Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 23.05.2022/Pykälä 181

5963/10.02.03/2020

Kaupunginhallitus 23.05.2022 § 181

§ 181

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Käsittely 

Päätös

Selostus Asemakaavan tavoitteet

Tavoitteena on kaavoittaa alueelle asuinkerrostalojen korttelialueita ja toimitilakortteli sekä kaupunginosapuisto Finnoon tulevan metroaseman läheisyyteen.

Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK)

Asuinkerrostalot ovat VI-XVIII -kerroksisia.

Asuinkortteleiden (AK/AH) tehokkuusluvuksi e muodostuu noin 4.4.

Asuinkerrosala, 87 000 k-m2, on kokonaan lisäystä. Tuetun asumisen (ARA, mm. Espoon Asunnot Oy) ja asumisoikeusasuntojen) osuus tästä on noin 24,5 % (21 100 k-m2), loppu noin 75 % on vapaarahoitteista tuotantoa.

Koko suunnittelualueen (julkista puistoa, noin 1,4 ha lukuun ottamatta) tehokkuusluku e on noin 2.8, toimitilarakennusten (KTY-1) korttelialue mukaan luettuna.

Kaupunkirakenteen keskeisille paikoille varataan palvelu-, liike- ja toimitiloja noin 1 500 k-m2.

Alueelle varataan myös tilaa päiväkodille noin 1 000 k-m2.

Laskennallisesti asuinrakennusoikeus vastaa noin 1700-1900 uutta asukasta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan tavoitteena (5.6.2019) oli noin 1 800 -      2 000 uutta asukasta. Asuinrakentamisen lisäksi toimitilaa tulisi noin

25 000 k-m2 tai vähintään 1 200 työpaikkaa, sisältäen alueen nykyisen toimijan uudet toimitilat alueella.

Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

Aloite ja vireilletulo

Kaavamuutos laaditaan yksityisen maanomistajan aloitteesta.

Kaavasta on tiedotettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka oli nähtävillä 9.9.-8.10.2019. Kaavahankkeesta järjestettiin myös asukastilaisuus 17.9.2019.

Alueen nykytila

Kaavamuutosalue on Matinkylän ja Kaitaan välissä, tulevan Finnoon metroaseman läheisyydessä.

Suunnittelualuetta rajaa pohjoisessa Rusthollarinkatu sekä Länsiväylän varren liike- ja työpaikkarakentaminen. Idässä kaava-alue rajautuu Hyljeluodontiehen (tuleva Finnoonkartanonkatu) ja lännessä Luoteisrinne -katuun. Etelässä suunnittelualuetta rajaa asemakaavan mukainen Matroonankatu, jota ei ole toteutettu.

Suunnittelualue on nykyisin teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialuetta. Korttelialueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole asumista.

Suunnittelualueen koko on noin 5,5 ha.

Maanomistus

Alue on yksityisessä omistuksessa.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Asemakaavan muutos vastaa Valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin. Kaava edistää toimivien yhdyskuntien ja kestävän liikkumisen toteutumista ja luo edellytykset väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. Asemakaavan muutos vastaa terveellisen ja turvallisen elinympäristön tavoitteeseen ja varmistaa luontoarvojen ja ekologisten yhteyksien turvaamisen.

Maakuntakaava

Maakuntavaltuusto hyväksyi Uusimaa-kaava 2050 -maakuntakaavakokonaisuuden 25.8.2020.

Asemakaavan muutos tukee osaltaan joukkoliikenteeseen pohjautuvan kaupunkirakenteen tiivistämisen tavoitteita.

Yleiskaava

Voimassa olevat:

Finnoo osayleiskaava

Suunnittelualueella on voimassa Finnoon osayleiskaava (8.8.2018)

Osayleiskaavassa alue on merkitty asumisen ja keskustatoimintojen sekoittuneeksi alueeksi (AC).

Asemakaavatilanne

Alueella voimassa olevat asemakaavat:

Kaavaehdotuksen nähtävilläolo

Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 15.11.-14.12.2021, siitä jätettiin kahdeksan lausuntoa ja kaksi muistutusta.

Lausuntojen ja muistutusten perusteella tehtiin mm. seuraavia toimenpiteitä:

-          järjestettiin työneuvottelu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa 10.3.2022.

-          tarkennettiin joitakin määräyspykäliä (putket ja johdot sekä aurinkoenergia, sulfidisavimääräys poistettiin)

-          päivitettiin uudet valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet kaavaselostukseen

-          selvitettiin tarkemmin katusuunnittelu- ja pelastusratkaisuja vastineissa ja selostuksessa

Ehdotus asemakaavan muutokseksi

Asuinkerrostalot ovat VI-XVIII -kerroksisia.

Asuinkortteleiden (AK/AH) tehokkuusluvuksi e muodostuu n. 4.4.

Koko suunnittelualueen (julkista puistoa, noin 1,4 ha lukuun ottamatta) tehokkuusluku e on noin 2.8, toimitilarakennusten (KTY-1) korttelialue mukaan luettuna.

Asuinkerrosala, 87 000 k-m2, on kokonaan lisäystä. Tuetun asumisen (ARA, mm. Espoon Asunnot Oy) ja asumisoikeusasuntojen) osuus tästä on noin 24,5 % (21 100 k-m2), loppu noin 75 % on vapaarahoitteista tuotantoa.

Kaupunkirakenteen keskeisille paikoille varataan palvelu-, liike- ja toimitiloja noin 1 500 k-m2.

Alueelle varataan myös tilaa päiväkodille noin 1 000 k-m2.

Laskennallisesti asuinrakennusoikeus vastaa noin 1700-1900 uutta asukasta.

Korttelialueille on osoitettu pienehköjä korttelipihoja, joille on sijoitettu ohjeelliset oleskelu- ja leikkipaikat. Asukkailla on myös mahdollisuus oleskeluun ulkotiloissa asuinrakennusten ja pysäköintilaitoksen yleisten kattopihojen avulla. Lisäksi kortteleihin on osoitettu laajalti erityyppisiä viherkattoja.

Kaavamääräyksillä on ohjattu puiston ja pihatilojen muodostamaan, maisemallisesti yhtenäiseen kokonaisuuteen, huomioiden kuitenkin piha-alueiden tarpeen muodostaa yksityisempää miljöötä. Kortteleiden polveileva julkisivuvyöhyke mahdollistaa pienten aukioiden luomisen kortteleiden katujen puoleisille osille. Pienet aukiot tuovat tilallista vaihtelua katutilaan ja mahdollistavat pienten puuryhmien istuttamisen.

Kaavan mukaiset hulevesimääräykset ohjaavat viivyttämään ja käsittelemään hulevesiä sekä viherkatoilla että piha-alueilla. Hulevesienhallinnan velvoitteet koskevat myös rakentamisen aikaisia vesiä. Alueelle laaditussa hulevesiselvityksessä on tutkittu kortteleiden hulevesien tulvareitit. Kokonaisuudessaan alueella syntyvien ja sieltä poistuvien hulevesien määrän ennakoidaan vähenevän hulevesimääräyksen edellyttämän viivytyksen sekä pihojen ja puiston laajojen istutettujen alueiden yhteisvaikutuksesta.

Puistoalue (VP-1)

Korttelialueiden keskelle muodostuu uusi Matroonanpuisto. Matroonanpuisto turvaa virkistysmahdollisuudet suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä. Puistoalue tulee määräysten mukaisesti toteuttaa sisällöllisesti monipuolisena, niin että se palvelee eri käyttäjäryhmiä oleskelu-, lähiliikunta- ja leikkipuistona. Julkiseen puistoon on suunniteltu aktiivisempaa aluetta leikki- ja liikuntatoimintoineen, kun taas puiston reunavyöhyke muodostuu rehevämmästä kasvillisuudesta.

Matroonanpuistoon on osoitettu sujuvat ja turvalliset kulkuyhteydet kaikista pääilmansuunnista ja puiston läpi on osoitettu sijainniltaan ohjeellisia ja yhteydeltään sitovia ulkoilureittejä. Puiston luoteisosaan on osoitettu maisemallisesti arvokas säilytettävä avokallio puustoineen. Puiston sisäänkäynnit muodostuvat avariksi, ja eteläinen ja pohjoinen sisäänkäynti on määräyksin osoitettu luonteeltaan kaupunkimaisiksi, vehreiksi aukiotiloiksi. Pohjoisessa Malleniuksenaukio ja etelässä Matroonanaukio toimivat kutsuvina julkisina ulkotiloina katutilan ja puiston välillä. Aukioiden reunoille on osoitettu liiketilaa, jonka tavoitteena on osaltaan aktivoida ja elävöittää aukioita. Puiston suunnittelussa on huomioitu myös osayleiskaavan mukainen viher- ja virkistysyhteystarve. Puiston pinta-ala kokonaisuudessaan on noin 1,4 hehtaaria.

Osana kaavaprosessia Rusthollinrinteen puistoalueesta on laadittu Rusthollinrinteen lähiympäristösuunnitelma (Näkymä 2021).

Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli, kaava-alue 940100. Maanalainen asemakaava metroa varten (hyv. 10.6.2013).

Ali-Suomenojan teollisuusalue -asemakaava (lainvoimainen 4.1.1982), jonka mukaan suunnittelualue on osoitettu teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialueiksi (TLV).

Liikenne

Asemakaavamuutoksella täydennetään suunnittelualueen katuverkkoa. Nykyinen Luoteisrinteen ja Rusthollarinkadun liittymä poistuu ja suunnittelualuetta palvelemaan osoitetaan uusi tonttikatu Malleniuksenkatu, joka liittyy Luoteisrinteeseen.

Muutos mahdollistaa Rusthollarinkadun toimivuuden parantamisen kaistajärjestelyjä muuttamalla. Malleniuksenkatuun liittyy päättyvä tonttikatu Malleniuksenkuja, joka palvelee keskitetyn pysäköintilaitoksen liikennettä. Luoteisrinteen, Matroonankadun ja Finnoonkartanonkadun (nykyinen Hyljeluodontie) katualueen mitoitusta tarkistetaan vastaamaan asuinalueen tonttikadun suunnitteluperiaatteita. Jalankulun ja pyöräilyn reitit kulkevat katujen varsilla sekä Matroonanpuistoon suunniteltuja ulkoilureittejä pitkin.

Kortteleiden pysäköinti sijoitetaan LPA-1 -korttelin keskitettyyn pysäköintilaitokseen, KTY-1 -korttelin kellariin sijoitettavaan pysäköintilaitokseen sekä korttelin 31160 pihakannen alle sijoitettavaan pysäköintihalliin.

Autopaikkoja vaaditaan toteutettavaksi vähintään seuraavasti:

-          asunnot: 1 ap/110 k-m2, kuitenkin vähintään 0,5 ap/asunto

-          toimistot: 1 ap/75 k-m2

-          laboratoriotilat: 1 ap/225 k-m2

-          liiketilat: 1 ap/100 k-m2

-          päiväkodit: 1 ap/200 k-m2

Autopaikkojen vähimmäismäärään annetaan lievennyksiä, jos kaava-alueelle toteutetaan valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa tai opiskelija-asuntoja. Lisäksi autopaikkojen vähimmäismäärästä on mahdollista saada rakennuslupavaiheessa lievennyksiä, jos osoitetaan pysäköintipaikkojen tehostaminen nimeämättömyyden, eri toimintojen välisen vuoroittaiskäytön tai muiden toimenpiteiden avulla. Autopaikkojen lisäksi asemakaavassa määrätään pyöräpaikkojen toteuttamisesta.

Yleistä pysäköintiä on suunniteltu alueen tonttikaduille pysäköintitaskuihin yhteensä noin 53 autopaikkaa. Lisäksi LPA-alueen piha-alueelle on määrätty toteutettavaksi vähintään 30 autopaikkaa yleiseen käyttöön. Kokonaisuutena alueella ei täyty yleisen pysäköinnin laskentaohje 1 ap /   1 500 k-m2. Keskitetty pysäköintiratkaisu mahdollistaa kuitenkin lyhytaikaisen vieras- ja asiointipysäköinnin tarvittaessa myös pysäköintilaitoksissa.

Suunnittelussa on huomioitu liikenteen aiheuttama melu ja päästöt. Vilkkaimmin liikennöidyn Rusthollarinkadun länsiosan varteen on sijoitettu toimintoja, jotka eivät ole herkkiä melulle ja ilmanlaadulle. Suunnitellut asuinrakennukset suojaavat Matroonanpuistoa sekä kortteleiden piha-alueita tehokkaasti melulta. Pohjoisimpien asuinrakennusten julkisivuille sekä parvekkeille ja kattopihoille on annettu melumääräyksiä. Asuminen ja päiväkoti sijaitsevat riittävän etäällä vilkasliikenteisistä väylistä, jotta ilmanlaadun suositusetäisyydet täyttyvät.

Kaavatalous

Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen olemassa olevan kunnallisteknisen- ja katuverkoston keskelle aiheuttaa verrattain vähäisiä kunnallistekniikan kustannuksia.

Vastaavasti asuinrakennusoikeuden lisääntyminen 87 000 km2:llä ja muu kaavan rakennusoikeus, yhteensä 114 530 k-m2, tuo sopimustuloja Espoon kaupungille.

Sopimusneuvottelut

Kaupungin ja Eläkesäätiö Neliapilan kesken on neuvoteltu maankäyttösopimus ja esisopimus, joka on allekirjoitettu 19.5.2022.

Asemakaavaan liittyvät suunnitelmat ja selvitykset

Suunnittelualueelle on laadittu seuraavat suunnitelmat:

-          alue- ja korttelisuunnitelmat (sisältävät pelastussuunnitelman)

-          lähiympäristösuunnitelma

-          energiasuunnitelma

-          Design-käsikirja

Sekä selvitykset:

-          Energiaselvitys (Granlund Oy, 16.4.2021)

-          Rusthollinrinne-, Matroonankatu ja Luoteisrinne -asemakaava-alueiden kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Ramboll Finland Oy, 2021)

-          Pysäköintiselvitys (Kaisa Laiho / JKMM arkkitehdit Oy,Markus Mikkola / Haahtela-yhtiöt, Arvi Mäkitalo / JKMM arkkitehdit Oy, Pekka Vehniäinen / Bonava Suomi Oy, 24.9.2021)

-          Rusthollinrinteen lähiympäristösuunnitelma (Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä, 5.10.2021)

-          Hulevesisuunnitelma (WSP Oy, 15.3.2021)

-          Korkean rakentamisen maisemavaikutusten arviointi (23.2.2021, AFRY Oy)

-          Liikennemeluselvitys (Promethor, 9.9.2021)

-          Tuuliselvitys (Ilmatieteen laitos, 9.3.2021)

-          Selvitys linnustovaikutuksista (Ympäristötutkimus Yrjölä, 24.3.2018)

-          Ympäristötekninen perusselvitys (Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy, 3.7.2019)

-        Rakennusinventointi Kemiran tutkimuskeskus (Katariina Ockenström 11.2.2019)

Perittävät maksut

Asemakaavan muutosta on 9.10.2018 hakenut korttelin 31015 maanomistaja. Hakija on aikaisemmin maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.

Kaupunki peri MRL 59 §:n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 % ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3, yhteensä 9 100 euroa, kun kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen esitettäväksi kaupunginhallitukselle.

Hyväksyminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 52 §:n mukaan asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto.

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 13.04.2022 § 56

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Kaupunkisuunnittelulautakunta

1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Rusthollinrinteen asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 440714,

2
hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 26.5.2021 päivätyn ja 27.10. muutetun Rusthollinrinne -asemakaavan muutosehdotuksen piirustusnumero 7277, 31. kaupunginosassa Kaitaa.

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 27.10.2021 § 158

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Kaupunkisuunnittelulautakunta:

1
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 26.5.2021 päivätyn Rusthollinrinne -asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7277, joka käsittää asuin- sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueet 31158-31162 sekä katualueita ja puistoa, 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue 440714.

2
pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.06.2021 § 107

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Kaupunkisuunnittelulautakunta

1
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 26.5.2021 päivätyn Rusthollinrinne -asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7277, joka käsittää asuin- sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueet 31158-31162 sekä katualueita ja puistoa, 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue 440714,

2
pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

Käsittely Donner poistui esteellisenä ja paikalle saapui varajäsen Slotte asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Lintunen Saramäen kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: "Kaavaehdotus palautetaan valmisteluun siten, että sen mitoitusta, kerroskorkeuksia ja massoittelua kevennetään maltillisesti kaava-alueen sovittamiseksi paremmin sen sijainnin ja osayleiskaavan mukaisen alueellisen yhteystarpeen asettamiin edellytyksiin. Perustelut: Kaava-alue sijaitsee osayleiskaavan A/C-merkityn alueen pohjoisosassa, ja kaavaehdotuksen mitoituksessa tulee paremmin huomioida tämä sijaintilähtökohta suhteessa muihin lähempänä keskustatoimintojen ja metrokeskuksen aluetta sijaitseviin alueisiin kaava-alueen mitoitusta ja kerroskorkeuksia maltillisesti keventäen. Kaava-alueen jatkovalmistelussa tulee myös paremmin huomioida osayleiskaavan mukainen viher- ja virkistysverkkoon liittyvä alueellinen yhteystarve sekä suhde viereiseen julkisten palveluiden ja hallinnon alueeseen esim. avaamalla kaava-alueen kaupunginosapuistoa enemmän etelä- ja itäsuuntaisesti massoittelua tarkistamalla kaupunginosapuiston laajemman käytön varmistamiseksi."

Keskustelun asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, josta on äänestettävä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi puheenjohtajan äänestysehdotuksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Lintusen palautusehdotusta äänestävät EI. Äänestyksessä JAA ääniä tuli 3, EI ääniä 9 ja tyhjää äänesti 1. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä kolmea (3) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, päättäneen palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi Lintusen palautusehdotuksen mukaisesti.

Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta:
päätti äänestyksen jälkeen palauttaa asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että sen mitoitusta, kerroskorkeuksia ja massoittelua kevennetään maltillisesti kaava-alueen sovittamiseksi paremmin sen sijainnin ja osayleiskaavan mukaisen alueellisen yhteystarpeen asettamiin edellytyksiin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.05.2021 § 96

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Kaupunkisuunnittelulautakunta

1

hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 26.5.2021 päivätyn Rusthollinrinne -asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7277, joka käsittää asuin- sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueet 31158-31162 sekä katualueita ja puistoa, 31. kaupunginosassa Kaitaa, alue 440714,

2

pyytää asemakaavasta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

Käsittely Donner poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

Keskustelun aikana Nevanlinna puheenjohtajan kannattamana ehdotti asian jättämistä pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen.

Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta
Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle lautakunnan seuraavaan 9.6.2021 pidettävään kokoukseen.

Liitteet

Oheismateriaali