Kulttuurilautakunta
Pöytäkirja 20.09.2022/Pykälä 40

5633/02.02.00/2021

Kulttuurilautakunta 20.09.2022 § 40

§ 40

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 etunimi.k.sukunimi@espoo.fi (Peltonen)

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Elinvoimajohtaja Heinaro Mervi

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Investointisuunnitelman valmistelun lähtökohtana on valtuuston 8.12.2021 hyväksymä vuoden 2022 talousarvio ja investointiohjelma vuosille 2022-2031. Investointiohjelma pohjautuu Taloudellisesti kestävä Espoo tuottavuus- ja sopeutumisohjelman linjauksiin ja tavoitteisiin. Ohjelmaan sisältyy investointitason lasku 10 prosentilla hankkeiden toteutustapaa, laajuutta ja kustannuksia tarkastamalla siten, että investointien enimmäismäärä on keskimäärin enintään 250 milj. euroa vuodessa investointikauden aikana. Valmisteltava investointiohjelma laaditaan vuosille 2023-2031. Investointikaton noudattaminen edellyttää hankkeiden priorisointia ja uudelleen ajoittamista.

Uudet toimitilaesitykset tehdään ohjelmakauden loppuun pääosin vuodelle 2031. Ne esitetyt hankkeet, jotka eivät mahdu investointikehyksen mukaiseen toteutusohjelmaan, listataan erikseen selvityskohteiden listaan. Uusista ja sellaisista hankkeista, joiden tilanne on oleellisesti muuttunut, tulee olla käyttäjälautakunnan hyväksymä tarveselvitys siten, että selvitys on Tilapalvelujen käytettävissä sen laatiessa esitystä toimitiloista. Tarveselvitys tulee laatia myös osto- ja vuokra- ja leasingtiloista.

Investointiohjelman käsittely

Tilapalvelut-liikelaitos on vastannut investointisuunnitelman valmistelusta vuosille 2023-2031. Valmistelua on tehty Tilapalvelujen johdolla yhteistyössä toimialojen ja konsernihallinnon kanssa. Kaupungin tulosyksiköiden kanssa on järjestetty neuvottelut kevään 2022 aikana, jolloin tulosyksiköiden edustajat pääsivät kommentoimaan investointisuunnitelman työversiota. Toimitilaryhmä on käsitellyt ohjelmakokonaisuutta 31.5 ja 8.6 kokouksissa ja kaupungin johtoryhmä kehyskäsittelyjen yhteydessä.

Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto käsittelee investointeja koskevaa talousarvioesitystä syyskuussa. Investointiesitykset jätetään kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallituksen käsittelyiden jälkeen Valtuusto päättää talousarviosta sekä taloussuunnitelmasta 7.12.2022.

Tilapalvelut-liikelaitoksen esitys talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2023-2031 investointien osalta (valmistelutilanne 30.8.2022) on oheismateriaalina.

Lausunnon perustelut

Kulttuurikeskuksen teatteri - hanke

Lausuttavana olevassa investointiohjelmassa Kulttuurikeskuksen teatteri -hankkeelle on esitetty 1 milj. euroa suunnitteluraha vuodelle 2023. Kulttuurilautakunta lausuu, että hankkeelle tulee varata myös rakentamismääräraha investointiohjelmaan. Revontulihalli on kiinteistönä elinkaarensa päässä. Tila ei täytä enää modernin esitystoiminnan vaatimustasoa. Nykyinen vuokrasopimus päättyy 31.12.2023. Epätietoisuus tulevista toimintatiloista vaikeuttaa teatterin toiminnan suunnittelua. Kaupunginhallituksen päätöksen 20.9.2021 mukaisesti Espoon kulttuurikeskukseen suunnitellaan uusi esityssali tarvittavine oheistiloineen toiminnallisesti kiinteäksi osaksi nykyistä kulttuurikeskusta. Kulttuurilautakunta hyväksyi Kaupunginhallituksen päätökseen perustuva tarveselvityksen muutoksen 22.3.2022. Kulttuurilautakunta lausuu hankkeen hankesuunnitelmasta syksyllä 2022. Kulttuurikeskuksen teatterin suunnittelu on alkamassa.

Espoon kulttuurikeskuksen peruskorjaus - hanke

Lausuttavana olevassa investointiohjelmassa Espoon kulttuurikeskuksen peruskorjaus - hankkeelle on esitetty 0,5 milj. euroa suunnitteluraha vuodelle 2031. Kulttuurilautakunta lausuu, että kulttuurikeskuksen peruskorjauksen suunnittelu tulee aloittaa mahdollisimman pian.

Espoon kaupungin hallinnoima kulttuurikeskus avattiin yleisölle vuonna 1989. Toiminnaltaan, sekä kävijä- ja tapahtumamääriltään, se on yksi pääkaupunkiseudun vilkkaimmista ja monipuolisimmista ammattitaiteen näyttämöistä, sekä yhteisöä kokoava ja elävä kaupunkikulttuurin keskittymä. Tällä hetkellä kulttuurikeskuksessa toimivat kulttuurikeskuksen palvelu- ja tuotanto-organisaation lisäksi Tapiolan aluekirjasto, Tapiola Sinfonietta, Espoon Musiikkiopisto sekä Espoon kaupunginteatteri, jonka vierailuesityksiä esitetään Louhisalissa. Espoon kulttuurikeskuksen peruskorjaukselle on tunnistettu akuutti tarve.

Espoon kulttuurikeskuksen teatteri rakennetaan uudisrakennuksena nykyisen kulttuurikeskuksen yhteyteen. Teatterilaajennuksen tulee olla toiminnallisesti osa kulttuurikeskusta. Laadukkaat, toimivat ja ammattitaiteen tarpeet täyttävät tilat mahdollistavat pohjan tulonmuodostukselle myös tulevaisuudessa. Teatterilaajennus kytkeytyy suoraan olemassa olevaan rakennukseen, ja tulee vaikuttamaan kulttuurikeskuksen aulatiloihin sekä erityisesti Louhisalin ja sen oheistilojen käyttöön rakennusaikana ja sen jälkeen.

Teatterilaajennuksen, Kulttuuriaukion ja kulttuurikeskuksen peruskorjauksen suunnittelussa tulee huomioida tuleva toimintakonsepti, joka tulee perustumaan koko kiinteistön ja sen toiminnan yhteisiin asiakaspolkuihin ja yhteiskäyttöön, sekä niiden mahdollistamiin synergia- ja kustannustehokkuuden mukanaan tuomiin etuihin. Teatterin ja muiden kulttuurikeskuksen toimintojen keskittäminen samaan rakennukseen tuo tehokkuutta tilojen käyttöön ja palveluiden tuottamiseen. Tilojen liittyminen toisiinsa tulee kuitenkin suunnitella huolellisesti, jotta tämä hyöty saavutetaan. Kulttuurikeskuksen peruskorjaus mahdollistaa toimivat tilat vähintään 50 vuodeksi. Kulttuurikeskuksen peruskorjauksen suunnittelu on esitetty alkavaksi vuonna 2031. Kulttuurilautakunta näkee tärkeänä, että myös peruskorjattavan osan suunnittelu aloitetaan mahdollisimman pian.

Taiteen perusopetus ja harrastaminen Espoon kouluissa

Kulttuurilautakunta pitää tärkeänä, että koulutilojen suunnittelussa huomioidaan taiteen perusopetuksen ja harrastamisen tarpeet tähän käyttöön soveltuvien opetus- ja esitystilojen osalta. Lähtökohtaisesti kaikissa koulukohteissa tulee esimerkiksi lukituksin varmistaa, että eri taiteenalojen opetukselle ja harrastamiselle on aina käytettävissä muutama opetustila sekä ruokala/aula. Tilojen käyttö tehostuu, kun koulun tiloja otetaan käyttöön iltapäivisin ja iltaisin koulujen oman perusopetuskäytön ulkopuolella. Palvelujen tuottaminen yhteisissä tiloissa on kaupungille kokonaistaloudellisesti järkevää, vaikuttaa monipuolisesti asuinalueiden viihtyvyyteen ja asukkaiden kokemaan turvallisuuteen.

Taiteen perusopetus on paikallisissa taideoppilaitoksissa vapaa-ajalla annettavaa taidekasvatusta. Se on tavoitteellista, valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan sidottua ja sitä antavat alan koulutetut ammattilaiset. Valittavia taiteen aloja on yhdeksän. Vakiintunut ammattimainen opetus ja tekemisen perinteet varmistavat, että opettaminen on luotettavaa ja jatkuvaa.

Espoossa taiteen perusopetusta järjestetään eri puolilla kaupunkia, opetuksen maantieteelliseen saavutettavuuteen on kiinnitetty erityistä huomioita. Perusopetuksen tiloista taiteen perusopetuksen käytössä on erityisesti musiikin ja kuvataiteen tiloja. Myös sirkus- ja teatteri- sekä tanssinopetus tarvitsevat opetukseen soveltuvia erityisvarusteltuja tiloja, joiden toteutusta voidaan harkita hankekohtaisesti. Useimmissa tapauksissa toimintaan soveltuvat koulurakennuksen normaalit opetustilat.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi