Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 11.05.2026/Pykälä 153

Asianumero 1093/10.02.03/2025

Kaupunginhallitus 11.05.2026 § 153

§ 153

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Käsittely 

Nevanlinna Partasen kannattamana teki seuraavat muutos- ja lisäysehdotukset:

1. Kaupunginhallitus 11.5.2026 VISIO, muutosesitys 1 Sivu 3, Espoon lausunto: Viheryhteyksien ja viheryhteystarpeiden merkintöjen määräyksissä edellytetään, että "Merkinnällä osoitettu yhteys on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa turvattava siten, että yhteys varmistaa ensisijaisesti lajiston siirtymismahdollisuudet, ylläpitää maisema- ja luontoarvoja sekä tarvittaessa tukee virkistyskäyttöä”. Espoo pitää hyvänä, että yhteyksien ekologinen toimivuus nostetaan ensisijaiseksi, mutta määräys muuttaa merkinnän ohjausta virkistyksen osalta voimassa olevaan kaavaan verrattuna asettamalla myös maisema- ja luontoarvojen ylläpidon ensisijaiseksi virkistyskäytön tukemiseen nähden. Määräys on eri tavoitteiden priorisoinnin osalta maakuntakaavan määräykseksi muotoilultaan varsin tarkka, vaikka suunnittelun lähtökohdat vaihtelevat hyvin paljon eri alueilla. Espoon kaupunki esittää, että määräyksen muotoilussa korostetaan ekologisen toimivuuden turvaamisen ensisijaisuutta ja määräys muutetaan muotoon: ”Merkinnällä osoitettu yhteys on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa turvattava siten, että yhteys varmistaa ensisijaisesti verkoston ekologinen toimivuuden ja tarvittaessa turvaa virkistyskäyttöä.” Espoo huomauttaa lisäksi, että kaikki kaavaluonnoksessa osoitetut viheryhteydet ovat ekologisen toimivuuden lisäksi keskeisiä virkistysalueita, jotka muodostavat osan seudullista virkistysalueverkostoa. Kaavaselostuksessa tulee avata, mitä viheryhteyksien ja viheryhteystarpeiden määräyksessä sini- ja viherympäristön laadulla ja toissijaisten ympäristöhäiriöiden hallinnalla tarkoitetaan. Muutetaan muotoon: Viheryhteyksien ja viheryhteystarpeiden merkintöjen määräyksissä edellytetään, että "Merkinnällä osoitettu yhteys on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa turvattava siten, että yhteys varmistaa ensisijaisesti lajiston siirtymismahdollisuudet, ylläpitää maisema- ja luontoarvoja sekä tarvittaessa tukee virkistyskäyttöä”. Espoo pitää hyvänä, että yhteyksien ekologinen toimivuus nostetaan ensisijaiseksi. Espoo huomauttaa lisäksi, että kaikki kaavaluonnoksessa osoitetut viheryhteydet ovat ekologisen toimivuuden lisäksi keskeisiä virkistysalueita, jotka muodostavat osan seudullista virkistysalueverkostoa. Kaavaselostuksessa tulee avata, mitä viheryhteyksien ja viheryhteystarpeiden määräyksessä sini- ja viherympäristön laadulla ja toissijaisten ympäristöhäiriöiden hallinnalla tarkoitetaan.

2. Kaupunginhallitus 11.5.2026 VISIO, muutosesitys 2 Sivu 3, Espoon lausunto: Ekologisen verkoston turvaamista ohjataan kaavaluonnoksessa lisäksi yleisellä suunnittelumääräyksellä, joka koskee myös muita maakunnallisia ekologisia yhteyksiä kuin maakuntakaavassa osoitettuja viheryhteyksiä ja viheryhteystarpeita. Yleisen suunnittelumääräyksen mukaan ”Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ehkäistä melun ja valon häiriöitä luonnon monimuotoisuudelle maakunnallisilla ydinalueilla ja yhteyksillä.”. Espoo katsoo, että määräystä olisi tarpeen muuttaa esimerkiksi muotoon "...suunnittelussa tulee lieventää...". Viheryhteyksien ympäristössä on jo nykyisellään paljon asukkaita, ulkoilureittejä ja väyliä ja niihin kohdistuu kasvavaa virkistyspainetta myös voimassa olevien maakuntakaavojen mukaisen maankäytön kehityksen myötä. Melun ja valon häiriöiden ehkäiseminen ei ole monillakaan alueilla enää mahdollista. Muutetaan muotoon: Ekologisen verkoston turvaamista ohjataan kaavaluonnoksessa lisäksi yleisellä suunnittelumääräyksellä, joka koskee myös muita maakunnallisia ekologisia yhteyksiä kuin maakuntakaavassa osoitettuja viheryhteyksiä ja viheryhteystarpeita. Yleisen suunnittelumääräyksen mukaan ”Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ehkäistä melun ja valon häiriöitä luonnon monimuotoisuudelle maakunnallisilla ydinalueilla ja yhteyksillä”. Espoo katsoo, että määräystä olisi tarpeen muuttaa esimerkiksi muotoon: ”Alueidenkäytön suunnittelussa on tunnistettava suunniteltavan alueen vaikutusalueella olevat ekologisten verkostojen maakunnalliset ydinalueet ja yhteydet. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava maakunnallisten ydinalueiden ja ekologisten yhteyksien luontonarvojen säilyminen ja niiden välinen kytkeytyneisyys, tunnistettava lajiston siirtymismahdollisuudet sekä ehkäistävä esimerkiksi melun ja valon aiheuttamia häiriöitä luonnon monimuotoisuudelle.”

3. Kaupunginhallitus 11.5.2026 VISIO, muutosesitys 3 Espoon lausunto, sivu 3: Yleisessä suunnittelumääräyksessä todetaan lisäksi, että ”Tunnistettujen ekologisten yhteyksien alueella olevat nykyiset maa- ja metsätalousalueet tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ensisijaisesti säilyttää maa- ja metsätalousalueena tai muutoin ekologista kytkeytyvyyttä tukevana alueena.” Espoo katsoo, että kyseinen virke tulee jättää pois suunnittelumääräyksestä. Määräys yhdessä selostuksessa kuvatun maakunnallisen ekologisen verkoston määrittelyn kanssa ohjaa ensisijaisesti nykytilan säilyttämiseen maa- ja metsätalousalueilla kaikilla Zonation-selvityksen ydin- ja käytäväalueilla. Tämä on ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan kanssa, jossa kyseisiä alueita on osoitettu muun muassa uusiksi raideliikenteeseen tukeutuviksi taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiksi. Määräys ohjaa maankäyttöä maakuntakaavaa tarkemmalla suunnittelutasolla. Tämä on erityisen ongelmallista, koska kyseessä on yleinen suunnittelumääräys, jonka toteuttamiskelpoisuutta tai maankäytön yhteensovitusta ei ole tarkasteltu aluetasolla. Yleismääräyksen alkuosa yhteyksien turvaamisesta ja vahvistamisesta ohjaa riittävästi maakunnallisten ekologisten yhteyksien turvaamista viheryhteyksien ja viheryhteystarpeiden ulkopuolella. Maa- ja metsätalouskäytön ensisijaisuus ei myöskään palvele maankäytön suunnittelua Espoon alueella, jossa virkistysalueiden riittävyys on tarpeen turvata väestön kasvaessa. Muilla kuin M-alueilla voidaan metsätalouden toimenpiteet asettaa luvanvaraisiksi, mikä tukee kunnan mahdollisuuksia ohjata ekologisten verkostojen turvaamista yksityismailla. Muutetaan muotoon: KAPPALE POISTETAAN.

4. Kaupunginhallitus 11.5.2026 VISIO, muutosesitys 4 Sivu 4, Espoon lausunto: Suunnittelumääräys velvoittaa edistämään luo -merkinnän perusteena olevan luonnonarvon säilymistä ja luonnon tilan parantamista. Määräyksestä jää epäselväksi, koskeeko luonnon tilan parantamisen edistäminen vain merkinnän perusteena olevia luontoarvoja vai luontoa laajemmin. Jatkosuunnittelussa voi syntyä myös tulkintaepäselvyyksiä siitä, kohdistuuko määräys esimerkiksi alueidenkäytön suunnitteluun, vesienhoidon suunnitteluun tai metsätalouteen. Epäselväksi jää myös, kenen vastuulla luonnon tilan parantaminen olisi. Espoo huomauttaa myös, että luo-alueet ovat hyvin laajoja. Luonnon tilan parantaminen näin laajoilla alueilla on erittäin työlästä. Luonnon tilan parantaminen hillitsee parhaiten luontokatoa, kun parannusta tehdään luonnonarvoiltaan heikentyneillä alueilla eikö luonnon monimuotoisuuden kannalta jo valmiiksi erityisen tärkeillä alueilla. Muutetaan muotoon: KAPPALE POISTETAAN JA LISÄTÄÄN: Espoon kaupunki katsoo, että luo-kaavamerkintä olisi perusteltua jakaa kahtia siten, että kansainvälisesti (IBA) ja kansallisesti merkittävät (FINIBA) lintualueet on osoitettu omalla merkinnällään ja ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontokohteet omalla merkinnällään.

5. Kaupunginhallitus 11.5.2026 VISIO, muutosesitys 5 Sivut 5–6, Espoon lausunto: Espoon kaupunki näkee ongelmallisena, että ekologista kompensaatiota ohjattaisiin maakuntakaavalla. Maakuntakaava ohjaa ensisijaisesti yleiskaavoitusta, jossa ei vielä voida tarkastella mahdollisuuksia luonnonsuojelulain mukaiseen ekologiseen kompensaatioon, kun huomioidaan kaavan aikajänne ja kompensaatiovastuun kuuluminen heikennyksen aiheuttajalle – ei kunnalle. Koska hyvitysalueista käydään kauppaa markkinaehtoisesti, ei kompensaatiomahdollisuuksien tarkastelu ole kaupungin ja kaavoittajan tehtävä. Kompensaatiomahdollisuuksien selvittäminen lisää tarpeettomasti kaavojen selvitystaakkaa eikä tuota etenkään yleiskaavatasolla kaavaratkaisun kannalta olennaista informaatiota. Muutetaan muotoon: Espoon kaupunki katsoo, että ekologisen kompensaation edistäminen on hyvä pitää kaavan yleismääräyksissä yhtenä olennaisena keinona torjua luontokatoa. Määräystä ekologisesta kompensaatiosta olisi perusteltua muuttaa siten, että määräyksessä ei ohjata ekologisen kompensaation mahdollisuuksia ainoastaan luonnonsuojelulain mukaiseen menettelyyn, vaan mahdollistetaan kunnille parhaiten sopivat tavat toteuttaa ekologista kompensaatiota ja pyrkiä luonnon kokonaisheikentymättömyyteen maankäytön suunnittelussa. Espoo laatii parhaillaan ekologisen kompensaation periaatteita.

6. Kaupunginhallitus 11.5.2026 VISIO, muutosesitys 6 Sivu 6, Espoon lausunto: Ekologinen kompensaatio on vapaaehtoista ja kunnat luovat lain puitteissa omat periaatteensa ekologisen kompensaation käyttöön. Mikäli kompensaatio tulee myöhemmin lakisääteiseksi, siitä ei tarvitse maakuntakaavalla erikseen määrätä. Espoon kaupunki huomauttaa, että luonnonsuojelulain mukainen kompensaatio koskee myös muita kuin maakunnallisia luontoarvoja. Lisäksi viittaus hyvitysalueiksi tai luonnon tilan parantamiseen erityisesti soveltuviin alueisiin on hyvin tulkinnanvarainen ja voisi käytännössä tarkoittaa kaikkia ekologiselta tilaltaan erinomaista heikommassa tilassa olevia alueita. Luonnonarvojen tuottamisen tarkastelut ovat työläitä, ja ne on tarkoituksenmukaista kohdentaa alueille, joilla luonnonarvojen tuottaminen on aito vaihtoehto ottaen huomioon muut maankäytön kehittämistavoitteet ja maanomistajan tarpeet. VISIO-kaavan luonnokseen on tuotu uusina merkintöinä ekologisen kompensaation hyvitysalue ja ekologinen kehittämisvyöhyke, jolla osoitetaan ekologisen kompensaation luonnonsuojelulain mukaiseksi hyvitysalueeksi tai luonnon tilan parantamiseen erityisesti soveltuvat alueet. Ekologisen kehittämisvyöhykkeen merkintä on luonteeltaan informatiivinen. Se osoittaa potentiaalia eikä sido kompensaation tai luonnon tilan parantamisen toteuttamiseen. Espoon kaupunki katsoo, että ekologisen kehittämisvyöhykkeen merkintä tulee poistaa ja tarvittaessa esittää alueet kaavaselostuksessa, joka soveltuu myös tausta- ja selvitystietojen esittämiseen. Oikeusvaikutteisella kaavakartalla ei tule osoittaa informatiivisia merkintöjä, sillä ne hämärtävät maakuntakaavan ohjausvaikutusta. Muutetaan muotoon: POISTETAAN ENSIMMÄINEN KAPPALE SEKÄ LYHENNETÄÄN TOISEN KAPPALEEN LOPPUA: VISIO-kaavan luonnokseen on tuotu uusina merkintöinä ekologisen kompensaation hyvitysalue ja ekologinen kehittämisvyöhyke, jolla osoitetaan ekologisen kompensaation luonnonsuojelulain mukaiseksi hyvitysalueeksi tai luonnon tilan parantamiseen erityisesti soveltuvat alueet.

7. Kaupunginhallitus 11.5.2026 VISIO, muutosesitys 7 Sivu 6, Espoon lausunto: Ekologisen kehittämisvyöhykkeen määräyksessä edellytetään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tarkastelemaan mahdollisuuksia luonnonarvojen tuottamiseen. Määräys ei ole luonnonsuojelulain mukaisen vapaaehtoisen ekologisen kompensaation periaatteiden mukainen, sillä hyvitysalueiden tuottaminen on vapaaehtoista. On epäselvää, mikä määräyksen ohjausvaikutus on alueidenkäytön suunnitteluun sekä kenen tai missä vaiheessa luonnonarvojen tuottamisen mahdollisuuksia tulee tarkastella. Määräys edellyttää pahimmassa tapauksessa täysin turhaa selvitystyötä, mikäli maanomistaja ei ole halukas luonnonarvojen tuottamiseen kyseisellä alueella. Espoon kaupunki kuitenkin näkee, että maakunnallisen ekologisen verkoston näkökulmasta hyvitykseen parhaiten soveltuvien alueiden selvitystiedon kokoaminen on tärkeää ja rooli tiedon kokoamisesta sopii hyvin maakunnan liitolle. Muutetaan muotoon: KAPPALE POISTETAAN, VIIMEINEN VIRKE MUOTOON: Espoon kaupunki näkee, että määräyksen ohjausvaikutusta suhteessa alueidenkäytön suunnitteluun on syytä selkeyttää. Lisäksi Espoo toteaa, että maakunnallisen ekologisen verkoston näkökulmasta hyvitykseen parhaiten soveltuvien alueiden selvitystiedon kokoaminen on tärkeää ja rooli tiedon kokoamisesta sopii hyvin maakunnan liitolle.

8. Sivut 6–7, Espoon lausunto: Yleisen suunnittelumääräyksen mukaan ”Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin”. Espoo katsoo, että määräystä olisi tarpeen muuttaa esimerkiksi muotoon "...suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota mahdollisuuksiin sopeutua muuttuvaan ilmastoon torjumalla kuumuutta rakennetuilla alueilla, varautumalla tulvariskeihin ja sään ääri-ilmiöihin sekä tehostamalla hulevesien hallintaan". Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteet pitävät sisällään muutakin, kuin sään ääri-ilmiöt ja hulevesien hallinnan. Uusien alueiden suunnittelussa ja täydennysrakentamisessa voidaan rakennusten sijoittelulla ja väreillä sekä viher- ja sinirakenteella laskea helteiden aikaisia lämpötiloja lisäämällä varjostusta ja tuulettumista tai edistämällä jäähdytysratkaisuja. MUUTETAAN MUOTOON: Yleisen suunnittelumääräyksen mukaan ”Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin”. Espoo katsoo, että määräystä olisi tarpeen muuttaa esimerkiksi muotoon: "Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava sään ääri-ilmiöihin, kiinnitettävä huomiota muuttuvaan ilmastoon sopeutumiseen torjumalla kuumuutta rakennetuilla alueilla ja varautumalla tulvariskeihin sekä tehostamalla hulevesien hallintaa."

9. Sivut 7–8, Espoon lausunto: Kaavaluonnoksessa on annettu paljon rajoitteita teollisen kokoluokan aurinkovoimaloiden sijoittumiselle. Lisäksi yleisen suunnittelumääräyksen mukaan "Teollisen kokoluokan aurinkovoimaloita ei tule sijoittaa alueille, joihin kohdistuu useita maankäyttöä rajoittavia ympäristöarvoja". Espoo pitää hyvänä, että aurinkoenergian sijoittumiselle luodaan yleisiä periaatteita maakunnan tasolla, mutta määräyksen soveltamisessa tulee säilyä riittävä joustavuus kuntakaavoituksessa. Kaavaehdotusta laadittaessa on syytä arvioida, ovatko kaikki aurinkovoiman sijoittumista koskevat määräykset maakuntakaavan tasolla todella tarpeen. Erityisesti määrällisen raja-arvon asettaminen tarkemmin määrittelemättömien rajoitteiden lukumäärälle ei ole tarkoituksenmukaista, sillä eri ympäristöarvojen merkittävyys, laajuus ja yhteisvaikutukset vaihtelevat alueittain. Näin ollen rajoitteiden huomioon ottaminen edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa, jossa voidaan punnita sekä haitallisia että myönteisiä vaikutuksia. Korostamme, että kuntakaavoituksen rooli on keskeinen eri maankäyttötarpeiden yhteensovittamisessa, ja tämän vuoksi määräyksen tulkinnan tulee mahdollistaa paikallisiin olosuhteisiin perustuva kokonaisarviointi. MUUTETAAN MUOTOON: Yleisen suunnittelumääräyksen mukaan "Teollisen kokoluokan aurinkovoimaloita ei tule sijoittaa alueille, joihin kohdistuu useita maankäyttöä rajoittavia ympäristöarvoja". Espoo pitää hyvänä, että aurinkoenergian sijoittumiselle luodaan yleisiä periaatteita maakunnan tasolla. Espoo kuitenkin korostaa, että kuntakaavoituksen rooli on keskeinen eri maankäyttötarpeiden yhteensovittamisessa, ja tämän vuoksi määräyksen tulkinnan tulee mahdollistaa paikallisiin olosuhteisiin perustuva kokonaisarviointi.

10. Koko seuraava kappale poistetaan: Sivu 13, Espoon lausunto (yhteenveto): Ekologista kompensaatiota ja hyvitysalueita koskevat yleiset suunnittelumääräykset ja ekologinen kehittämisvyöhyke -merkinnät pitää poistaa. Ekologista kompensaatiota ei ohjata maakuntakaavalla ja mahdolliset selvitystiedot tulee esittää kaavakartan sijasta kaavaselostuksessa.

11. Espoon lausuntoon lisätään: "Espoon kaupunki katsoo, että kaavassa on tarpeen tuoda esiin aluevarauksia ja kaavamääräyksiä, joilla pyritään vähentämään Uudenmaan alueella rakentamisesta ja muusta maankäytön muutoksesta aiheutuvaa metsäkatoa sekä avohakkuita."

12. Espoon lausuntoon lisätään: "Espoo katsoo, että kaavassa on tarpeen arvioida koko Uudenmaan alueella sini- ja viheryhteyksien kokonaisuus sekä riittävät aluevaraukset, jotka varmistavat ekosysteemien ja lajien elinolosuhteet sekä Uudenmaan luonnon tilan paranemisen. Aluevarauksia laadittaessa tulee ottaa huomioon myös metsätalousalueina olevat alueet ja niiden hoitotoimenpiteiden, kuten avohakkuiden vaikutus lajien elinolosuhteisiin."

13. Espoon lausuntoon lisätään: "Espoo katsoo, että kaavassa tulisi määritellä myös kaupunkialueen ja ihmistoiminnan laajenemisen rajat ja pyrkiä näin pysäyttämään kaupunkialueen jatkuvasta laajenemisesta luonnolle aiheutuva merkittävä haitta."

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty useampia kannatettuja esittelijän ehdotuksesta poikkeavia ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestykset suoritetaan yllä esitetyssä käsittelyjärjestyksessä. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen.

Ehdotus 1: Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Nevanlinnan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestyslista 1

Ehdotus 2: Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Nevanlinnan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestyslista 2

Ehdotus 3: Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Nevanlinnan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestyslista 3

Ehdotus 4: Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Nevanlinnan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestyslista 4

Ehdotus 5: Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Nevanlinnan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestyslista 5

Ehdotus 6: Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Nevanlinnan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestyslista 6

Ehdotus 7: Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Nevanlinnan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestyslista 7

Ehdotus 8: Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Nevanlinnan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestyslista 8

Ehdotus 9: Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Nevanlinnan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestyslista 9

Ehdotus 10: Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 7 ääntä vastaan hylänneen Nevanlinnan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestyslista 10

Ehdotus 11: Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 6 äänellä 8 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Nevanlinnan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestyslista 11

Ehdotus 12: Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 6 äänellä 8 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Nevanlinnan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestyslista 12

Ehdotus 13: Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 3 äänellä 11 ääntä vastaan 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Nevanlinnan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestyslista 13

Päätös

Selostus 

Tausta

Uudenmaan liitto on pyytänyt Espoon kaupungilta lausuntoa VISIO-vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Kaavan nimi on VISIO- Innovatiivinen vihreä siirtymä, Uudenmaan 5. vaihemaakuntakaava ja se laaditaan koko Uudenmaan alueelle.

VISIO-kaava on vaihemaakuntakaava eli se täydentää ja päivittää voimassa olevaa kaavakokonaisuutta kuudella teemalla:

-          Energia

-          Teollinen tuotanto, kiertotalous ja maa-aineshuolto

-          Luonto ja hiilensidonta

-          Logistiikka ja pitkän matkan henkilöliikenne

-          Vesihuolto ja vesivarat

-          Maanpuolustus

Kaavatyölle on maakuntaohjelmasta johdettu kolme päätavoitetta: 1) Ilmastonmuutokseen vastaaminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen, 2) Kestävän ja innovatiivisen kilpailukyvyn vahvistaminen ja 3) Toimintavarmuuden ja turvallisuuden edistäminen.

 Luonnosvaiheen aineisto koostuu kaavakartasta ja määräyksistä, jotka ovat oikeusvaikutteista aineistoa, sekä kaavaselostuksesta ja sen liitteistä. Lisäksi kaava-aineistoon sisältyy muun muassa kumottavaksi esitettyjen merkintöjen kartta ja kaavan selvityksiä.

 Luonnosvaiheen lausunnot on pyydetty viimeistään 8.5.2026 mennessä.  Kaavan ehdotusvaihe ajoittuu vuosiin 2026-2027. Uudenmaan liiton tavoitteena on saada kaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuonna 2027.

Kaava-asiakirjoihin voi tutustua tarkemmin Uudenmaan liiton verkkosivuilla: https://uudenmaanliitto.fi/kaavoitus-ja-liikenne/maakuntakaavat/visiokaava/

Tiivistelmä lausunnosta

Espoon kaupunki katsoo, että vihreän siirtymän teema on varsin ajankohtainen ja keskeinen Uudenmaan ja sen kuntien ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta. Vihreän siirtymän edistämisen maankäytölliset kysymykset ovat keskeisiä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, mutta samalla myös hankkeiden ympäristövaikutusten hallitsemiseksi.

Vihreän siirtymän edistämisen haasteiksi Uudellamaalla on tunnistettu mm. energian riittävyys sekä uudenlaisten, vihreään siirtymään eri tavoin liittyvien elinkeinojen tilantarve. Vaihemaakuntakaavassa näitä toimintoja ohjataan pitkälti yleismääräysten kautta. Espoon kaupunki pitää tätä hyvänä ratkaisuna, mutta huomauttaa, että kaavan yleismääräykset ovat luonteeltaan vahvasti vihreän siirtymän hankkeita rajoittavia. Jotta kaava aidosti edistää vihreää siirtymää, tulisi maakuntakaavan määräyksien vahvemmin tukea vihreään siirtymään liittyvien toimintojen edistämistä jatkosuunnittelussa. Maakuntakaavassa esitetyt vihreän siirtymän hankkeita koskevat yleismääräykset ovat myös paikoin liian yksityiskohtaisia, eivätkä ne mahdollista tarkoituksenmukaista eri näkökulmien yhteensovitusta kuntakaavoituksessa.

VISIO-kaavan yksi päätavoitteista on ilmastonmuutokseen vastaaminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Kaavaluonnoksessa on luonnon monimuotoisuutta pyritty huomioimaan kiitettävän kokonaisvaltaisesti, mutta osin ratkaisut koskevat asioita, joita ei ole tarkoituksenmukaista ohjata maakuntakaavalla. Kaavatyössä onkin tarpeen tunnistaa selkeämmin, mitä asioita maakuntakaavalla voidaan ohjata ja mitä ovat muut keinot, joilla voidaan välittää selvitystietoa ja kannustaa luonnontilan parantamiseen.

VISIO-kaavan logistiikan ja pitkän matkan henkilöliikenteen merkinnöillä pyritään edistämään kestäviä liikkumismuotoja, sujuvaa tavaraliikennettä sekä siirtymistä puhtaisiin ja uusiutuviin energialähteisiin. Espoo pitää tavoitetta kannatettavana. Kaavan valmistelussa ei kuitenkaan ole tarkasteltu riittävällä tasolla esimerkiksi raskaan liikenteen taukopaikan mahdollisia sijaintivaihtoehtoja tai niiden toteuttamisedellytyksiä.

Kaavalla pyritään alueidenkäytön keinoin edistämään Uudenmaan vihreää siirtymää, mutta kaavan laadinnassa tulisi tarkemmin tunnistaa maakuntakaavan rooli alueidenkäytön ohjauksessa ja mahdollistaa tarkoituksenmukainen suunnittelun tarkentumien kuntakaavoituksessa.

Espoon kaupunki katsoo, että kaavan jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon muun muassa seuraavat muutostarpeet:

-          Energiaa koskevia yleisiä suunnittelumääräyksiä tulee karsia ja tarkistaa maakuntakaavatasolle erityisesti teollisen kokoluokan aurinkovoimaa ja ydinlaitoksia koskien.

-          Puuttuvat energian ja vesihuollon merkinnät tulee lisätä kaavakartalle ja voimajohdon yhteystarve Helsingistä Leppävaaraan tulee perustella kaavaselostuksessa.

-          Viheryhteyksien ja viheryhteystarpeiden määräystä tulee muokata korostamaan yhteyksien ekologista toimivuutta ja vaikutusten arviointia tulee päivittää virkistykseen kohdistuvien vaikutusten osalta

-          Ekologista kompensaatiota ja hyvitysalueita koskevat yleiset suunnittelumääräykset ja ekologinen kehittämisvyöhyke -merkinnät pitää poistaa. Ekologista kompensaatiota ei ohjata maakuntakaavalla ja mahdolliset selvitystiedot tulee esittää kaavakartan sijasta kaavaselostuksessa.

-          Raskaan liikenteen taukopaikalle Turunväylän varrella on syytä selvittää vaihtoehtoisia paikkoja. Kaavaluonnoksessa osoitettu sijainti Kulmakorvessa ei mahdollista laajamittaista raskaan liikenteen taukopaikkaa.

-          Suomen ja Viron välille suunnitellun liikennetunnelin eli ns. Tallinnan-tunnelin vaihtoehtoisia toteuttamistapoja tulisi tarkastella osana vaihemaakuntakaavatyötä.

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 27.04.2026 § 139

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus antaa Uudenmaan liitolle liitteenä olevan lausunnon VISIO-kaavan luonnoksesta.

Käsittely 

Nevanlinna Kataisen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydälle panosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Nevanlinnan pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus:

Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi