Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 05.06.2023/Pykälä 176

Asianumero 343/14.01.00/2023

Kaupunginhallitus 05.06.2023 § 176

§ 176

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka

Käsittely 

Päätös

Selostus Jiri Keronen sekä neljä muuta valtuutettua ovat valtuuston kokouksessa 31.1.2023 jättäneet valtuustoaloitteen, jossa todetaan seuraavaa "Me valtuutetut ehdotamme, että Espoon kaupunki ryhtyy toteuttamaan tietoisesti politiikkaa, jolla se pyrkii houkuttelemaan lohkoketju- ja kryptovaluuttateollisuutta kaupunkiin. Espoon kaupunki selvittää, miten on mahdollista luoda puitteet, joissa yksityiset henkilöt ja yritykset voisivat käyttää kryptovaluuttoja julkisten maksujen maksamiseksi. Tämä voidaan toteuttaa halutessa siten, että kryptovaluutat vaihdetaan maksun jälkeen välittömästi euroiksi, jolloin kaupungille ei koidu riskiä kryptovaluuttojen mahdollisesta hinnanvaihtelusta."

Valtuutetut esittävät, että Espoossa selvitetään, mitä esteitä lohkoketjujen kehitykselle ja kryptovaluuttojen käytölle ja aloihin liittyvälle yritystoiminnalle kaupungissa on ja ryhtyy aktiivisesti purkamaan niihin liittyviä esteitä.

Taustaa aiheesta ja siihen liittyvästä termistöstä

Virtuaalivaluutat ja lohkoketjut

Virtuaalivaluutta on yläkäsite, johon kuuluvat sellaiset digitaalisessa muodossa olevat valuutat, jotka eivät ole laillisia maksuvälineitä eli keskuspankin tai viranomaisen liikkeelle laskemia virallisia valuuttoja. Kryptovaluutat ovat virtuaalivaluuttoja, joiden kirjanpidossa hyödynnetään kryptografiaa eli salausalgoritmeja ja hajautetun tilikirjan teknologiaa, kuten lohkoketjuja. Yksinkertaistettuna lohkoketjua voidaan kuvata digitaaliseksi lokikirjaksi, jossa kaikki tapahtumat tallennetaan aikajärjestyksessä, vahvistetaan osapuolten toimesta ja jossa merkintöjä ei voi jälkikäteen muuttaa.

Kryptovaluutta- ja lohkoketjuteknologiat liittyvät tiiviisti toisiinsa, koska useimmat kryptovaluutat käyttävät lohkoketjuteknologiaa varmistaakseen rahansiirtojen turvallisuuden ja luotettavuuden. Lohkoketjuja käytetään rahansiirtojen transaktiotietojen tallentamisen lisäksi laajemmin esimerkiksi äänestysjärjestelmissä, logistiikassa ja älykkäissä sopimuksissa.

Virtuaalivaluuttojen ja lohkoketjujen sääntely EU:ssa ja kansallisesti

EU on luomassa sääntelykehystä, jota sovelletaan kryptovaroihin, kryptovarojen liikkeeseenlaskijoihin ja kryptovarapalvelun tarjoajiin. Neuvosto hyväksyi tiistaina 16.5.2023 kryptovarojen markkinoita koskevan asetuksen (MiCA), jossa vahvistetaan ensimmäistä kertaa alaa koskeva EU-tason oikeudellinen kehys. Uudet säännöt voidaan hyväksyä lopullisesti, kun Euroopan parlamentilta saadaan neuvoa-antava lausunto. MiCA-sääntelyn tarkoituksena on luoda yhteiset pelisäännöt kaikille EU-alueella toimiville kryptovaluutoille. Säännöksellä vahvistetaan myös ohjeistus digitaalisten omaisuuserien liikkeeseenlaskijoiden toiminnalle, rakenteelle ja hallinnolle.

MiCA-asetus on osa laajempaa digitaalisen rahoituksen sääntelypakettia EU:ssa. Määrittelemällä yhteisen sääntelykehyksen koko unionin alueelle, EU-lainsäätäjä pyrkii parantamaan kryptovaluuttatoiminnan ennustettavuutta, suojelemaan sijoittajia ja ehkäisemään väärinkäytöksiä. Sääntely yhdenmukaistaa pirstaloituneen kansallisen lainsäädännön unionin yhteisten raamien alle. MiCA-asetus on kattavin tähänastisista kryptovaluuttoja koskevista sääntelykokonaisuuksista. Asetuksella on keskeinen merkitys myös Suomen sääntelylle. Suurin osa asetuksen sääntelystä odotetaan tulevan sovellettavaksi vuoden 2024 aikana.

Kansallisesti kryptovaluuttoja sääntelee laki virtuaalivaluutoista (572/2019). Suomen lainsäädännössä on käytetty virtuaalivaluutan käsitettä, jolla useimmiten tarkoitetaan kryptovaluuttoja. Lain mukaan kryptovaluutta ei ole lainmukainen maksuväline, mutta sitä voi silti käyttää maksuvälineenä lohkoketjuympäristössä. Maksuvälineiden lisäksi kryptovaluuttoja käytetään sijoituskohteina ja niihin kohdistuu myös veroseuraamuksia.

Vastaus valtuustoaloitteeseen

Lohkoketjuteknologiateollisuuden edistäminen Espoossa

Espoo on linjannut Espoo-tarinassa nykyisen valtuustokauden (2021-2025) tavoitteet. Espoo-tarinan mukaan Espoota kehitetään taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävästi. Espoo-tarinan tavoitteisiin sisältyy vahva toimijuus digitalisaatiossa yhteistyössä yritysten ja tiedeyhteisön kanssa. Tavoitteisiin kuuluu myös vastuullinen edelläkävijyys, joka merkitsee rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kansainvälisen kokemuksen hyödyntäminen ja kokeilut.

Lohkoketjuteknologian ja kryptovaluuttojen hyödyntäminen herättää kiinnostusta. Lohkoketjuteknologian ja kryptovaluuttojen hyödyntäminen ja pilotointi esimerkiksi palvelumaksuissa edellyttäisi kuitenkin, että kryptovaluuttojen pitäisi tulla osaksi virallista kansallista pankkijärjestelmää, jotta Espoolla olisi mahdollista sallia kryptovaluutat palvelumaksuissa. Toisin sanoen kansallinen sääntelykehys vaikuttaa siihen, mitä kaupunki voi tehdä. Samalla on todettava, että tämänkaltaisen teknologian ja maksuvälineiden käyttöönotto edellyttäisi vankkaa asiantuntemusta ja syvällistä osaamista. Espoon kaupungilla ei tiettävästi tällä hetkellä ole riittävästi sisäistä asiantuntemusta kryptovaluuttojen ja lohkoketjujen turvalliseen hyödyntämiseen Espoon kaltaisissa suuren kaupungin toiminnoissa; ja todennäköisesti tähän vaadittava erityisosaaminen olisi yhtä lailla vaikeasti hankittavissa ulkoisena asiantuntijapalveluna.

Kryptovaluuttojen ja lohkoketjujen monimutkaisuus ja jatkuva kehitys luovat haasteita, jotka vaativat jatkuvaa perehtymistä ja osaamisen ylläpitämistä. Tällaisen asiantuntijuuden hankkiminen ja ylläpitäminen on erityisen vaativaa ns. oman työn ohessa. Uhkana on, että asian perusteellinen kehittäminen ja sääntelyn asettamat vaatimukset veisivät tilaa ja resursseja kaupungin nykyisistä palveluista.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi