Kulttuurilautakunta
Pöytäkirja 20.09.2022/Pykälä 41

3375/10.03.02/2022

Kulttuurilautakunta 20.09.2022 § 41

§ 41

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

etunimi.k.sukunimi@espoo.fi (Peltonen)

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Tommila Susanna

Käsittely 

Paatero Kilpiäisen kannattamana teki seuraavan vastaesityksen lausunnon kohtaan 3:

Kulttuurilautakunta pitää tärkeänä, että hankkeen rinnalla toteutetaan kulttuurikeskuksen peruskorjaus. Uusi teatterilaajennus tulee myös suunnitella siten, että kulttuurikeskuksen tiloista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Huolellinen kokonaisuuden suunnittelu tuottaa synergiaa ja tehokkuutta sekä tiloihin että toimintaan.

Grann Kilpiäisen kannattamana teki seuraavan vastaesityksen lausunnon kohtaan 3:

Kulttuurilautakunta edellyttää, että hankkeeseen sisällytetään kulttuurikeskuksen peruskorjaus. Uusi teatterilaajennus tulee suunnitella siten, että kulttuurikeskuksen tiloista muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Huolellinen kokonaisuuden suunnittelu tuottaa synergiaa ja tehokuutta sekä tiloihin että toimintaan.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavat Paateron tekemä ja Kilpiäisen kannattama vastaesitys 6.1. sekä esittelijän esityksestä poikkeava Grannin tekemä ja Kilpiäisen kannattama vastaesitys 6.2., joiden johdosta on äänestettävä.

Kulttuurilautakunta hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen.

Äänestettiin em. esitysten välillä siten, että Paateron esitys JAA, Grannin esitys EI.

Puheenjohtaja totesi kulttuurilautakunnan 9:llä äänellä 3:a vastaan hyväksyneen Paateron esityksen ja siten hylänneen Grannin esityksen.

Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Paateron ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kulttuurilautakunnan hyväksyneen sen.

Päätös

Selostus 

Tilapalvelut -liikelaitos on pyytänyt kulttuurilautakunnan lausuntoa 6.9.2022 päivätystä Kulttuurikeskuksen teatterin hankesuunnitelmasta. Hankesuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet tilapalveluiden lisäksi Kulttuurin tulosyksikön ja Espoon kaupunginteatterin edustajat. Lausuttavana oleva hankesuunnitelma on liitteenä.

Kaupunginhallituksen päätöksen 20.9.2021 mukaisesti Espoon kulttuurikeskukseen suunnitellaan uusi esityssali tarvittavine oheistiloineen toiminnallisesti kiinteäksi osaksi nykyistä kulttuurikeskusta. Pääkäyttäjänä uudessa esityssalissa toimii Espoon kaupunginteatteri ja uusi esityssali korvaa Espoon kaupunginteatterin käytössä nyt olevan Revontulihallin. Hankkeen tavoitteena on lisäksi elävöittää Kulttuuriaukiota ja tehdä siitä viihtyisä eri tapahtuma- ja ravintolatoimintaa mahdollistava alue.

Hankesuunnitelmassa todetaan, että hankkeen tilaohjelman perusteella laskettu Espoon kulttuurikeskuksen laajennuksen tavoitehinta on 59 282 000 euroa. Lisäksi suunniteltuun hankkeeseen liittyy Kulttuuriaukion uudistaminen 2 625 000 euroa sekä tarvittavat infrasiirrot alueella 1 311 000 euroa. Koko hankkeen tavoitehinta on yhteensä 63 218 000 euroa.

Kulttuurikeskuksen ja teatterisalin sekä niihin liittyvien alueiden kaavoitus tehdään yhtä aikaa hankkeen suunnittelun kanssa.

Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitos vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta.

Nykytilanne

Espoon kaupungin hallinnoima kulttuurikeskus avattiin yleisölle vuonna 1989. Toiminnaltaan, sekä kävijä- ja tapahtumamääriltään, se on yksi pääkaupunkiseudun vilkkaimmista ja monipuolisimmista ammattitaiteen näyttämöistä, sekä yhteisöä kokoava ja elävä kaupunkikulttuurin keskittymä. Espoon kaupungin hallinnoimassa kulttuurikeskuksessa toimivat kulttuurikeskuksen palvelu- ja tuotanto-organisaation lisäksi Tapiolan aluekirjasto, Tapiola Sinfonietta, Espoon Musiikkiopisto sekä Espoon kaupunginteatteri, jonka vierailuesityksiä esitetään Louhisalissa. Espoon kulttuurikeskuksen laajennukselle ja peruskorjaukselle on tunnistettu tarve.

Vuonna 1988 perustettua Espoon kaupunginteatteria ylläpitää Espoon kaupunginteatterisäätiö. Sen sääntöjen mukaisesti teatterin tarkoitus on vierailuteatteritoiminnan ylläpitäminen, sekä teatteritoiminnan edistäminen Espoon kaupungissa. Teatteri aloitti toimintansa Louhisalissa. Vuonna 1991 teatteri sai käyttöönsä Revontulihallin, jossa on toteutettu oman tuotannon ensi-illat vierailuesitystoiminnan painottuessa Louhisaliin.  Kansainvälinen toiminta on Espoon Kaupunginteatterin ytimessä, ja teatteri onkin laajentanut yhteistuotantokumppanuuden myös kansainvälisiin toimijoihin, jota kautta Espoon Kaupunginteatterin tunnettuus laajenee Suomen rajojen ulkopuolelle. Kulttuurikeskuksen Louhisalin näyttämö ja oheistilat ovat vierailuesitysten tarpeisiin liian pienet. Revontulihalli on kiinteistönä elinkaarensa päässä. Revontulihallissa on toteutettu teatterin omat ja yhteistuotannot. Tila ei täytä enää modernin esitystoiminnan vaatimustasoa. Nykyinen vuokrasopimus päättyy 31.12.2023. Epätietoisuus tulevista toimintatiloista vaikeuttaa teatterin toiminnan suunnittelua.

Päätöshistoria

Espoon kulttuurikeskuksen peruskorjaus ja laajennus -tarveselvitys hyväksyttiin ensimmäisen kerran kulttuurilautakunnassa 6.6.2017. Tuolloin tarveselvitys sisälsi teatterin laajennuksen, kulttuurikeskuksen peruskorjauksen ja Tapiolan kirjaston uudistamisen vaiheittain. Lautakunta edellytti päätöksessään, että kulttuurin tulosyksikössä tulee huolehtia siitä, että Espoon kaupunginteatterin kanssa käytävissä tilasuunnitteluun liittyvissä neuvotteluissa huomioidaan niiden soveltuminen vierailuteatterikäyttöön. Uusi esityssali toteutetaan siten, että kulttuurikeskuksen nykyinen toiminta turvataan laajennustyön ajan.

Kaupunginhallitus päätti 20.9.2021 mm.:

• Espoon kulttuurikeskukseen suunnitellaan uusi esityssali tarvittavine oheistiloineen toiminnallisesti kiinteäksi osaksi nykyistä kulttuurikeskusta tavoitteena kulttuurikeskuksen toimintojen monipuolistaminen, tilojen käytön tehostaminen sekä kulttuurikeskuksen vetovoiman ja kulttuuripalvelujen saavutettavuuden lisääminen selostuksessa esitettyjen periaatteiden pohjalta.
• Pääkäyttäjänä uudessa esityssalissa toimii Espoon kaupunginteatteri ja uusi esityssali korvaa Espoon kaupunginteatterin käytössä nyt olevan Revontulihallin.
• Nykyisen kulttuurikeskuksen pitemmän tähtäimen kehittäminen käynnistetään tavoitteena kulttuurikeskuksen uudistaminen ja peruskorjaaminen kymmenen vuoden kuluessa. Suunnittelu tehdään yhteistyössä kulttuurikeskuksen käyttäjien kanssa korjauksen aikaiset väistötilatarpeet huomioiden."

Kaupunginhallituksen päätökseen perustuva tarveselvityksen muutos hyväksyttiin kulttuurilautakunnassa 22.3.2022. Hyväksytyn tarveselvityksen mukaisesti: "Espoon kulttuurikeskuksen uusi esityssali oheistiloineen esitetään toteutettavaksi laajennuksena Kulttuurikeskuksen yhteyteen. Laajennus sijoittuu pääosin maan päälle. Pääkäyttäjäksi tulee kulttuurin tulosyksikkö. Laajennusosan sali on Espoon kaupunginteatterin käytössä. Lisäksi hankkeen yhteydessä toteutetaan vähäisiä toiminnallisia muutoksia kulttuurikeskuksen puolella, jotka aiheutuvat laajennusosan liittymisestä kulttuurikeskukseen. Teatterin päänäyttämönä toimiva Revontulihalli on elinkaarensa päässä. Kiinteä esitystekniikka sisältyy rakennushankkeeseen. Muu esitystekniikka on käyttäjän hankintaa. "

YHTEENVETO HANKESUUNNITELMASTA

Arto Sipisen suunnittelemaan ja 1989 valmistuneeseen Espoon kulttuurikeskukseen toteutetaan laajennusosa, joka sijoittuu alustavan viitesuunnitelman mukaan Kulttuurikeskuksen luoteiskulmassa olevalle nykyisen kaavan mukaisen Tapionkentän VU -alueen osalle, jossa tällä hetkellä on tilapäisiä padel- ja koripallokenttiä.

Suunnittelualue rajautuu lännessä Kaupinkalliontiehen, pohjoisessa Tapionkenttään ja Tapiolan kouluun ja lukioon, idässä kulttuurikeskukseen ja etelässä K Oy Kulttuuriaukion kiinteistöön. Suunnittelualue käsittää Kulttuuriaukion, Kulttuurikeskuksen laajennuksineen sekä rakennukseen välittömästi liittyvät ulkotilat.

Kulttuurikeskuksen ja sen ympäristön asemakaavat ovat 1980-2000 -luvuilta ja ympäristö on toteutunut niiden mukaisesti. Asemakaavat ovat vanhentuneita ja tavoitteena on, että alueen asemakaavaa ajantasaistetaan ja kehitetään ottaen huomioon laadittu viitesuunnitelma.

Kulttuurikeskuksesta laadittu rakennushistoriaselvitys valmistui vuoden 2021 lopussa.

Suunnittelutavoitteet

Laajennuksen myötä kulttuurikeskuksesta muodostuu ainutlaatuinen, kolmen esitys- ja tapahtumakäyttöön suunnitellun salin ja harjoitustilan kokonaisuus. Esitystoimintaa tukemaan suunnitellaan toimivat asiakas-, aula-, kokous- ja ravintolapalvelut sekä yleisötyötilat.

Kulttuuriaukiosta ja laajennetusta kulttuurikeskuksesta tehdään puutarhakaupungin perinteisiin limittyvä, ainutkertainen ja elävä kaupunkitila. Kulttuuriaukio kutsuu oleskeluun ja tapahtumiin, sekä ohjaa kävijät uudistettavalle pääsisäänkäynnille.

Ympäristösuunnittelulla on luotava havainnolliset ja miellyttävät väylät, joilla ohjataan jalankulku ja pyöräliikenne Kulttuurikeskuksen itäpuolelta ja teatterisalin länsipuolelta nykyisen Kulttuurikeskuksen ohittavan väylän sijaan.

Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet

Kulttuurikeskuksen tiloja ja niiden toimintaa kehitetään kokonaisuutena. Suunnittelun tavoitteena on mahdollisimman toimiva ja kustannustehokas kokonaisuus.

Uuden teatterisalin, Louhisalin ja Tapiolasalin, sekä näiden harjoitus- ja oheistilojen välisen sisäisen kulku- ja huoltoliikenteen ja kaluston liikuttelun sujuvuus on tärkeä lähtökohta suunnittelulle. Henkilökunnan hyviä työolosuhteita palvelee selkeä ja jäsennelty sisäinen liikenneverkko, joka yhdistää talon kolme salia, sekä lastausalueet ja niille johtavat huoltoreitit ja -hissin toisiinsa.

Tilaryhmien sijoittelu ja sujuva sisäinen liikenne mahdollistavat tilojen luontevan yhteiskäytön ja toisaalta tarjoavat mahdollisuuksia rakennuksen eri osille toimia joustavasti samanaikaisten tapahtumien aikana. Yleisöpalvelut, lipunmyynti ja keskitetty vaatesäilytys sijoittuvat pääsisäänkäynnin yhteyteen Kulttuuriaukion tasoon.

Kulttuurikeskuksen kävijöiden luonteviin kulkureitteihin, opasteisiin ja tapahtumien helppoon havaittavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Laajennusosan liittyminen osaksi nykyistä Espoon kulttuurikeskusta

Espoon kulttuurikeskus on kokonaisuus, jonka tuleva toiminta rakentuu yhteiskäyttöisin tilaratkaisuin. Salien yhteydessä sijaitsevat huolto-, verstas- ja aputilat palvelevat kaikkien salien tarpeita.

Asiakkaiden sujuva liikkuminen laajennusosassa, sekä laajennusosasta kulttuurikeskukseen ratkaistaan suunnittelun edetessä.

Aulapalveluiden päätoimipiste sijaitsee sisääntulon välittömässä läheisyydessä. Tapahtuma-aikaisessa käytössä palvelupisteitä siirretään sisäänkäyntien äärelle. Pääaulan läheisyyteen sijoitetaan vaatesäilytyspisteet, lokerikot sekä aulapalveluiden ja lipunmyynnin kiinteät työpisteet.

Uusi teatterisali

Laajennusosaan sijoittuva uusi teatterisali varusteluineen suunnitellaan ensisijaisesti Espoon Kaupunginteatterin toimintatarpeisiin. Espoon Kaupunginteatteri toimii vierailuteatterina, joka tuottaa sekä omia että yhteistuotantoja eri toimijoiden kanssa, tai kutsuu valmiita esityksiä vierailulle. 

Uuden teatterisalin läheisyyteen sijoitetaan harjoitustila, joka mahdollistaa täysimittaisen harjoittelutoiminnan samanaikaisesti esitystoiminnan kanssa, optimoiden tilojen ja resurssien käytön.

Muualta tuodut vierailuesitykset vaativat näyttämöltä ja takatiloilta joustavuutta ja tehokuutta, jotta nopeat pystytykset ja vaihdot eri esitysten välillä onnistuvat. Näyttämön ja takatilojen logistiikka, sekä tavaroiden ja ihmisten esteetön liikkuminen suunnitellaan toimivaksi.

Kokonaan uusien esitysten valmistaminen vaatii tuotantotiloja esimerkiksi lavasteiden kokoamiselle, puvustamolle, pukuhuollolle ja tarpeistolle.

Katsomo

Hankkeeseen sisältyvän katsomon peruskapasiteetti on noin 500 paikkaa ja se voidaan tarvittaessa laajentaa jopa 700-paikkaiseksi. Parvella on noin 200-300 ja permannolla 300-400 paikkaa.

Parvikatsomo pääkatsomon yläpuolella pitää yleisön etäisyyden näyttämölle kohtuullisena koko katsomoalueella ja tukee myös katsojan ja näyttelijän kokeman tilan skaalautuvuutta, kun yksi katsomon osa voidaan helposti sulkea tarpeen tullen.  Tarvittaessa käytetään siirtokatsomoita, jotka mahdollistavat erimuotoiset katsomo- tai näyttämöratkaisut. Näin lisätään teatterisalin monikäyttöisyyttä myös tapahtumakäytössä.

Niin katsomo- kuin näyttämöalueellakin varaudutaan esitystoiminnan vaatimiin teknisiin tarpeisiin esim. äänentoiston, valaistuksen, ripustuksen ja akustiikan osalta. Teatterisalin akustiseen toimivuuteen eri käyttötilanteissa kiinnitetään erityistä huomiota suunnittelun edetessä. 

Näyttämö ja harjoitustila

Näyttämö on toiminnan ydin, joka monin tavoin määrittelee kaikkea tilankäyttöä. Sen monipuoliset oheistilat mahdollistavat eri kokoisten esitysten toteuttamisen. Teatteritila on perusmuodoltaan näyttämötornilla varustettu ns. ristinäyttämö. Näin tavara ja ihmiset voivat liikkua kaikkiin suuntiin, myös ylös- ja alaspäin. Näyttämöalueen kokonaisala on 22 m x 17 m.

Harjoitustila on näyttämön kokoinen, jotta esitykset voidaan harjoitella tilassa lähes valmiiksi ja näin optimoida varsinaisen teatterisalin esityskäyttö. Harjoitustila varustetaan teatteriteknisillä järjestelmillä. Myös harjoitustilan vapaa korkeus on 8 m. Harjoitustilan akustiset ominaisuudet mahdollistavat monipuolisen käytön, jolloin se soveltuu myös esimerkiksi orkesteriäänityksiin tilan yhteyteen sijoitetun av-studion myötä.

Tilat mahdollistavat myös näyttämön ja harjoitustilan samanaikaisen käytön.

Tuotantotilat

Näyttämön taka- ja tuotantotilat täyttävät niin esiintyjien, kuin teknisen ja tuotannollisen henkilökunnan tarpeet. Tilat eivät risteä yleisötilojen tai kulkureittien kanssa.  Tuotantotiloihin sisältyy mm. lastaustila, maski- ja kampaamotilat, näyttämölämpiö, salitarkkaamo, kokoonpanoverstas, tarpeiston työtila, ompelimo ja erilaisia varastotiloja.

Henkilökunnan tilat

Työhuone- ja neuvottelutilat, monitilatoimistot sekä sosiaali- ja taukotilat suunnitellaan yhteiskäyttöisiksi ja työtilat erilaiset työskentelytarpeet mahdollistaviksi.

Yleisötilat

Kaikki aulat ja ravintolatilat varustetaan esitysteknisellä infrastruktuurilla varautuen erilaisiin tapahtumiin. Lipunmyynti ja asiakaspalvelupisteet suunnitellaan osaksi kulttuurikeskuksen kokonaistarpeita huomioiden, että ne toimivat myös kulttuurikeskuksen tulevan peruskorjauksen aikana. Aulatilojen läheisyydessä on työpajakäyttöön ja koululuokille tarkoitettu yleisötyötila, jota voidaan käyttää myös kokous- ja yritysmyynnin tarpeisiin.

Ravintolakonsepti

Kulttuuriaukiolle avautuva viinibaarityyppinen ravintola palvelee asiakkaita tarvittaessa myös esitysten ulkopuolella. Väliaikatarjoilut tuotetaan hajautetusti siirrettävillä myyntipisteillä. Ravintolapalveluiden suunnittelussa huomioidaan kulttuurikeskus kokonaisuutena ja erityisesti paneudutaan nykyisen ravintolatoiminnan keskittämiseen laajennusosaan. Ravintolasalin asiakaspaikkojen määrä on n. 50 ja mahdollinen kesäterassi. Ravintolan konsepti täsmentyy suunnittelun edetessä.

Kulttuuriaukioon ja kulttuurikeskuksen tonttiin/ympäristöön liittyvät tavoitteet

Kulttuurikeskuksen toiminta laajenee ulos uudistetulle Kulttuuriaukiolle. Kulttuuriaukiolle varataan paikka suurelle sähköiselle näytölle ja siirrettävälle lavalle.  Yhteys kaupalliseen keskukseen tiivistyy ja alueen elinvoima kasvaa.

Selkeästi erottuva pääsisäänkäynti johdattaa asiakkaat kulttuurikeskuskokonaisuuteen. Kesäkahvilaa ja tapahtumatekniikkaa varten tulee alueella olla riittävästi sähkö- ja vesipisteitä palvelemaan myös festivaalikäyttöä.

Väistötilojen tarve

Hankesuunnitelmassa todetaan, että Louhisalin esitystoiminta mahdollistetaan laajennusosan rakennusaikana. Rajapinnassa sijaitsee mm. Tapiola Sinfoniettan toimisto, sekä esiintyjälämpiöt ja useita keskeisiä työtiloja ja EMO:n luokkia.  Kulttuurikeskuksen esiintyjälämpiöiden ja takatoimintojen käyttö ja toimivuus tulee turvata rakennusaikana. Tapiola Sinfoniettan toimistolle ja EMO:n opetustiloille tarvitaan väistötilat, joiden tarve selkiintyy suunnittelun edetessä.

Hankkeen laajuus- ja kustannustiedot

Hankkeen laajuustavoitteet ovat:

• Laajennuksen hyötyala 5708 hym2 (tilaohjelman mukainen)
• Laajennuksen huoneistola 8330 htm² (vuokra-ala)

Hankkeen tilaohjelman perusteella laskettu Espoon kulttuurikeskuksen laajennuksen tavoitehinta on 59 282 000 euroa. Lisäksi suunniteltuun hankkeeseen liittyy Kulttuuriaukion uudistaminen 2 625 000 euroa sekä tarvittavat infrasiirrot alueella 1 311 000 euroa. Koko hankkeen tavoitehinta on yhteensä 63 218 000 euroa.

Vuoden 2022 talousarvion investointiohjelmassa 2022-2031 Kaupunginteatterille ja Kulttuurikeskukselle on varattu suunnitteluraha vuodelle 2022.

Hankesuunnitelmassa todetaan, että Espoon kulttuurikeskuksen tulevaan käyttötalouteen vaikuttaa eniten uusi toimitilavuokra, joka koko kiinteistön osalta (kulttuurikeskus ja sen laajennus) on arviolta yhteensä 6 774 168,72 € / v. ja siivouskustannukset n. 312 905 € / v. Lisäksi henkilöstölisäyksen (5 vakanssia) vaikutus käyttötalouteen on noin 270 000 € /v.

Kulttuurikeskuksen ensikertaisen kalustamisen ja teknisen varustamisen kustannusennuste on n. 5,7 milj. euroa, josta ensikertaisen kalustamisen osuus on 1,6 milj. euroa.

Hankkeen tavoiteaikataulu

Hankesuunnitelman aikataulun mukaan rakentaminen on 02/2024 - 02/2027ja käyttöönotto 06/2027.

PERUSTELUT LAUSUNNOLLE

Rakennuksen kiinteä esitystekniikka sekä muut kiintokalusteet ja -varusteet

Teatterilaajennus on ainutlaatuinen hanke. Esitystekniikan sekä muiden rakennuksen kiinteiden varusteiden ja -kalusteiden suunnittelu ja hankinta vaatii erityistä osaamista. Rakennukseen kiinteästi sijoittuvan tekniikan ja varustuksen tulee sisältyä hankkeen rakentamiskustannuksiin. Materiaaliratkaisut, kiintokalusteet ja tekniset ratkaisut vaikuttavat rakennuksen käyttöön huomattavasti ja niiden suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Rakennuksen irtokalusteet

Teatterirakennukseen tullaan hankkimaan huomattava määrä muun muassa yleisö- ja henkilökunnan tilojen irtokalusteita. Irtokalustus muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden kiintokalustuksen ja rakennuksen arkkitehtuurin kanssa. Tämän vuoksi rakennuksen irtokalustuksen suunnittelu ja hankinta ovat merkittävässä roolissa. Irtokalustuksen suunnitteluun ja hankintaan on oltava riittävät resurssit Tilapalveluista.

Kulttuurikeskuksen peruskorjaus ja teatterilaajennus

Espoon kulttuurikeskuksen teatteri rakennetaan uudisrakennuksena Kulttuuriaukiolle, nykyisen kulttuurikeskuksen yhteyteen. Teatterilaajennuksen tulee olla toiminnallisesti osa kulttuurikeskusta.

Pääkäyttäjäksi tulee kulttuurin tulosyksikkö. Uudisrakennus tulee ratkaisemaan Espoon kaupunginteatterin pitkäaikaisen tilatarpeen asianmukaisten esitys- ja harjoitustilojen saamiseksi. Samalla sen tulee huomioida ja mahdollistaa kulttuurikeskuksen tuleva toimintakonsepti, joka perustuu koko kiinteistön ja toiminnan yhteisiin asiakaspolkuihin ja yhteiskäyttöön, sekä niiden mahdollistamiin synergia- ja kustannustehokkuuden mukanaan tuomiin etuihin. Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman tavoitteet huomioidaan valmistelussa ja palvelutarjonnan tuotannon synergiamahdollisuuksia tulee selvittää.

Akuutti tarve Espoon kulttuurikeskuksen laajemmalle peruskorjaukselle on tunnistettu ja se on huomioitava suunnittelussa.

Kulttuurikeskuksen väistötilatarpeet

Laajennusosan suunnittelussa tulee huomioida uuden ja vanhan kulttuurikeskuksen liittymärajapinnan yhteensovittaminen, sekä sen rakennusaikaiset vaikutukset toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Liittymärajapinnan kriittiset toiminnot koskevat erityisesti Louhisalia ja sen oheistoimintoja, esiintyjälämpiöitä, varastoja, pukuhuoneita, henkilöstön työ- ja sosiaalitiloja, sekä Tapiola Sinfoniettan ja Espoon musiikkiopiston harjoitus- ja opetustiloja. Edellä mainituille tiloille tulee osoittaa rakennusaikaiset väistötilat, joiden tarve ja aikataulut selkiytyvät hankkeen ja suunnittelun edetessä.

Kulttuurikeskuksen ja teatterin tulevaisuus

Kulttuurikeskuskokonaisuus tarjoaa tulevaisuudessakin espoolaisille monipuolisia palveluita ja elämyksiä. Alue palvelee koko Espoota ja sen asukkaita, sekä vetää puoleensa yleisöä eri puolilta pääkaupunkiseutua. Kulttuurikeskus on myös kansainvälisesti vetovoimainen. Kulttuurikeskus on joukkoliikenteen kautta saavutettava, mikä tukee kestävää kaupunkikehitystä.

Kulttuurikeskuksen teatteri on kiinteä osa kulttuurikeskusta ja se tarjoaa edellytykset ammattitaiteen esittämiseen, mutta myös tapahtumien toteuttamiseen. Teatterin kapasiteetti täydentää kulttuurikeskuksen nykyisiä saleja. Kapasiteetiltaan uusi sali sijoittuu perusmallissaan Louhisalin ja Tapiolasalin väliin, mutta on erilaisin katsomojärjestelyin skaalattavissa myös suurempien esitysten ja tapahtumien tarpeisiin.

Olennainen osa Tapiolan elinvoimaisuutta ja vetovoimaa on Kulttuuriaukion monipuolisen tapahtuma- ja virkistyskäytön mahdollistaminen osana suunnitteluratkaisua. Kulttuuriaukio laajentaa ja jatkaa kulttuurikeskuksen toimintoja Tapiolan keskustassa sekä Näyttelykeskus WeeGeen suuntaan.

Kulttuuriaukion tulee olla avointa kaupunkitilaa, joka kutsuu asukkaat ja vierailijat viihtymään, kokemaan ja tekemään monipuolisia kulttuuri- ja tapahtumapalveluita. Kulttuuriaukiolla tulee olla runsaasti sähköpistokkeita, sekä vesipisteitä, jotta alue palvelee myös tapahtumakäyttöä. Sisä- ja ulkotilojen tulee olla esteettömiä, saavutettavia ja turvallisia.  Kulttuuriaukion ja kulttuurikeskuksen teatterin ja sen asiakas- ja aula- ja oheistilojen tulee varustaa infonäytöin opastusta ja asiakastiedottamista, sekä sisäisen informaation jakamista varten.

Kulttuurilautakunta korostaa Espoon kulttuurikeskuksen ja sen teatterin, sekä Kulttuuriaukion merkitystä Espoolle nyt ja tulevaisuudessa. Espoon kulttuurikeskus kokonaisuutena on aktiivisen ja elävän kulttuurikaupunki Espoon sykkivä sydän.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi