Kasvun ja oppimisen lautakunta
Pöytäkirja 26.03.2025/Pykälä 46

Asianumero 1164/10.03.02/2025

Kasvun ja oppimisen lautakunta 26.03.2025 § 46

§ 46

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Perusopetuksen johtaja Nurmi Juha

Käsittely 

Walls teki Hagerlundin ja Klingin kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen:

”Lautakunta edellyttää, että jo uuden koulurakennuksen peruskorjauksen ja laajennuksen tai uudisrakennuksen suunnitteluvaiheen alussa huomioidaan tilojen esteettömyys, saavutettavuus, saattoliikenteen ja liikennejärjestelyiden turvallisuus. Erityisen tärkeänä lautakunta pitää, oppimisen tuen uudistusta silmällä pitäen, että suuressa kouluyksikössä huomioidaan aistiesteettömyys sekä riittävä määrä erityisluokille ja pienryhmille sopivia luokkahuoneita ja eriyttäviä tiloja, jotta erityisopetuksen ja oppimisen tuen tarpeisiin pystytään vastaamaan lähikouluperiaatteen vahvistumisen myötä. Lisäksi lautakunta toivoo, että toimiala tekee lapsivaikutusten arvioinnin ja kuulee jo varhaisessa vaiheessa ja pyytää lausunnot niin koulun johtokunnalta, vanhempainyhdistykseltä, Espoon vammaisneuvostolta ja mahdollisilta muiltakin tahoilta.”

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Räf tiedusteli, voidaanko Wallsin tekemä lisäysehdotus hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Päätös

Selostus 

Tarveselvitys koskee yhtenäisen peruskoulun kiinteistöä, johon toteutetaan tilat 36 perusopetusryhmälle ja 10 pienryhmälle. Koulu suunnitellaan siten, että se voi toimia tulevaisuudessa myös 1.–9. luokkien yhtenäisenä peruskouluna siinä vaiheessa, kun Suurpellon koko palveluverkko on rakentunut. Vuonna 1993 valmistunut peruskoulu tullaan peruskorjaamaan ja laajentamaan tai vaihtoehtoisesti uusimaan kokonaan 36 perusopetusryhmälle ja 10 pienryhmälle. Laajennuksen jälkeen koulussa on 1036 laskennallista oppilaspaikkaa ja henkilöstön määräksi arvioidaan noin 120. Koulu toimii aluksi 4.–9. luokkien kouluna, mutta hankkeessa huomioidaan, että koulu voidaan myöhemmin muuttaa 1.–9. oppilaan kouluksi, kun koko Suurpellon perusopetuksen palveluverkko on rakentunut.

Rakennus esitetään toteutettavaksi Olarinniittyyn, kortteliin 21031, jossa sijaitsee tällä hetkellä Olarin koulu. Osoite on Olarinniityntie 4.

Hankkeelle on Valtuuston 4.12.2024 hyväksymässä investointiohjelmassa investointiohjelmassa varattu 42 miljoonaa vuosille 2025–2029. Alustavan arvion mukaan kohteen hyötyala on 8174 hym2, jos se toteutetaan uudisrakennuksena. Nykyisessä rakennuksessa on 5805 hym2. Hankkeen lopullinen laajuus tarkentuu suunnittelussa.

Nykytilanne

Olarin koulu aloitti toimintansa vuonna 1993 aluksi yläkouluna ja lukiona. Vuonna 2019 Olarin lukio muutti Otaniemeen, jolloin Olarinniityn koko kiinteistö siirtyi perusopetukselle. Suurpellon oppilasmäärän kehitys on ollut nopeaa, vuonna 2016 Olarin koulussa oli 269 oppilasta ja syksyllä 2024 797 oppilasta. Oppilaita muuttaa edelleen alueelle paljon. Olarinniityn kiinteistössä oli syksyllä 2024 noin 550 oppilasta.

Olarin koulu toimii tällä hetkellä kahdessa toimipisteessä, Suurpellossa ja Olarissa siten, että lukuvuonna 24–25 alakoulun 1.–4. luokat ovat Opinmäessä ja luokat 5.–9. Olarin kiinteistössä. Opinmäessä toimii Espoon kansainvälinen koulu, jonka oppilasmäärää on rajoitettu suomenkielisen opetuksen kiireellisen tilatarpeen vuoksi. 

Suurpeltoon rakentunut kokonainen uusi kaupunginosa, mistä syystä nykyinen palveluverkko on jäänyt riittämättömäksi. Alueelle ennustetaan merkittävää oppilasmäärän kasvua. Tilapalvelut-liikelaitos on luopunut hankkeesta ”Pienten Opinmäki”, sillä laajennus jouduttaisiin perustamaan uudelleen. Opinmäen tontilla on erittäin huono perustettavuus. Opinmäen koulun rakennuskustannuksista käytettiin 20 % perustamiskustannuksiin.

Alueella ei ole valmiita rakentamiskelpoisia Y-tontteja, joille voisi rakentaa uutta koulutilaa. Oppilaspaikkoja on päädytty lisäämään Olarin kiinteistöön. Koulun koon kasvattaminen peruskorjauksen ja laajennuksen tai nykyisen kiinteistön osittain korvaavana uudisrakennuksen yhteydessä on taloudellisesti järkevää ja noudattaa Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman tavoitteita.

Olarin koulun kiinteistö on peruskorjausiässä ja huonokuntoinen. Koulua ei ole alun perin tarkoitettu nykyisille oppilasmäärille, vaan se toimii kapasiteettinsa ylärajoilla.

Voimassa olevassa asemakaavassa korttelin 21031 tontti on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO), jolle on osoitettu rakennusoikeutta 8000 kem2. Olarin koulun laajentaminen edellyttää asemakaavanmuutoksen, sillä tontin rakennusoikeus ei riitä kattamaan toivottua laajuutta. Asemakaavanmuutos on vireillä ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma pyritään saamaan nähtäville kevätkaudella 2025.

Perusopetuspaikkojen tarve

Olari kuuluu Matinkylä-Olarin oppilasalueeseen. Alueen oppilaaksiottoa rajaa maantieteellisesti Länsiväylä. Olarin koulun oppilasmäärän kehittymistä voidaan tarkastella osana Suurpellon ja Olarin aluetta. Erityisesti Suurpellon rakentaminen näkyy kasvavina oppilasmäärinä Olarin koulussa.

Olarin koulun alakoulun oppilaat tulevat pääsääntöisesti Suurpellon alueelta, tilastoalueelta 33 Suurpelto-Henttaa. Suurpellon ja Olarin alueella on kaksi suomenkielistä yläkoulua, Olari ja Kuitinmäki. Yläkoulun oppilaat tulevat Suurpellosta sekä osin Ylismäentien eteläpuolelta. Uusi asuinrakentaminen keskittyy Suurpellon puolelle. Myös Ylismäentien varteen on viime vuosina rakentunut kerrostaloja. Olarin puolelle (tilastoalue 32) ei ennusteta oppilasmäärän kasvua, mutta alueella on myös tulevaisuuden hankkeita (esim. Holmanpuisto), jotka eivät vielä näy ennusteessa.

Olarin koulu on hyvin täynnä, eikä se voi vastaanottaa kasvavia oppilasmääriä. Myöskään Opinmäen kiinteistöön ei voida perustaa uusia ryhmiä. Alueen perusopetusikäisten määrän ennustetaan kasvavan +278 perusopetusikäisellä vuodesta 2024 vuoteen 2034 suuralueella Suurpelto-Henttaa 32. Varhaiskasvatusikäisiin ennustetaan vielä merkittävämpää kasvua, mikä merkitsee, että alueen ikäryhmien ennustetaan nousevan pysyvästi merkittävästi nykyistä suuremmiksi. Alueelle rakennetaan edelleen, alueella on toteutumatonta kaavapotentiaalia ja kaavoitettavana olevia asuinalueita.

Suurpellon alueella ei ole rakentamiskelpoista Y-tonttivarantoa, mikä mahdollistaisi uuden koulun rakentamisen alueelle. Lakeanmäen kaavassa Pohjoiseen Suurpeltoon varataan Y-tontti isolle yhtenäiselle peruskoululle, joka vastaanottaa lapset Pohjoisen Suurpellon asuinalueelta. Tontti on vasta asemakaavavaiheessa ja kaava-alue on sidottu viereisten alueiden kehittämiseen, joten sillä ei voida vastata akuuttiin tilapulaan alueella. Koulun rakentuminen mahdollistaa kuitenkin sarjaisuuden muuttamisen tulevaisuudessa siten, että Olarin koulu voidaan tulevaisuudessa muuttaa 1.–9. sarjaiseksi yhtenäiseksi peruskouluksi. Olarin koulun kapasiteetti ja alueen rakentamisen vauhti määrittelevät Pohjoisen Suurpellon investoinnin aikataulun.

Ennen palveluverkon lopullista muotoutumista, koulumatkat pienimmille kasvavat liian pitkiksi. Alueen oppilaspaikkatarve on kasvava, jolloin Olarin kiinteistö ei edes laajennuksen jälkeen riitä Suurpellon kokonaiskasvuun, joten Olari on suunniteltu toimivan laajennuksenkin jälkeen kahdessa osoitteessa, Opinmäessä ja Olarissa.

Tilasuunnitteluperiaatteet ja ohjeet jatkosuunnittelulle

Olarin koulu suunnitellaan yhtenäiseksi peruskouluksi. Tilat suunnitellaan kahdeksansarjaiselle yläkoululle, jossa on 24 yläkoulun perusopetusryhmää, 12 alakoulun perusopetusryhmää sekä 10 erityisen tuen/ valmistavan opetuksen pienryhmää. Suunnittelussa ja tilavarauksissa huomioidaan, että koulu voidaan muuttaa myöhemmin 1.–9. sarjaiseksi yhtenäiseksi peruskouluksi. Perusopetusryhmien määrä pysyy samana. Tilojen suunnittelussa huomioidaan Olarin koulun eriyttämisen suuri tarve.

Alakoulun opetustilat jakautuvat yleisopetuksen oppikyliin ja monikäyttöisiin aineopetuksen tiloihin. Alakoulun perustan muodostavat oppikylien perusvarustellut opetustilat eriyttämistiloineen. Erikoisvarustellut opetustilat mahdollistavat liikunnan, musiikin, kuvataiteen, käsityön ja luonnontieteiden kokeellisen opetuksen sekä eheyttävät ja monialaiset oppimiskokonaisuudet opetussuunnitelman mukaisesti. 

Alakoulun perusopetusryhmien koko vaihtelee. Mitoituksena käytetään usein keskimäärin 25 oppilaan ryhmiä, mutta erityisesti kasvavilla alueilla perusopetusryhmien koon täytyy joustaa ja ryhmiin on voitava ottaa riittävästi oppilaita. Mallitilaohjelmissa mitoittavana oppilasmääränä käytetään 28 oppilasta. Ilmanvaihdossa, tilan koossa ja avautuvuuksissa on huomioitava, että Espoossa alakoulun opetusryhmän maksimikoko vuosiluokille 3.–6. on 32 ja ryhmiin pitää syksyllä voimaan tulevan erityisopetuksen lain muutoksen ohjaamana voida integroida esimerkiksi valmistavan opetuksen oppilaita. Mitoitus pitää huomioida erityisesti ilmanvaihdossa, joka on mitoitettava riittäväksi eikä se voi muodostaa rajoitetta oppilaaksiotolle.

Perusopetuksen yläkouluissa opiskelee 7.–9. luokkalaisia lapsia, jotka ovat iältään 12–16-vuotiaita. Yläkoulu perustuu ainejakoiseen opetukseen, jossa kutakin ainetta opettaa aineenopettaja. Yläkoulun perusvarustelluissa opetustiloissa mahdollistetaan 25 oppilaan ryhmät ja vähintään kolmen aikuisen työskentely tiloissa. Osassa oppilaineita ryhmät muodostetaan yli opetusryhmärajojen siten, että opetusta varten muodostetaan pienempiä ryhmiä (16–20 oppilasta).

Yläkoulun opetustilat jakautuvat perusvarusteltuihin OT3-tiloihin ja erityisiä tilavaatimuksia edellyttäviin erikoisvarusteltuihin opetustiloihin. Erikoisvarustellut opetustilat mahdollistavat liikunnan, musiikin, kuvataiteen, käsityön, biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja kotitalouden opetussuunnitelman mukaisen opetuksen. Osa-aikaisen erityisopetuksen tilat jaetaan perusvarusteltujen sekä erikoisvarusteltujen tilojen yhteyteen.

Olarin yläkoulussa tarjotaan painotettua matemaattis-luonnontieteellistä opetusta. Olarin koululla on pitkät perinteen matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämisessä. Olarin matemaattis-luonnontieteellinen linja on hyvin suosittu ja hankkeessa painotus huomioidaan matemaattis-luonnontieteellisten opetustilojen varustelussa ja tilavarauksissa.

Olarin koulu painottaa lisäksi erityisesti suomen kielen taitojen kehittämiseen, sillä koulussa on paljon oppilaita, joiden äidinkieli ei ole suomi. Opetustilojen suunnittelussa tarve huomioidaan rakentamalla riittävät eriyttämismahdollisuudet yhteisopettajuuden mahdollistamiseksi, sillä opetusta järjestetään paljon rinnakkain tuen tarpeen mahdollistamiseksi. Tilavarauksena tämä tarkoittaa pienempien tilojen sijoittamista lähelle teoria- sekä luonnontiedeaineiden opetustiloja.

Kulku tilojen välillä on selkeää ja aulatilat ovat helposti valvottavia. Yläkoululaisten sisävälitunnit suunnitellaan osana suunnitteluratkaisua. Yläkoulun kenkä- ja vaatesäilytykset suunnitellaan siten, että suurten oppilasmassojen kulkeminen on jouhevaa. Yläkoulun oppilaat opiskelevat päivän aikana eri tiloissa ja kuljettavat koulutyössä tarvitsemansa kirjat, tarvikkeet ja välineet mukanaan opetustiloihin. Yläkoululaisten käyttöön varataan rakennukseen säilytyslokeroita. 

Yläkouluun varataan mallitilaohjelman mukainen määrä perusvarusteltuja OT3-tiloja, joissa voidaan opettaa mm. kielten, historian, yhteiskuntaopin, terveystiedon ja matematiikan oppiaineita. Tilojen suunnittelussa pyritään monikäyttöisyyteen.

Perusvarusteltujen tilojen lisäksi yläkoulun opetussuunnitelma edellyttää erikoisvarusteltuja tiloja, jotka tulee sijoittaa tilaryhmittäin siten, että niitä voidaan tarvittaessa käyttää oppiainerajat ylittäen. Luonnontieteiden tilaryhmään kuuluvat biologian ja maantieteen sekä fysiikan ja kemian tilat. Osa eriyttämistiloista (OT2/OT1) sijoitetaan lähelle luonnontieteiden opetuksen tiloja.

Verstas on taito- ja taideaineiden toiminnallisen oppimisen alue, jossa työstetään erilaisia materiaaleja ja opetellaan monenlaisten koneiden käyttöä. Teknisen työn lisäksi verstaalle sijoittuvat tekstiilityön, kuvataiteen sekä värkkäämön (Steam-opetus) tilat. Teknisen työn tiloihin on selkeä huoltoyhteys tavarantoimituksia ja huoltoa varten. Verstaan tilat toimivat sekä ylä- että alakoululaisten taito- ja taideaineiden opetuksen tilana.

Kotitalouden tilat sijoitetaan lähekkäin toisiaan, siten, että ne voivat hyödyntää yhteisiä varastoja sekä vaatehuoltotilaa. Kotitalouden opetustilaan on voitava tuoda ruoka- ja muita tavaroita sujuvasti rullakoissa kylmäsäilytysketju huomioiden.

Musiikin opetustilat sijoitetaan näyttämön ja katsomon välittömään läheisyyteen. Musiikin opetustilojen ja esiintymistilojen välillä on kynnyksetön kulku, jotta raskaiden soittimien ja äänentoistolaitteiden siirtäminen on helppoa. Suunnittelussa ratkaistaan näyttämön ja katsomon sijainti ratkaistaan suunnittelussa. Musiikin tilat suunnitellaan sekä ylä- että alakoululaisten käyttöön.

Opetustilojen yhteydessä on oppikirjojen, opetusvälineiden ja -varusteiden säilyttämiseen tarvittavia varastotiloja, joihin voidaan sijoittaa myös monitoimilaite ja oppilaiden sähköisten laitteiden latausvaunu. Varastot voidaan yhdistää hajautettujen työtilojen kanssa.

Opetustilojen toiminnalliset vaatimukset esitetään tarkemmin Espoon kaupungin toiminnallisen koulusuunnitteluohjeessa sekä koulujen pihasuunnitteluohjeessa 2023. Hankkeessa noudatetaan yhtenäiskoulun mallitilaohjelmaa. Mallitilaohjelma perustuu opetussuunnitelman mukaisiin tuntimääriin, eikä tilamääristä ei voida poiketa alaspäin ilman, että sillä on vaikutusta rakennuksen oppilaskapasiteettiin ja siten seuraavien investointien aikataulutukseen. Hankkeessa noudatetaan koulujen mallitilavaatimuskortteja.

Keväällä 2025 laadittava koulukohtainen rakentamishankkeen pedagoginen suunnitelma täydentää tätä ohjetta ja sitä hyödynnetään suunnittelun tarkentuessa.  Tilojen yhteiskäytön mahdollistamiseksi myöhemmin määritettävät koulun tilat ryhmitellään toiminnallisiin lukitusalueisiin, joille kulkemista voidaan hallita käyttäjäryhmäkohtaisesti.

Koulu ja sen piha kenttineen tarjoavat koulutoiminnan ulkopuolisina aikoina tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksia kuntalaisille.

Tilajärjestelyt vahvistavat yhteisöllisyyttä ja tukevat toiminnan pedagogisia tavoitteita. 

Liikuntatilat

Espoon koulujen liikuntasalien mitoitusohjeen 2020 mukaisesti suuren yläkoulun liikuntasalin mitoitus on 748 m2 (22 m x 34 m x 8 m). Liikuntatuntien määrä edellyttää vähintään kolmeen jaettavaa salia ja tällöinkin osa tunneista jää tuntikehyksen ulkopuolelle. Nykyinen liikuntasali on siis täysin riittämätön ja tulee laajentaa riippumatta hankemuodosta. Liikunnan tulosyksikkö on alueelliseen tarpeeseen perustuen esittänyt Olariin suurempaa salia, 902 hym2 (22 m x 41 m x 8 m), tämä edellyttää myös 2 kpl lisäpukuhuonetta ja pientä katsomoa liikunta-alueen ulkopuolella. Kolmeen jaettavan liikuntasalin lisäksi hankkeeseen tulisi sisällyttää monitoimisali.

Koulun laajennuksen yhteydessä tulee tutkia mahdollisuutta sijoittaa koulurakennukseen ulkokenttien pukutiloja. Mahdollisesti myös konetalli ja henkilökunnan tilat (tarvittaessa erillisrakennus liikuntapuistossa).

Liikuntatilat toteutetaan Espoon koulujen viimeisimmän päivitetyn sisäliikuntatilaohjeen mukaisena.

Kouluun suunnitellaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ohjetta noudattaen tilapäistä majoitusta varten yhtenäinen alue, johon sisältyy liikuntasali oheistiloineen ja myöhemmin määriteltävä osa opetustiloja.

Kuntalaiskäytössä olevat tilat

Musiikin, kuvataiteen, kotitalouden, tekstiilityön ja teknisen työn tilojen käyttö taiteen perusopetukseen ja muuhun harrastamiseen kouluajan ulkopuolella on mahdollistettu omilla lukitusalueillaan. Kullakin lukitusalueella on wc-tila sekä varastotilaa taiteen perusopetuksen varastointitarvetta (n. 2–8 m2) varten.

Ruokasali kabinetteineen sekä mahdollinen esiintymistila varastotiloineen on oma lukitusalueensa asukas- ja harrastustoiminnan mahdollistamiseksi. Mikäli kouluun tulee useampi liikuntatila, pienempi liikuntatila suunnitellaan siten, että se mahdollistaa tanssin taiteen perusopetuksen.

Kouluihin tulevat pienkeittiöt ovat mahdollisuuksien mukaan myös asukas- ja harrastustoiminnan sekä kulttuurin tulosyksikön järjestämän lasten harrastustoiminnan käytössä.

Piha-alueet

Koulun piha-alueet sekä liikuntakenttä toteutetaan Espoon koulujen pihasuunnitteluohjeen 2023 mukaisesti. Kasvun ja oppimisen toimialan tavoitteena on, että lasten käytössä olevaa koulun piha-aluetta on 7 m² oppilasta kohden. Nykyinen koulun liikuntakenttä (Olarinniitynkenttä) peruskorjataan hankkeen yhteydessä.

Koulun piha-alueet, saattoliikenne sekä huoltopiha suunnitellaan toisistaan erillisiksi.  Sisäänkäynnit liittyvät suoraan koulun välituntipihaan. Koulun ja sitä ympäröivien toimintojen pysäköinti suunnitellaan kokonaisuutena huomioiden vuorottaiskäyttö.

Laajuudet ja kustannusennusteet

Hankkeelle on Valtuuston 4.12.2024 hyväksymässä investointiohjelmassa investointiohjelmassa varattu 42 miljoonaa vuosille 2025–2029. Olarin hankkeen laajuudeksi tässä vaiheessa on arvioitu n. 8174 hym2, josta Espoo Cateringin osuus 375 hym2. Hyötyala on arvioitu mallitilaohjelmasta, joka on laskettu Espoon perusopetuksen tuntikehyksestä Olarin luonnontieteellinen painotus huomioiden. Siten hyötyalan pienentäminen johtaa oppilaskapasiteetin vähenemiseen ja seuraavien investointien aikaistumiseen.

Tilapalvelut-liikelaitosta pyydetään selvittämään hankkeen aikataulu ja kustannusarvio esitetyn laajuuden mukaisesti. Jos esitettyyn laajuuteen tehdään merkittäviä muutoksia, tulee ne tuoda Kasvun ja oppimisen lautakunnan hyväksyttäväksi. Mahdolliset tilaohjelmapoikkeamat tulee käsitellä aina yhteisesti Tilapalveluiden ja Kasvun ja oppimisen toimialan kanssa.

Hankkeen aikataulu, toteutusmuoto ja kustannusarvio tulee esittää Kasvun ja oppimisen lautakunnalle hankesuunnitelman lausunnon yhteydessä.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi