Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 04.12.2023/Pykälä 326

Asianumero 64/02.02.02/2023

Kaupunginhallitus 04.12.2023 § 326

§ 326

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka

Käsittely 

Päätös

Selostus

1. Vuoden 2023 kolmas osavuosikatsaus ajalta tammi-lokakuu

Toimintaympäristössä suuria epävarmuustekijöitä

Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa, kustannusten ja korkojen nopea nousu varjostavat edelleen talouden näkymiä. Heikentynyt työllisyystilanne tulee heijastumaan viiveellä myös verotulojen kehitykseen. Kuluvan vuoden osalta talousennusteet ovat heikentyneet olennaisesti siitä, miten alkuvuonna vielä talouden kehitystä arvioitiin. Tällä hetkellä Suomi näyttää olevan taantumassa ja talouskasvun alku siirtyy eteenpäin.

Ulkopuolelta tulevien maailmanlaajuisten taloushaasteiden lisäksi kuntapuoli on elänyt poikkeuksellista aikaa johtuen sote-uudistukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä. Nämä näkyvät erityisesti siinä, että uudistukseen liittyviä laskelmat ja erityisesti rahoituspohjaan merkittävästi vaikuttavia valtionosuustiedot ovat muuttuvat useaan kertaan vuoden aikana. Kuntien kannalta tulevien vuosien rahoituspohjaan liittyy olennaisia riskejä, joilla on merkittävä vaikutus siinä, miten esimerkiksi Espoossa lasten ja nuorten palveluja järjestetään.

Espoo kasvaa voimakkaasti, mikä näkyy erityisesti lasten ja nuorten määrän kasvuna. Edellisvuoden tapaan väestönkasvu on jatkunut vahvana myös kuluvana vuonna ja väestömäärä on ennusteiden mukaan kasvamassa 8 700 asukkaalla. Syyskuun loppuun mennessä kasvu oli 6 610 ja väestömäärä lähes 312 000. Kasvu on poikkeuksellisen suurta ja poikkeaa olennaisesti koko valtakunnan yleisestä tasosta.

Työttömien määrä kääntyi nousuun viime kevään jälkeen. Syyskuun 2023 lopulla työttömien osuus työvoimasta oli Espoossa 8,7 prosenttia eli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömiä oli syyskuun lopulla Espoossa 13 391 eli 8,6 prosenttiyksikköä (1 060 henkeä) enemmän kuin vuotta aiemmin. Määrä on myös olennaisesti korkeampia kuin neljä vuotta aiemmin, jolloin työttömiä oli 10 882. Syyskuun lopulla pitkäaikaistyöttömiä oli Espoossa 4 997. Määrä oli vuotta aiemmin 5 208 ja neljä vuotta aiemmin 3 490. Samaan aikaan Espoon TE-toimistossa oli 2 012 avointa työpaikkaa.

2. Toimintakulut ylittävät talousarvion - aikaisempien vuosien verohännät ja yleinen palkkakehitys nostavat kunnallisverokertymää ja kompensoivat ylityksiä

Toimintakatteen alijäämään arvioidaan toteutuvan 19,5 milj. euroa talousarviota heikompana, mihin vaikuttaa erityisesti kasvun ja oppimisen toimialan toimintakate, joka on toteutumassa 17 milj. euroa muutettua talousarvioita heikompana. Toimintakatetta heikentää myös maanmyyntituottojen jääminen talousarviosta sekä työmarkkinatuen määrärahojen ylitys. Molemmat erät kuvastavat yleisen taloustilanteen ja suhdanteiden vaikutusta kaupungin talouteen.

Ulkoisia toimintatuottoja arvioidaan kertyvän 7,5 milj. euroa talousarviota enemmän. Olennaista on kuitenkin huomioida, että tuottoja kerryttävät ulkoista rahoitusta saavat projektit ja hankkeet, jotka kasvattavat vähintäänkin samalla summalla ulkoisia kuluja. Toimintatuottojen kertymää alentavat pienentyneet maanmyyntituotot sekä asiakasmaksutavoitteet, joissa ei ole päästy kaikilta osin tavoitteisiin.

Nettomenot eli toimintakatteen alijäämän arvioidaan toteutuvan

- 908 milj. euron tasolla, joka on noin 19,5 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompi.

Verorahoitusta (verot ja valtionosuudet) on kertynyt tammi-lokakuussa

1 066 milj. euroa ja sitä arvioidaan kertyvän 34,7 milj. euroa talousarviota enemmän. Aiemmilta verovuosilta on kertynyt korkeimmilla tuloveroprosenteilla ja yhteisöveron jako-osuuksilla maksuunpantuja verotuloja, jotka nostavat valtakunnallisesti verotilityksen tasoa vuonna 2023. Nämä ns. verohännät poistuvat ensi vuonna. Vanhojen verovuosien tilitysten lisäksi verotuloihin on vaikuttanut myös palkkasumman ja työeläkkeiden kehitys.

Suhdanteet ja talouden epävarmuus vaikeuttavat verotulojen kertymisen tilannekuvan laadintaa. Vaikka kunnallisveroennustetta on nostettu, vastaavasti yhteisöveroennustetta on jouduttu laskemaan. Yritysten tulosnäkymät ovat heikentyneet olennaisesti kesän jälkeen, jonka takia yritykset ovat alentaneet maksettuja ennakkoveroja. Nämä näkyvät pienentyneinä yhteisöverotilityksinä. Valtiovarainministeriö on alentanut valtakunnallista yhteisöveroennustettaan noin 100 milj. euroa kuluvalle ja seuraavalle vuodelle. Viimeisimmän Espoon saaman yhteisöverotilityksen perusteella on todennäköistä, että nykyistä yhteisöveroennustetta joudutaan vielä pienentämään.

Kiinteistöveron ennustetta on korotettu elokuun jälkeen 2 milj. euroa. Kasvu johtuu erityisesti siitä, että rakennusten verotusarvot ovat kasvaneet, koska niiden jälleenhankinta-arvoja on korotettu rakennuskustannusten noustua.

Taloustilanteen ja -näkymien muuttuessa näinkin nopeasti, on verotulojen kehitykseen syytä suhtautua varauksella.

Espoo rahastojen tulosennustetta on nostettu reilut 9 milj. eurolla johtuen investointirahastossa tehdyistä rahastomyynneistä. Rahoitustuottoja kertyy kaikkiaan 12,6 milj. euroa talousarviota enemmän.

Vuosikatteen arvioidaan toteutuvan 380,6 milj. euron ja tilikauden tuloksen 190 milj. euron tasolla, johtuen erityisesti kunnallisveron suotuisasta kehityksestä sekä rahoitustuotoista.

Investointien kokonaismääräksi arvioidaan noin 322,9 milj. euroa ja jäävät lähes 27 milj. euroa talousarviosta, mikä johtuu lähinnä toteutusaikataulujen tarkentumisesta sekä Tapiolan uimahallin korjaus- ja uudisrakentamishankkeen keskeytyksestä.

Vuodelle 2023 talousarviossa on budjetoitu 51 milj. euron lainanottovaltuus, jota ei tarvitse nostaa johtuen kaupungin kassan hyvästä likviditeettitilanteesta.

Taloudellisesti kestävä Espoo - tuottavuus- ja sopeutusohjelman toteutuminen

Vuodelle 2023 on asetettu tuottavuustavoitteeksi 19,3 milj. euroa, tuottavuustavoitteet sisältyvät talousarvioon. Kolmannessa osavuosikatsauksessa ennustetaan vuoden loppuun mennessä toteutuvan 15,3 milj. euroa, vuositavoite alitetaan 4 milj. eurolla. Ennuste on heikentynyt 1,8 milj. euroa vuoden toisesta osavuosikatsauksesta.

Suurimmat ennustetut alitukset:

Maanmyyntivoiton tavoitetason nostamiseen takaisin 60M€ tasolle vuosina 2023-2025. Kyseessä on toimenpiteen ensimmäinen tavoitevuosi ja on jo merkkejä asuntotuotannon ja maanluovutusten suhdanteen nopeasta heikkenemisestä.

Toimitilojen käytön tehostamistavoitteen ennustetaan alittuvan kuluvana vuonna. Muun muassa merkittävät ylläpitokustannusten, vastikkeiden ja pääomavuokrien nousut johtavat sisäisten vuokrien nousuun. Toimistotilojen keskittäminen vapauttaa ulkoisia tiloja päätöksenteosta ja vuokrasopimusten kestosta johtuen vuosina 2022-2025. Ulkoisia sopimuksia on vähennetty ja tiivistetty tiloja esimerkiksi Tekniikantiellä ja Virastopihalla.

Suomenkielisen opetuksen henkilöstösäästötavoite alittuu muun muassa valmistavan opetuksen määrän voimakkaan kasvun vuoksi. Lisäksi valtuuston talousarviopäätöksessä lisättiin henkilöstömäärärahoja.

Myöskään joukkoliikenteen kustannusten alentamiseen ei ylletä kuluvana vuonna.

3. Poikkeamat tulostavoitteiden toteutumisessa

Vuonna 2023 asetettiin 26 tulostavoitetta, jotka ohjaavat kaupungin ja tulosyksiköiden toimintaa. Näitä tavoitteita seurataan eri kriteerein, ja osa niistä on arvioitavissa vasta vuoden loppupuolella tai tilinpäätöksen yhteydessä.

Tähän mennessä 14 tavoitteen arvioidaan toteutuvan. Seitsemän tavoitteen osalta arvioidaan, että ne toteutuvat pääosin. Kolmen tavoitteen kohdalla on havaittu poikkeamia, ja kahden tavoitteen osalta arviointia ei voida vielä tehdä. Aikaisempaa haasteellisimmiksi ovat osoittautuneet nuorten harrastustoiminnan ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet. Globaalitilanne haastaa myös monen tavoitteen saavuttamista kuten startup-yritysten rahoitusta. Myöskään työllisyystilanne ei ole palautunut koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Samanaikaisesti tuottavuuden parantaminen ja toimintamenojen hillitseminen tuovat omat haasteensa.

4. Talousarviomuutokset?

Käyttötalous

Elinvoima /Liikunnan ja urheilun tulosyksikkö

Liikunnan ja urheilun tulosyksikön maksutuotot jäävät talousarviosta noin 0,7 milj. euroa. Merkittävimmät tekijät tulojen alitukseen ovat Matinkylän uimahallin sulkeminen (2kk) sekä uimahallien arvioidun kävijämäärien alittaminen. Uimahallien kävijämäärät eivät ole vielä palautuneet koronaa edeltävälle tasolle. Lisäksi maauimalan avaamisen viivästyminen vaikuttaa hieman kävijämääriin ja tulokertymään, kävijämäärä kesän aikana muutoin oli edellisvuotta suurempaa.

Toimintamenojen ennustetaan ylittyvän 1,2 milj. euroa. Toimitilavuokrat nousivat vuoden 2023 talousarvion vahvistamisen jälkeen 0,8 milj. eurolla. Korotus kohdistui pääosin koulujen liikuntatiloihin.

Matinkylän uimahallin hoitovastikkeen nousu 1.6.2023 alkaen 67 000 eurolla/kk. Hoitovastikkeen nousu perustuu pääosin energiakustannusten nousuun.

Elinvoima /Elinkeino ja työllisyys tulosyksikkö

Palkkatukikorvauksista ennustetaan jäävän 0,3 milj. euroa. Palkkatukea koskevat uudistukset tulivat voimaan heinäkuussa 2023. Uudistuksen yhteydessä palkkatuen enimmäismäärää ja tukiosuutta koskevat ehdot muuttuivat.

Työllisyyspalvelujen työmarkkinatuen kuntaosuuden ennakoivaan ylittyvän 1,5 milj. eurolla, vuoden 2023 ennuste on 29 milj. euroa. Tammi-lokakuun toteuma oli 4 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Työmarkkinatuen ylitystä pystytään kattamaan osittain tulosyksikön muusta toiminnasta. Määrärahaan esitetään yhteensä 1,3 milj. euron korotusta.

Kasvun ja oppimisen toimiala

Kasvun ja oppimisen lautakunnan toimintamenojen ennustetaan ylittyvän yhteensä 26,5 milj. euroa. Toimintamenoihin ennustetaan 9,7 milj. euron ylitystä. Nettoylitys 16,8 milj. euroa.

Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstö- ja työvoimavuokrausmenot ylittyvät 10,2 milj. euroa. Ylitykseen sisältyy hanketyöntekijät 5,1 milj. euroa, lapsimäärän kasvusta johtuva lisähenkilöstön palkkaus 3,7 milj. euroa sekä ennakoitua suuremmat palkankorotukset 1,4 milj. euroa.  Ateriapalvelut ylittyvät 0,9 milj. euroa johtuen lapsimäärän kasvusta. Palvelusetelin ylitys 2,5 milj. euroa, arvon korotus toteutui yli 2 prosenttia arvioitua suurempana. Yksityisen hoidon tuki ylittyy 1,3 milj. euroa, lakisääteinen indeksikorotus budjetoitua suurempi ja lapsimäärän kasvu. Kotihoidon tuki ylittyy 1 milj. euroa, lakisääteiseen indeksikorotukseen ei ollut varausta budjetissa. Joustavan hoitorahojen saajien lisäys.

Suomenkielisessä opetuksessa henkilöstömenot ylittyvät 11,0 milj. euroa.

Palkankorotukset mukaan lukien järjestelyerät olivat 2,1 milj. euroa korkeammat kuin talousarviossa oli varauduttu.

Valmistavien ryhmien menoylitys 3,2 milj. euroa. Syksyllä 2021 oli vain 33 ryhmää, toukokuun 2023 lopussa 66 ryhmää, kasvava trendi jatkuu lukuvuonna 2023-2024. Hankekulut toteutuvat noin 5,1 milj. euroa suurempana (hanketuloissa myös ylitystä). Palveluiden ostoissa 0,2 milj. euroa sekä aineet ja tarvikkeet 0,4 milj. euroa ylitystä johtuen yleisestä kustannustason noususta. Vuokrat ylittyvät 0,8 milj. euroa.

Lisämäärärahatarpeessa on otettu huomioon myös kasvun ja oppimisen toimialan investointikirjaukset ja loppuvuonna tehtävät toimitilojen ensikertaisen kalustamisen kulujen aktivoinnit investointeihin.

Toinen asteen koulutus ja nuorisopalvelut alittaa toimintamenot 1,0 milj. eurolla.

Kaupunkiympäristön toimialan Joukkoliikenteen tulojen ennustetaan toteutuvan 0,6 milj. euroa alle talousarvion. Joukkoliikenteen talousarvio sisältää raitiovaunuliikenteen infrakorvausta HSL:ltä 1,2 milj. euroa. Infrakorvausta maksetaan liikennöinnin aloituskuukautta seuraavan kuukauden alusta alkaen. Talousarvion infrakorvaus on laadittu yhteistyössä HSL:n kanssa ja laadinnan yhteydessä arvioitiin raitiovaunuliikenteen alkavan elokuussa, jolloin siitä saataisiin infrakorvausta syyskuusta alkaen. Raitiovaunuliikenteen liikennöinti alkoi 21.10.2023, jolloin infrakorvausta saadaan marraskuulta alkaen. Muutos on 0,6 milj. euroa.

Ympäristö- ja rakennusvalvonnan tulojen ennustetaan alittuvan 1 milj. eurolla. Rakentamisen suhdannetilanne on pienentänyt rakennusvalvonnan lupapäätösten tuottamaa tulokertymää.

Suurpellon taseyksikkö Talousarviovaiheessa taseyksikköön ennakoidut?tonttihaut ovat muun muassa kaavoitussyistä siirtyneet muutamalla vuodella eteenpäin. Näistä arvioitiin saatavan maanmyyntivoittoja 2,7 milj. euroa.

Tilapalvelut-liikelaitoksen tulostavoitetta ei saavuteta, tulos jää 7 milj. euroa alle talousarviossa määritellyn tavoitteen.

Tulotavoitteiseen ei ylletä ulkoisten toimitilavuokratuottojen, käyttäjäpalvelutulojen sekä myyntivoittojen jäädessä käyttösuunnitelmassa arvioitua alhaisemmiksi. Hyvinvointialueen perustamiseen liittyneet muutokset tulokertymässä ovat olleet arvioitua suurempia.

Suhdanne on lisäksi vaikuttanut niin, että toimitilojen ostoinnokkuus on laskenut ja myyntiin tarjotut kohteet eivät ole kiinnostaneet ostajia.

Tilapalvelujen ulkoisiin menoihin ennustetaan noin 2 milj. euron ylitystä pääosin korkotason nousun vaikutuksesta rahoitusvastikkeisiin.

Korkotason nousu aiheuttaa myös noin 1,4 milj. euroa nousun liikelaitokselta perittävään kaupungin sisäiseen korkoon (vastaava ylitys sisäisissä korkotuloissa).

Investoinnit

Tekninen lautakunta Kaupunkirata hankkeen käynnistyminen on myöhästynyt arvioidusta aikataulusta ja tämän takia hankkeen 10 milj. euron määrärahasta arvioidaan jäävän käyttämättä 2 milj. euroa. Jokeri 1 hanke on valmistunut arvioitua aikaisemmin. Hankkeen määräraha vuodelle 2023 on 8,05 milj. euroa ja suunniteltua nopeamman valmistumisen johdosta tarvitaan 2 milj. euroa lisää määrärahaa vuodelle 2023.

Kaupunkiympäristön esikunta Maanhankinta on ollut vilkasta ja siihen varattu 11 milj. euron määräraha on jo käytetty tai sidottu. Merkittävimmät loppuvuoden 2023 maanhankinnat kohdistuvat Sammalvuoren metrovarikon alueeseen, Otaniemen rantapuistoihin, Nuottaniemessä sijaitsevaan puistoalueeseen ja korttelinosaan sekä Espoon Asunnot Oy:n kanssa tehtäviin maanvaihtoihin. Näiden hankkimiseksi tarvitaan 800 000 euroa lisämäärärahaa.

Tilapalvelujen vuodelle 2023 kohdistettuja hankkeiden määrärahoja jää käyttämättä arviolta 26,6 milj. euroa. Tapiolan uimahallihankkeelta siirretään tänä vuonna käyttämättä jäävistä määrärahoista 5,5 milj. euroa seuraaville, vuosittaiset määrärahat ylittäville, hankkeille:

Kalajärven koulu -hankkeelle 3,0 milj. euroa. Kustannusarvion indeksikorjaus sekä tänä vuonna ennakoitua enemmän tehdyille lisä- ja muutostöille.

Tapiolan päiväkoti -hankkeelle 0,341 milj. euroa. Kohde on suojeltu ja peruskorjaus on ollut ennakoitua laajempi ja vaikeampi toteuttaa.

Mankkaan päiväkoti -hankkeelle 1,2 milj. euroa. Hankkeen viivästymisen vuoksi määrärahoja jäi käyttämättä 1,2 milj. euroa vuonna 2022.

Määrärahalisäystä kuluvana vuonna tarvitaan 1,2 milj. euroa.

Karhusaaren julkisivukorjaukseen 0,416 milj. euroa. Hankkeen viivästyneen aloituksen vuoksi määrärahoja jäi käyttämättä 0,8 milj. euroa vuonna 2022. Määrärahalisäystä kuluvana vuonna tarvitaan 0,416 milj. euroa.

Tähystäjän päiväkoti -hankkeelle 0,53 milj. euroa. Hanke aikataulussa mutta hankkeen kustannukset eivät kohdistu oikeille vuosille.

Määrärahalisäystä kuluvana vuonna tarvitaan 0,530 milj. euroa.

5. Espoon kaupungin konserniraportti tammi-syyskuu 2023

Konserniraportti tammi-syyskuu 2023 sisältää Espoo-konsernin merkittävimpien yhteisöjen talouteen ja toimintaan liittyvät olennaiset tiedot Espoon valtuuston asettamien tulostavoitteiden näkökulmasta.

Espoon valtuusto on asettanut vuoden 2023 talousarviossa Espoon konserniyhteisöille yhteensä 31 tulostavoitetta, joista arvioidaan toteutuvan 21 kappaletta (Q2/2023: 24 kpl). Osittain arvioidaan toteutuvan 10 tulostavoitetta (Q2/2023: 6 kpl). Yhdenkään tulostavoitteen ei arvioida jäävän täysin toteutumatta (Q2/2023: 1 kpl).

6. Espoon kaupungin avaavan taseen 2023 vahvistaminen

Hyvinvointialueen irtautuminen aiheutti taseen epäjatkuvuuden, jonka takia valtuuston tulee vahvistaa avaava tase 2023. Kirjanpitolain mukaan (3:3.1 § kohta 5) tilinavauksen tulee perustua edellisen tilikauden päättäneeseen taseeseen. Kirjanpitovelvollisen tulee huolehtia alkusaldoihin kirjattavien muutosten riittävästä dokumentoinnista, jotta voidaan varmistaa aukoton kirjausketju edellisen vuoden päättävästä taseesta lopullisiin alkusaldoihin.

Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston on 16.5.2022 antanut lausunnon 128 hyvinvointialueille siirtyvien omaisuus- ja pääomaerien käsittelystä kunnan ja kuntayhtymän kirjanpidossa. Lausunnon mukaan kunnista hyvinvointialueelle siirtyvät omaisuus- ja pääomaerät kirjataan alkusaldojen muutoksina tilinavaukseen päiväykselle 1.1.2023. Tilinavaukseen kirjaamisen tarkoituksena on, että peruspääomaa vastaan kirjattavia omaisuus- ja pääomaerien siirtoja ei esitetä vuoden 2023 liiketapahtumina talousarvion toteutumisvertailussa eikä rahoituslaskelmassa. Muut kirjaukset esitetään vuoden 2023 liiketapahtumina, ja ne voivat vaikuttaa vuoden 2023 tulokseen.

Pysyvät vastaavat

Hyvinvointialueelle siirtyvät kuntayhtymien jäsenosuudet ja irtain omaisuus vähennetään kunnan taseen omaisuuseristä. Siirto kirjataan kunnan kirjanpidossa peruspääomaa vastaan, jollei kunta toisin päätä. Kirjaus toteutetaan tase-erien välisenä siirtona.

Vaihtuvat vastaavat

Hyvinvointialueelle siirtyvä irtain omaisuus vähennetään kunnan taseen omaisuuseristä. Siirto kirjataan kuten pysyvien vastaavien omaisuuserien siirrot.

Vieras pääoma

Voimaanpanolain 42.1 §:n mukaan kunnasta hyvinvointialueelle siirtyvä lomapalkkavelka kirjataan kunnan peruspääomaa vastaan. Kirjaus toteutetaan tase-erien välisenä siirtona.

Vertailuvuoden tase

Voimaanpanolain perusteella tehtävät omaisuuden ja pääomien siirtoja koskevat kirjaukset eivät ole luonteeltaan kirjanpitoperiaatteiden muutoksia tai aikaisempien vuosien virheiden oikaisuja, joten kuntien tilinpäätöksessä 2023 vertailuvuotena olevan edellisen tilikauden päättävään taseeseen 2022 ei tehdä oikaisuja vaan tarvittavat tiedot annetaan liitetiedoissa.

Vuoden 2023 tilinavauksen yhteydessä kaupungin taseessa on kirjattu lausunnon mukaisesti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle siirtyvät kuntayhtymien jäsenosuudet (69 626 896,10 euroa), muut osakkeet (13 614,09 euroa), irtain omaisuus (11 185 471,62 euroa), varasto (4 270 295,60 euroa) ja siirtyneen henkilöstön lomapalkkavelka (36 986 664,82 euroa) peruspääomaa vastaan. Kirjaukset on toteutettu tase-erien välisinä siirtoina.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi