Lisäselvitykset ja poikkeukset | LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa 24-kerroksisen asuinkerrostalon ja yksikerroksisen talousrakennuksen rakentamiseen.
ASEMAKAAVA JA POIKKEAMISPÄÄTÖS
Tontti sijaitsee asuinkerrostalojen korttelialueella AK-2, jolle tulee sijoittaa liike- ja palvelutiloja. Tontilta on osoitettu rakennusala enintään 23-kerroksiselle asuinkerrostalolle, minkä lisäksi asuntojen yhteiskäyttöisiä tiloja saa sijoittaa ylimmän kerroksen yläpuolelle kerrosluvun estämättä. Polkupyörä- ja jätekatokset ja -varastot voidaan sijoittaa rakennusalan rajoista riippumatta. Rakennuksesta tulee olla suora uloskäynti sekä katualueen että sisäpihan suuntiin. Tontin lounaiskulmasta on osoitettu ohjeellinen ala puin ja pensain istutettavalle tontinosalle sekä sijainnit rakennusten välisille porttirakenteille. Rakennusten julkisivujen tulee olla laadukkaita ja viimeisteltyjä ja pääosin rapattuja tai värillistä betonia, puuta, puhtaaksimuurattua poltettua tiiltä, keraamisia laattoja tai metallilevyä. Julkisivuissa ei saa olla isoja ikkunattomia pintoja eikä selvästi erottuvia elementtisaumoja. 12-kerroksisten ja sitä korkeampien rakennusten tulee olla massoittelultaan hoikkia ja rakennusten vertikaalia ilmettä tulee korostaa eri tavoin. Katutason kerroksen tai alimpien kerrosten tulee olla kaupunkikuvaa elävöittäviä sekä erottua ylemmistä kerroksista aukotuksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta. Pääsisäänkäyntejä tulee korostaa katoksilla, tehomateriaaleilla ja väreillä. Lisäksi asemakaavassa on määräyksiä mm. meluun, ilmanlaatuun, hulevesien käsittelyyn, sulfidisaviin sekä tuulisuuden, tulvariskin ja pilaantuneiden maiden huomioimiseen liittyen.
Alueeseen liittyy maanalainen asemakaava Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli.
Alueen suunnittelua ohjaavat lisäksi korttelisuunnitelma Matroonankatu länsi ja Design Finnoo -käsikirja.
Kaupunkisuunnittelukeskus on myöntänyt 24.11.2023 hakemuksen korttelin 31025 tonteille sekä viereisten korttelien tonteille 31-24-2 ja 31-20-6 yhteisen poikkeamispäätöksen 2023-81. Poikkeamispäätös on myönnetty vähimmäisautopaikkamääräyksestä ja liikuntaesteisten autopaikkojen sijoittamisesta annetusta määräyksestä poikkeamiseen seuraavin ehdoin:
1. Pysäköintilaitokseen on toteutettava vähintään 100 nimeämätöntä autopaikkaa. Nimeämättömien autopaikkojen osalta autopaikkoja voidaan toteuttaa enintään 10 % asemakaavassa vaadittua vähemmän.
2. Pysäköintioikeuksia on osoitettava määrä, joka vastaa asemakaavan mukaista autopaikkamäärää (lieventämätön määrä).
3. Pysäköintilaitoksen autopaikkoja saa käyttää ainoastaan kortteleiden 31020, 31024 ja 31025 kaavanmukaiseen käyttötarkoitukseen.
RAKENNUSHANKE
Finnoonsilta-kadun ja Suomenlahdentien risteykseen, korttelin kulmaan, rakennetaan 24-kerroksinen asuinkerrostalo. Rakennuksen maantasokerrokseen sijoitetaan liiketila, joka avautuu katualueen suuntaan. Asukkaiden yhteistilat, kuten kerhohuone, pesula, kuivaushuone ja talosaunat sijoitetaan ylimpään kerrokseen, yhteiset ulkoiluväline- ja lastenvaunuvarastot ensimmäiseen kerrokseen sekä erilliseen piharakennukseen ja irtaimistovarastot kellariin sekä osittain ensimmäiseen kerrokseen. Korttelin yhteiset leikki- ja oleskelualueet sijaitsevat sisäpihalla pääosin naapuritonttien 31-25-1 ja 31-25-3 puolella. Asemakaavan monikulmainen rakennusala tarjoaa veistoksellisen lähtökohdan rakennuksen massoittelulle ja julkisivu on suunniteltu aiheiltaan maltillisena. Rakennuksen julkisivut ovat pääosin vihertävän sävyistä, kuultovärjättyä graafista sekä sileää betonia. Elementtien pystysaumat on häivytetty ikkunoiden välisen graafisen kuvioinnin avulla. Ikkunakenttien väritys vaalenee ylempien kerrosten suuntaan muodostaen julkisivulle suurimittakaavaisen aaltokuvion, joka kiertyy koko rakennuksen ympäri. Rakennuksen jalustana on kolmessa alimmassa kerroksessa vaaleanharmaa tiilimuuraus, jonka pystymuurauspalkit kiertyvät koko rakennuksen ympäri luoden pihan puolen sisäänkäynneille vaaditut katokset ja sitoen ulkopuoliset pyörävarastot rakennukseen. Rakennuksen huippua on kevennetty valkoisella värillä ja kolmen ylimmän kerroksen korkuisilla ikkunakentistä muodostuvilla pystyaiheilla. Vinot räystäslinjat mukailevat rakennuksen kulmikasta muotoa ja pehmentävät huipun ilmettä korttelisuunnitelman ja lähialueelle jo toteutettujen rakennusten hengessä. Sisäänvedettyjä sisäänkäyntejä on korostettu tehostevärein, valaistuksin sekä muuratuin, ulostyöntyvin tiilikehyksin. Kaikissa kahden huoneen ja sitä isommissa asunnoissa on viherhuone. Erillisen piharakennuksen julkisivumateriaalina on tiili ja vesikatteena kaavan mukaisesti viherkatto.
Hanke on pienasuntovaltainen. Asuntoja rakennetaan yhteensä 232 ja niiden keskipinta-ala on 48 m2.
RAKENNUSOIKEUS
Tontin rakennusalalle osoitettu rakennusoikeus on 12 800 kem2. Lisäksi saadaan rakentaa asuntojen yhteiskäyttöiset varastot, askartelu-, harrastus- ja säilytystilat, pesutuvat, kuivaushuoneet, saunat, väestönsuojat, talotekniset tilat ja jätehuollon vaatimat tilat, kuitenkin niin, että niiden yhteenlaskettu kerrosala on korkeintaan 15 % kaavassa osoitetun rakennusoikeuden määrästä, eli 1 920 kem2, ja asuinrakennusten ulkopuolella olevat talousrakennukset, polkupyörävarastot ja -katokset sekä porrashuoneiden 20 m2 ylittävän osan kussakin asuinkerroksessa edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneen viihtyisyyttä ja porrashuone on luonnonvaloinen.
Hankkeen kokonaisala on yhteensä 17 900 m2 ja kerrosala 17 174 kem2. Kokonaisalasta 12 800 kem2 on varsinaista rakennusoikeutta, 943 kem2 (7 %) on asemakaavan sallimien yhteiskäyttöisten tilojen osuutta, 965 kem2 on viherhuoneiden osuutta, 1 500 kem2 on porrashuoneen 20 m2 ylittävää osuutta, 966 kem2 on RakL 9 § 2 momentin sallimaa ylitystä ja 726 m2 on kellarin osuutta.
VÄHÄISET POIKKEUKSET
Asemakaavan mukaan alueella tulee varautua alueelliseen jätteiden putkikeräysjärjestelmään. Kaupunkisuunnittelukeskuksen antaman koko aluetta koskevan lausunnon mukaan Espoon teknisen toimen johto on kuitenkin linjannut, ettei Finnooseen tulla toteuttamaan jätteen putkikeräysjärjestelmää ja hankkeessa jätteet kerätäänkin syväkeräysastioihin. Kaupunkisuunnittelujohtaja puoltaa poikkeusta.
Rakennuksen koillisjulkisivuilla sisäänkäyntikatokset ylittävät rakennusalueen rajoja. Kiilautuva ylitys on enimmillään pohjoissivulla 2 m ja koillisjulkisivulla 0,85 m yli rakennusjärjestyksen salliman 1,2 m ylityksen. Hakijan perusteluina ylityksille ja sisäänkäyntikatosten muodoille ovat rakennuksen rungon muotoa luontevasti mukailevat linjaukset, jotka yhdistyvät pihavarastoihin, jotka kaava sallii sijoittaa rakennusalueen rajoista riippumatta. Katoksilla saadaan riittävästi suojaa rakennuksen ja varastojen sisäänkäynneille korkean rakennuksen vierustan tuuliolosuhteet huomioiden. Lisäksi rakennuksen luoteissivun seinä ylittää rakennusalueen rajan kiilautuvasti maksimissaan 0,4 m rakennusrungon ja huoneistojen toiminnallisen mitoituksen vuoksi.
Perustelut huomioiden poikkeuksia voidaan pitää vähäisinä.
AUTOPAIKAT, POLKUPYÖRÄPAIKAT JA VÄESTÖNSUOJA
Asemakaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava asuntoja varten 1 ap / 110 kem2, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto sekä liike-, toimisto- ja palvelutiloja varten 1 ap / 180 kem2. Kaavan mukainen autopaikkavaatimus on yhteensä 117 autopaikkaa, joista yksi on tarkoitettu liiketilaa varten. Poikkeamispäätöksen mahdollistaman 10 % vähennyksen jälkeen autopaikkoja toteutetaan yhteensä 106. Pysäköintioikeuksia osoitetaan kuitenkin lieventämätön määrä, eli 117. Autopaikoista 100 sijoitetaan pohjoispuolella sijaitsevan korttelin 31026 pysäköintilaitokseen nimeämättöminä ja 6 liikuntaesteisille tarkoitettua autopaikkaa korttelin piha-alueelle. Autopaikkajärjestelyt ovat poikkeamispäätöksen ehtojen mukaiset.
Polkupyöräpaikkoja on rakennettava asunnoille vähintään 1 pp / 30 kem2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto ja liike-, toimisto- ja palvelutiloja varten 1 pp / 50 kem2. Hankkeessa rakennetaan kaavan vaatimat 464 polkupyöräpaikkaa asuntoja varten ja 3 paikkaa liiketilaa varten ja ne on kaikki sijoitettu katettuihin ja lukittavissa oleviin varastoihin. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille on osoitettu tilaa ulkoa.
Rakennuksen kellarikerrokseen rakennetaan kaksi S-1-luokan väestönsuojaa yhteensä 342 hengelle. Normaaliaikana suojat toimivat irtaimistovarastoina.
MUUT SELVITYKSET
Hankkeesta on laadittu palotekninen suunnitelma. Rakennus varustetaan mm. automaattisella sammutuslaitteistolla, kiinteällä sammutusvesiputkella ja palomieshissillä. Asuinkerroksista on järjestetty yksi palolta suojattu ja yksi palolta ja savulta suojattu uloskäytävä porrashuoneiden kautta. Palotekniseen suunnitelmaan on saatu pelastuslaitoksen kuittaus.
Kortteli sijaitsee melualueella ja hankkeesta on laadittu liikennemeluselvitys sekä ulkovaipan ääneneristävyysselvitys. Selvityksissä on esitetty mm. asuin- ja viherhuoneiden seinä- ja ikkunarakenteisiin kohdistuvat ääneneristävyysvaatimukset, jotka on huomioitu suunnitelmissa. Korttelin yhteiset leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat rakennusten muodostamaan melukatveeseen pääasiassa naapuritonttien 31-25-1 ja 31-25-3 puolelle. Meluselvityksen mukaan suunniteltujen asuinrakennusten piha-alueiden melutasot ovat päiväaikana ohjearvojen mukaisella tasolla.
Asemakaavan mukaan rakennuksessa tulee olla ensimmäisessä kerroksessa sisäänkäynteihin ja rakennukseen liittyvien ulko-oleskelualueiden yhteydessä sisäänveto tai katos suojaamassa tuulisuudelta. Hankkeesta on laadittu tuulisuusselvitys. Selvityksen mukaan kohderakennuksen ulko-ovien ja kattoterassin suojausta voidaan pitää onnistuneena ja riittävänä. Lisäksi mm. puoliläpäisevät pitsimuuratut rakennusten väliset porttiaiheet suojaavat piha-aluetta tuulelta.
Hankkeen ympäristöstä on tehty maaperän haitta-ainetutkimus. Perustamistapalausunnossa todetaan, että tehdyn tutkimuksen perusteella hakemuksen tontilla ei ole tarvetta haitta-aineiden osalta erityis- tai jatkotoimenpiteisiin. Raportin perusteella tontti on pilaantumaton. Kaivutöissä tulee tarkkailla maa-ainesta aistinvaraisesti ja konsultoida epäilyksen herätessä asiantuntijaa.
Tontin hulevesien käsittelystä on laadittu erillinen suunnitelma, missä on huomioitu kaavan asettamat vaatimukset mm. viivytyksen suhteen. Hulevedet kerätään hallitusti ja ohjataan viereisten tonttien 31-25-1 ja 31-25-3 kanssa yhteisen viivytysjärjestelmän kautta HSY:n hulevesiviemäriin liitoskohtalausunnon mukaisesti.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on käsitellyt hanketta ja puoltanut sitä ehdoin. Suunnitelmia on päivitetty ehdot huomioiden.
Hankkeesta on pidetty tekninen ennakkoneuvottelu ja suunnitelmia on päivitetty rakennusteknisen yksikön antamien huomioiden mukaisesti.
MUUT LAUSUNNOT
Länsimetro Oy on antanut hankkeesta lausunnon. Lausunnon mukaan rakennuspaikka sijaitsee kokonaisuudessaan maanalaisen asemakaavan 940100 alueella ja lähellä metron Finnoon asemaan liittyvää huoltotunnelia sekä HSY:n omistamia maanalaisia tiloja. Lähin etäisyys metron Finnoon huoltotunneliin on 35 metriä, Finnoon metroaseman pohjoiseen sisäänkäyntiin 150 m ja itse metroasemaan 260 m. Lausunnossa on annettu ehtoja erityisesti louhintatöiden suorittamiseen, katselmuksiin ja tärinänseurantaan liittyen. Lisäksi metron rataisännöinti (Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy) on antanut erillisen lausunnon, minkä ehdot mm. louhinta-, paalutus- tai pontitustöiden tärinään liittyen tulee huomioida.
RASITTEET JA MUUT SOPIMUKSET
Korttelin viiden tontin välille on laadittu yhteisjärjestelysopimus, jossa on sovittu mm. kulku- ja pelastustie-, jätteiden syväkeräyspisteen, piha-, leikki- ja oleskelualueiden, hulevesien, polkupyörien piharakennusten, liikuntaesteisten autopaikkojen, johtojen, putkien ja kaapelien sekä porttiaiheiden rakentamisen järjestelyistä. Lisäksi hakijatontin ja naapuritonttien 31-25-1 ja 31-25-3 välille on perustettu rasite palomuurin rakentamatta jättämisestä talousrakennuksen osalta. Talousrakennus sijoittuu lähes kiinni tonttien välisiä rajoja ja rakennukseen on toteutettu palo-osastointi oman tontin puolella. Päätös kiinteistöjen yhteisjärjestelystä ja päätösote rakennusrasitteen perustamisesta ovat luvan liitteinä.
NAAPUREILLE TIEDOTTAMINEN
Hankkeesta on tiedotettu naapureille rakennusvalvonnan toimesta, eikä heillä ole ollut siitä huomautettavaa.
|
Esittelijän päätösehdotus | Ehdotuksen tekijä: Rakennusvalvonnan päällikkö Jari Saajo Lupa myönnetään.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty: vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
pohjarakennesuunnitelmat
rakennesuunnitelmat
rakennelaskelmat
salaojasuunnitelma
pintavesisuunnitelma
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi. |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän RakL 122 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on laadittava työmaasuunnitelma ja kosteudenhallintasuunnitelma.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan aloituskokouksen pitämiseksi.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan talotekniikan aloituskokouksen pitämiseksi.
|
| Hankkeessa tulee noudattaa Länsimetron vaatimuksia mm. louhintasuunnitelmien esittämiseen, tärinämittarien asentamiseen ja huoltotunnelin katselmointeihin liittyen. Lisäksi räjähdysajankohdista ja käytännönjärjestelyistä tulee sopia ennakkoon Kaupunkiliikenne Oy:n metroisännöinnin kanssa.
|
| Asemakaavan mukaista hulevesien mitoitukseen/hallintaan liittyvää määräystä tontille tulee noudattaa myös työmaa-aikana.
|
| Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
|
| Työmaavesien käsittelyssä on noudatettava Pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta.
|
| Hankkeelle nimetyn vastaavan työnjohtajan on huolehdittava siitä, että rakennustyömaalla on käytettävissä rakennustyön tarkastusasiakirja.
|
| Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n verkkosivuilta saatavaa ohjetta "Työt metroradan läheisyydessä" tulee noudattaa.
|
| Maankaivutöiden aikana maaperän laatua on tarkkailtava ja mikäli havaitaan viitteitä maaperän pilaantumisesta, jätejakeita tai maaperässä jätetäyttöjä, tulee olla yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen.
|
| Ennen julkisivuelementtien tilausta on pääsuunnittelijan ensin hyväksyttävä eri kuviointi-, struktuuri-, saumaus- ja väritysvaihtoehdoista ne mallit, joita hän esittää toteutettaviksi. Lisäksi ennen muuraustyöhön ryhtymistä on työmaalla tehtävä 2-3 kpl riittävän suurta muurausmallia, jotka pääsuunnittelija on hyväksynyt esitettäväksi. Em. jälkeen pääsuunnittelijan on otettava yhteyttä lupakäsittelijään mahdollisen yhteisen työmaakäynnin järjestämiseksi. Työmaalla tulee olla vaihtoehtoisten elementti- ja muurausmallien lisäksi kaikkien julkisivun osien värimallit kokonaisuuden arvioimista varten ja mahdollisuus tehdä muutoksia valintoihin.
|
| Rakennuksen ulkovaippa on toteutettava ympäristöstä johtuvien erityisten ääneneristysvaatimusten mukaisesti. Ääneneristävyyden vaatimustenmukaisuus on todennettava mittaamalla ennen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Uudisrakennuksen käyttöönottoon mennessä on asemakaavan edellyttämät autopaikat oltava toteutettuna tai ratkaistuna tilapäisesti muilla tavoin.
|
| Ennen rakennuksen käyttöönottoa on suoritettava Pelastuslain 81a § mukainen tarkastus. Tarkastuksessa on oltava käytettävissä pöytäkirjat rakennushankkeen paloturvallisuudesta vastaavien suunnittelijoiden suorittamista lopputarkastuksista.
|
| Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.
|
| Rakennustyöt on tämän luvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
|
|
|
RSS
Haku
