Kaupunginhallituksen konsernijaosto
Pöytäkirja 19.08.2024/Pykälä 42

Lausunnon antaminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2025-2027

Kaupunginhallituksen konsernijaosto antaa Helsingin seudun liikenne -

kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2025 - 2027 seuraavan lausunnon:

1. Pääkaupunkiseutuyhteiset omistajaohjaustavoitteet

Espoon kaupunki edellyttää, että HSL:n talous- ja toimintasuunnitelman lähtökohtana ovat HSL:lle asetetut pääkaupunkiseutuyhteiset omistajaohjaustavoitteet. 

HSL:lle vuodelle 2025 määritetyt PKS-tavoitteet ovat:

-Tuottavuuden nousu vuosittain vähintään 1,5 %
-Kuntakohtaiset subventio-osuudet tarkastelukauden loppuun mennessä enintään 50 % kuntakohtaisista kokonaiskustannuksista
-Joukkoliikenteen toimivuuden parantaminen ja vastuullisuus sekä asiakkaiden tyytyväisyys

2. Kestävä ja tasapainoinen talous

Espoon kuntakohtaisen subventio-osuuden ennustetaan vuosina 2025 - 2027 olevan 67,4 - 68 %, mikä on PKS-omistajaohjaustavoitteissa määriteltyä tavoitetasoa (50 %) huomattavasti korkeampi. Ennusteen mukaan vuoden 2024 lopussa Espoon osuus HSL:lle kertyneestä kumulatiivisesta ylijäämästä on 16,2 milj. euroa, josta esitetään käytettäväksi kustannusten kattamiseen 1/3 vuoden 2025 talousarviossa vastaten Espoon osalta noin 5,4 milj. euroa. 

Laskutettavat kuntaosuudet vuonna 2025 ovat yhteensä 516,0 milj. euroa, josta Espoon osuus on 161,3 milj euroa. Vuosina 2026 ja 2027 ylijäämää HSL ei suunnitelman mukaan käyttäisi kuntakohtaisen osuuksien kattamiseen. Espoo ei kannata ylijäämien käyttöä HSL:n nyt esittämällä tavalla, vaan esittää, että ylijäämää käytetään suunnitelmallisesti Espoon kuntaosuuden pienentämiseen. Vallitsevassa toimintaympäristössä jossa sote-uudistus on heikentänyt kaupunkien rahoitusasemaa ei voida pitää tarkoituksenmukaisena kehitystä, jossa kaupungit rahoittavat enenemissä määrin kuntayhtymien toimintaa. Sekä kaupunkien että HSL:n toiminnan tulee perustua liiketoiminnallisiin suunnitelmiin ja laskelmiin. Näin ollen Espoon kuntaosuuden ylijäämä tulisi voida palauttaa Espoolle seuraavan kolmen vuoden aikana niin, että valtaosa palautuksesta kohdistuu vuosille 2025 ja 2026.

HSL:n hallituksen 12.6.2024 TTS-lausuntopyynnön jälkeen kaupungin kirjaamoon on toimitettu korjattu kuntaosuuslaskelma, jossa Espoolle kohdistettavat kuntaosuudet ovat edellä mainittua noin 2 milj. euroa suuremmat. Tämä korjattu kuntaosuuslaskelma ei ole HSL:n hallituksessa päätetyn mukainen eikä sitä siten käsitellä tässä lausunnossa.

Espoo ei kannata nyt HSL:n esittämää toimintatapaa, jossa eivät muun muassa toteudu HSL:n oma strateginen tavoite kuntaosuuden suhteen eikä HSL:lle asetettu PKS-tavoite subvention kuntakohtaisuudesta (enintään 50 %).

Alustava TTS ei sisällä varausta peruspääoman korkojen maksamiseen. Espoo edellyttää, että talousarviovalmistelussa tulee huomioida omistajalinjauksen mukainen peruspääomalle maksettava 1,5 %:n korvaus. 

HSL toteaa lausuntopyynnössään, että pääkaupunkiseudulla liikkuminen ei välttämättä tule enää palaamaan koronaa edeltävälle ajalle muun muassa lisääntyneen etätyöskentelyn takia. Espoon näkemyksen mukaan liikkumisen väheneminen ja muuttuminen epäsäännöllisemmäksi tulee huomioida HSL:n lippuvalikoimassa nykyistä paremmin. Käyttöön otettu sarjalippu on uudistus oikeaan suuntaan, mutta sen voimassaoloaikaa tulisi pidentää vastamaan muuttuneita liikkumistottumuksia.

Strategiatavoitteen mukainen 400 milj. nousijamäärä ja sitä vastaava kasvu lipputuloihin on kunniahimoinen ja tavoiteltava, mutta Espoon näkemyksen mukaan HSL:n tulee sen lisäksi varmistaa myös tasapainoinen talous ja sen sisältämä tavoite kuntaosuuden suuruudelle. Lippujen hintojen korotusten tulisi vastata reaalisesti yleistä kustannustason nousua. Kunnianhimoisten nousijamääräarvioiden ja erilaisten kokeilujen riskit eivät saa realisoitua jäsenkuntien riskinä, eli kasvaneina kuntaosuuksina.

3. Muita huomioita 

Kestävyyden neljä ulottuvuutta

HSL:n strategiset tavoitteet tukevat Espoon kaupungin tavoitteita olla ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kaupunki. Toimiva joukkoliikenne on tasa-arvoisesti saavutettava ja esteetön, ja sitä täydentävät houkuttelevat jalankulku ja pyöräily-yhteydet. Liikennejärjestelmän tulee mahdollistaa myös sujuva ja päästötön logistiikka, jonka kehittämisessä Espoon kaupunki haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä. 

Espoo näkee erittäin tärkeänä HSL:n hankkeet, joilla saadaan jatkossa luotettavampaa matkustajamäärädataa liikennevälineistä. Erityisesti pikaraitiolinjan 15 matkustajalaskentalaitteet ovat tärkeä investointi. Ilman hyvälaatuista dataa liikennöinnistä kaupunkien on mahdotonta ottaa kantaa erilaisiin esitettyihin linjaston muutoksiin. Espoo edellyttää, että jäsenkunnille tulee avoimet rajapinnat tuotettuun kustannus- ja matkustajamäärädataan, kuten omistajille kuuluu.

Uudet asiakasymmärryksen tiedonhankintamenetelmät ovat myös kannatettavia, mutta HSL:n täytyy harkita tarkkaan tiukassa taloustilanteessa, kuinka paljon se kehittää erilaisia kyselyjä ja mitkä ovat niistä saatavat hyödyt. Tärkeämpää olisi saada ajantasaista tietoa siitä, miten liikennöintikulut ja linjojen käyttö kohdistuvat. Kyselytutkimuksissa on aina iso riski tutkimusotannan vinoumalle ja sitä kautta tulosten laadun luotettavuudelle. 

Espoo edellyttää saavansa käyttöön kartat, joista on todettavissa alueellinen toteutunut palvelutaso, jotta ehdotettuja muutoksia voidaan jatkossa verrata siihen.

Yhteistyö ja edunvalvonta

HSL:llä on tärkeä rooli jäsenkuntiensa edunvalvojana. Espoo katsoo, että myös HSL:n tulee toimia yhä aktiivisemmin ja vaikuttavammin valtion suuntaan mm. joukkoliikennetukien ohjaamiseksi ja lainsäädännön kehittämiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla metropolialueen joukkoliikenteen kehittämiseksi ja HSL:n toiminnan rahoittamiseksi kuntaosuuksia pienentäen.

Kaupunkipyörät

Espoo pitää tärkeänä, että pääkaupunkiseudulla on nykyisen kaupunkipyö-räsopimuskauden päätyttyä (vuonna 2026) seudullisesti yhtenäinen (vähin-tään pks-kunnat) ja julkisen toimijan järjestämä kaupunkipyöräpalvelu osana HSL:n muuta joukkoliikennepalvelua. Yhteinen järjestelmä takaa matkaketjujen toimivuuden, ja laajalla yhteisellä hankinnan valmistelulla voidaan saavuttaa skaalaetuja. Espoon näkemyksen mukaan, kun jäsenkunnat maksavat suoraan kaupunkipyöräjärjestelmän kustannukset, niin jäsenkuntien tulee jatkossakin voida itse päättää kaupunkipyöräpalvelun laajuudesta, palvelutasosta ja asemien sijoittamisesta omilla alueillaan. HSL:n osallistuminen kaupunkipyöräpalvelun hankintaan ja operointiin on osa HSL:n tehtäviä ja näin ollen Espoon kaupunki katsoo, että siitä ei synny HSL:lle erikseen korvattavia henkilötyö- tai muita kustannuksia. Ulkopuolisten palveluntuottajien kustannukset jaetaan myöhemmin yhteistyösopimuksella määritettävällä tavalla. 

Liikennepalvelut ja liityntäpysäköinti

Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen on espoolaisille tärkeää. Espoolaisten liikkumisen kouluun, töihin ja palveluihin tulee olla sujuvaa. Joukkoliikenteellä ja muilla liikenteen palveluilla on keskeinen vaikutus espoolaisten elämään ja Espoon elinvoimaan, sillä noin joka kolmannes espoolaisista kotitalouksista ei omista autoa. Espoo kehittää liikennepalveluita aktiivisesti muiden toimijoiden kanssa, ja edellyttää HSL:ltä avointa ja ennakoivaa yhteistyötä. Joukkoliikenteen suunnitteluratkaisuista on käytävä vuoropuhelua kaupungin kanssa ja suunnitteluratkaisuista on viestittävä myös kaupunkilaisille. 

Liityntäpysäköinnin osalta Espoo edellyttää kattavampaa kustannusten tarkastelua, laadukkaita arvioita uusien liityntäpysäköintilaitosten tarpeesta ja käyttäjäpotentiaalista sekä HSL:n liityntäpysäköinnin toimenpideohjelman päivittämistä. Aiemmin esitettyä henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkojen järjestämistapaa ja määriä tulee tarkastella kriittisesti ja ennakoitavissa olevaa tarvetta vastaavasti järjestelmästä aiheutuvat kustannukset huomioiden. Nykyisellään Espoo on joutunut toteuttamaan kustannuksiltaan merkittäviä liityntäpysäköintiratkaisuja, joiden käyttö on aivan liian alhaista suhteessa kustannuksiin.

4. HSL:n esittämät kysymykset jäsenkunnille

HSL on lausuntopyynnössään toivonut kunnilta vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

1.Infrakorvausmallista aiheutuu merkittäviä kustannuspaineita lippujen hintoihin. Miten tämä tilanne ratkaistaan nopeasti?

2.Sitoutuvatko kunnat tavoitelähtöiseen budjetointiin, joka tähtää 400 miljoonan nousun nousijamäärätavoitteen saavuttamiseen?

3.Mitä kunnat priorisoivat: kuntaosuuksien tasoa, hinnankorotusten minimoimista vai hyvää palvelutasoa?

4.Mikä on kunnan tavoitetaso kulkumuoto-osuuksiin (joukkoliikenne, henkilöautoilu, pyöräily, kävely) vuosina 2025 - 2027?

5.Millaisia toimia kunnat ovat valmiita itse tekemään, jotta joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa?

6.Ovatko kunnat halukkaita ottamaan lähimaksun käyttöön HSL-alueella helppouden ja sujuvuuden vuoksi ensimmäisessä vaiheessa yhtenäisellä hinnalla koko alueella?

Espoon kaupunki on lausunut tavoitteistaan kohtiin 1 ja 2 jo edellisen vuoden lausunnossaan. Espoo on edelleen sitä mieltä, että nykyinen infrakorvausjärjestelmä on tarpeellinen ja riittävä tasaamaan kuntien joukkoliikenteen investointikustannuksia käytön suhteessa. Infrakorvausjärjestelmä perustuu jäsenkuntien ja HSL:n välillä solmittuihin sopimuksiin, eikä näin ollen ole talous- ja toimintasuunnitelman lausunnossa käsiteltävä asia. Infrakorvausjärjestelmän kehittämistä tulee käsitellä osana HSL:n toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua esimerkiksi suurimpien jäsenkuntien välisissä keskusteluissa. Tämän vuoksi omistajakunnat ovat käynnistäneet keskustelut yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi.

Espoo edelleen kannattaa myös HSL:n tavoitetta joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisesta. Nousujen määrä ja kulkumuoto-osuus pääsääntöisesti korreloivat keskenään, mutta pelkkä nousujen lisääminen ei aina kasvata joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta Espoossa runkolinjojen vaihdollisten yhteyksien takia.

HSL:n tammikuun 2022 yhtymäkokouksessa hyväksytyn strategian mukaiset neljä strategista tavoitetta ovat 1) kohti päästötöntä joukkoliikennettä, 2) joukkoliikenteen käyttö ennätyslukemissa, 3) kustannustehokas joukkoliikenne sekä 4) tasapainoinen talous. Lausuntopyynnössä todetaan toiminta- ja taloussuunnitelman 2025-2027 lähtökohtana olevan HSL:n yhtymäkokouksen hyväksymän strategian. Kysymyksessä nostetaan nousijamäärien kasvattaminen keskeisimmäksi tavoitteeksi. Espoon näkemyksen mukaan HSL:n tulee varmistaa myös muiden strategisten tavoitteiden toteutuminen, kuten tässä etenkin tasapainoinen talous ja sen sisältämä tavoite kuntaosuuden suuruudelle.

HSL:n kysymyksissä 3, 4 ja 5 tarkastellaan strategisia tavoitteita joukkolii-kenteen järjestämiseksi. Espoon tavoitteena on kestävien kulkumuotojen osuuden kasvattaminen jatkossakin ja viimeisimmän liikkumistutkimuksen perusteella toimenpiteet, erityisesti raideliikenteen investoinnit, ovat edistä-neet tätä tavoitetta. Näihin tavoitteisiin pyritään seudullisesti myös yhteisesti laadituissa MAL suunnitelmissa.


Espoon kaupungin valtuusto hyväksyi toukokuussa 2025 Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartan, jossa todetaan, että liikenteen päästöjä vähennetään sekä kestävien kulkutapojen osuutta lisäämällä että siirtymällä fossiilisista käyttövoimista fossiilittomiin. Joukkoliikenteen osuuden lisäämisellä on tässä tärkeä merkitys, mutta Espoo ei näe tarpeelliseksi asettaa vastakkain kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksia vaan haluaa edistää näiden kestävien kulkutapojen yhteenlaskettua osuutta.

Kestävien kulkumuotojen osuus on kirjattu ilmastotiekarttaan liikenteen ja liikkumisen ilmastovaikutusten mittariksi, jota toivottavasti voidaan jatkossa seurata vuosittain yhteistyössä HSL:n ja Espoon kaupungin välillä. Tämä edellyttää nykyistä ajantasaisempaa tietoa liikkumiskäyttäytymisestä. Espoon kaupunki toivoo, että yhteistyö kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen sekä niitä tukevien erilaisten liikennepalvelujen kehittämisessä yhdessä yritysten ja Espoo-yhteisön kanssa on entistä kiinteämpää. 

Kaupunki edistää kestävän liikkumisen kulkumuoto-osuutta jatkossakin nopeuttamalla joukkoliikennettä mm. liikennevaloetuuksilla, parantamalla matkaketjuja kaupunkipyöräjärjestelmän laajennuksella ja kehittämällä erityisesti pyöräpysäköintiä keskeisillä joukkoliikenneasemilla.

Palvelutaso on joukkoliikenteen suurin houkuttavuustekijä eikä palvelutasoa saa heikentää niin, että se johtaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden pienenemiseen. Espoon uudistunut joukkoliikenteen verkosto (metron jatke, pr 15, linjastomuutokset) on aiempaa enemmän runkolinjoihin painottuva. HSL:n on varmistettava, ettei Espooseen jää merkittäviä joukkoliikenteen katvealueita, joilla palvelutaso putoaa aiemmasta. Esimerkiksi Espoon C-vyöhykkeellä asiakastyytyväisyys on HSL:n NPS-kyselyn mukaan koko vuoden 2023 ollut huomattavasti muuta Espoota matalampaa. 

Kysymykseen 6. koskien lähimaksuominaisuuden pilotointia Espoo pitää hyvänä, että HSL pyrkii saamaan lähimaksun käyttöön joukkoliikenteessä. Espoo katsoo kuitenkin, että lähimaksua ei tule pilotoida saati ottaa käyttöön nykyisistä maksuvyöhykkeistä poikkeavasti. Tällainen on omiaan sekoittamaan kokeilusta saatavaa tulosta ja riskit kokeilusta jäävät kuntien vastattaviksi. HSL:n tulee edelleen jatkaa ponnisteluita sujuvan maksamisen mahdollistamiseksi. Espoo edellyttää hinnoittelumallien muutosehdotusten valmisteluun enemmän avoimuutta ja yhteistyötä, jotta muutoksien vaikutuksia voidaan aidosti verrata ja arvioida.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto antaa Helsingin seudun liikenne -
kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2025 - 2027 seuraavan lausunnon:

1. Pääkaupunkiseutuyhteiset omistajaohjaustavoitteet

Espoon kaupunki edellyttää, että HSL:n talous- ja toimintasuunnitelman lähtökohtana ovat HSL:lle asetetut pääkaupunkiseutuyhteiset omistajaohjaustavoitteet.

HSL:lle vuodelle 2025 määritetyt PKS-tavoitteet ovat:

-Tuottavuuden nousu vuosittain vähintään 1,5 %
-Kuntakohtaiset subventio-osuudet tarkastelukauden loppuun mennessä enintään 50 % kuntakohtaisista kokonaiskustannuksista
-Joukkoliikenteen toimivuuden parantaminen ja vastuullisuus sekä
asiakkaiden tyytyväisyys

2. Kestävä ja tasapainoinen talous

Espoon kuntakohtaisen subventio-osuuden ennustetaan vuosina 2025 - 2027 olevan 67,4 - 68 %, mikä on PKS-omistajaohjaustavoitteissa määriteltyä tavoitetasoa (50 %) huomattavasti korkeampi. Ennusteen mukaan vuoden 2024 lopussa Espoon osuus HSL:lle kertyneestä kumulatiivisesta ylijäämästä on 16,2 milj. euroa, josta esitetään käytettäväksi kustannusten kattamiseen 1/3 vuoden 2025 talousarviossa vastaten Espoon osalta noin 5,4 milj. euroa.

Laskutettavat kuntaosuudet vuonna 2025 ovat yhteensä 516,0 milj. euroa, josta Espoon osuus on 161,3 milj euroa. Vuosina 2026 ja 2027 ylijäämää HSL ei suunnitelman mukaan käyttäisi kuntakohtaisen osuuksien kattamiseen. Espoo ei kannata ylijäämien käyttöä HSL:n nyt esittämällä tavalla, vaan esittää, että ylijäämää käytetään suunnitelmallisesti Espoon kuntaosuuden pienentämiseen. Vallitsevassa toimintaympäristössä jossa sote-uudistus on heikentänyt kaupunkien rahoitusasemaa ei voida pitää
tarkoituksenmukaisena kehitystä, jossa kaupungit rahoittavat enenemissä määrin kuntayhtymien toimintaa. Sekä kaupunkien että HSL:n toiminnan tulee perustua liiketoiminnallisiin suunnitelmiin ja laskelmiin. Näin ollen
Espoon kuntaosuuden ylijäämä tulisi voida palauttaa Espoolle seuraavan kolmen vuoden aikana niin, että valtaosa palautuksesta kohdistuu vuosille 2025 ja 2026.

HSL:n hallituksen 12.6.2024 TTS-lausuntopyynnön jälkeen kaupungin
kirjaamoon on toimitettu korjattu kuntaosuuslaskelma, jossa Espoolle
kohdistettavat kuntaosuudet ovat edellä mainittua noin 2 milj. euroa
suuremmat. Tämä korjattu kuntaosuuslaskelma ei ole HSL:n hallituksessa päätetyn mukainen eikä sitä siten käsitellä tässä lausunnossa.

Espoo ei kannata nyt HSL:n esittämää toimintatapaa, jossa eivät muun muassa toteudu HSL:n oma strateginen tavoite kuntaosuuden suhteen eikä HSL:lle asetettu PKS-tavoite subvention kuntakohtaisuudesta
(enintään 50 %).

Alustava TTS ei sisällä varausta peruspääoman korkojen maksamiseen. Espoo edellyttää, että talousarviovalmistelussa tulee huomioida omistajalinjauksen mukainen peruspääomalle maksettava 1,5 %:n korvaus.

HSL toteaa lausuntopyynnössään, että pääkaupunkiseudulla liikkuminen ei välttämättä tule enää palaamaan koronaa edeltävälle ajalle muun muassa lisääntyneen etätyöskentelyn takia. Espoon näkemyksen mukaan liikkumisen väheneminen ja muuttuminen epäsäännöllisemmäksi tulee huomioida HSL:n lippuvalikoimassa nykyistä paremmin. Käyttöön otettu sarjalippu on uudistus oikeaan suuntaan, mutta sen voimassaoloaikaa tulisi pidentää vastamaan muuttuneita liikkumistottumuksia.

Strategiatavoitteen mukainen 400 milj. nousijamäärä ja sitä vastaava kasvu lipputuloihin on kunniahimoinen ja tavoiteltava, mutta Espoon
näkemyksen mukaan HSL:n tulee sen lisäksi varmistaa myös tasapainoinen talous ja sen sisältämä tavoite kuntaosuuden suuruudelle. Lippujen hintojen korotusten tulisi vastata reaalisesti yleistä kustannustason nousua. Kunnianhimoisten nousijamääräarvioiden ja erilaisten kokeilujen riskit eivät saa realisoitua jäsenkuntien riskinä, eli kasvaneina kuntaosuuksina.

3. Muita huomioita

Kestävyyden neljä ulottuvuutta

HSL:n strategiset tavoitteet tukevat Espoon kaupungin tavoitteita olla
ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kaupunki. Toimiva joukkoliikenne on tasa-arvoisesti saavutettava ja esteetön, ja sitä täydentävät houkuttelevat jalankulku ja pyöräily-yhteydet. Liikennejärjestelmän tulee mahdollistaa myös sujuva ja päästötön logistiikka, jonka kehittämisessä Espoon kaupunki haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä.

Espoo näkee erittäin tärkeänä HSL:n hankkeet, joilla saadaan jatkossa
luotettavampaa matkustajamäärädataa liikennevälineistä. Erityisesti
pikaraitiolinjan 15 matkustajalaskentalaitteet ovat tärkeä investointi. Ilman hyvälaatuista dataa liikennöinnistä kaupunkien on mahdotonta ottaa
kantaa erilaisiin esitettyihin linjaston muutoksiin. Espoo edellyttää, että
jäsenkunnille tulee avoimet rajapinnat tuotettuun kustannus- ja matkustajamäärädataan, kuten omistajille kuuluu.

Uudet asiakasymmärryksen tiedonhankintamenetelmät ovat myös
kannatettavia, mutta HSL:n täytyy harkita tarkkaan tiukassa taloustilanteessa, kuinka paljon se kehittää erilaisia kyselyjä ja mitkä ovat niistä
saatavat hyödyt. Tärkeämpää olisi saada ajantasaista tietoa siitä, miten liikennöintikulut ja linjojen käyttö kohdistuvat. Kyselytutkimuksissa on aina iso riski tutkimusotannan vinoumalle ja sitä kautta tulosten laadun
luotettavuudelle.

Espoo edellyttää saavansa käyttöön kartat, joista on todettavissa
alueellinen toteutunut palvelutaso, jotta ehdotettuja muutoksia voidaan
jatkossa verrata siihen.

Yhteistyö ja edunvalvonta

HSL:llä on tärkeä rooli jäsenkuntiensa edunvalvojana. Espoo katsoo, että myös HSL:n tulee toimia yhä aktiivisemmin ja vaikuttavammin valtion
suuntaan mm. joukkoliikennetukien ohjaamiseksi ja lainsäädännön
kehittämiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla metropolialueen joukkoliikenteen kehittämiseksi ja HSL:n toiminnan rahoittamiseksi kuntaosuuksia
pienentäen.

Kaupunkipyörät

Espoo pitää tärkeänä, että pääkaupunkiseudulla on nykyisen kaupunkipyö-räsopimuskauden päätyttyä (vuonna 2026) seudullisesti yhtenäinen
(vähintään pks-kunnat) ja julkisen toimijan järjestämä kaupunkipyöräpalvelu osana HSL:n muuta joukkoliikennepalvelua. Yhteinen järjestelmä
takaa matkaketjujen toimivuuden, ja laajalla yhteisellä hankinnan valmistelulla voidaan saavuttaa skaalaetuja. Espoon näkemyksen mukaan, kun
jäsenkunnat maksavat suoraan kaupunkipyöräjärjestelmän kustannukset, niin jäsenkuntien tulee jatkossakin voida itse päättää kaupunkipyöräpalvelun laajuudesta, palvelutasosta ja asemien sijoittamisesta omilla alueillaan. HSL:n osallistuminen kaupunkipyöräpalvelun hankintaan ja operointiin on osa HSL:n tehtäviä ja näin ollen Espoon kaupunki katsoo, että siitä ei synny HSL:lle erikseen korvattavia henkilötyö- tai muita kustannuksia.
Ulkopuolisten palveluntuottajien kustannukset jaetaan myöhemmin
yhteistyösopimuksella määritettävällä tavalla.

Liikennepalvelut ja liityntäpysäköinti

Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen on espoolaisille
tärkeää. Espoolaisten liikkumisen kouluun, töihin ja palveluihin tulee olla sujuvaa. Joukkoliikenteellä ja muilla liikenteen palveluilla on keskeinen
vaikutus espoolaisten elämään ja Espoon elinvoimaan, sillä noin joka
kolmannes espoolaisista kotitalouksista ei omista autoa. Kaavailtuja
Pohjois-Espoon linjastolakkautuksia ei tule toteuttaa. Espoo pitää
tärkeänä, että joka puolelta kaupunkia pääsee liikkumaan kouluihin ja
etenkin Jorvin sairaalakampukselle jatkossakin myös ilman autoa.
Espoo kehittää liikennepalveluita aktiivisesti muiden toimijoiden kanssa, ja edellyttää HSL:ltä avointa ja ennakoivaa yhteistyötä. Joukkoliikenteen suunnitteluratkaisuista on käytävä vuoropuhelua kaupungin kanssa ja suunnitteluratkaisuista on viestittävä myös kaupunkilaisille.

Liityntäpysäköinnin osalta Espoo edellyttää kattavampaa kustannusten
tarkastelua, laadukkaita arvioita uusien liityntäpysäköintilaitosten tarpeesta ja käyttäjäpotentiaalista sekä HSL:n liityntäpysäköinnin
toimenpideohjelman päivittämistä. Aiemmin esitettyä henkilöautojen
liityntäpysäköintipaikkojen järjestämistapaa ja määriä tulee tarkastella
kriittisesti ja ennakoitavissa olevaa tarvetta vastaavasti järjestelmästä
aiheutuvat kustannukset huomioiden. Nykyisellään Espoo on joutunut
toteuttamaan kustannuksiltaan merkittäviä liityntäpysäköintiratkaisuja,
joiden käyttö on aivan liian alhaista suhteessa kustannuksiin.

4. HSL:n esittämät kysymykset jäsenkunnille

HSL on lausuntopyynnössään toivonut kunnilta vastauksia erityisesti
seuraaviin kysymyksiin:

1.Infrakorvausmallista aiheutuu merkittäviä kustannuspaineita lippujen
hintoihin. Miten tämä tilanne ratkaistaan nopeasti?

2.Sitoutuvatko kunnat tavoitelähtöiseen budjetointiin, joka tähtää 400
miljoonan nousun nousijamäärätavoitteen saavuttamiseen?

3.Mitä kunnat priorisoivat: kuntaosuuksien tasoa, hinnankorotusten
minimoimista vai hyvää palvelutasoa?

4.Mikä on kunnan tavoitetaso kulkumuoto-osuuksiin (joukkoliikenne,
henkilöautoilu, pyöräily, kävely) vuosina 2025 - 2027?

5.Millaisia toimia kunnat ovat valmiita itse tekemään, jotta joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa?

6.Ovatko kunnat halukkaita ottamaan lähimaksun käyttöön HSL-alueella helppouden ja sujuvuuden vuoksi ensimmäisessä vaiheessa yhtenäisellä hinnalla koko alueella?

Espoon kaupunki on lausunut tavoitteistaan kohtiin 1 ja 2 jo edellisen vuoden lausunnossaan. Espoo on edelleen sitä mieltä, että nykyinen
infrakorvausjärjestelmä on tarpeellinen ja riittävä tasaamaan kuntien
joukkoliikenteen investointikustannuksia käytön suhteessa. Infrakorvausjärjestelmä perustuu jäsenkuntien ja HSL:n välillä solmittuihin sopimuksiin, eikä näin ollen ole talous- ja toimintasuunnitelman lausunnossa käsiteltävä asia. Infrakorvausjärjestelmän kehittämistä tulee käsitellä osana HSL:n
toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua esimerkiksi suurimpien
jäsenkuntien välisissä keskusteluissa. Tämän vuoksi omistajakunnat ovat käynnistäneet keskustelut yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi.

Espoo edelleen kannattaa myös HSL:n tavoitetta joukkoliikenteen
kulkumuoto-osuuden kasvattamisesta. Nousujen määrä ja kulkumuoto-osuus pääsääntöisesti korreloivat keskenään, mutta pelkkä nousujen
lisääminen ei aina kasvata joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta Espoossa runkolinjojen vaihdollisten yhteyksien takia.

HSL:n tammikuun 2022 yhtymäkokouksessa hyväksytyn strategian
mukaiset neljä strategista tavoitetta ovat 1) kohti päästötöntä joukkoliikennettä, 2) joukkoliikenteen käyttö ennätyslukemissa, 3) kustannustehokas joukkoliikenne sekä 4) tasapainoinen talous. Lausuntopyynnössä todetaan toiminta- ja taloussuunnitelman 2025-2027 lähtökohtana olevan HSL:n
yhtymäkokouksen hyväksymän strategian. Kysymyksessä nostetaan
nousijamäärien kasvattaminen keskeisimmäksi tavoitteeksi. Espoon
näkemyksen mukaan HSL:n tulee varmistaa myös muiden strategisten
tavoitteiden toteutuminen, kuten tässä etenkin tasapainoinen talous ja sen sisältämä tavoite kuntaosuuden suuruudelle.

HSL:n kysymyksissä 3, 4 ja 5 tarkastellaan strategisia tavoitteita joukkoliikenteen järjestämiseksi. Espoon tavoitteena on kestävien kulkumuotojen osuuden kasvattaminen jatkossakin ja viimeisimmän liikkumistutkimuksen perusteella toimenpiteet, erityisesti raideliikenteen investoinnit, ovat
edistäneet tätä tavoitetta. Näihin tavoitteisiin pyritään seudullisesti myös yhteisesti laadituissa MAL suunnitelmissa.

Espoon kaupungin valtuusto hyväksyi toukokuussa 2025 Hiilineutraali
Espoo 2030 -tiekartan, jossa todetaan, että liikenteen päästöjä vähennetään sekä kestävien kulkutapojen osuutta lisäämällä että siirtymällä fossiilisista käyttövoimista fossiilittomiin. Joukkoliikenteen osuuden lisäämisellä on tässä tärkeä merkitys, mutta Espoo ei näe tarpeelliseksi asettaa vastakkain kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksia vaan haluaa edistää näiden kestävien kulkutapojen yhteenlaskettua osuutta.

Kestävien kulkumuotojen osuus on kirjattu ilmastotiekarttaan liikenteen ja liikkumisen ilmastovaikutusten mittariksi, jota toivottavasti voidaan jatkossa seurata vuosittain yhteistyössä HSL:n ja Espoon kaupungin välillä. Tämä edellyttää nykyistä ajantasaisempaa tietoa liikkumiskäyttäytymisestä.
Espoon kaupunki toivoo, että yhteistyö kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen sekä niitä tukevien erilaisten liikennepalvelujen kehittämisessä
yhdessä yritysten ja Espoo-yhteisön kanssa on entistä kiinteämpää.

Kaupunki edistää kestävän liikkumisen kulkumuoto-osuutta jatkossakin
nopeuttamalla joukkoliikennettä mm. liikennevaloetuuksilla, parantamalla matkaketjuja kaupunkipyöräjärjestelmän laajennuksella ja kehittämällä
erityisesti pyöräpysäköintiä keskeisillä joukkoliikenneasemilla.

Palvelutaso on joukkoliikenteen suurin houkuttavuustekijä eikä
palvelutasoa saa heikentää niin, että se johtaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden pienenemiseen. Espoon uudistunut joukkoliikenteen
verkosto (metron jatke, pr 15, linjastomuutokset) on aiempaa enemmän runkolinjoihin painottuva. HSL:n on varmistettava, ettei Espooseen jää merkittäviä joukkoliikenteen katvealueita, joilla palvelutaso putoaa
aiemmasta. Esimerkiksi Espoon C-vyöhykkeellä asiakastyytyväisyys on HSL:n NPS-kyselyn mukaan koko vuoden 2023 ollut huomattavasti muuta Espoota matalampaa.

Kysymykseen 6. koskien lähimaksuominaisuuden pilotointia Espoo pitää hyvänä, että HSL pyrkii saamaan lähimaksun käyttöön joukkoliikenteessä. Espoo katsoo kuitenkin, että lähimaksua ei tule pilotoida saati ottaa
käyttöön nykyisistä maksuvyöhykkeistä poikkeavasti. Tällainen on omiaan sekoittamaan kokeilusta saatavaa tulosta ja riskit kokeilusta jäävät kuntien vastattaviksi. HSL:n tulee edelleen jatkaa ponnisteluita sujuvan maksamisen mahdollistamiseksi. Espoo edellyttää hinnoittelumallien muutosehdotusten valmisteluun enemmän avoimuutta ja yhteistyötä, jotta muutoksien vaikutuksia voidaan aidosti verrata ja arvioida.