielisten nuorten osuus kaikista 15–24-vuotiaista työttömistä oli noin kolmannes. Osuus oli lähes Vantaan tasolla ja selvästi useita muita vertailukaupunkeja korkeampi.

Tutkimuskirjallisuuteen peilaten, nuorten työttömyyden kasvuun voi vaikuttaa useita samanaikaisia tekijöitä. Suhdannetilanne voi vähentää kesätyöpaikkoja ja muita nuorten sisääntuloalan työpaikkoja sekä pidentää työttömyysjaksoja. Rakenteellisesti haasteita voivat lisätä koulutuksesta työhön siirtymisen katkokset. Myös tekoälyn vaikutukset junioritehtäviin, toimialakohtaisen kysynnän muutokset, työkykyyn liittyvät haasteet, lakimuutokset, koulutus- ja työelämäsiirtymät sekä kausivaihtelu voivat vaikuttaa kehitykseen.

Lähteet: KEHA ja Tilastokeskus, työnvälitystilasto. Tilastokeskus pääasiallinen toiminta, erillistilaus, KEHA, tietoalusta Mylly

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi