Liikuntalautakunta
Pöytäkirja 21.04.2022/Pykälä 15

541/02.00.00/2022

Liikuntalautakunta 21.04.2022 § 15

§ 15

etunimi.sukunimi@espoo.fi

etunimi.k.sukunimi@espoo.fi (Kaisa Peltonen)

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Liikuntajohtaja Merra Martti

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Kaupunkitekniikan keskus on pyytänyt Elinvoiman liikunnan ja urheilun tulosyksiköltä esitystä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointitarpeista 2023-2032.Kaupunkitekniikan keskuksen kanssa on sovittu, että asiaa käsitellään liikuntalautakunnan kokouksessa 21.4.2022.

Liikuntalautakunta antaa lausunnon kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (kunnallisteknisistä) investointitarpeista vuosille 2023- 2032. Suurin yksittäinen liikuntaa koskeva määräraha on liikuntarakenteet (943) määräraha. Liikuntarakennemäärärahaa on pienennetty aiemmasta ja sen taloussuunnitelman investointiosan mukaisesti 1 milj. euroa / vuosi vuosille 2023-2031. Liikuntarakenne-esityksestä on tästä syystä poistettu kaikki suuret hankkeet, joiden toteutus nykyisillä määrärahoilla kestäisi useamman vuoden. Liikuntarakenne - esitys on sopeutettu "sovittuun kehykseen" 2023-2025 osalta. Ulkoilureiteistä ja muista kunnallistekniikan tarpeista esim. liikunta-alueiden pysäköintipaikoista on esitetty kiireellisimmät kohteet. Vuonna 2022 määräraha on 1,931 milj. euroa  , sillä  Leppävaaran yleisurheilukentän peruskorjaukseen myönnettiin lisämääräraha.  

LIIKUNNAN JA URHEILUN JA KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN SOPIMUS

Liikuntalautakunta tekee tekniselle lautakunnalle kaupungin taloussuunnittelun aikataulun mukaisesti liikuntarakenteiden (943) sekä liikuntaa koskevien muiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hanke-esityksen. Kaupunkitekniikan keskus laatii tehtyjen suunnitelmien ja selvitysten perusteella hankkeiden kustannusarviot ja -ennusteet liikuntalautakunnan hanke-esitystä varten. Esitys sopeutetaan kehykseen kahden ensimmäisen vuoden osalta. Kaupunkitekniikan keskus sisällyttää tämän esityksen omaan tekniselle lautakunnalle annettavaan esitykseensä. Valmistelun aikana tapahtuvista esim. kehyksistä riippuvista muutostarpeista neuvotellaan osapuolten välillä.

LIIKUNNAN INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAT

Liikuntarakenteet (943) -, liikuntapaikkojen perusparantaminen (949)-, ja alueellinen kunnallistekniikka (942) - määrärahat sisältyvät kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin. Lisäksi eri taseyksiköistä on toteutettu joitain liikuntakohteita.

Toimitila-/talonrakennusinvestoinnit ovat hankekohtaisia ja liikuntalautakunta lausuu niistä syksyisin.

Liikuntarakenteet (943)

Vuoden 2022 talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan liikuntarakenne-määräraha on1 milj. euroa / vuosi vuosina 2023-2031.

Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että määräraha sisältää urheilupuistojen ja -keskusten, venesatamien sekä perusliikuntapaikkojen rakentamista ja parantamista. Kohteet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan Liikuntalautakunnan esityksen mukaan.

Vuonna 2022 aloitetaan Leppävaaran urheilupuiston yleisurheilukentän suorituspaikkojen peruskorjaustyöt. Liikuntarakenne-määrärahalla toteutetaan nurmen uusiminen sekä valaistuksen rakentaminen. Luonnonnurmelle asennetaan lämmitys. Leppävaaran stadion toimii FC Hongan jalkapallojoukkueen pelien väistöstadionina Tapiolan jalkapallostadionin rakentamisen ajan. Suorituspaikkojen peruskorjaustyöt jatkuvat keväällä 2023. Peruskorjaus valmistuu toukokuussa 2023. Heinäkuussa järjestetään yleisurheilun nuorten alle 23 -vuotiaiden Euroopan Mestaruuskilpailut.

Liikuntapaikkojen perusparantaminen (949)

Liikuntapaikkojen perusparantamisen (949) määrärahaa käyttää liikuntalautakunta. Liikuntapaikkojen perusparantamismääräraha (949) on vuosina 2023- 2031 1,416 milj. euroa / vuosi. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että "Tehtäväalueen määrärahaa käyttää liikuntalautakunta ulkoiluliikuntapaikkoihin, venesatamiin, saariin ym. pieniin kunnostuksiin ja korjauksiin."

Vuonna 2022 toteutetaan liikuntapaikkojen perusparantamismäärärahalla mm:

• Laaksolahden urheilupuiston tekonurmen uusiminen
• Perkkaanniityn liikuntakentän tekonurmen asennus
• Otaniemen tekojään rakentaminen
• Oittaan rullahiihtoradan laajennus
• Laajalahden kuntoportaat
• Suomenojan laitureiden uusimista
• Liikuntakenttien valojen ja aitojen uusimista
• Kuntoratojen kunnostusta

Alueellinen kunnallistekniikka (942)

Talousarviokirjan mukaisesti alueellisen kunnallistekniikan kustannuspaikkoihin sisältyy mm. "urheilupuistojen kunnallistekniikka" ja "Kotiseudun ulkoilupolut". "Urheilupuistojen kunnallistekniikka" - määrärahalla toteutetaan urheilupuistoissa urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikkaa, kuten pysäköintialueita, viherrakentamista ja käytäviä. "Kotiseudun ulkoilupolut" - määrärahalla rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaista ulkoilureittiverkostoa. Puistojen ja raittien rakentamiseen on oma määrärahansa.

ESITYS LIIKUNTARAKENTEET (943) VUOSILLE 2023- 2032

Liikuntarakenteet määräraha (943) on taloussuunnitelman investointiosan mukaisesti 1 milj. euroa/vuosi vuosille 2023-2031. 

Liikuntalautakunta antaa liitteiden mukaisen esityksen liikuntarakenteista vuosille 2023-2032. Liikuntarakenneohjelmaan sisällytetään esityksessä vain hankkeita, joiden kustannusarvio on maksimissaan noin 1 milj. euroa. Näitä ovat mm. pienpelikentät, kuntoilu- ja lähiliikunta-alueet sekä koulujen kenttien muutostyöt tekojäiksi.

Esitys vuodelle 2023

Leppävaaran urheilupuistoon rakennetaan korvaavat tenniskentät, jotka jäävät rakennettavan Kameleonten liikuntahallin alle.

Matinkylän urheilupuistoon rakennetaan puistosuunnitelman eteläosan mukaiset rakenteet ja toiminnot sisältäen muun muassa tennis-, koripallo- ja monitoimikentän sekä ulkokuntoilualueen.

Esitys vuodelle 2024

Leppävaaran urheilupuistoon rakennetaan monitoimikenttä, beachvolley-kenttä, ulkokuntoilu- ja ulkoliikunta-alueita. Nykyinen koripallokenttä peruskorjataan. Latuja ja ulkoilureittejä järjestellään uusiksi.

Esitys vuosille 2025-2032

Näiden vuosien esitykset ylittävät nykyisen määrärahan. Esityksessä on pääosin lähiliikuntapaikka-ohjelman mukaisia lähiliikunta-alueita. Esityksestä on poistettu kaikki siinä aiemmin olleet suuret hankkeet esim. uudet isot urheilukentät ja liikuntapuistot, joiden toteutus nykyisillä määrärahoilla kestäisi useamman vuoden.

Tekojääohjelmaan sisältyy koulujen kenttien muutos tekojääkentiksi.

Uimaranta-alueiden kehittäminen tapahtuu yhteistyössä viherpalveluiden kanssa.

ESITYS ERILLISESTÄ LISÄMÄÄRÄRAHASTA LEPPÄVAARAN URHEILUPUISTON YLEISURHEILUKENTÄN PERUSKORJAUKSEEN

Espoon Tapiot ry sekä Esbo If rf ovat saaneet järjestettäväkseen yleisurheilun alle 23-vuotiaiden EM-kisat. Kisat järjestetään heinäkuussa 2023. Leppävaaran stadionin yleisurheilun suorituspaikat eivät täytä kisojen järjestämisen edellyttämiä kansainvälisiä laatuvaatimuksia. Radat ja muut suorituspaikat tulee peruskorjata. Lisäksi kentälle tarvitaan valaistus. Peruskorjauksesta saatu tarjous on noin 4,0 milj. euroa. Kaupunki on yhtenä kisojen hakijana sitoutunut siihen, että olosuhteet täyttävät laatuvaatimukset. Taloussuunnitelmassa määrärahaa on vuodelle 2022 1,9 milj. euroa.

Urakan kustannusten arvioidaan jakaantuvan siten, että vuoden 2022 osuus on noin 2,6 milj. euroa ja vuoden 2023 osuus on noin 1,4 milj. euroa. Siten vuodelle 2022 tarvitaan lisämäärärahaa 0,7 milj. euroa ja vuodelle 2023 1,4 milj. euroa.

Vuoden 2023 rakentaminen ei sisälly liikuntarakenneohjelmaan. Hankkeelle esitetään erillistä lisämäärärahaa 1,4 milj. euroa.

ESITYS ERILLISESTÄ 2,8 M€ LISÄMÄÄRÄRAHASTA LEPPÄVAARAN URHEILUPUISTON ISON TEKOJÄÄ-/TEKONURMIKENTÄN TOTEUTUKSEEN

Leppävaaran urheilupuistoon on rakenteilla yksityinen Kameleonten liikuntahalli.   Hallin alle jää tekonurmikenttä, pieni tekojää ja 2 tenniskenttää. Korvaava tekonurmi toteutetaan liikuntahallin viereiselle hiekkakentälle. Kentälle asennetaan kylmäputkisto, talvella kenttä toimii tekojäänä. Hankkeen kustannusarvio on 2,8 milj. euroa. Hanke ei sisälly liikuntarakenneohjelmaan, sille esitetään erillistä määrärahaa. Tekojään/tekonurmikentän pukuhuone-, laitteisto- ja huoltotilat toteutetaan rakenteilla olevaan Kameleonten liikuntahalliin hallin rakentamisen yhteydessä.  Hallin alle jäävien tenniskenttien rakentaminen osoitetaan toteutettavaksi liikuntarakennemäärärahalla vuonna 2023.

Kameleonten liikuntahalli palvelee 2023 nuorten EM-kisojen lämmittelypaikkana ja muina oheistiloina sekä jatkossa suurten tapahtumien oheispalvelutiloina. Hallin liikuntatilat palvelevat alueelle myöhemmin rakennettavaa Leppävaaran lukiota, tällöin lukion yhteyteen ei tarvitse rakentaa omia liikuntatiloja.

Kun esityksissä olevat hankkeet ovat valmistuneet, saadaan Leppävaaran urheilupuistosta tapahtumapuisto, jossa voidaan järjestää monipuolisia elinvoimaisia kaupunkitapahtumia, koululaisten suuria tapahtumia, talviulkoilupäiviä sekä kansallisia ja kansainvälisiä urheilukilpailuja ja liikuntatapahtumia, kuten esim. Gymnaestrada voimistelupäivät.

ESITYS ERILLISMÄÄRÄRAHOISTA ISOIHIN LIIKUNTAKENTTÄ- YM. HANKKEISIIN

Ison liikuntakentän rakennuskustannukset ovat kohteesta riippuen yli 1 milj. euroa, jopa yli 2 milj. euroa. Niitä ei siten voida toteuttaa nykyisen liikuntarakennemäärärahan puitteissa yhden tai kahdenkaan vuoden aikana. Rakentamisen jatkuminen useamman vuoden ajan aiheuttaa jo sinällään kustannusten nousua. Uuden liikunta- tai urheilupuiston rakentamisen kustannukset nousevat vielä huomattavasti korkeammiksi.

Yli 1 milj. euroa hankkeisiin tulee saada hankekohtaiset erillismäärärahat. Hankkeiden toteutustapaa tulee selvittää esimerkiksi monituottaja-/kumppanuusmallia hyödyntäen.

Leppävaaran yleisurheilukentän peruskorjaukseen ja Leppävaaran urheilupuiston tekojään/tekonurmen rakentamiseen esitetään lisämäärärahaa. Näiden lisäksi hankkeet, joiden toteutus nykyisellä määrärahalla kestäisi useita vuosia, ja joille ei ole toteuttamismäärärahaa ovat:

• Leppävaaran Monikonaukean tekonurmikentät 5,6 milj. euroa 
• Latokasken urheilupuisto 16 milj. euroa  
• Haukilahden venesataman ruoppaukset 2 milj. euroa 
• Tapiolan urheilupuiston uudet tekonurmikentät 4 milj. euroa  
• Karaniityn liikuntapuisto
• Kaitaan uusi tekonurmikenttä
• Hansavalkaman uusi tekonurmikenttä
• Kiviruukin liikuntapuisto
• Säterinniityn uusi tekonurmikenttä
• Suurpellon liikuntapuisto
• Viiskorven liikuntapuisto
• Kalajärven liikuntapuisto
• Espoonlahden urheilupuiston uudet tekonurmikentät

ESITYS ERILLISESTÄ VUOSIMÄÄRÄRAHASTA LAITUREIDEN UUSIMISEEN

Venesatamien laitureiden korjausvelkaa on tällä hetkellä yli 2 km (yli 20 laituria). Tarvitaan erillinen kunnostusohjelma, jolla pyritään kuromaan umpeen koko ajan lisääntyvää korjausvelkaa. Ohjelman tulee sisältää kaupungin omarahoitusta mutta myös venekerhojen kanssa tehtäviä kumppanuussopimuksia.

Merellisen Espoon venesatamien perusparantamiseen saatiin vuodelle 2020 erillinen 0,5 milj. euroa   määräraha, jolla saadaan uusittua mm. Suomenojan B- ja C- laiturit sekä Soukan B -laituri. Jotta huonokuntoisten laitureiden uusimisia voidaan jatkaa, esitetään edelleen omaa erillistä 0,5 milj. euroa   vuosimäärärahaa vuosille 2023-2032.

Merenrantaa seuraava rantaraitti on rakennettu korkealaatuiseksi, mutta sen varrella sijaitsevat venesatamat eivät vastaa samaa laatutasoa. Espoon venesatamien laiturit ovat pääsääntöisesti rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla. Peruskorjauksista ja vuosittaisista huolloista huolimatta monet laiturit ja muut rakenteet ovat tulleet elinkaarensa loppuun. Hajoavat laiturit aiheuttavat suuren riskin käyttäjille ja taloudellisen riskin laitureissa pidettäville veneille.

Kaupunki on myös osaltaan vastuussa laitureiden ja niiden käyttäjien turvallisuudesta. Siksi huonoon kuntoon tulleiden laitureiden uusimisilla on kiire. Liikuntapalvelut on keskittynyt satamia suojaavien aallonmurtajalaitureiden uusimisiin ja on saanut ne pääosin kuntoon. Muiden laitureiden osalta nykyinen taso ei ole riittävä.

Satamien peruskorjaukset ovat mittavia projekteja ja niiden rahoittaminen vuotuisesta liikuntapaikkojen perusparantamismäärärahasta tai vuotuisesta liikuntarakennemäärärahasta aiheuttaa muiden liikuntapaikkojen rakentamisprojektien keskeytymisen/viivästymisen.

ESITYS SEURAAVISTA TOTEUTETTAVISTA ULKOILUREITEISTÄ

Talousarviokirjan mukaisesti alueellisen kunnallistekniikan hankeryhmiin sisältyvällä "Kotiseudun ulkoilupolut" - määrärahalla (KUP) rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaista ulkoilureittiverkostoa. Puistojen ja raittien rakentamiseen on oma määrärahansa.

Kotiseudun ulkoilupolut ohjelma

Voimassa oleva Ulkoilureittien yleissuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 26.5.2008. Suunnitelma on päivitetty ja hyväksyttävänä olevassa ohjelmassa esitetään päivitetyt ulkoilureittien yhteystarpeet, määritellään uusiin yhteystarpeisiin perustuvat ulkoilureittien pääväylästö sekä esitetään tavoitteellinen rakentamisjärjestys ja pitkän aikavälin rakentamisohjelma uusille ulkoilureittiyhteyksille.

Tekninen lautakunta esitti (9.12.2020 § 111) Espoon kotiseudun ulkoilupolut -ohjelman 2021-2030 kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi ohjeellisena noudatettavaksi. Kaupunginhallitus (11.01.2021 § 19) jätti asian yksimielisesti pöydälle ja myöhemmin (18.01.2021 § 28) päätti palauttaa Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelman uudelleen valmisteltavaksi. Tämän jälkeen asiaa ei ole viety uudelleen päätöksentekoon. Liikuntalautakunta kiirehtii päätöksenteon loppuun viemistä.

Kotiseudun ulkoilupolut ohjelmassa esitetty ohjeellinen rakentamisjärjestys perustuu priorisointipisteytykseen. Priorisointitekijät ja painotukset valittiin niin, että mahdollisimman moni reitin tarpeellisuutta korostava tekijä tulee huomioiduksi, ja kaikkein olennaisimmiksi katsotut ominaisuudet painottavat pisteytystä tarpeeksi voimakkaasti. Priorisointipisteisiin vaikutti myös keväällä 2019 toteutetussa avoimessa asukaskyselyssä esitetyt toiveet sekä vuosien 2008-2018 aikana saadut kuntalaispalautteet ja -aloitteet.

Tavoitteellinen rakentamisjärjestys on määritelty priorisointipisteiden perusteella siten, että yhdellä kerralla pyritään rakentamaan yhden tai muutamaan alueen reittejä kokonaisuutena.

Rakentamiskohteet lähivuosien aikana:

Ingaksenmäki-Ingaksenmetsä/Myllykylänranta-Träskändanpuisto:

Kehitetään Espoonjokilaakson pääyhteyttä toteuttamalla vaiheistetusti yhteyden puuttuvat osuudet.

Kuurinniitty ja Kuurinmäenpolku: 

Kehitetään Mankkaa-Vanha-Nuuksio-yhteyttä toteuttamalla yhteyden puuttuvat osuudet Kuurinmäen alueella, lähellä Suurpellon voimakkaasti kasvavaa asutusaluetta.

Kirskupellonpolku: 

Parannetaan Espoonjokilaakson ja Mankkaa-Vanha-Nuuksio-yhteyden ympärivuotisen käytön mahdollisuuksia toteuttamalla olemassa olevan ulkoilureitin rinnalle latupohja.

Olarin kuntorata-Olarin koulu latupohja:

Kehitetään Espoon keskuspuiston ympärivuotisen käytön mahdollisuuksia toteuttamalla olemassa olevan ulkoilureitin yhteyteen latupohja (yhteys koululta ladulle).

ESITYS MUISTA KUNNALLISTEKNISISTÄ TARPEISTA

Leppävaaran urheilupuistoon rakennettava Kameleonten halli aiheuttaa toimintojen uudelleen järjestelyjä. Liikuntahallin rakentaminen on alkanut loppuvuonna 2022. uudelleenjärjestelyjä tulee liikunta-alueille, reiteille, pysäköintialueille, kentille ja muulle kunnallistekniikalle.

Oittaan ulkoilualueen jatkuvasti kasvava ympärivuotinen kävijämäärä aiheuttaa tarpeen lisäpysäköintialueelle.

Latokasken urheilupuistoon on suunnitteluvaraus jää- ja liikuntahallihankkeelle. Hanke on etenemässä ja valmistuminen toteutunee muutaman vuoden sisällä. Hankkeen onnistumiseksi kaupungin tulee tehdä kunnallisteknisiä ratkaisua huleveden, kunnallistekniikan ja kadunrakentamisen osalta. Jäähallia, liikuntahallia, eikä urheilupuistoa voida toteuttaa ilman kaupungin omia kunnallisteknisiä toimia alueella.

Äijänpellon frisbeegolfradan yhteyteen on toteutettu pieni kivituhkapintainen pysäköintialue vuonna 2019. Pysäköintialue on osoittautunut liian pieneksi ja huonokuntoiseksi käyttäjämääriin nähden. Alue vaatii kunnostusta ja laajennusta.

SUUNNITTELU

Kaupunkitekniikan keskuksen tulee tehdä esitysten mukaisista hankkeista riittävän ajoissa suunnitelmat ja hakea tarvittavat luvat, siten että hankkeiden toteutus ei niiden puutteen takia myöhästy.

Uusia tai päivitettäviä suunniteltavia laajoja liikunta-alueita ovat:

• Tekojääohjelma. Liikuntarakennemäärärahalla esitetään toteutettavaksi uusia tekojäitä. Olemassa olevien koulujen kenttiä muutetaan hiekkatekonurmikentiksi, joihin asennetaan kylmäputkisto. Kentälle tarvitaan kylmäenergiaa varten sähköä, sekä jäädytystä varten vesi. Kohteita valittaessa huomioidaan alueellinen tasapaino, väestöennusteet sekä rakentamisolosuhteet.
• Frisbeegolfohjelma. Frisbeegolfin suosio kasvaa jatkuvasti. Sopivien eri tasoisten frisbeegolfratojen määrittämiseksi tulee laatia kaupunkitasoinen frisbeegolfohjelma.
• Laaksolahden urheilupuiston yleissuunnitelma. Alueesta laaditaan vaiheistetut alustavat yleissuunnitelmat 2020-2030 ja 2030 >. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan skeittipaikka.
• Oittaan ulkoilualueen yleissuunnitelma. Koko Oittaan ulkoilualueesta, leirintäkeskus mukaan lukien, tulisi tehdä yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman tulee sisältää uimaranta- ja virkistyspalvelut, alueen latuverkosto sekä lähiliikunta-alueet.
• Olarinniityn yleissuunnitelma. Alueelle on suunniteltu toinen pienempi palloilunurmi sekä lähiliikunta-alue.
• Puolarmaarin lähiliikunta-alueen yleissuunnitelma. Alueelle on toteutettu vuonna 2020 pieni tekojää, joka toimii kesäisin katukoripalloalueena sekä pumptrack-ratana. Lisäksi alueelle on toteutettu kuntovälinealue ja tenniskenttä. Alueen laajempi suunnittelu tulee aloittaa.
• Tapiolan urheilupuiston tarkemmat suunnitelmat. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on päättänyt 13.3.2017, että käynnistetään Tapiolan urheilupuiston ja sen ympäristön ulkoliikuntapaikkojen kokonaissuunnitelman laadinta. Alueesta on laadittu alustava yleissuunnitelma kaavamuutosta varten.
• Espoonlahden urheilupuiston yleissuunnitelman päivitys. Kaupunkisuunnittelukeskuksen laatima Espoonlahden urheilupuiston kehittämisperiaatteet ja kokonaistarkastelu on valmistunut 31.12.2019. Alue vaatii tarkempaa suunnittelua.
• Matinkylän urheilupuiston eteläosien yleissuunnitelma (Rantametsä). Urheilupuiston eteläpuolisesta puistoalueesta tulisi tehdä yleissuunnitelma, Yleissuunnitelman tulee sisältää puistoalueen lähiliikunta- ja ulkoilumahdollisuudet sekä pyrkiä yhdistämään luontevasti urheilupuisto ja Matinkylän uimaranta.
• Pasmat, virkistysvisiot ja muut Espoon maankäytön suunnitelmat sisältävät uusia liikuntapuistoja ja lähiliikunta-alueita asuinalueiden väestömäärien kasvaessa. Uusista liikuntapuistoista tulee laatia suunnitelmat, jotta alueet voidaan huomioida esimerkiksi kaavoituksessa.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi