Valtuusto
Pöytäkirja 25.10.2021/Pykälä 141

1248/11.01.02/2021

Valtuusto 25.10.2021 § 141

§ 141

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunginhallitus

Käsittely Kajava Kerosen kannattamana teki seuraavan toivomuksen: 11.1

Valtuusto toivoo, että espoolaisille laadittaisiin biodiversiteettiä vahvistavat pihojen suositusluontoiset hoito-ohjeet ja että nämä jaettaisiin kotitalouksiin. Pihojen hoito-ohjeista olisi hyötyä myös espoolaisten kesämökeillä.

Kajava Kerosen kannattamana teki seuraavan toivomuksen: 11.2

Valtuusto toivoo, että teiden ja katujen penkkoja ryhdyttäisiin hoitamaan mahdollisuuksien mukaan, mutta selkeästi nykyistä useammin siten, että niillä viihtyisivät kotoperäiset luonnonkukat vieraslajien sijaan. Suomalaiseen perinnemaisemaan kuuluva ketojen lajisto hupenee maassamme nopeasti.

Kajava Kerosen kannattamana teki seuraavan toivomuksen: 11.3

Valtuusto toivoo, että eläinten alikulkujen ja vihersiltojen tarpeisiin ja niiden lisäämismahdollisuuksiin kiinnitettäisiin erityistä huomiota, jotta vähennettäisiin luonnonvaraisten eläinten liikennekuolemia ja vahvistettaisiin pirstaleisten luontoalueiden välisiä viheryhteyksiä, jotta eläinten kulkeminen luontoalueiden välillä helpottuisi.

Kajava Kerosen kannattamana teki seuraavan toivomuksen: 11.4

Valtuusto toivoo, että rakentamista luonnonmukaisille rannoille ja saaristoon vältetään.

Kajava Kerosen kannattamana teki seuraavan toivomuksen: 11.5

Valtuusto toivoo, että ulkoilureittien leveyksien mitoituksessa pyritään säästämään luontoa. Ulkoilureittejä suunniteltaessa harkitaan tarkkaan, kuinka suuren osan reiteistä ja reitistöistä on tarpeen ja kohtuullista olla leveitä liikuntaväyliä, jotka pirstovat luontoalueita ja etäännyttävät luonnossa kulkijaa luonnosta, mutta toisaalta soveltuvat myös liikuntarajoitteisille, lastenvaunuille ja hiihtämiseen.

Grönroos Kerosen kannattamana teki seuraavan toivomuksen:

Valtuusto toivoo, että ulkoilureittien rakentamisen, virkistyskäytön ja harrastustoiminnan tarpeet sekä taloudelliset näkökulmat otetaan huomioon, kun luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä tehdään.

Seppälä Karimäen ym. kannattamana teki seuraavan toivomuksen:

Valtuusto toivoo, että Espoon LuonTo -hankkeen toimeenpanossa kehitetään yhteistyötä naapurikuntien kanssa ekologisten yhteyksien vahvistamiseksi kuntien rajoilla. Täten edistetään koko Suomen kattavien luontoyhteyksien muodostumista.

Ampuja Järvisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:

Valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan Luonnonsuojelun toimenpiteet -hankkeen toimenpideohjelman jatkovalmistelun pohjaksi ja 2 merkitsee tiedoksi liitteenä olevat Luonnonsuojelun toimenpiteet -hankkeen selvitykset.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon kokouksen kuluessa tehdyistä ehdotuksista ja ehdotti, että ensin käsitellään muutos ja sitten toivomukset.

Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan yhteenvedon ja käsittelyjärjestysehdotuksen.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Ampujan ehdotusta, äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

Äänestyksessä valtuusto 65 äänellä 8 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Sitten otettiin käsiteltäväksi toivomukset.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kajavan toivomusehdotus 11.1 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kajavan ehdotusta 11.1, äänestävät jaa ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

Äänestyksessä valtuusto 3 äänellä 59 ääntä vastaan ja 12 äänestäessä tyhjää hylkäsi Kajavan ehdotuksen 11.1. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kajavan toivomusehdotus 11.2 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kajavan ehdotusta 11.2, äänestävät jaa ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

Äänestyksessä valtuusto 4 äänellä 54 ääntä vastaan ja 16 äänestäessä tyhjää hylkäsi Kajavan ehdotuksen 11.2. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kajavan toivomusehdotus 11.3 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kajavan ehdotusta 11.3, äänestävät jaa ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

Äänestyksessä valtuusto 5 äänellä 51 ääntä vastaan ja 18 äänestäessä tyhjää hylkäsi Kajavan ehdotuksen 11.3. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kajavan toivomusehdotus 11.4 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kajavan ehdotusta 11.4, äänestävät jaa ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

Äänestyksessä valtuusto 4 äänellä 53 ääntä vastaan ja 17 äänestäessä tyhjää hylkäsi Kajavan ehdotuksen 11.4. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kajavan toivomusehdotus 11.5 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kajavan ehdotusta 11.5, äänestävät jaa ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

Äänestyksessä valtuusto 4 äänellä 47 ääntä vastaan ja 23 äänestäessä tyhjää hylkäsi Kajavan ehdotuksen 11.5. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Seppälän toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Seppälän ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

Äänestyksessä valtuusto 65 äänellä 1 ääntä vastaan ja 8 äänestäessä tyhjää hyväksyi Seppälän ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Grönroosin toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä.

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Grönroosin ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

Äänestyksessä valtuusto 10 äänellä 54 ääntä vastaan ja 10 äänestäessä tyhjää hylkäsi Grönroosin ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Selostus Tiivistelmä selostuksesta

Luontokato eli luonnon monimuotoisuuden häviäminen on yksi aikamme suurimmista ongelmista. Espoossa siihen voidaan vastata paikallisella tasolla, turvaamalla ja edistämällä Espoon omia luontoarvoja.

Luonnonsuojelun toimenpiteet eli LuonTo on laaja, Espoo Tarinaan pohjautuva hanke, jota on valmisteltu vuosina 2018 - 2021. Hankkeen tavoitteena oli selvittää ja määrittää keinoja, joilla tuetaan olemassa olevia suojelukohteita ja täydennetään luonnonsuojeluverkostoa alueellisesti ja laadullisesti.

Hankkeen tuotoksina valmistuivat Espoon ekologisten yhteyksien nykytilaselvitys, Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma ja sen selvitysosa sekä Espoon käytännöt luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Lisäksi vuonna 2020 toteutettiin asukkaille suunnattu viestintäkampanja "Lumoudu kaupunkiluonnosta".

Taustaa

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen jatkuu maailmanlaajuisesti ja on ilmastonmuutoksen ohella aikamme suurimpia ongelmia. Monimuotoinen luonto turvaa toimivat ekosysteemit, jotka osaltaan mahdollistavat myös ilmastonmuutoksen tasapainottamisen. Ilman näitä toimivia luonnonjärjestelmiä myös ihmisten hyvinvointi ja lopulta elämän edellytykset ovat vaakalaudalla. Vaikka luonnon monimuotoisuuden uhat ja tärkeät ratkaisut ovat globaaleja, tehdään käytännön toimenpiteet lopulta paikallistasolla.

Espoo kasvaa ja rakentuu kiihtyvällä vauhdilla, ja tiiviitä rakentamisen alueita ohjataan myös aiemmin luonnontilaisille alueille. Luonnon ydinalueiden arvokeskittymien ja ekologisten yhteyksien selvittäminen ja säilyttäminen kehittyvässä kaupunkirakenteessa on elintärkeää, jotta voidaan turvata luonnon monimuotoisuus ja toimivat ekosysteemit. Samalla edistetään niiden ihmisille tarjoamia virkistys- ja terveysvaikutuksia sekä muita elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Suojeluverkoston lisäksi tarvitaan kaupungin koko toiminnan läpäiseviä käytäntöjä, joilla luonnon monimuotoisuus huomioidaan laajemmin kaikkialla. Monimuotoisuutta voidaan monin paikoin myös edistää ja kehittää.

Luonnonsuojelun toimenpiteet -hankkeen tavoitteet

Luonnonsuojelun toimenpiteet eli LuonTo on laaja, Espoo Tarinaan pohjautuva hanke, joka aloitettiin vuonna 2018. Espoo Tarinan mukaisena tavoitteena on selvittää ja määrittää keinoja, joilla tuetaan olemassa olevia suojelukohteita ja täydennetään luonnonsuojeluverkostoa alueellisesti ja laadullisesti. Espoolaisten asuinympäristön halutaan olevan viihtyisä ja luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus halutaan säilyttää. Metsät, pellot ja kulttuurimaisema on tavoitteena huomioida Espoon kaupunkikehityksessä myös jatkossa.

Hankkeen tavoitteena on luonnon arvojen ja monimuotoisuuden turvaaminen ja edistäminen paikallisesti Espoon alueella, noudattaen kansainvälisiä ja valtakunnallisia velvoitteita ja tavoitteita sekä toteuttaen Espoo Tarinaa. Espoon luonnon arvot ja erityispiirteet halutaan säilyttää ja vahvistaa pitkällä aikavälillä, ja luonnon tuottamia toimivia ekosysteemipalveluita turvata ja parantaa.

LuonTo- projektin osa-alueet ovat Ekologisen verkoston nykytilaselvitys (EVN), Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma sekä Espoon käytännöt luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Lisäksi hankkeeseen kuului Lumo2020 -viestintäkampanja; Lumoudu kaupunkiluonnosta, jossa viestittiin asukkaille luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja mahdollisuuksista vaikuttaa sen edistämiseen.

Ekologisen verkoston nykytilaselvityksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva Espoon ekologisen verkoston nykytilasta, löytää luonnon arvokeskittymiä ja päivittää ekologisten yhteyksien tilanne.

Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman tavoitteena on selvittää ja esittää luonnonsuojeluverkoston täydentämiskohteet, sekä muut luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävät luontokohteet, joiden arvot Espoossa tulisi turvata.

Espoon käytännöt luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi -osion tavoitteena on koota kaupungin käytännöt luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi ja edistämiseksi suojeluverkoston ulkopuolella.

Hankkeen lopputuotokset ja tulokset

Luonnonsuojelun toimenpiteet- hankkeessa tehtiin laajaa selvitystyötä, aineiston koontia, analyyseja, kyselyjä ja viestintää. Hanke tehtiin yhteistyössä ympäristökeskuksen, kaupunkisuunnittelukeskuksen ja kaupunkitekniikan keskuksen kesken. Päävalmistelijana oli ympäristökeskus. Projektin lopputuotokset ja tärkeimmät tulokset esitetään tässä tiiviisti osa-alueittain.

Ekologisen verkoston nykytilaselvityksessä saatiin kokonaiskuva siitä, mitä tunnettuja luontoarvoja Espoossa on ja missä ne sijaitsevat. Analyysien pohjalta määriteltiin Espoon tärkeimmät ekologiset ydinalueet ja niiden väliset yhteydet. Työn lopputuotoksena on loppuraportti sekä paikkatietoaineistot arvoalueista ja ekologisista yhteyksistä. Maankäytön suunnittelua varten ekologisille yhteyksille tehtiin ohjeistus.

Selvitys muodostaa lähtötason, jonka parantumista tai huonontumista voidaan jatkossa seurata. Tuloskarttojen arvoalueet, merkittävät ekologiset yhteydet sekä niiden heikkenemiskohdat suositellaan ottamaan huomioon maakäytön suunnittelussa. Ekoyhteyksien heikentäminen ja vahvistaminen ovat riippuvaisia maankäytön toimenpiteistä.

Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelmassa ja sen selvitysosassa esitetään luonnonsuojeluverkoston tärkeimmät täydennyskohteet Espoossa, sekä muut luontoarvoiltaan keskeiset kohteet. Lisäksi tarjotaan keinoja turvata niiden keskeiset arvot ja toiminnot ohjelmassa kehitetyn luokituksen avulla. Työ tuo kaavoitukseen ja tarkempaan suunnitteluun taustatietoa, jotta luontoarvot voidaan ottaa Espoossa entistä paremmin kokonaisuutena huomioon. Toimenpiteet on ajoitettu seuraavan kymmenen vuoden ajalle, vuoteen 2030. Työ on luonteeltaan joustava, päivittyvä dokumentti, jota voidaan muokata lisätiedon myötä.

Lopputuotoksena on raportti, johon kuuluu toimenpideohjelma sekä selvitysosio. Kaikista tarkastelluista kohteista esitetään tiedot ja rajausesitykset kohdekorteilla. Ohjelman kohteista on lisäksi paikkatietoaineistot. Alueiden lopulliset rajaukset ja niille soveltuvat toiminnot ratkaistaan kaavoituksen yhteydessä tai luonnonsuojelualueen perustamispäätöksessä. Toimenpiteiden suunnittelun yhteydessä huomioidaan myös muut intressit, kuten virkistyskäytön ja harrastustoiminnan tarpeet.

Espoon käytännöt luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi -osiossa koottiin yhteen luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia ajanmukaisia käytännön ohjeistuksia ja työkaluja sekä tavoitteita ja kehittämisideoita. Painopiste oli kaupunkisuunnittelukeskuksen, ympäristökeskuksen ja kaupunkitekniikan keskuksen toiminnassa.

Osion lopputuotos on koontiraportti, joka kertoo kaupungin tekemästä työstä, mutta myös edistää kaupungin yksiköiden yhteistyötä, tiedonvälitystä ja viestintää. Samalla halutaan sujuvoittaa suunnitelmallista työtä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Lautakuntakäsittelyt

Luonnonsuojelun toimenpiteet -hankkeen ohjelma ja selvitykset hyväksyttiin ympäristölautakunnassa 22.4.2021. Teknisessä lautakunnassa asia käsiteltiin 5.5.2021 ja kaupunkisuunnittelulautakunnassa 12.5.2021.

Tekninen lautakunta esitti luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimiseen vuotuista 100 000 euron määrärahaa.

Lautakuntien päätöspöytäkirjat ovat oheismateriaalina.

Kuntalaisaloite

Asiaan liittyen on tehty kuntalaisaloite 18.5.2021. Aloitteessa esitetään, että kaupunginvaltuusto päättää tehdä "Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelmaan ja selvitykseen" lisäyksen, että Hannuskalliot eli Bondaksen kalliot liitetään Hannusmetsän maakunnalliseeen arvokohteeseen. Alue on lainvoimaisessa Kaitaa-Iivisniemi -osayleiskaavassa osin uutta kaupunkimaista asuntoaluetta (A1).

Kuntalaisaloite on oheismateriaalina

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 06.09.2021 § 301

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus

1
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Luonnonsuojelun toimenpiteet -hankkeen toimenpideohjelman jatkovalmistelun pohjaksi.

2
ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi ja esittää huomioitavaksi kaupungin toiminnassa liitteenä olevat Luonnonsuojelun toimenpiteet -hankkeen selvitykset.

3
päättää, että kuntalaisaloitteen mukaista lisäystä ei esitetä tehtäväksi, sillä Bondaksen kallioiden alueen käyttö on osoitettu lainvoimaisessa osayleiskaavassa, eikä Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman selvitysosan kohdemerkinnällä voida ylittää kaavoituksessa tehtyjä päätöksiä.

Käsittely Puheenjohtaja Elon ym. kannattamana teki seuraavan ehdotuksen:

lisätään kohta:

toteaa, että alueiden rajaukset ja käyttötarkoitukset ratkaistaan kaavoituksen yhteydessä tai luonnonsuojelualueen perustamispäätöksellä.

Elo Seppälän ym. kannattamana teki seuraavan ehdotuksen:

päätöskohta 3 muutetaan kuulumaan:

päättää, että kuntalaisaloitteen mukaista Bondaksen kallioiden lisäystä ei esitetä tehtäväksi, mutta toteaa, että Kaitaa-Iivisniemi -osayleiskaavassa kallioiden kohdalla oleva merkintä "virkistyksen kohdealue, jonka sijainti ja laajuus ratkaistaan asemakaavalla" sekä siihen liittyvä yhteystarvenuoli Hannusmetsän suuntaan ohjaavat säilyttämään kallioaluetta asemakaavoituksessa.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ja Elon ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen ne.

Päätös

Kaupunginhallitus

1
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Luonnonsuojelun toimenpiteet -hankkeen toimenpideohjelman jatkovalmistelun pohjaksi.

2
totesi, että alueiden rajaukset ja käyttötarkoitukset ratkaistaan kaavoituksen yhteydessä tai luonnonsuojelualueen perustamispäätöksellä.

3
ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi ja esittää huomioitavaksi kaupungin toiminnassa liitteenä olevat Luonnonsuojelun toimenpiteet -hankkeen selvitykset.

4
päätti, että kuntalaisaloitteen mukaista Bondaksen kallioiden lisäystä ei esitetä tehtäväksi, mutta totesi, että Kaitaa-Iivisniemi -osayleiskaavassa kallioiden kohdalla oleva merkintä "virkistyksen kohdealue, jonka sijainti ja laajuus ratkaistaan asemakaavalla" sekä siihen liittyvä yhteystarvenuoli Hannusmetsän suuntaan ohjaavat säilyttämään kallioaluetta asemakaavoituksessa.

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 23.08.2021 § 274

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallitus

1
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan Luonnonsuojelun toimenpiteet -hankkeen ohjelman ja selvitykset.

2
päättää, että kuntalaisaloitteen mukaista lisäystä ei esitetä tehtäväksi, sillä Bondaksen kallioiden alueen käyttö on osoitettu lainvoimaisessa osayleiskaavassa, eikä Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman selvitysosan kohdemerkinnällä voida ylittää kaavoituksessa tehtyjä päätöksiä.

Käsittely Puheenjohtaja Partasen kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

Päätöshistoria

Ympäristölautakunta 22.04.2021 § 30

Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Söderman Tarja

Ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi liitteenä olevan Luonnonsuojelun toimenpiteet -hankkeen ohjelman ja selvitykset, ja toteaa niiden olevan hyvin laaditut, tarpeelliset ja kaupungin tavoitteiden mukaiset. Ohjelma ja selvitykset tulee viedä hyväksyttäväksi kaupunginhallituksen kautta valtuustoon.

Käsittely Seppo Salo ehdotti Teemu Tareksen kannattamana seuraavaa lisäystä päätösehdotuskappaleen jälkeen: "Ympäristölautakunta päättää ehdottaa, että Espoon luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman kohteen 139 Hannusmetsä itärajaa siirretään siten, että Bondaksenkallio liitetään tähän maakunnalliseen arvokohteeseen, koska se on aina ollut osa tätä aluetta ja sitä koskee samat perustelut ja se on osa Espoon suurinta hiilivarasto ja -nielumetsää Länsiväylän eteläpuolella. Kaitaa-Iivisniemi -osayleiskaavassa on merkitty Bondaksen kallion kohdalle "Virkistyksen kohdealue" ja "Yhteystarve" yhdistämään kallioalueen Hannusmetsään."

Kaarina Saramäki ja Marika Visakova kannattivat esittelijän päätösehdotusta.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Äänestyksessä ne, jotka kannattivat esittelijän ehdotusta, äänestivät "jaa" ja ne, jotka kannattivat Salon ehdotusta äänestivät "ei". Äänestyksessä ympäristölautakunta yhdeksällä äänellä kahta ääntä vastaan hyväksyi esittelijän ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.

Päätös

Ympäristölautakunta:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.

Päätöshistoria