Kasvun ja oppimisen lautakunta
Pöytäkirja 20.04.2022/Pykälä 60

1942/10.03.02/2022

Kasvun ja oppimisen lautakunta 20.04.2022 § 60

§ 60

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Rinta-aho Harri

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Valtuuston 8.12.2021 vuosille 2022-2031 hyväksymässä investointiohjelmassa Sunan koulun peruskorjaus on aikataulutettu vuosille 2023-2025. Valtuuston 3.12.2020 vuosille 2021-2030 hyväksymässä investointiohjelmassa Sunan koulu oli peruskorjauksena ja laajennuksena.  

Nykytilanne 

Syksystä 2022 Sunan koulussa toimii 11 perusopetusryhmää sekä kolme pienryhmää. Koulussa on kotiluokkia n. 11-12 perusopetusryhmälle ja aineopetustilat käsityöhön, sekä kovien että pehmeiden materiaalien parissa työskentelyyn ja liikuntasali puku- ja varastotiloineen. Toisessa kerroksessa on käytäväalueen yhteydessä kirjastotila. Luokkamuotoiseen pienryhmäopetukseen on käytössä kolme pienryhmäopetustilaa. Eriyttämiseen, laaja-alaiseen erityisopetukseen sekä kieli- ja kulttuuriryhmien opetukseen käytössä olevat tilat ovat nykytarpeeseen riittämättömät.   

Koulun aineopetustilat, kuten musiikkiluokka, on otettu oppilasmäärän kasvaessa pääosin luokkaopetuskäyttöön. Liikuntasali on kooltaan pienehkö. Sali on jaettavissa kahteen lohkoon. Erillistä näyttämöä ei ole, näyttämö nousee salin lattiasta. 

Koulusta puuttuvat henkilöstön sosiaali- ja työskentelytilat. Opiskeluhuollon tiloissa on tila vain terveydenhoitajalle, mutta kuraattorille ja psykologille ei ole tilaa. Koulun wc:iden määrä on nykymitoitukseen ja nykyiseen oppilas- ja henkilöstön määrään verrattuna vähäinen.   

Kari Järvisen ja Timo Airaksen suunnittelema Sunan koulu on rakennettu vuonna 1985. Sen on todettu Espoon kouluista laaditun sektori-inventoinnin perusteella kuuluvan luokkaan 1. Inventoinnissa todetaan mm., että koulu on rakennustaiteellisesti arvokas, hyvin säilynyt kokonaisvaltainen koulurakennus. Koulun suhde ympäröivään metsä- ja puistomaisemaan on hyvin harkittu. Peruskorjauksessa ja laajennuksessa tulee huomioida rakennushistorialliset arvot, vaikka se vaikuttaisi koulun tilatehokkuuteen.  

Palveluverkko ja väestönmuutos 

Sunan koulu sijaitsee Espoon keskuksen suuralueella, Keski-Espoossa,

radan eteläpuolella. Lähellä sijaitsevat Tuomarilan, Kirstin ja Jalavapuiston alakoulut. Lähin yläkoulu on Saarnilaakson koulu. Kasvun ja oppimisen lautakunnan 9.2.2022 päätöksen mukaisesti Hösmärinpuiston alakoulu lopettaa toimintansa kesällä 2023 ja koulun tilat siirtyvät varhaiskasvatuksen käyttöön. Lukuvuonna 2021-2022 Hösmärinpuistossa on 60 oppilasta.  

Viimeisimmän vahvistetun asukasmäärän mukaisesti Sunan ja Tuomarilan alueilla on alakoululaisia 1182 lasta (tilanne 1.1.2021). Espoon kaupungin virallisen väestöennusteen mukaan alakoululaisten määrä lisääntyy Tuomarilan ja Suvelan alueilla hiukan alle 300 lapsella vuoteen 2028 mennessä (oheismateriaali: Väestöennuste Tuomarilan ja Suvelan pienalueilla).

Lähellä sijaitseva Tuomarilan koulun peruskorjaus ja laajennus valmistui joulukuussa 2021. Laajennus lisäsi oppilaspaikkoja kasvavaa tarvetta varten. Väestöennusteen perusteella laajennus ei riitä kattamaan kokonaisuudessaan alueen lisääntyvää oppilasmäärää, vaan kasvavalle oppilasmäärälle tarvitaan myös Sunan laajennus.  

Kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavoituksen palvelualueen selvityksen perusteella Suvela-Tuomarila-alueen koulukäyttöön hyvin soveltuvat Y-tontit on jo otettu käyttöön ja toteutettu. Näistä tonteista vain Saarnilaakson yläkoulun, Jalavapuiston alakoulun ja Sunan kouluilla on voimassa olevan asemakaavan puitteissa käyttämätöntä rakennusoikeutta ja siten mahdollisuus laajentaa nykyistä koulurakennusta. Rakentamattomat Y-tontit ovat koulutonteiksi liian pieniä tai maastonmuodoiltaan haastavia rakennettavia, sijaitsevat liikenteellisesti huonosti saavutettavissa asuinalueiden perukoilla, tai niillä on merkittäviä luontoarvoja (mm. liito-orava, lahokaviosammal). Muita rakentamattomia, koulutonteiksi riittävän kokoisia kiinteistöjä ei Suvela-Tuomarila-alueelta löydy. 

Kasvavan oppilasmäärän tarpeista syntyvä tilatarve tulee siitä syystä toteuttaa nykyisillä Y-tonteilla laajentamalla nykyisiä kouluja. Y-tonttien tehokas hyödyntäminen jättää tilaa myös tuleville tarpeille.

Sunan koulun hanke

Sunan koulun hanke voidaan toteuttaa joko peruskorjauksena tai peruskorjauksena ja laajennuksena. Nykyisessä Sunan koulussa on toimivat perusopetustilat, mutta jakotilojen määrä on nykytarpeeseen riittämätön.

Molemmissa vaihtoehdoissa Sunan koulua kehitetään siten, että tilat vastaavat hyvän opiskelu- ja työskentely-ympäristön vaatimuksia. Tämä tarkoittaa mm. että wc:iden määrää lisätään vastaamaan oppilaiden ja henkilökunnan määrää, tiloihin toteutetaan sosiaalitilat ja opiskeluhuollon tilat toteutetaan vastaamaan oppilasmäärän tarvetta. Sunan koulu suunnitellaan sukkakouluksi, mikä edellyttää nykyisten eteistilojen muokkaamista.   

Molemmissa vaihtoehdoissa voidaan koulun opetusta tukea kehittämällä nykyisiä tiloja ja esim. toteuttamalla erikokoisia ja toisiinsa avautuvia tiloja.

Vaihtoehto 1: Sunan koulu peruskorjauksena ja laajennuksena

Valtuuston (§144, 19.10.2020) hyväksymän taloudellisesti kestävä Espoo-ohjelman mukaisesti perusopetuksen yksikkökokoja kasvatetaan - suomenkielisessä perusopetuksessa tavoitteena on päästä 4+ sarjaisiin kouluihin. Ohjelman tavoitteiden mukaisesti Kasvun ja oppimisen toimiala on pyytänyt Tilapalvelut-liikelaitosta selvittämään nykyisen Sunan koulun tontin osalta lisärakentamisen mahdollisuutta. 

Sunan koulun hankkeen vaihtaminen peruskorjaukseksi ja laajennukseksi vastaisi valtuuston hyväksymään tavoitteeseen suuremmista yksiköistä. Sunan koulun laajentaminen kolmisarjaiseksi alakouluksi, jossa pienopetusryhmien määrä olisi kolme, kasvattaisi laskennallista oppilasmäärää 480 oppilaaseen. Oppilasmäärän kasvulla vastattaisiin paremmin alueen kasvavaan tarpeeseen. Laajennus vähentäisi paineita myöhemmältä lisärakentamiselta, jota tarvittaneen Espoon keskuksen asukasmäärän kasvaessa myös yläkoulun tarpeisiin.  

Kohteesta on laadittu alustavia tontinkäyttösuunnitelmia. Tontinkäyttöselvityksessä on todettu, että Sunan koulun tontti on haastava rakennussuojelun, liito-oravien suojelun ja vieressä sijaitsevan puron läheisyyden vuoksi. Sunan koulu on huonokuntoinen ja käyttöikänsä päässä. Tästä syystä on todettu, että myös mahdollisessa laajennusvaihtoehdossa tulisi edetä nykyisen kaavan puitteissa. Nykyinen kaava mahdollistaa 5076 k-m² rakennusoikeutta, josta 3150 k-m² on käytetty. Laajennusosalle jää rakennusoikeutta 1926 k-m². 

Tilapalvelut on teettänyt tontista selvityksen Luutonen Palomeras Arkkitehdit Oy:llä. Alustavissa tilankäyttökaavioissa on todettu, että laajennus on mahdollinen tontilla siten, että koulun kokoa voidaan kasvattaa lähelle kolmisarjaisuutta. Joistain erikoisluokista kuten esimerkiksi ympäristölaboratoriosta saatetaan joutua tinkimään ja osa erikoistiloista saattaa olla mitoitukseltaan hiukan pienempiä kuin muissa uudiskohteissa.

Peruskorjauksen ja laajennuksen alustava kokonaislaajuus on 4833-5136 brm² (josta peruskorjattava osuus 3144 brm²) ja Tilapalvelut -liikelaitoksesta saadun alustavan kustannusarvion mukaan kokonaiskustannukset ovat 12,359-13,476 M€. Hankkeen laajuus ja kustannusarvio tarkentuu, kun laajennuksen toteutustapa on valittu. Tarkentuneet laajuus- ja kustannustiedot sekä aikataulu esitetään Kasvun ja oppimisen lautakunnalle hankesuunnitelman lausunnon yhteydessä.

Tontinkäyttösuunnitelmaa varten on laadittu tilakaaviot, joiden avulla on tutkittu tontilla rakennettavan laajennuksen riittävyyttä ja mitoitusta. Näitä tulee kehittää hankesuunnittelun aikana. Valmistelussa tulee huomioida, että kotiluokkien pinta-ala pysyy riittävänä, joka mahdollistaa vuosittaiset oppilasmäärän muutokset. Hyvällä suunnittelulla voidaan kouluun toteuttaa riittävät perusopetustilat ja nykyistä paremmat jakotilat. Koulun nykytilanne paranee huomattavasti. Suunnittelun aikana tilojen käyttöä voidaan kehittää siten, että esim. osa erikoistiloista toimii monikäyttöisinä.  

Sunan koulun peruskorjauksesta ja laajennuksesta laaditaan pedagoginen suunnitelma, jota hyödynnetään hankesuunnittelun pohjana.  

Liikuntasali voidaan toteuttaa tontilla erillisenä tai yhdistettynä nykyiseen kouluun.  Mikäli rakennetaan uusi liikuntasali, se on kahteen jaettava ja vapailta mitoiltaan min. 14 m x 25 m x 7 m (vapaa korkeus). Liikuntatilat toteutetaan Espoon koulujen sisäliikuntatilat ohjeen 2020 mukaisena. Liikuntasali oheistiloineen on oma lukitusalueensa, johon on erillinen sisäänkäynti. Liikunta- ja urheilu maksaa puolet liikuntasalin vuokrasta.

Suunnittelussa tulee ratkaista koulun esiintymis- ja katsomotilojen sijainti ja riittävyys. Mikäli liikuntasaliin sijoitetaan teleskooppikatsomo, tulee sille varata kasattuna oma tila. Kouluun suunnitellaan tilapäistä majoitusta varten yhtenäinen alue (esim. liikuntatapahtumat ja yökoulu), johon sisältyy liikuntasali oheistiloineen ja määritelty osa opetustiloja.

Vaihtoehto 2: Sunan koulu peruskorjauksena 

Sunan koululle on viimeisimmän investointiohjelman mukaan varattu 9 085 000 €.  Peruskorjauksen alustava laajuus on 2100 hym² ja 3144 brm². Tilapalvelut -liikelaitos on laatinut peruskorjauksesta alustavan kustannusarvion, joka on 9,236 M€

Alustavissa tontinkäyttöselvityksissä laadittiin myös selvitys nykyisten tilojen kapasiteetista. Peruskorjauksen yhteydessä tulee saattaa ilmanvaihto, opiskeluhuolto, sosiaalitilat ym. riittävälle tasolle, mikä saattaa vähentää nykyisin käytössä olevien tilojen määrää.

Alustavissa tilakaavioissa tilat mitoitettiin 10-11 perusopetusryhmälle ja 2 pienryhmälle, mikä tarkoittaa, että nykyisen kiinteistön peruskorjauksella saadaan tilat korkeintaan 1,5-sarjaiselle - 2-sarjaiselle alakoululle tai vaihtoehtoisesti 3-sarjaiselle 1-4-vuosiluokkien alakoululle. Molemmissa tapauksissa aineopetustilojen osalta joudutaan karsimaan yleisistä suunnittelutavoitteista. Pienryhmien käyttöön tulevia tiloja voi olla vaikeaa toteuttaa ilman, että yleisopetuksen eriyttämisen tiloja karsitaan. Tässä ratkaisussa oppilasmäärä vastaisi enintään nykyistä (260 oppilasta syksyllä 2021). 

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi