Kaupunkisuunnittelulautakunta
Pöytäkirja 16.02.2022/Pykälä 26

Muutoksen hakeminen korkeimmalta hallinto-oikeudelta Siikjärvenpellon vaiheittaista asemakaavan muutosta koskevasta Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä

Kaupunkisuunnittelulautakunta

päättää tehdä korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavan valituslupahakemuksen ja valituksen Helsingin hallinto-oikeuden Siikjärvenpellon vaiheittaista asemakaavan muutosta koskevasta päätöksestä.

Valituslupahakemus

Espoon kaupunki pyytää kunnioittavasti tällä valituslupahakemuksella korkeimmalta hallinto-oikeudelta lupaa valittaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä H500/2022, antopäivä 3.2.2022, Dnro 22892/03.04.04.04.16/2021, koskien päätöstä Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta 28.4.2021 § 76.

Valituslupahakemuksen perustelut

Valituslupahakemuksen perusteena on laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (5.7.2019/808), 111 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyn mukaisesti se, että lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.

Espoon kaupunki katsoo, että asian saattaminen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on tärkeätä lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa ja oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi, koska asian ratkaisulla on merkittävä ohjaava vaikutus lain soveltamiseen sen kannalta, miten on tulkittava maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) 50 §:n 2 momentissa säädettyä mahdollisuutta laatia asemakaavan muutos myös vaiheittain. Espoon kaupunki katsoo, että oikeustila on tällä hetkellä olennaisella tavalla epäselvä.

Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella (21.4.2017/230) muutettiin lain 50 §:ää siten, että asemakaavan muutos voidaan laatia myös vaiheittain. Muutoksen perusteluissa (HE 251/2016) on todettu, että muutos voisi koskea vain tiettyä osakokonaisuutta tai osakokonaisuuksia. Vaiheittain laadittavissa asemakaavamuutoksissa tulisi kiinnittää huomiota kaavamuutoksessa käsiteltävien asioiden kokonaisuuteen. Asemakaavamuutoksen laatiminen vaiheittain ei sovellu tilanteeseen, jossa muutoksen vaikutukset ulottuvat laajalti muihin kaavassa käsiteltyihin asioihin.

Asiassa on erityisesti kolme oikeudellista kysymystä, joista korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu olisi perustellusti tarpeen:

1) edellyttääkö MRL 9 §:n 1 ja 2 momentissa säädetty selvittämään vaiheittaista asemakaavan muutosta laadittaessa myös muita vaikutuksia, kuin sellaisia, jotka on kaavan tehtävä ja tarkoitus, muutettava osakokonaisuus, sekä muutoksen vaikutus asemakaavan kokonaisuuteen huomioon ottaen tunnistettu merkittäviksi, tarpeellisiksi ja olennaisiksi selvittää;

2) miten on tulkittava MRL 57 §:n 1 momentissa haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien kaavamääräysten antamisesta säädettyä tilanteessa, jossa vastaavat normit tulevat suoraan ylemmän tason sääntelystä (laista ja asetuksesta), eikä muutettavalla osakokonaisuudella itsessään tai sen vaikutuksilla asemakaavan kokonaisuuteen ole merkityksellistä vaikutusta tähän;

3) ottaen huomioon edelliset kysymykset 1 ja 2, miten on tulkittava MRL 54 §:ssä säädettyjen asemakaavan sisältövaatimusten täyttymistä kokonaisuutena tilanteessa, jossa yksittäisen osakokonaisuuden muutoksella ei ole todettu olevan merkityksellisiä vaikutuksia muihin, sinänsä muutoin asemakaavatasolla tarkasteltaviin osakokonaisuuksiin, jotka eivät ole asiassa muutoksen kohteena.

Espoon kaupunki katsoo, että kyseessä olevan kaavapäätöksen aineisto mahdollistaa näiden seikkojen arvioinnin sellaisella tavalla, jolla on oikeustilaa selventävä vaikutus.

Espoon kaupunki toteaa selvyyden vuoksi, että asiassa ei ole kyse siitä, että kaavoituksessa olisi jätetty selvittämättä jokin olennainen seikka sillä perusteella, että suunnittelun välineenä on vaiheittainen asemakaavan muutos. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) valituksesta välittyvä tulkinta on tältä osin virheellinen. Toisin kuin ELY-keskus ja hallinto-oikeus ovat todenneet, asiassa ei ole kyse kaavoituksen selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä, vaan selvitysvelvollisuuden vaadittavan ulottuvuuden tulkinnasta.

Lisäksi, kun otetaan huomioon, mitä asemakaavamääräyksistä on säädetty ja vakiintuneesti soveltamiskäytännössä katsottu, kaavapäätös ei ole Espoon kaupungin näkemyksen mukaan lainvastainen sillä perusteella, että siinä ei ole annettu asiassa vaikuttavaa, ylemmän tason säännöstä vastaavaa määräystä.

Valitus koskee siten asian oikeudellista arviointia, jossa on ilmeinen tarve suhteellisen tuoreen vaiheittaista asemakaavan muutosta koskevan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen soveltamisalan selventämiseksi kunnille ja valvontaviranomaisille.

Valitus

Vaatimus

Espoon kaupunki pyytää kunnioittavasti, että korkein hallinto-oikeus kumoaa muutoksenhaun alaisen hallinto-oikeuden päätöksen kokonaisuudessaan ja pysyttää kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen.

Valituksen perustelut

Aluksi

Espoon kaupunki katsoo, että kyseessä oleva vaiheittainen asemakaavan muutos täyttää sille MRL 54 §:ssä säädetyt sisältövaatimukset ja on laadittu noudattaen, mitä MRL 9 §:ssä on säädetty. Asiassa on kyse erityisesti siitä, onko vaiheittaisessa asemakaavan muutoksessa tullut kaavaselostuksesta ilmenevää tarkemmalla tavalla selvittää ja ratkaista suunnittelualueen vesihuollon ja jätevesien käsittelyn järjestäminen ja antaa sitä koskevia asemakaavamääräyksiä, vaikka lähtötilanne ja kaavan tarkoitus sekä muu asiassa vaikuttava sääntely huomioiden tähän ei ole ollut nähtävissä tarvetta kaavamuutoksen yhteydessä.

Hallinto-oikeus on todennut päätöksessään, että ELY-keskuksen valitusoikeus asiassa on perustunut jätevesien käsittelyä koskeviin valvontatehtäviin muun lainsäädännön kuin maankäyttö- ja rakennuslain perusteella. Kuten hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, asian sisällöllinen arviointi vaiheittaisen asemakaavan muutoksen sisältövaatimusten täyttymistä koskien on keskittynyt vesihuoltoa koskevien seikkojen arviointiin. Valituksessa jäljempänä todetun mukaisesti kaavapäätöstä ei kuitenkaan ole Espoon kaupungin näkemyksen mukaan pidettävä tällä perusteella lainvastaisena.

Asian aiempi käsittely

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on kokouksessaan 28.4.2021 § 76, hyväksynyt 2.9.2020 päivätyn ja 28.4.2021 muutetun Siikjärvenpelto - Siikjärviåkern vaiheittaisen asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 7318. Asemakaavan muutos koskee Espoon kaupungin 76. kaupunginosan (Siikajärvi), korttelia 76002.

ELY-keskus valitti kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksen 3.2.2022. Hallinto-oikeus perusteli päätöstään pääasiassa jätevesihuollon järjestämistä koskevan selvityksen ja asemakaavamääräyksen puutteella.

Hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että asiassa ei ole kysymys tilapäisen rakennusluvan lainmukaisuudesta eikä siitä, etteikö suunnittelualuetta sinänsä voitaisi muuttaa asemakaavan muutoksella lastenkotitoimintaan. Asiassa on ELY-keskuksen valituksen johdosta kyse sen arvioimisesta, onko kaavaa laadittaessa otettu riittävästi huomioon jätevesihuollon järjestäminen.

Vaiheittaisen asemakaavan muutoksen tavoite ja tausta

Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on käyttötarkoituksen muutoksena mahdollistaa olemassa olevan lastenkotitoiminnan jatkuminen korttelialueella.

Kaavaselostuksessa on todettu, että Espoon kaupungin tavoitteena on mahdollistaa ja järjestää perhe- ja sosiaalipalveluita alueellaan, ja kaupungin perhe- ja sosiaalipalvelut on 18.3.2020 antanut puoltavan lausunnon aluehallintovirastolle lastenkotitoiminnasta, jonka toiminnasta vaiheittaisessa asemakaavan muutoksessa on kyse. Lausunnossa todetaan, että sijainti on suunnitellulle toiminnalle hyvä ja alueen julkiset kulkuyhteydet toimivat. Lastenkodin sijainti sekä luonnon että kattavien liikuntamahdollisuuksien vieressä luo edellytykset lastenkodin monipuoliselle toiminnalle. Lausunnossa todetaan myös, että kyseessä olevalla palveluntarjoajalla on edellytykset luoda hyvä, moniammatillinen tukirakenne toiminnalleen. Vaiheittainen asemakaavan muutos tukee kaupungin tavoitteita kyseisten palvelujen järjestämiseksi.

Vaiheittaisen asemakaavan muutoksen sisältö ja alueen tilanne pääpiirteissään

Vaiheittaisen asemakaavan muutoksen suunnittelualue sijaitsee Siikajärven läheisyydessä pientaloalueella, jolla on sekoittuneesti pysyvää asutusta ja loma-asuntoja. Alueella on voimassa Siikajärvi I -asemakaava (alue 640300, vahvistettu sisäasiainministeriössä 23.12.1980). Kortteli 76002 on siinä osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Kortteliin on osoitettu kaksi rakennusalaa, joista toisen, laajemman, enimmäiskerrosluku on II, ja toisen I. Korttelin tehokkuusluku on e=0,10. Rakennusalojen ulkopuoliset alueet on osoitettu istutettaviksi tai luonnonvaraisesti kasvullisena ja huolitellussa kunnossa pidettäviksi korttelinosiksi. Kaava-alueelle on laadittu erillinen tonttijako, joka hyväksyttiin 27.10.1981.

Vaiheittainen asemakaavan muutos koskee korttelia 76002, jolla sijaitsee muun ohella vuonna 1982 rakennettu majoitusrakennus. Majoitusrakennuksen käyttämiselle lastenkotitoimintaan on myönnetty tilapäinen rakennuslupa keväällä 2020, mistä alkaen rakennuksessa on toiminut 24-paikkainen lastenkoti.

Vaiheittaisen asemakaavan muutoksen suunnittelualue on laaja, koska kaavateknisistä syistä kaavamuutoksen tulee koskea kokonaista tonttia, ei vain sen yhtä osaa. Kaavamuutoksen vaikutukset eivät kuitenkaan koske tontin eteläisiä osia.

Alueella on valmis sähköverkko, mutta ei kunnallistekniikkaa. Korttelin 76002 alueella sijaitsee jätevedenpuhdistamo, joka ei ole tällä hetkellä käytössä. Korttelin jätevedet ohjataan umpisäiliöön, joka tyhjennetään kolmesti viikossa. Koulutuskeskuksella on oma kaivo, josta käyttövesi otetaan ja jonka laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Lastenkotitoimija ja maanomistaja ovat suunnitelleet investointia uuteen jätevedenpuhdistamoon, jonka myötä umpisäiliöratkaisusta voitaisiin luopua.

Vaiheittaisella asemakaavan muutoksella mahdollistetaan lastenkotitoiminta korttelialueella sallimalla majoitusrakennuksen rakennusalalle pääkäyttötarkoituksen mukaisen rakentamisen lisäksi lastenkotitoiminta. Käytössä oleva, toimivaksi todettu tonttiliittymä sallitaan poistamalla tonttiliittymäkielto kyseiseltä kohdalta. Lisäksi korjataan istutettavan alueen osia vastaamaan nykytilannetta sekä lisätään määräykset muun ohella polkupyöräpysäköinnin ja hulevesien järjestämisestä. Muilta osiltaan nykyinen voimassa oleva Siikajärvi I 640300 -asemakaava määräyksineen jää voimaan, sillä se on yhä ajanmukainen. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi osoitetuissa kortteleissa sijaitseva entinen K-Instituutin koulutuskeskus toimii yhä koulutus- ja kokoustiloina.

Kaavamuutoksen vaikutukset on selvitetty riittävällä tavalla

Hallinto-oikeus ei ole päätöksessään kiinnittänyt huomiota siihen, että kaavaselostuksessa on todettu, että kaavamuutoksen tavoite eli käyttötarkoituksen muuttaminen siten, että korttelialueen osalle sallitaan pääkäyttötarkoituksen lisäksi lastenkotitoiminta, ei vaikuta laajasti muihin asemakaavassa käsiteltyihin asioihin. Muutoksen vaikutukset koskevat lähinnä olevassa olevan majoitusrakennuksen sisätiloja. Kaavaselostuksessa on todettu, että lastenkotitoiminnan sallimisella ei ole voimassa olevasta tilanteesta poikkeavaa vaikutusta esimerkiksi liikenteeseen, maisemaan tai vesihuoltoon.

Rakennusoikeuden määrä ei muutu. Korttelin käyttötarkoitus ei toiminnan vaikutusten tasolla muutu, koska rakennusten käyttäjämääriin ei juurikaan tule muutosta. Kaavaselostuksessa on todettu, että verrattuna aiempiin vuosiin ja erityisesti aikaan, jolloin alue toimi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksena, rakennuksen, jossa lastenkoti toimii, käyttäjämäärät vähenevät. Ainoat mahdolliset näkyvät muutokset liittyvät majoitusrakennuksen piha-alueiden ja pysäköintialueiden muuttamiseen paremmin lapsille sopiviksi muun muassa leikkipihoin ja pelikentin. Piha-alueiden muutoksista ei kuitenkaan määrätä kaavassa ja niiden toteutus on toimijan päätettävissä. Myöskään liikenteen määrään ei ole tulossa merkittäviä muutoksia.

Alueen kaakkoispuolella, suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsee arvokas luontokohde Heinäslampi, jossa esiintyy mm. luontodirektiivin tiukasti suojelemaa viitasammakkoa ja jolla on linnustollisia arvoja. Uuden hulevesien laadulliseen hallintaan kohdistuvan kaavamääräyksen myötä Heinäslampeen valuvien hulevesien laatu paranee.

Kaavamuutoksen laadinnan aikaan vireillä olleen Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan laadinnassa on otettu kantaa yleiskaava-alueen vesihuollon toiminta-alueisiin ja arvioitu alustavasti pitkällä tähtäimellä vesihuollon kehittämistarpeita. Yleiskaavatyön yhteydessä Siikjärvenpellon asemakaavamuutosalueelle ei ole osoitettu tarpeita. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan tavoitteet tähtäävät vuoteen 2050, ja tavoitteellisen vesihuollon aikataulun asettaminen ja toiminta-alueen määrittäminen sen pohjalta ei ole mahdollista. Suunnittelualueen lounaispuolisen asuinalueen vesihuollosta todetaan, että keskitetty vesihuolto laajenee ko. alueelle asemakaavoituksen myötä. Tällaista asemakaavaa ei ole tällä hetkellä suunnitteilla eikä sen aikataulu ole tiedossa, eli sen perusteella ei myöskään voida arvioida vesihuollon aikataulua tai toteuttamisaluetta. Kyseessä oleva vaiheittainen asemakaavan muutos ei koske alueen vesihuollon järjestämistä eikä sillä ole edellä todetun mukaisesti merkityksellistä vaikutusta suunnittelualueen vesihuoltoon.

Suunnittelualueella olemassa olevien rakennusten käyttö jatkuu joka tapauksessa voimassa olevan asemakaavan ja rakennusluvan mukaisesti. Espoon kaupunki katsoo asiassa olevan tiivistetysti kyse siitä, voidaanko olemassa olevia rakennuksia hyödyntää ja niiden käyttöön toteuttaa pientä parannusta (tarve lastenkodille, puolletulla sijainnilla), ja muiden vaikutusten suhteen neutraalia muutosta, ratkaisematta samalla laajemman alueen muita tarpeita.

Pelkästään se, että tiettyä muuta tarvetta alueella (vesihuolto) ei ole ratkaistu samalla päätöksellä, ei itsessään tee vaiheittaista asemakaavan muutosta koskevaa päätöstä lainvastaiseksi, koska kuten kaavaselostuksesta ilmenee, kaavoituksessa on tunnistettu ja selvitetty vaiheittaisen asemakaavan muutoksen merkittävät vaikutukset ja huomioitu ne kaavapäätöksen sisällössä sillä tavoin, kuin kaavan tehtävä ja tarkoitus on edellyttänyt.

Vaiheittainen asemakaavan muutos parantaa olemassa olevan rakennetun ympäristön tarvetta vastaavaa käyttöä, mutta ei merkityksellisellä tavalla muuta toiminnasta alueella syntyvien vaikutusten määrää tai laatua. Kaavapäätöksen vaikutukset on tunnistettu ja selvitetty kaavoituksen aikana MRL 9 §:n edellyttämällä tavalla.

Asemakaavamääräysten tarpeesta asiassa

Oikeuskirjallisuudessa ja kaavoituskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että kaavan lainmukaisuuden edellyttämien asemakaavamääräysten määrittely on vahvasti tapauskohtaista, alueen olosuhteista ja kaavan vaikutuksista riippuen.

Oikeuskirjallisuudessa (Kari Kuusiniemi - Ari Ekroos - Anne Kumpula - Pekka Vihervuori, Ympäristöoikeus, 2013. AlmaTalent verkkokirjahylly. Viitattu 7.2.2022.) on todettu seuraavaa:
"Asemakaavamääräykset ovat asemakaavan osa, mutta ne eivät ole pakollinen osa asemakaavaa, vaan niitä käytetään vain tarvittaessa. Mikäli asemakaavamääräyksiä ei käytetä, maankäytön ohjaus perustuu aluevarausmerkintöihin sekä luonnollisesti suoraan normiohjaukseen (laki ja asetus). Asemakaavamääräykset voivat MRL 57.1 §:ään otetun nimenomaisen säännöksen mukaan koskea myös haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Haitallisten ympäristövaikutusten estämistä koskevat kaavamääräykset ovat olleet suhteellisen harvinaisia, mutta asemakaavoituksella voi olla tässäkin suhteessa merkittävä roolinsa. Joissakin tapauksissa asemakaava ei täytä sisällölle asetettavia vaatimuksia ilman tällaisia määräyksiä, jotka turvaavat elinympäristön laatua."

Lisäksi oikeuskirjallisuudessa (Hallberg - Haapanala - Koljonen - Ranta - Reinikainen, Maankäyttö- ja rakennuslaki, 2020. AlmaTalent verkkokirjahylly. Viitattu 7.2.2022. Sekä vastaavasti Ekroos - Majamaa, Maankäyttö- ja rakennuslaki, 2018. Edita. Sivut 299-300) on todettu, että asemakaavamääräys ei saa olla ristiriidassa lain, asetuksen tai muun ylemmän asteisen säännöksen kanssa. Kaavamääräyksillä ei voida muuttaa, selittää tai tulkita ylemmän asteisia säännöksiä. Kaavamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon myös muut asiaa koskevat lain säännökset.

MRL 135 §:ssä on säädetty rakennusluvan myöntämisen edellytyksistä muun ohella siten, että rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle.

Ympäristönsuojelulain (527/2014, YSL) 16 luvussa on säädetty jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla.

YSL 155 §:ssä on säädetty, että jos kiinteistöä ei ole liitetty viemäriverkostoon eikä toimintaan tarvita ympäristölupaa, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.

YSL 156 §:n nojalla kiinteistön omistajan on huolehdittava siitä, että talousjätevesien käsittelyä varten kiinteistöllä on kohteeseen soveltuva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Käsittelyjärjestelmän soveltuvuutta arvioitaessa otetaan huomioon kiinteistön käytön aiheuttama käsittelemättömästä jätevedestä aiheutuva kuormitus, ympäristön pilaantumisen vaara ja muun jätevesijärjestelmän ominaisuudet, kiinteistön sijainti vesistön tai meren läheisyydessä tai vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella ja muut ympäristöolosuhteet.

Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava ja sitä on ylläpidettävä siten, että perustason puhdistusvaatimus täyttyy.

Ympäristönsuojelulain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (16.3.2017/157) on tarkennettu jätevesien käsittelyyn liittyviä velvollisuuksia.

Lisäksi Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on 5 §:ssä määrätty jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin liittymättömillä kiinteistöillä.

Jätevesien lainmukainen käsittely tulee näin ollen lähtökohtaisesti huomioitavaksi rakennuslupavaiheessa suoraan lain ja muiden määräysten nojalla, vaikka asiasta ei olisi annettu erillistä asemakaavamääräystä. Erillisellä asemakaavamääräyksellä ei ole vaikutusta rakennusvalvontaviranomaisen tai ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan valvoa jätevesien käsittelyä koskevan sääntelyn noudattamista.

Espoon ympäristökeskus on kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa todennut, että nykyinen jätevesien käsittely umpisäiliöinnillä on hyvä ratkaisu tässä tilanteessa.

Espoon kaupunki katsoo, että kyseessä oleva vaiheittainen asemakaavan muutos ei ole edellyttänyt erikseen kaavatasolla annettavia määräyksiä jäteveden käsittelyä koskien, koska vastaavat normit vaikuttavat suoraan lain tasolta, eikä vaiheittaisen asemakaavan muutoksen ole sen tehtävä ja tarkoitus huomioon ottaen tunnistettu synnyttävän sellaisia vaikutuksia, jotka olisivat edellyttäneet tarkempien määräysten antamista kaavatasolla.

Näin ollen kyseessä olevan vaiheittaisen asemakaavan muutoksen kohdalla ei ole pidetty perusteltuna antaa samaa, ylemmältä tasolta tulevaa normia toistavaa määräystä asemakaavassa, joka koskee voimassa olevan asemakaavan vaikutuksiltaan vähäistä käyttötarkoituksen muutosta. Kaavaselostuksesta tarkemmin ilmenevällä tavalla ja edellä todetun mukaisesti, kaavamuutoksen yhteydessä ei ole ollut muutoksen tarkoituksen ja vaikutusten kannalta tarpeen selvittää tarkemmin vesihuoltokysymyksiä, jolloin ei ole myöskään ollut tarpeen antaa jätevesien käsittelyn osalta muualta laista tuleviin normeihin nähden tarkentavia tai niitä toistavia määräyksiä.

Espoon kaupunki katsoo tällä perusteella, että kyseessä olevaa vaiheittaista asemakaavan muutosta ei ole pidettävä lainvastaisena sillä perusteella, että siinä ei ole erikseen annettu jätevesien käsittelyn järjestämistä koskevaa asemakaavamääräystä. Kaavapäätös täyttää siten MRL 54 §:ssä säädetyt sisältövaatimukset myös tältä osin.

Yhteenveto

Kyseessä oleva vaiheittainen asemakaavan muutos täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt asemakaavan sisältövaatimukset ja on laadittu noudattaen, mitä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä ja kaavan vaikutusten selvittämisestä on laissa säädetty. Kaavaratkaisu perustuu ajantasaisiin ja riittäviin selvityksiin, jotka on tehty kaavan tarkoitukseen nähden riittävän laajalta alueelta. Vaiheittainen asemakaavan muutos on siten laadittu noudattaen soveltuvin osin, mitä asemakaavan muuttamisesta on laissa säädetty.

Edellä esitettyjen seikkojen valossa ja Helsingin hallinto-oikeudelle toimitettuun kaavan asiakirja-aineistoon viitaten Espoon kaupunki katsoo, ettei ELY-keskuksen valituksessa ja hallinto-oikeuden päätöksessä ole esitetty syitä, joiden perusteella kaavapäätös tulisi kumota. Asiassa ei ole esitetty seikkoja, joiden perusteella päätös olisi lainvastainen, syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai päätöksen tekijä olisi ylittänyt toimivaltansa. Espoon kaupunki pyytää kunnioittavasti, että korkein hallinto-oikeus kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.