Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta
Pöytäkirja 19.01.2022/Pykälä 11

10538/05.03.00/2021

Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta 19.01.2022 § 11

§ 11

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Ahlström Mari

Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemä muutos on huomioitu pöytäkirjassa.

Päätös

Selostus 

Jaana Valle ja kuusi muuta espoolaista valtuutettua ovat tehneet 13.9.2021 päivätyn valtuustoaloitteen Espoon lastensuojelun toiminnan parantamiseksi. Valtuustoaloitteen mukaan Espoon lastensuojelusta on tehty satoja valituksia sen väärin hoidettujen asioiden perusteella. Valtuustoaloitteen mukaan lastensuojelussa rikotaan perheitä sen sijaan, että perheitä pyrittäisiin yhdistämään ja perheet jätetään tukea vaille. Aloitteen mukaan lastensuojelussa ei kuulla vanhempia tasapuolisesti vaan kuullan vain toista vanhempaa tai nuorta. Aloitteen mukaan lastensuojelun tekemiin yhteydenpidon rajoittamispäätöksiin tulee puuttua. Aloitteen mukaan lastensuojelun asiakirjoihin kirjataan virheellisesti ja virheitä ei korjata. Aloitteessa ehdotetaan, että kirjauksia tulisi tarkastella yhdessä vanhempien kanssa ja tarvittaessa korjata virheet. Aloitteen mukaan lastensuojelu ei saisi yksin päättää mikä on lapsen kohtalo ja sijoittaminen kodin ulkopuolelle tulisi olla viimeinen keino. Aloitteen mukaan joka viiden lastensuojeluasiakkuus olisi vältettävissä, jos apua annettaisiin silloin, kun sitä pyydetään. Aloitteen mukaan erityisesti lasten mielenterveyspalveluja tulisi saada ja ennaltaehkäisyä lisätä. Aloitteessa tuodaan esille lastensuojelun kustannukset ja kustannuksista sijaishuollon osuus sekä henkilöstömäärä. Aloitteen mukaan Espoossa lastensuojeluilmoitusten tekemiseen kannustetaan ja siitä on tullut muoti-ilmiö. Lastensuojeluasiakkaiden asiakkaiden määrää tulisi vähentää ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä.

Asiakasmäärät lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä

Espoossa on pitkäjänteisesti kehitetty lapsiperheiden palveluja. Matalan kynnyksen palveluihin pyritään panostamaan, jotta raskaiden palvelujen tarve vähenee. Lapsiperheiden palveluissa ollaan menossa tavoitteiden mukaisesti, kun vertaillaan varhaisemman tuen perhesosiaalityön ja lastensuojelun asiakasmäärien kehitystä.

Perhesosiaalityön asiakasmäärät ja vireilletulot ovat kasvaneet vuoden aikana seuraavasti: kumulatiivinen asiakasmäärä vuosittain marraskuussa 2020 yhteensä 2929 ja marraskuussa 2021 yhteensä 3616, kasvua 23,5 %. Vireillepanojen osalta kumulatiivinen otanta marraskuulta 2020 yhteensä 5148 ja marraskuussa 2021 yhteensä 5611. Marraskuussa 2021 kasvua 463 vireillepanoa edelliseen marraskuuhun verrattuna. 

Espoon lastensuojeluilmoitusten määrä laski vuonna 2020 koronan alkaessa ja koulujen siirryttyä etäopetukseen. Vuonna 2021 lastensuojeluilmoitusten määrä on pysytellyt suunnilleen vuoden 2020 tasolla. Lastensuojeluasiakkaiden määrä on laskenut lastensuojelun avohuollossa ja laitoshoidossa. Perhehoidossa ja jälkihuollossa lastensuojeluasiakkaiden määrä on noussut. Perhehoito on lastensuojelulain mukaan ensisijainen sijaishuollon muoto. Perhehoidon osuuden kasvattaminen sijaishuollosta on strateginen tavoite. Jälkihuollon kasvua selittää pääosin lakimuutos, jossa jälkihuollon ikärajaa nostettiin 21 ikävuodesta 25 ikävuoteen.

Kiireellisiä sijoituksia on tehty vuoden 2021 marraskuun loppuun mennessä 220 eli noin 13 % vähemmän kahteen aikaisempaan vuoteen verrattuna. Huostaanottoja on tehty marraskuun 2021 mennessä 73, mikä on 12 % vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Lastensuojelun avohuollossa lastensuojeluasiakkaiden määrä on hiukan laskenut. Koko vuonna asiakkaita on ollut 2149. Tässä luvussa ovat mukana sekä uudet ja vanhat asiakkuudet sekä ne, joilla asiakkuus on ollut vuoden aikana, mutta lastensuojeluasiakkuus on jo voinut päättyä.

Kuusikko -kuntien välisessä vertailussa lastensuojeluilmoitusten kohteena olleiden alaikäisten osuus saman ikäisestä väestöstä on Espoossa Kuusikko -kuntien pienin noin 7 prosenttia, kun Kuusikko -kuntien keskiarvo on 8,6 prosenttia. 

Kuusikko-kuntien vertailussa Espoossa sijoitettujen osuus samanikäisestä väestöstä on Kuusikko-kunnista pienin 1,3 prosenttia alaikäisestä väestöstä. Kuusikko -kuntien keskiarvo on 1,8 (Helsinki 1,7 ja Vantaa 1,9).

Lastensuojeluilmoitukset

Lastensuojelullisen huolen ilmoitusvelvollisuudesta säädetään lastensuojelulain 25 §:ssä.  Ilmoitusvelvolliset tahot myös luetellaan lastensuojelulaissa. Näillä tahoilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoitusten tekoon järjestetään säännöllisesti koulutusta yhteistyökumppaneille. Ennen ilmoituksen tekoa huolesta olisi hyvä puhua asianomaisten kanssa.

Lastensuojeluilmoitus ei automaattisesti johda lastensuojelun asiakkuuteen. Espoon lastensuojelussa on vastaanotettu vuoden 2021 marraskuun loppuun mennessä noin 7500 ilmoitusta, jotka ovat koskeneet noin 3500 lasta. Lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisen jälkeen arvioidaan lastensuojelun tarvetta ja tarvittaessa tehdään palvelutarpeen arviointi. Palveluntarpeen arviointeja on avattu noin tuhat. Palvelutarpeen arvioinnin jälkeen lastensuojeluasiakkuus alkaa alle kolmannesosalla. Osa lastensuojeluilmoituksista tulee jo asiakkuudessa olevista lapsista.

Lastensuojeluilmoitusta tehtäessä on ohjeistus siitä, että ilmoituksen tekijän on hyvä puhua asiasta lapsen ja huoltajien kanssa ennen ilmoituksen tekemistä. Tämä ei saa kuitenkaan viivästyttää ilmoituksen tekemistä kiireellisessä tilanteessa. On myös erityistilanteita, joissa ilmoituksen tekemisestä ei pidä keskustella etukäteen. Näitä tilanteita ovat ne, joissa on epäily, että lapsi on joutunut pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.

Lastensuojelusta tehdyt valitukset

Valtuustoaloitteesta ei käy tarkemmin esille, mihin viitataan sillä, että Espoon lastensuojelusta on tehty satoja valituksia. Kaikki lastensuojelussa tehtävät päätökset ovat valituskelpoisia, ja niihin voi hakea muutosta päätöksestä riippuen joko yksilöasioiden jaostolta tai hallinto-oikeudesta. Se, että valituksia tehdään, kertoo siitä, että asiakkaat tuntevat oikeutensa. Sillä ei voida mitata toiminnan lainmukaisuutta tai hyvän hallintotavan toteutumista. Valvonnan näkökulmasta olisi huolestuttavaa, mikäli kanteluita, muistutuksia tai valituksia ei tehtäisi lainkaan. Asiakkaille myös kerrotaan heidän oikeuksistaan tehdä muistutus tai kantelu, erityisesti tilanteissa, joissa asiakkaat ovat tyytymättömiä saamaansa palveluun.

Viranomaisen toiminnasta voi tehdä muistutuksen suoraan toimintayksikköön tai viranomaisen toiminnasta voi kannella valvoville viranomaisille. Tarvittaessa lastensuojelussa neuvotaan asiakkaita valitusten, kanteluiden ja muistutusten tekemisessä. Espoon lastensuojelusta tulee yhteensä noin 30-50 muistutusta tai kantelua vuodessa. Sosiaali- ja potilasasiamiehen raportin mukaan lastensuojeluun liittyen tuli vuonna 2019 78 ja vuonna 2020 82 yhteydenottoa. Valvovien viranomaisten ratkaisut käydään aina läpi heidän kanssaan, ketkä asiaa ovat käsitelleet. Mikäli valvova viranomainen huomauttaa (tai lievempänä huomion kiinnittäminen) lastensuojelun toimintaan, käydään tämä yleisellä tasolla läpi esimiesten kanssa oppimismielessä.

Tietoisuutta asiakkaan oikeuksista pyritään lisäämään muun muassa nuorten asiakkaiden keskuudessa ja Espoossa toimii nykyisistä ja aiemmin lastensuojelun asiakkaista sekä lastensuojelun työntekijöistä koostuva yhteiskehittäjäryhmä, jonka toiminnan eräänä painopisteenä on ollut tietoisuuden parantaminen oikeusturvakeinoihin liittyen.

Lastensuojelutyössä työparityö, esimiehen tuki ja verkostotyö muiden viranomaisten ja perheen lähiverkostojen kanssa on olennainen osa työtä. Espoon lastensuojelussa on kehitetty ja koulutettu lastensuojelun systeemisen toimintamalliin vuodesta 2017 lähtien. Systeemisessä työotteessa lasten ja perheiden elämä nähdään laajana kokonaisuutena, jonka kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Systeemisessä työote tuo perheterapeuttisen ajattelun ja välineet lastensuojelutyöhön. Espoon lastensuojelussa työskentelee kaksi perheterapeuttia lastensuojelutiimien tukena sekä asiakastyössä. Espoo on mukana sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa ja sosiaalialan osaamiskeskus Soccan hallinnoimassa lastensuojelun kehittämishankkeessa, jossa kehitetään monitoimijaista lastensuojelua. Hankkeen osa-alueet jakautuvat niin sanottuihin työpaketteihin.

Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle

Lastensuojelussa huostaanottopäätöksen valmistelu on vaativa ja laaja tehtävä. Lastensuojelulaki ohjaa hyvin yksityiskohtaisellakin tasolla lastensuojelun toimintaa ja laissa on määritelty millaisissa tilanteissa ja mitkä ehdot tulee täyttyä esimerkiksi lapsen sijoittamisessa kodin ulkopuolelle. Huostaanoton kriteereiden täyttyessä sosiaalityöntekijällä on lakiin perustuva velvollisuus lähteä valmistelemaan huostaanottoa lapsen suojelemiseksi.

Päätöstä ei koskaan tehdä yksin vaan päätöksen valmisteluun ja tekemiseen osallistuu aina vähintään kaksi lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Huostaanottoa tehtäessä pyydetään eri viranomaisilta lausuntoja huostaanoton tueksi. Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustaa huostaanottoa tai huostaanottoon liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista, päätöstä ei voida tehdä sosiaalitoimessa vaan laaditaan hakemus hallinto-oikeudelle. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee hakemuksen.  Espoossa hallinto-oikeuteen lähtevät hakemukset allekirjoittaa lastensuojelun sosiaalityön päällikkö.  Huostaanottohakemuksia tehdään Espoossa vuositasolla vaihtelevasti noin 40-60 kappaletta. Hallinto-oikeus hylkää hakemuksen vain harvoin. Kuusikko-kuntien lastensuojelun vertailussa lopetettiin hallinto-oikeuden hylkäämien lukujen raportointi tietosuojasyistä. Kaikkien kuntien luku oli alle 10 eikä Kuusikko-raportissa raportoida enää asiakastyöstä lukuja, jotka ovat alle 10. 

Sijoitustilanteissa perheille on tarjolla tukea esimerkiksi sijoituksen sosiaaliohjausta sekä perhetyötä.  Aina perheet eivät ole valmiita ottamaan tukea vastaan. Vanhemman ja lapsen välistä yhteyttä tuetaan myös tilanteissa, joissa lapsi joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle. Myös niissä tilanteissa, missä lapsi ei halua tavata vanhempaansa tai pitää häneen yhteyttä, etsitään ratkaisuja, miten lapsen suhdetta vanhempaan voisi tukea. Tilanteita, joissa lapsi ei halua pitää yhteyttä vanhempaansa on erittäin harvoin. Näissä on tärkeää huomioida lapsen etu eikä lastensuojelu voi painostaa lasta tapaamisiin.

Yhteydenpidon rajoittaminen

Yhteydenpidon rajoittaminen on perusoikeuksiin puuttuva päätös, jonka tekemiselle löytyy lastensuojelulaista selkeät perusteet. Yhteydenpidon rajoittamispäätöksistä on valitusoikeus hallinto-oikeuteen. Sijaishuollossa olevan lapsen ja vanhemman välisestä yhteydenpidosta ja miten sitä toteutetaan, sovitaan ensisijaisesti yhdessä asiakassuunnitelmassa. Jos yhteydenpidon määrästä tai sen toteuttamistavasta on pienintäkään erimielisyyttä, tulee asiasta tehdä yhteydenpidonrajoittamispäätös. Yhteydenpidon rajoittamispäätös tehdään aina yksilölliseen harkintaan perustuen. Valituskelpoinen päätös vahvistaa asiakkaan oikeusturvaa.

Yhteydenpitoa voidaan kuitenkin rajoittaa päätöksellä vain, jos

-yhteydenpito vaarantaa lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä

-yhteydenpidosta on vaaraa lapsen hengelle terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle

-rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien tai perheen muiden lasten, perhekodin tai laitoksen muiden lasten tai henkilöstön turvallisuuden vuoksi tai

-12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa; sama koskee myös 12 vuotta nuorempaa lasta, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Yhteydenpidon rajoittamispäätös on määräaikainen, ja se voi koskea lapsen ja vanhemman välisiä tapaamisia tai yhteydenpitoa puhelimitse.

Avohuollon asiakkuus ja tukitoimet

Espoon lastensuojelussa on laajasti tarjolla erilaisia tukitoimia kaupungin omana toimintana. Omaa toimintaa täydentävät ostopalvelut. Huostaanotto on aina viimesijainen keino. Avohuollossa tukitoimena on muun muassa sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, kaupungin omana toimintana on tehostettua perhetyötä ja perhekuntoutusta. Ostopalveluina hankitaan oman toiminnan lisäksi tehostettua perhetyötä, perhekuntoutusta, ensikodin palveluja, tukiperheitä ja kotipalvelua. Tämän lisäksi voidaan taloudellisesti tukea esimerkiksi lapsen harrastusta. Kaupungin omissa palveluissa henkilöstöllä on erilaisia lisäkoulutuksia, jonka mukaan tukea voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeen mukaan. Avohuollon tukitoimille asetetaan tavoitteet ja niistä sovitaan yhdessä asiakassuunnitelmassa. Lastensuojeluasiakkailla on käytössä myös aina kaikki muutkin Espoon perheiden palvelut ja terveydenhuollon palvelut. Lastensuojelussa tehdään verkostoyhteistyötä muun muassa varhaiskasvatuksen, koulujen ja terveydenhuollon kanssa.

Suurin osa lastensuojeluasiakkaista saa tarvitsemansa avun lastensuojelun avohuollon tukitoimien avulla. Espoon lastensuojelussa on vuosittain avohuollossa noin 2500 lasta. Uusia huostaanottoja tehdään vuosittain noin 80-100.

Asianosaisten mielipiteen selvittäminen ja kirjaaminen

Aloitteessa kirjoitetaan, että lastensuojelussa toimitaan puolueellisesti ollen joko toisen vanhemman tai nuoren puolella.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtäviä on valvoa ja toteuttaa lapsen edun toteutumista. Lastensuojelulaissa on kokonainen luku, jossa säädellään lapsen osallisuuden toteutumisesta lastensuojelussa.

Lastensuojelulain 20 §:n mukaan lastensuojelua toteutettaessa on selvitettävä lapsen toivomukset ja mielipide sekä otettava ne huomioon lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti sekä siten, että tästä ei aiheudu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille. Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja pääasiallinen sisältö on kirjattava lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin.

Lastensuojelulain 54 §:n mukaan sijaishuollossa olevalle lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata esimerkiksi vanhempiaan. Lapsella ei kuitenkaan ole velvollisuutta tai pakkoa tapaamisiin.

Espoon kaupungin lastensuojelussa järjestetään säännöllisesti koulutusta lastensuojelulaista ja rajoituspäätöksistä järjestetään erikseen koulutuksia. Lisäksi lastensuojelun henkilöstöllä on mahdollista konsultoida lastensuojelun lakimiestä. Lastensuojelussa toimii myös lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jota sosiaalityöntekijä voi halutessaan konsultoida. Moniammatillisesta asiantuntijaryhmästä säädellään lastensuojelulain 14 §:ssä.  Moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä on edustajia sosiaali- ja terveydenhuollosta, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista ja lakimies. Ryhmä ei tee päätöksiä vaan sen rooli on konsultoiva.

Lastensuojelussa asioiden kirjaaminen ei tarkoita kaiken kokouksissa, puheluissa tai muutoin keskusteluissa puhutun litterointia sanasta sanaan. Asiakaskertomusten kirjaukset antavat vastauksia kysymyksiin: ketkä, milloin, missä, mitä tapahtui, mitä sovittiin. Kirjauksissa kuvataan tapahtumia eri näkökulmista ja niihin kuvataan asian hoitamisen kannalta oleelliset asiat. Asiakassuunnitelmaan ja asiakirjoihin tulee kirjata myös eri osapuolten eriävät mielipiteet. Eri osapuolten näkemykset tilanteesta, esimerkiksi vanhempien näkemykset, voivat poiketa toisistaan. Asiakirjoissa on tärkeää se, että eri näkemykset tulevat esiin. Eriävät näkemykset eri osapuolten kesken ovat lastensuojelussa tyypillisiä. Asiakkaalla on oikeus tarkistaa omat tiedot ja myös oikeus vaatia tietojen oikaisemista, jos niissä on virheitä tai epätarkkuuksia. Korjauspyyntöjen tekemiseen ohjataan sosiaalityössä ja ohjeet löytyvät myös Espoon kaupungin internetsivuilta. Korjauspyynnöillä ei voi kuitenkaan saada muutosta toisen henkilön näkemykseen, josta on erimieltä. Mikäli asiakkaan toivomia korjauksia ei voida asiakirjoihin tehdä, niin asiakirjoihin liitetään asiakkaan esille tuomat muutosesitykset.

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain myötä esille on noussut käsite määrämuotoinen kirjaaminen. Käsite liittyy valmisteilla olevien Kanta-palveluiden käyttöönottoon sosiaalihuollossa. Määrämuotoinen kirjaaminen tarkoittaa, että asiakasta koskeva tieto kirjataan yhteisesti sovitulla tavalla. Jatkossa kirjaamista ohjataan yhä vahvemmin asiakirjarakenteiden avulla. Näin ollen yksittäinen organisaatio ei voi yksin päättää, mitä asiakastietoja tiettyyn asiakasasiakirjaan tulee kirjata.

Lastensuojelun kustannukset ja sijaishuollon asiakasmäärät

Valtuustoaloitteessa esitetty laskelma asiakasmäärästä sijaishuollon sosiaalityöntekijää kohden on virheellinen. Laskelmassa esitetty asiakasmäärä on asiakkaiden kumulatiivinen luku koko vuoden aikana. Se sisältää myös lapset, jotka ovat kiireellisessä sijoituksessa ja iso osa palaa kiireellisen sijoituksen jälkeen kotiin muiden tukitoimien avulla. Kiireellisen sijoituksen aikana asiakkuus säilyy avohuollossa.

Seuraamme lastensuojelun sosiaalityössä asiakasmääriä vakanssia kohden kuukausitasolla. Lokakuussa 2021 avohuollossa oli 30 asiakasta, perhehoidossa 36 asiakasta ja laitoshoidossa 33 asiakasta vakanssia kohden. Tässä laskutavassa on huomioitava se, että vakanssien täyttöasteessa on aina vajausta. Kaikki vakanssit eivät ole aina täytettynä ja osa tekee osa-aikaista työtä. Marraskuun 2021 lopussa vakansseja oli tyhjänä 11, joka on noin 14 % sosiaalityöntekijävakansseista lastensuojelun sosiaalityössä. Luku sisältää tyhjät vakanssit sekä vakanssit, joille ei viranhaltijan poissaolon ajaksi ole vielä saatu sijaista.

Sijaishuollon kustannukset ovat olleet nousussa. Sijaishuollon ostopalvelut on kilpailutettu ja kilpailutetaan yhdessä Uudenmaankuntien kanssa. Laitoshoidon kustannuksissa näkyy vaativan laitoshoidon tarpeen kasvaminen. Espoossa kustannuksiin pyritään vaikuttamaan asiakasohjausta kehittämällä ja perhehoidon osuutta kasvattamalla. Tässä tavoitteessa olemme menossa oikeaan suuntaan, sillä perhehoidon osuus on kasvanut ja laitoshoidon osuus on hiukan laskenut. Kokonaisuudessaan hoitovuorokausien määrät sijaishuollossa ovat laskeneet noin 2,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Laitoshoitoa kaupungin omana toimintana ollaan myös lisäämässä. Kuusimäen lastenkoti on perustettu vastaamaan vaativaa laitoshoitoa tarvitseville, lähinnä alakouluikäisille lapsille. Kuusimäen lastenkodissa on kaksi osastoa, joista ensimmäinen avautuu joulukuussa 2021 ja toinen osasto keväällä 2022. Kuusimäen lastenkodissa otetaan vanhemmat vahvasti kuntoutukseen mukaan. Lastenkodin tilat mahdollistavat myös vanhemman yöpymisen lastenkodissa. Näillä keinoilla voidaan osaltaan lastensuojelun sisällä vaikuttaa sijaishuollon kustannuksiin.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi