Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 13.02.2023/Pykälä 50

Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Mäkkylänkuja, asemakaavan muutos, alue 116201, koskevasta valituksesta

Kaupunginhallitus antaa hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon Mäkkylänkujan asemakaavan muutosta koskevasta valituksesta.

Kaupunginhallitus kiistää vaatimuksen valtuuston päätöksen kumoamisesta ja pyytää kunnioittavasti, että hallinto-oikeus hylkää valituksen lakiin perustumattomana.

Toimivalta

Espoon kaupungin hallintosäännön I osan 2. luvun, kaupunginhallituksen tehtävät ja ratkaisuvalta, 3 §:n 30 kohta.

Valituksen pääasiallinen sisältö

Valittaja vaatii valituksessaan, että hallinto-oikeus kumoaa päätöksen. Valittaja perustelee valitustaan pääasiassa siten, että päätös ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia asian selvittämisestä, osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta, yleiskaavan mukaisuudesta ja asemakaavan sisältövaatimuksista. Valittaja viittaa valituksessaan muun ohella valmisteluvaiheen mielipiteiden käsittelyyn, lähivirkistysalueiden poistumiseen, elinympäristön terveellisyyden vaatimukseen sekä autopaikkamitoitukseen ja liikenneturvallisuuteen. Valituksen täydennyksessä valittaja perustelee oikaisukehotuksen käsittelyn yhteydessä kaavasta poistetun leikki- ja oleskelualuemerkinnän poistamisen osoittavan, että kaavapäätös ei täytä selvittämisvelvollisuutta ja asemakaavan sisältövaatimuksia.

Asemakaavan muutoksen tavoite ja pääasiallinen sisältö

Mäkkylänkujan kaavaselostuksessa on todettu, että koulu- tai päiväkotitoiminnan jatkaminen kehä I:n varrella ei ole mahdollista nykyisten melu- ja pienhiukkasmääräysten mukaan. Kaupungin tilapalveluilla ja sivistystoimella ei ole käyttöä nykyisille, huonokuntoisille rakennuksille. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa opetustoimintaa, sosiaalitoimea ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten alue (YOS) sekä osa lähivirkistysaluetta (VL) asuinkerrostaloalueeksi (AK), sekä mahdollistaa myös päivittäistavarakaupan toteuttaminen alueelle (KL). Asumisen sijoittaminen alueelle on mahdollista melu- ja ilmanlaatumääräyksiä noudattaen. Kaavaselostuksessa on todettu, että asuinrakentamiseen parhaiten soveltuvat paikat pääkaupunkiseudulla on jo pääosin rakennettu. Sijoittamalla tehokasta asuinrakentamista poistuvien koulurakennusten ja liikuntakentän tilalle lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti, sekä tiivistetään taajama-aluetta maakuntakaavan mukaisesti.

Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely on ollut lainmukainen

Maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä on säädetty, että kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n 1 momentin mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus). Saman lainkohdan 2 momentin mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Asemakaavamuutostyön pohjana on keväällä 2019 järjestetyn suunnitteluvaraushakumenettelyn voittanut ehdotus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä MRA 30 §:n mukaisesti 9.3.2020 - 7.4.2020. Kaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti 29.10. - 30.11.2021. Kaavasta järjestettiin asukastilaisuus etätilaisuutena 16.12.2021. Kaavaselostuksessa on kuvattu tarkemmin suunnittelun vaiheita (s. 31). Luonnosvaiheen jälkeen ehdotusvaiheeseen on saadun palautteen perusteella asuinrakentamisen määrää vähennetty noin 35 % (15 000 / 23 000 k-m2).

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että kunnan kannanotto voi olla myös ote muistutuksista laadittavasta yhteenvedosta ja kunnan vastineesta muistutuksissa esitettyihin teemoihin. Alkuperäiset mielipiteet ja muistutukset ovat olleet kaupungin sisäisessä tietoverkossa vastineet antavan kaupunkisuunnittelulautakunnan saatavilla asian käsittelyn yhteydessä. Muistutusten ja vastineiden julkaisu kaupungin julkisilla verkkosivuilla yhteenvetona, alkuperäisten muistutusten sijaan, perustuu muun ohella henkilötietojen suojasta aiheutuviin rajoituksiin ja tarkoituksenmukaisuuteen.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että kaavan valmisteluun kuuluvan vuorovaikutuksen pääasiallisena tarkoituksena on mahdollistaa asiaan osallisten mielipiteiden saattaminen kaavoittajan tietoon ja turvata maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:ssä säädetty tavoite osallistumismahdollisuudesta kaavan valmisteluun. Menettely ei ole lainvastainen sillä perusteella, etteivät esitetyt mielipiteet ja muistutukset ole johtaneet kaavaehdotuksen muuttamiseen niissä esitetyllä tavalla. Valituksenalainen asemakaavan muutos ei ole lainvastainen valituksessa esitetyillä vuorovaikutukseen ja muistutusten käsittelyyn liittyvillä perusteilla.

Asemakaavan muutos on Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen

Espoon eteläosien yleiskaava (lainvoimainen 2010) on luonteeltaan yleispiirteinen aluevarausyleiskaava. Yleiskaavassa on yleismääräys, jonka mukaan yleiskaava osoittaa kunkin alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen. Pääkäyttötarkoituksen ohella alueella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle.

Valituksenalaisen asemakaavan muutoksen suunnittelualue sijoittuu Espoon eteläosien yleiskaavan kehitettäväksi merkitylle julkisten palvelujen ja hallinnon alueelle (PY). Kaavaselostuksessa ja palveluiden alueellisesta saatavuudesta seuraavassa todetun mukaisesti sekä Espoon eteläosien yleiskaavan yleispiirteisyys huomioiden, valituksenalainen asemakaavan muutos sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen ja tarkentaa yleiskaavan maankäyttöratkaisujen kokonaisuutta alueella.

ELY-keskus on oikaisukehotuksessaan kytkenyt oikaisukehotuksessa edellyttämänsä kaavamääräyksen tarkennuksen uuden maankäytön osoittamisen edellytyksenä myös yleiskaavan ohjausvaikutusta koskevaan arviointiin. Melua koskevaa kaavamääräystä on uudessa hyväksymispäätöksessä täsmennetty, eikä ELY-keskus ole valittanut kaavapäätöksestä.

Espoon eteläosien yleiskaavan vakiintunut tulkintakäytäntö huomioiden yleiskaava on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 1 momentissa ja 54 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla riittävästi ohjeena asemakaavan muutoksessa.

Asemakaavan muutos on asemakaavan sisältövaatimusten mukainen

Palvelujen alueellinen saatavuus

Kaavaselostuksen mukaan Mäkkylän pienalueen nykyinen palveluverkko käsittää Postipuun yhtenäisen peruskoulun ja Postipuun päiväkodin, jotka sijaitsevat kaavoitettavasta alueesta noin 300 metrin päässä. Mäkkylän pienalueella on lisäksi muita opetus-, terveys- ja hyvinvointipalveluita (kaavaselostus s. 22). Lähialueelle Leppävaaran keskustaan ja Pohjois-Leppävaaraan on keskittynyt runsaasti palveluita.

Asemakaavan terveellisyys, viihtyisyys ja lähivirkistysalueet

Asemakaavassa on osoitettu viisi asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) ja kolme niitä palvelevaa yhteiskäyttöistä korttelialuetta (AH).
Keskimmäisen asumista palvelevan AH-korttelialueen keskiosassa sijaitseva puusto ja kallioalue on merkitty mahdollisuuksien mukaan säilytettäväksi. Itäiselle AH-alueelle on merkitty rakennusala, jolle saa rakentaa sauna- ja kerhotilarakennuksen, joka on kooltaan enintään 150 k-m2. AH-alueille on merkitty myös ohjeelliset alueet hulevesien viivyttämiselle sekä leikille ja oleskelulle. Kaikki AH-korttelialueet on osoitettu molempia kortteleita 51270 ja 51271, AK, palveleviksi ja niiden läpi kulkee koko aluetta yhdistävä yhteys, "Kylänraitti". Yhteys on osoitettu sitovana AK-korttelialueen läpi (pp-1).

Kaavaselostuksessa on todettu, että suurin osa kaava-alueen asuinkäyttöön otettavasta nykyisestä VL-alueesta on sorapintaista pallokenttää, jota ei voida ilmanlaatusyistä edelleen kehittää liikuntapaikkana. Ottamalla kenttä asuinkäyttöön ei menetetä juurikaan luontoarvoja. Kentän pohjoisosan puoleiseen reunaan, joka on nykytilassa pitkälti puuton, on osoitettu puilla istutettavaksi tarkoitettu suojaviheralue (EV). Myös korttelien piha-alueilla on tutkittu rakentamisen sijoittamista siten, että kallioalue puustoineen säilyy. Kaavanmuutoksen vaikutus lähiseudun luonnonympäristöön ja virkistysalueiden todelliseen määrään on arvioitu vähäiseksi.

Kaupunki on muussa yhteydessä sitoutunut järjestämään korvaavan liikuntakentän Postipuun koulun läheisyydestä. Postipuun koulun yhteydessä on lähiliikuntapaikka, jossa on paljon liikunnallisia leikkivälineitä, kuten kiipeily- ja tasapainoiluratoja ja -telineitä sekä koripallokenttä ja miniareena.

ELY-keskus totesi oikaisukehotuksessaan, että kaava-aineistossa on hyvin tunnistettu tarvittavat toimenpiteet haitallisten meluvaikutusten torjumiseksi, mutta katsoi, ettei näiden toteutumista ollut varmistettu riittävillä kaavamääräyksillä. Meluntorjuntaa koskevaa kaavamääräystä on ELY-keskuksen kanssa syksyllä 2022 käydyn neuvottelun perusteella tarkennettu. Kaavan perusratkaisut eivät muuttuneet kaavamääräyksen tarkennuksen seurauksena. Kaavamääräyksen muutoksella ei ole sellaisia valituksen täydennyksessä väitettyjä vaikutuksia kaavaratkaisuun, jotka olisivat edellyttäneet laajempia selvityksiä kuin kaavamääräyksen muutoksen yhteydessä uutta hyväksymispäätöstä varten on tehty.

Kaavan meluselvityksessä on todettu (meluselvitys s. 2 ja selvityksen liite 1), että leikkiin ja ulko-oleskeluun tarkoitetuilla alueilla ohjearvot korttelin sisällä alittuvat laajoilla alueilla. Asemakaavassa on määrätty (5 §), että leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa melukatveeseen siten, ettei ulko-oleskelualueiden melutason ohjearvo ylity. Kolmesta ohjeellisesta le-merkinnästä yksi (keskimmäisen AH-alueen pohjoisosasta) on poistettu kaavasta ELY-keskuksen oikaisukehotuksen käsittelyn yhteydessä, koska kyseinen ohjeellinen merkintä sijoittui osittain alueelle, jolla meluselvityksen perusteella A-painotettu keskiäänitaso päiväaikaan LAeq, 7-22 oli > 55 dB (meluselvityksen liite 1). ELY-keskus ei ollut vaatinut tämän ohjeellisen merkinnän poistamista oikaisukehotuksessaan, mutta muutoksella selkeytettiin kaavamerkintöjen ja -määräysten ohjausvaikutusta jatkosuunnitteluun oikaisukehotuksen tavoite huomioiden. ELY-keskus ei valittanut oikaisukehotuksen jälkeen hyväksytystä kaavapäätöksestä.

Yksittäisen ohjeellisen le-merkinnän poistamista koskeva muutos on kaavaratkaisun kokonaisuus huomioiden vähäinen, eikä sillä ole merkityksellistä vaikutusta kaava-alueen ulko-oleskelualueiden riittävyyteen tai laatuun. Kaavamuutoksella ei myöskään ohjata leikki- ja oleskelutoimintaa kaava-alueeseen rajautuvalle muinaismuistoalueelle, mihin valituksen täydennyksessä on viitattu. Asemakaavassa osoitetut yhteiskäyttöiset korttelialueet mahdollistavat näiden alueiden kattavan toteutuksen tarkemmassa jatkosuunnittelussa. Asemakaavaratkaisu ei myöskään estä toteuttamasta tarvittaessa AK-korttelialueille leikki- ja oleskelualueita. Kaavassa on määrätty rakentamisen tavasta ja piha-alueista (3 §) muun ohella, että rakennukset tulee sovittaa maastoon mahdollisimman paljon luontoa säästäen ja välttäen leikkauksia ja pengerryksiä. Pihan ilmeen tulee olla vehreä. Piha-alueet tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena tonttijaosta riippumatta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin sekä asemakaavan toteutusta ohjaavan, saman lain 155 §:n 1 momentin mukaisesti lähivirkistysalueiden ja ulko-oleskelutilojen riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon kaava-alueen lisäksi myös lähiympäristön tarjoamat vastaavat tilat ja alueet. Alle kilometrin säteellä kaavamuutosalueelta on useita leikkipaikkoja ja asukaspuistoja, kuten edellä mainittu Postipuun koulun alue sekä Leppävaaran asukaspuisto, Sikurimyllyn puiston leikkipaikka, Rinkelipuiston leikkipaikka ja Muukalaispuiston leikkipaikka.

Kaavaselostuksessa on todettu (s. 28), että ilmanlaatuarviossa suunnittelualueen ilmanlaatua on arvioitu HSY:n laatiman ilmanlaatuvyöhykkeiden tarkastelun, HSY:n laatiman laskentamallin tulosten sekä HSY:n Leppävaaran ilmanlaadun mittauspisteen tulosten perusteella. Kohteeseen suunnittelut asuinrakennukset sijaitsevat HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeiden mukaisella, täydennysrakentamisessa suositellulla minimietäisyydellä Kehä I:stä. Pientalojen osalta ilmanlaatuvyöhykkeiden mukainen asumisen minimietäisyys ja valtaosalla myös suositusetäisyys täyttyy. Ilmanlaatuarvion perusteella laskennallisen tarkastelun mukaan typpidioksidin vuosikeskiarvot alittavat suunniteltujen asuinrakennusten kohdalla typpidioksidin vuosikeskiarvolle asetetun raja-arvon. Ilmanlaatuarviossa on lisäksi arvioitu, että autoliikenteen päästökehityksessä tapahtuu merkittäviä muutoksia erityisesti autojen pakokaasuissa vapautuvien epäpuhtauksien osalta. Tieliikenteen typen oksidien päästöjen arvioidaan lähes puolittuvan vuoden 2019 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Asemakaavan sisältövaatimusten täyttymistä arvioidaan lähtökohtaisesti kaavan hyväksymisajankohdan tilanteen mukaan, mutta maankäytön suunnittelun pitkä aikajänne huomioiden myös tulevaisuuden kehitystä koskeville arvioille voidaan antaa asiassa merkitystä. Tarkastelluilta osin asemakaavan sisältövaatimusten ei ole arvioitu tulevaisuudessakaan heikkenevän. Asemakaavassa on annettu ilmanlaatua koskeva kaavamääräys (6 §).

Asemakaavan muutos luo riittävällä tavalla laissa vaaditut edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Kaavan alueella ja sen lähiympäristössä on riittävästi lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Liikenteen järjestäminen

Kaava-alueen pysäköintinormia määritettäessä on huomioitu alueen paikalliset olosuhteet, kuten etäisyydet palveluihin ja joukkoliikenteen pysäkeille. Kaikki kaavassa osoitetut toiminnot on tutkittu siten, että tarvittava autopaikkamäärä on toteutettavissa kaava-alueen tonteille tai LPA-alueelle. Mäkkylänkujan varteen suunnitellut autopaikat palvelevat yleistä alueen vierailu- ja asiointiliikennettä. Autopaikkojen mitoitus perustuu muun ohella kaupunkisuunnittelulautakunnan 25.2.2016 hyväksymään asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohjeeseen sekä kaupunginhallituksen 16.1.2017 hyväksymiin pysäköinnin periaatteisiin ja pysäköinnin kehittämisohjelmaan. Kaavamuutoksessa on normaalin suunnittelukäytännön mukaisesti huomioitu kaavamuutoksen vaatima autopaikkatarve tilavarausten osalta, eikä kaavamuutosalueen ulkopuolisella toteutuneella maankäytöllä ole tässä suhteessa välitöntä oikeudellista merkitystä. Asemakaavassa ei ole maksiminormia, joten autopaikkoja on mahdollista rakentaa vähimmäismäärää enemmänkin.

Pysäköintiä koskevassa kaavamääräyksessä (1 §) on sallittu määräyksessä kuvatut lievennykset kaavan edellyttämästä autopaikkamäärästä. Autopaikkojen määrän ja käyttöasteen tehostaminen perustuu kaupungin edellä mainittuihin pysäköinnin periaatteisiin ja kehittämisohjelmaan. Liikennesuunnittelussa vähintään 100:n autopaikan kokonaisuuden on katsottu olevan riittävä määrä, jotta nimeämättömyysjärjestely tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöastetta, mutta vapaa parkkiruutu todennäköisesti silti löytyy. Kaavamääräyksen mukaisesti lievennyksen edellytyksenä mahdollisen yhteiskäyttöautojärjestelmän toimivuus kohteessa on osoitettava rakennuslupavaiheessa. Kyseessä on edellä mainittuun kaupungin tavoitetilaan perustuva ja kaavan suunnittelussa tutkittu ratkaisu. Asemakaavaratkaisu on tutkittu siten, että kaavan kokonaisuutena edellyttämä autopaikkamäärä on toteutettavissa tilavarauksen puolesta myös ilman lievennyksiä. Kaavamääräyksen mahdollistamien lievennysten hyödyntäminen on kaavan toteuttajan harkinnan piiriin kuuluva seikka. Asemakaavassa osoitettava pysäköintinormi on maankäyttö- ja rakennuslain järjestelmässä kunnan ratkaistava. Espoon kaupungissa asemakaavan pysäköintinormi perustuu edellä mainittuihin periaatteisiin ja asemakaavakohtaiseen selvitys- ja suunnittelutyöhön, jossa huomioidaan suunnittelualueen olosuhteet. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitesäännökset ohjaavat järjestämään alueiden käytön ja rakentamisen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Näistä lähtökohdista tutkittuun kaavaratkaisuun perustuvat kaavamääräyksen lievennykset ovat maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentissa säädetyn viihtyisän elinympäristön ja liikenteen järjestämisen edellytysten mukaiset.

Asemakaavatasolla ei oteta kantaa liikenteenohjaukseen, joka ratkaistaan tarkemmassa katualueen jatkosuunnittelussa. Liikennevalo-ohjaus on mahdollista toteuttaa katualueiden tilavarausten puitteissa. Liikennemäärien kasvua ja liikenteen ruuhkautumista on arvioitu ja mallinnettu liikenteen toimivuustarkastelussa. Selvityksen perusteella Mäkkyläntien ja Mäkkylän puistotien liittymä ruuhkautuu ennustetilanteessa hetkittäin aamu- ja iltaruuhkan aikaan. Liikenteen palvelutaso on pääosin hyvä. Alueen melutilanne on mallinnettu meluselvityksessä. Nykyisen näkemäesteenä olevan meluesteen taakse suunniteltu liikerakennus pysäyttää Mäkkylän puistotien ja kehän suunnasta kantautuvaa melua. Selvitysten ja katualueen tilavarausten perusteella sekä tarkasteltavan alueen luonteeseen soveltuvat liikenteen nopeusrajoitukset huomioiden liikenneturvallisuus on asemakaavassa huomioitu kaavatasolla vaaditulla tavalla.

Asemakaavan muutos perustuu riittäviin selvityksiin

Asemakaavan muutos perustuu kaavaselostuksesta ja selvityksistä ilmenevän mukaisesti maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 ja 2 momentissa edellytettyyn kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin, joissa on huomioitu kaavan tehtävä ja tarkoitus. Maankäyttö- ja rakennuslaki on hallintolakiin nähden erityissääntelyä, jonka säännökset asian selvittämisestä pitävät sisällään hallintolain 31 §:ssä säädettyä vastaavan ja pitkälti sen ylittävän selvitysvelvollisuuden. Valituksessa esitetyt väitteet asian selvittämisen ja valmistelun sekä päätöksenteon puutteista ovat perusteettomia.

Muita huomioita

Kaavaselostuksen (s. 20) mukaan Espoon kaupunginmuseo on lausunnossaan todennut, että kaava-alueella sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) suojaama kiinteä muinaisjäännös Tukikohta XXVIII:14-15 (Mäkkylä) (mj. rek. 1000007761). Kyseessä on ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, josta on mahdollisesti säilynyt osia Mäkkylän päiväkodin pihamaan alla. Koska muinaisjäännöksen säilyneisyys ei ole tarkasti tiedossa, täytyy asia selvittää arkeologisella koekaivauksella jo ennen mahdollisia purkutöitä. Koekaivauksessa tulee selvittää muinaisjäännöksen säilyneisyys sekä säilyneiden rakenteiden laajuus. Havaitut rakenteet ja ilmiöt tulee dokumentoida tarkasti. Espoon kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus on myöntänyt 23.1.2023 kohteeseen purkamisluvan 2022-1647, jonka lupamääräyksen mukaan purkutöitä ei saa aloittaa ennen kuin tontilla sijaitseviin muinaisjäännöksiin liittyvät tutkimukset on tehty. Tutkimukset tulee suorittaa kaupunginmuseon Mäkkylänkujan (kaava 116201) kaavoituksen yhteydessä annetun lausunnon 5134/10.02.03/2020 mukaisesti ja tutkimusraportti toimittaa Espoon kaupunginmuseolle ja Museovirastolle ennen purkutöiden aloittamista. Espoon kaupungin Tilapalvelut on 26.1.2023 tilannut kohteen arkeologiset koekaivaukset Museovirastolta. Alustavan arvion mukaan työt on tarkoitus suorittaa keväällä 2023 sulan maan aikaan. Kaava-alue on kokonaan Espoon kaupungin omistuksessa. Kokonaisuutena tarkastellen kaavoituksessa on asianmukaisesti huomioitu kaava-alueella sijaitsevat muinaisjäännökset maankäyttö- ja rakennuslain ja muinaismuistolain mukaisesti.

Lopuksi

Valituksenalainen asemakaavan muutos täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt asemakaavan sisältövaatimukset ja on laadittu noudattaen, mitä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä on laissa säädetty. Yleiskaava on ollut riittävästi ohjeena asemakaavan muutoksessa. Kaavaratkaisu perustuu ajantasaisiin, riittäviin selvityksiin, jotka on tehty kaavan tarkoitukseen nähden riittävän laajalta alueelta. Kaavaratkaisu ei ole maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vastainen.

Edellä esitettyjen seikkojen valossa ja kaavan aineistoon viitaten Espoon kaupunki katsoo, että valituksessa ei ole esitetty syitä, joiden perusteella päätös tulisi kumota tai palauttaa. Valituksessa ei ole esitetty seikkoja, joiden perusteella päätös olisi lainvastainen, syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai päätöksen tekijä olisi ylittänyt toimivaltansa. Espoon kaupunki pyytää kunnioittavasti, että hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.