Kaupunginhallituksen konsernijaosto
Pöytäkirja 20.09.2021/Pykälä 69

Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2022 - 2024 (Pöydälle 13.9.2021)

Kaupunginhallituksen konsernijaosto antaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2022-2024 seuraavan lausunnon:

1. Yleistä

HSL:n hallitus on pyytänyt jäsenkuntien lausuntoa kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2022-2024. HSL pyytää lausunnoissa ottamaan kantaa erityisesti seuraaviin kolmeen kokonaisuuteen:

Strategiasuunnitelma
- Näkemys seudun keskeisistä, HSL:n toimintaan liittyvistä haasteista sekä muu evästys HSL:n strategiatyöhön
- HSL:n tuleva rooli muuttuvassa toimintaympäristössä, erityisesti mahdolliset painopisteen muutokset

Taloussuunnitelma
- HSL:n kestävä talous ja joukkoliikenteen rahoituksen yhtälö
- Kuntaosuuksien hyväksyttävä taso suhteessa lipputuloihin sekä kuntakohtaisen alijäämän kattaminen (tai ylijäämän käyttö) TTS-kaudella

Toimintasuunnitelma
- Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet sekä mittarit
- Liikenteen palvelutaso ja palvelutason muutokset
- Näkemys Helsingin seudun yhtenäisen kaupunkipyöräjärjestelmän kehittämisestä

Espoon kaupunki näkee, että HSL:n talous- ja toimintasuunnitelman lähtökohtana tulee olla sille asetetut pääkaupunkiseutuyhteiset tavoitteet. Myös HSL:n strategiatyö kannattaa tehdä hyvässä vuorovaikutuksessa omistajien strategiavalmistelujen kanssa, jotta kaupunkien tärkeimmät painopisteet tulevat huomioiduksi ja yhteinen tahtotila tukee tavoitteiden toteutumista.

HSL:lle vuosille 2022-2025 määritetyt PKS-tavoitteet ovat:
1. Tuottavuuden nousu koko tarkastelukaudella yhteensä vähintään 5 % vuosien 2015-2019 keskiarvoon verrattuna.
2. Kuntaosuudet tarkastelukauden loppuun mennessä enintään 50 % kokonaiskustannuksista.
3. Joukkoliikenteen toimivuuden parantaminen (Alueittainen asiakas- ja asukastyytyväisyys vuosittain).

Espoon kaupunki pitää lausuntopyyntöön liittyen tärkeänä seuraavia asioita:

2. Kestävä talous

Joukkoliikenteen järjestäminen taloudellisesti kestävällä tavalla tulee olla HSL:n keskeisimpiä tavoitteita.

Toimiva ja kohtuuhintainen joukkoliikenne työ- ja asiointimatkoilla tukee tulevalla TTS-kaudella ihmisten hyvinvointia, elinkeinoelämän toipumista ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Toimivan ja kohtuuhintaisen joukkoliikenteen järjestäminen taloudellisesti kestävällä tavalla edellyttää, että joukkoliikenteen matkustajamäärät saadaan palautettua nopeasti ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kehitys saadaan aikaisemmalle tasolle.

Korona on muuttanut joukkoliikenteen käyttöä, käyttäjien tarpeita ja palvelutasoa. On todennäköistä, että etätyö ja muut etäläsnäolon muodot ovat tulleet jäädäkseen. Matkustajamääriä ja erityisesti matkustajamäärien jakautumista ajallisesti ja eri kulkuvälineisiin on syytä seurata mahdollisimman tarkasti. Joukkoliikenteen kehittämisessä ei tule jäädä odottamaan koronan jälkeistä aikaa. Ennakointi ja uudistuminen on tällä hetkellä tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin.

HSL:n kestävän talouden varmistaminen tarkoittaa esimerkiksi ruuhkahuippujen tasoittamista ja edellyttää entistä nopeampaa ja joustavampaa reagointia muutoksiin liikkumistottumuksissa sekä uusien ratkaisujen löytämistä, kuten esimerkiksi uusien lipputuotteiden kehittämistä ja niiden nopeaa käyttöönottoa

3. Kuntaosuuksien taso ja lipputulotavoitteet

HSL esittää, että korontilanteesta johtuvat lipputulomenetykset katetaan pääosin korotetuilla kuntaosuuksilla ja subventiotasolla tulevan TTS-kauden aikana. HSL:n talousarvion mukaan Espoon subventioaste vuonna 2022 tulee olemaan 71,1 % ja yli 70 % koko TTS-kauden 2022-2024 ajan. Näin korkeaa subventioastetta ei voida pitää hyväksyttävänä. Espoo edellyttää, että HSL suunnittelee tehokkaan liikennejärjestelmän siten, että myös Espoon subventiotaso on perussopimuksen mukaisella tasolla, eli noin 50 %.

Kuntakohtaisten subventioasteiden välillä on suurta vaihtelua. Espoo toistaa jo aikaisemmin esiin tuomiaan vaatimuksia siitä, että HSL:n tulisi taloussuunnitelmassaan tuoda selkeämmin ja yksityiskohtaisemmin esille, mistä kuntakohtaiset suuret erot johtuvat. Joukkoliikennejärjestelmän kustannusten kasvua tulisi hillitä liikennejärjestelmä-, palvelutaso- ja linjastosuunnittelun keinoin. Kaupungilla tulisi olla nykyistä parempi tieto joukkoliikennejärjestelmän palvelutasosta ja siihen liittyvistä kustannuksista, jotta kaupunki voi ottaa kantaa järjestelmän kustannuksiin ja palvelutasoon. Lisäksi HSL:n tulisi esittää keinoja, miten kuntakohtaiset subventiotasot voidaan tasoittaa.

Kaluston tehokas käyttö ja joustavuus edellyttävät, että tulevissa liikennöintisopimuksissa luodaan menettelytapoja, joilla sopimuksilla tilatun liikenteen joustavuutta voidaan lisätä. Sopimusten joustavuutta tulisi pystyä lisäämään ilman, että sopimusten hintatason nouse.

Palvelutaso ja operointikustannusten lisäksi hallinnon kustannuksia on syytä tarkastella kriittisesti. Toimenpiteet hallinnon tehostamisen ja tuottavuuden parantamiseksi tulisi esittää jäsenkunnille. Myös Espoon valtuuston hyväksymä Taloudellisesti kestävä Espoo - tuottavuus ja sopeutusohjelma edellyttää joukkoliikenteen kustannustason alentamista 4,0 miljoonalla eurolla vuoteen 2025 mennessä.

Pandemian aiheuttamat muutokset liikkumisessa edellyttävät nykyisen lippuvalikoiman uudelleenarviointia nopealla aikataululla. Esimerkiksi 30 vuorokauden kausilipun hankkiminen voi monelle olla liian iso kynnys aikana, jolloin erilaiset liikkumiseen, työskentelyyn ja asiointiin vaikuttavat koronarajoitukset muuttuvat usein ja lyhyellä varoitusajalla. HSL:n tulisi esittää konkreettiset ja nopeat toimenpiteet siitä, miten uusilla lipputuotteilla lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja lipputuloja sekä osaltaan tuetaan joukkoliikenteen järjestämistä taloudellisesti kestävällä tavalla.

TTS-suunnitelmassa ei esitetä joukkoliikenteen hintojen korotuksia. TTS-kauden aikana valmistuvat suuret infrahankkeet (mm. Länsimetron jatke) sekä pandemian myötä menetetyt lipputulot ja sitä kautta liian suuret subventiotasot luovat kutenkin Espoon mielestä painetta korottaa lippujen hintoja.

Joukkoliikenne rahoitetaan pääosin kuntien subventio-osuuksilla ja lipputuloilla.  Sen takia myös lipputulojen maltillinen korottaminen on osa taloudellisesti kestävän joukkoliikenteen keinovallikoimaa. HSL:n tulisi esittää arviot lippujen hinnan korotusten vaikutuksista joukkoliikenteen houkuttelevuuteen ja matkustajamääriin. Samoin sen tulisi luoda malli lippujen hintojen asteittaisesta korottamisesta TTS-kauden loppuun saakka, huomioiden Espoon edellyttämät muutokset vyöhykemallissa.

HSL on ansiokkaasti hakenut ja saanut valtiolta taloudellista tukea pandemian aiheuttamien kustannusten kattamiseksi. HSL:n tulisi jatkossakin olla aktiivinen ja hakea taloudellista tukea koronavaikutusten kompensoimiseksi, jotta kuntien subventio-osuudet saadaan takaisin perussopimuksen tavoitetasolle. Valtion tulee kohdistaa tuet sinne, missä MAL-sopimuksen mukaisesti edellytetään tiiviimpää aluerakentamista. HSL:n rooli yhteisenä edunvalvojana on tärkeä. Tukien tulisi kuitenkin olla sellaiset, että niiden vastaanottaminen ei velvoita järjestämään palveluja, jotka eivät ole liiketoiminnallisesti järkeviä.

4.  HSL:n kustannusrakenne ja infrakorvaukset

HSL esittää muun muassa, että rahoitusjärjestelmän elementtejä, esim. jäsenkunnille maksettavia infrakorvauksia on syytä arvioida uudelleen. Espoon katsoo, että infrakorvausjärjestelmää voidaan tarkastella ja arvioida, mutta infrakorvauksista ei tule luopua, sillä ne mahdollistavat osaltaan tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän järjestämisen seudullisesti.

HSL:n tulisi esittää laskelmia siitä, minkälainen merkitys isoilla joukkoliikenteen infrainvestoinnilla on operoinnin kustannusten alentajana ao. yhteysvälillä.

HSL:n tulisi parantaa oman rahoituksen tarpeiden ennakointikykyä ja varautumista siten, että kuntien ei tarvitse joustaa infrakorvausten perimisen sopimuksen mukaisesta aikataulusta.

5. Joukkoliikenteen kehittäminen on tärkeää espoolaisille

Kun espoolaisilta kysytään, mitä he toivoisivat kaupungin tekevän paremmin, esiin nousee yhtenä keskeisimmistä asioista joukkoliikenteen kehittäminen. Tärkeää olisi, että espoolaiset voivat olla nykyistä tyytyväisempiä tarjottavaan joukkoliikennepalveluun. Liikkumisen kouluun, töihin ja palveluihin tulee olla sujuvaa. Espoolaisista kotitalouksista noin neljännes ei omista autoa, joukkoliikenteellä ja muilla liikenteen palveluilla on siksi keskeinen vaikutus espoolaiseen elinvoimaan. Liityntäliikenne ja poikittainen joukkoliikenne ovat kehittämiskohteita, joihin täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Avoin ja kattava vuorovaikutus asukkaiden kanssa on tärkeää.  Espoolaisille tärkeiden luontokohteiden kohteiden saavutettavuus joukkoliikenteellä tulee varmistaa.

Liikkumispalveluita tulee arvioida aktiivisesti ja tarvittaessa palveluita tulee pystyä muuttamaan. Matkustajadataa tulisi kerätä nykyistä kattavammin ja joustavammin, jotta muutoksiin olisi mahdollista reagoida nopeasti. Tulevaisuuden ennusteissa ja skenaariossa tulisi pystyä huomioimaan työn kehittymisen muutokset, etätyön lisääntyminen ja etenkin työmatkaliikkumiseen kohdistuvat uudet säännölliset ja epäsäännölliset liikkumisen trendit. Näiden vaikutusta kapasiteettitarpeisiin tulisi pystyä kuvaamaan ja tarkastelemaan etenkin joukkoliikennekapasiteetin lisäämisen yhteydessä.

6. Runkoverkon investointien tulee parantaa joukkoliikennepalvelua

Vahva runkojoukkoliikenteeseen perustuva joukkoliikenne on ollut yksi strategisista valinnoista ja Espoon kaupunki on tehnyt merkittäviä joukkoliikenneinvestointeja. On varmistettava, että ne parantavat joukkoliikenteen saavutettavuutta ja käyttöä. Suurten joukkoliikenneinvestointien taloudelliset hyödyt on näytettävä toteen.

Runkoverkon tehostamisen yhteydessä on varmistettava, että palvelutaso pysyy hyvänä ja yhteydet säilyvät myös niillä pysäkeillä, joilla runkolinjoja ajavat linja-autot eivät pysähdy. Tämä on tärkeää joukkoliikennettä käyttäville eri käyttäjäryhmille, kuten koululaiset ja ikääntyneet ihmiset. Runkoverkon tehostamista täydentämään tarvitaan liityntäliikennettä, mutta runkoverkkoa täydentäviä liikennemuotoja ovat myös kävely ja pyöräily. Espoon kaupunki onkin pyrkinyt parantamaan näiden liityntäliikennemuotojen olosuhteita. Lisäksi liityntäliikenteen solmupisteitä tulisi kehittää, jotta matka-ajat lyhenisivät ja palvelutaso sekä käyttäjäkokemus paranisivat.

Runkoverkon käytettävyyttä voidaan tehostaa myös uusilla liikennepalveluilla, erityisen tärkeitä ovat ns. Last mile-palvelut, jotka täydentävät joukkoliikennettä. Yhteistyötä yritysten kanssa on syytä syventää ja tavoitteena täytyy olla kustannustehokkaat palvelut. Espoon kaupunki toivoo, että automaattisen joukkoliikenteen kehitystyötä tehdään aktiivisesti yhdessä.

Kaupunkiradan rakennustyöt alkavat arviolta vuoden 2022 aikana ja ne kestänevät noin neljä vuotta. Rakennustöistä liikennekäytössä olevien raiteiden välittömässä läheisyydessä tulee vääjäämättä olemaan vaikutuksia radan liikenteelle ja bussiliikenteelle. HSL:n tulisi aloittaa poikkeusjärjestelyjen suunnittelu jo nyt yhteistyössä Väyläviraston sekä Espoon ja Kauniaisten kaupunkien kanssa.

7. Suunnitteluohjeen päivitys ja joukkoliikenteen palvelutaso

HSL:n 2016 hyväksytty suunnitteluohjeen päivitys tulee ajankohtaiseksi tulevalla TTS-kaudella. Jotta palvelutason tavoitetasot ovat yhteiset, on yhteistyön oltava tiivistä HSL:n ja jäsenkuntien välillä. Suunnitteluohjeen päivityksen yhteydessä tulisi tarkastella uudelleen runkolinjojen ja niitä täydentävien liityntälinjojen palvelutason lisäksi Espoon nopeasti kehittyneiden alueiden palvelutasoluokitukset, jotta palvelutasot saadaan vastaamaan nykytarpeita.

Joukkoliikennettä tulisi kehittää erityisesti niillä alueilla, missä asiakastyytyväisyys on heikentynyt, liityntälinjat eivät kulje Länsiväylää pitkin ja matka-ajat ovat pidentyneet. HSL:n tulisi tulevalla TTS-kaudella tarkastella uudelleen Espoon sisäisiä linjoja ja yhteyksiä asuinalueiden ja työpaikkakeskittymisten välillä, kuten esim. Meilahteen ja Jorviin. Espoon kaupunki toivoo joukkoliikennelinjojen osalta liiketoiminnallisempaa otetta: miten eri linjat ovat kannattaneet kustannusten, matkustajamäärien ja asiakastyytyväisyyden suhteen?

Etelä-Espoon linjastosuunnitelman käyttöönoton yhteydessä on syytä seurata uuden linjaston vaikutuksia ja tarvittaessa tehostaa palvelutasoa tarpeen mukaisesti. Myös muun Espoon linjaston osalta on syytä parantaa joukkoliikennejärjestelmän reagointikykyä kysynnän muutoksiin ja kehittää Espoon joukkoliikenteen palveluja tarpeen mukaisesti ja palvelutason tehostamiseksi. Palvelutason tehostamisessa on syytä huomioida, että Espoolle tärkeitä palvelutasotekijöitä ovat jatkossakin sujuvat yhteysvälit ja matkanopeus

Lisäksi Espoo edellyttää, että HSL käynnistää toimenpiteet, joilla Kehä 3:n sisäinen Espoo siirretään A-B -vyöhykkeeseen ja lisäksi HSL:n tulee käynnistää konkreettiset toimenpiteet Kehä 3:n ulkopuolisen Espoon C-vyöhykkeen asiakastyytyväisyyden parantamiseksi

8. Joukkoliikenteen varikot

Joukkoliikenteen varikoihin liittyvät kysymykset ovat seuraavalla TTS-kaudella keskeisiä edistettäviä asioita. Ratkaistavia asioita ovat mm. varikkojen omistus-, toteutus- ja hallintamallit. Espoon kehittyvä maankäyttö edellyttää uusien bussivarikkojen perustamista jo lähivuosien aikana. Varikoihin liittyvät kysymykset ovat merkittäviä liikenteen kilpailutuksen onnistumisen kannalta ja isossa roolissa sähköbussiliikenteen käyttöönotossa. Sähköisen liikenteen yleistyessä bussivarikoiden sijainnin merkitys korostuu. Siksi Espoo toivoo, että HSL kokoaa tietoa tulevista varikkotarpeista ja niihin liittyvistä näkökulmista niin operaattoreilta kuin kunnilta, jotta jäsenkunnat ja HSL voivat tehdä oikea-aikaisia ja kokonaisuuden kannalta optimaalisia päätöksiä.

HSL toimittaa vuosittain jäsenkunnilleen toiveita infran pienparannuskohteista, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Espoo toivoo, että HSL laatii dataan perustuvia analyysejä toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja dataan perustuvia esityksiä pienparannuskohteiden priorisoinnista. Espoo ehdottaa, että kohteet priorisoidaan jatkossa niin, että korkeimmalla prioriteetilla ovat ne kohteet, joissa pienillä, kustannustehokkailla toimenpiteillä voidaan nopeuttaa joukkoliikennettä ja sitä kautta laskea operointikustannuksia.

Espoon maankäytön tärkeimmät kehittämiskohteet sijoittuvat vuosina 2022-2024 Länsimetron ja sen asemien tuntumaan. Lisäksi Raide-Jokeri toteutus on käynnissä ja Kaupunkiradan jatkeen Leppävaara-Kauklahti rakentamisen valmistelu on käynnistynyt. Merkittävät kehittyvät alueet ovat mm. Kera, jossa kaavoitus etenee kaupunkiradan myötä sekä Finnoo, jonka metrokeskuksen läheisyydessä on jo nyt paljon asutusta. Lisäksi juuri hyväksytty Espoon pohjois- ja keskiosan kaava ohjaa lähivuosikymmenten työpaikka- ja asuinrakentamista. Nykyiset keskukset kehittyvät ja uusia paikalliskeskuksia rakentuu joukkoliikenneyhteyksien varsille. HSL:n tulee toiminnallaan edistää ja parantaa kehittyvien alueiden saavutettavuutta ja niille asetettujen tavoitteiden toteutumista.

9. Hiilineutraalius

Espoon kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Joukkoliikenteen merkitys hiilineutraaliustavoitteen täyttämisessä on keskeinen. Päästöttömän joukkoliikenteen tulee vastata ihmisten liikkumistarpeeseen. HSL:n strategisiin tavoitteisiin tulee kirjata päästöttömän joukkoliikenteen käyttöönoton vauhdittaminen ja laajentaminen. Joukkoliikenteen päästöttömyydessä etusijalle asetetaan sähkökäyttöinen joukkoliikenne. Uusituvia polttoaineita kuten biokaasua ja uusiutuvaa dieseliä ei kannata sulkea pois, sillä ne voivat toimia täydentävänä päästöttömänä ja vähäpäästöisenä ratkaisuna kaupunkiliikenteessä.

HSL:n tulisi aktiivisesti olla mukana kehittämässä sähköbussien toimintaedellytyksiä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa, etenkin latausinfran osalta. HSL:n tulee laatia yhdessä omistajakuntien ja alan toimijoiden kanssa aikataulutus päästöttömän joukkoliikenteen käyttöönotosta. Aikataulutuksessa tulisi myös huomioida sähköbussien latausinfran rakentaminen ja eri toimijoiden rooli siinä.

10. Yhteinen kaupunkipyöräjärjestelmä

Espoo pitää tärkeänä, että pääkaupunkiseudulla on nykyisen kaupunkipyöräsopimuskauden päätyttyä (vuonna 2026) seudullisesti yhtenäinen ja julkisen toimijan järjestämä kaupunkipyöräpalvelu osana HSL:n muuta joukkoliikennepalvelua. Yhteinen järjestelmä takaa matkaketjujen toimivuuden ja laajalla hankinnalla voidaan saavuttaa skaalaetuja. Markkinaehtoiset mikroliikkumispalvelut (kuten potkulaudat ja muut pyöräpalvelut) täydentävät liikennejärjestelmää, mutta näillä ei ole mahdollista korvata julkisen toimijan kaupunkipyöräjärjestelmää.

Kaupunkipyöräpalvelun markkinointi sekä hankinnan samanaikaisuuden ja yhdenmukaisuuden koordinointi sopii HSL:n rooliin hyvin, mutta kaupungit päättävät alueellaan kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöönotosta ja laajentumisesta sekä vastaavat järjestelmän kustannuksista. Vaihtoehtoisista kilpailutus- ja sopimusmalleista ja niiden vaikutuksista on syytä tehdä tarkat arviot. Myös toteutusvaiheen vastuut on syytä arvioida tarkkaan. Nykyinen Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräjärjestelmä on tilastojen mukaan maailmanluokan kärkeä, jolloin nykyisen järjestelmän organisointi- ja yhteistyömallin hyviksi koettuja piirteitä on syytä säilyttää.

HSL-kuntayhtymällä ja jäsenkunnilla on paljon yhteisiä tavoitteita, siksi yhteistyötä tulee edelleen syventää ja kehittää. Jäsenkuntia tulee kuulla ja tehdä yhteistyötä, jotta yhteisesti sovittuihin tavoitteisin sitoudutaan ja ne saavutetaan. HSL alueen tulee aktiivisesti vaikuttaa myös siihen, että valtion joukkoliikennetukia ohjattaisiin sinne, missä joukkoliikenteellä on hyvät edellytykset esimerkiksi MAL-sopimuksilla edellytetyn tiiviimmän kaupunkirakenteen myötä.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto antaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2022-2024 seuraavan lausunnon:

1. Yleistä

HSL:n hallitus on pyytänyt jäsenkuntien lausuntoa kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2022-2024. HSL pyytää lausunnoissa ottamaan kantaa erityisesti seuraaviin kolmeen kokonaisuuteen:

Strategiasuunnitelma
- Näkemys seudun keskeisistä, HSL:n toimintaan liittyvistä haasteista sekä muu evästys HSL:n strategiatyöhön
- HSL:n tuleva rooli muuttuvassa toimintaympäristössä, erityisesti mahdolliset painopisteen muutokset

Taloussuunnitelma
- HSL:n kestävä talous ja joukkoliikenteen rahoituksen yhtälö
- Kuntaosuuksien hyväksyttävä taso suhteessa lipputuloihin sekä kuntakohtaisen alijäämän kattaminen (tai ylijäämän käyttö) TTS-kaudella

Toimintasuunnitelma
- Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet sekä mittarit
- Liikenteen palvelutaso ja palvelutason muutokset
- Näkemys Helsingin seudun yhtenäisen kaupunkipyöräjärjestelmän kehittämisestä

Espoon kaupunki näkee, että HSL:n talous- ja toimintasuunnitelman lähtökohtana tulee olla sille asetetut pääkaupunkiseutuyhteiset tavoitteet. Myös HSL:n strategiatyö kannattaa tehdä hyvässä vuorovaikutuksessa omistajien strategiavalmistelujen kanssa, jotta kaupunkien tärkeimmät painopisteet tulevat huomioiduksi ja yhteinen tahtotila tukee tavoitteiden toteutumista.

HSL:lle vuosille 2022-2025 määritetyt PKS-tavoitteet ovat:
1. Tuottavuuden nousu koko tarkastelukaudella yhteensä vähintään 5 % vuosien 2015-2019 keskiarvoon verrattuna.
2. Kuntaosuudet tarkastelukauden loppuun mennessä enintään 50 % kokonaiskustannuksista.
3. Joukkoliikenteen toimivuuden parantaminen (Alueittainen asiakas- ja asukastyytyväisyys vuosittain).

Espoon kaupunki pitää lausuntopyyntöön liittyen tärkeänä seuraavia asioita:

2. Kestävä talous

Joukkoliikenteen järjestäminen taloudellisesti kestävällä tavalla tulee olla HSL:n keskeisimpiä tavoitteita.

Toimiva ja kohtuuhintainen joukkoliikenne työ- ja asiointimatkoilla tukee tulevalla TTS-kaudella ihmisten hyvinvointia, elinkeinoelämän toipumista ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Toimivan ja kohtuuhintaisen joukkoliikenteen järjestäminen taloudellisesti kestävällä tavalla edellyttää, että joukkoliikenteen matkustajamäärät saadaan palautettua nopeasti ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kehitys saadaan aikaisemmalle tasolle. Espoo katsoo, että samoin kuin terveydenhuollon puolella on kuntien koronasta koituvat menot luvattu kompensoida täysimääräisinä, kompensoitavaksi tulisi myös joukkoliikenteen koronasta koituvia lisätappioita. Ilman tätä on mahdotonta ylläpitää nykyistä joukkoliikenteen palvelutasoa ja lipunhintoja.

Korona on muuttanut joukkoliikenteen käyttöä, käyttäjien tarpeita ja palvelutasoa. On todennäköistä, että etätyö ja muut etäläsnäolon muodot ovat tulleet jäädäkseen. Matkustajamääriä ja erityisesti matkustajamäärien jakautumista ajallisesti ja eri kulkuvälineisiin on syytä seurata mahdollisimman tarkasti. Joukkoliikenteen kehittämisessä ei tule jäädä odottamaan koronan jälkeistä aikaa. Ennakointi ja uudistuminen on tällä hetkellä tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin.

HSL:n kestävän talouden varmistaminen tarkoittaa esimerkiksi ruuhkahuippujen tasoittamista ja edellyttää entistä nopeampaa ja joustavampaa reagointia muutoksiin liikkumistottumuksissa sekä uusien ratkaisujen löytämistä, kuten esimerkiksi uusien lipputuotteiden kehittämistä ja niiden nopeaa käyttöönottoa

3. Kuntaosuuksien taso ja lipputulotavoitteet

HSL esittää, että korontilanteesta johtuvat lipputulomenetykset katetaan pääosin korotetuilla kuntaosuuksilla ja subventiotasolla tulevan TTS-kauden aikana. HSL:n talousarvion mukaan Espoon subventioaste vuonna 2022 tulee olemaan 71,1 % ja yli 70 % koko TTS-kauden 2022-2024 ajan. Näin korkeaa subventioastetta ei voida pitää hyväksyttävänä. Espoo edellyttää, että HSL suunnittelee tehokkaan liikennejärjestelmän siten, että myös Espoon subventiotaso palautuu mahdollisimman nopeasti perussopimuksen mukaiselle tasolle, eli noin 50 %.

Kuntakohtaisten subventioasteiden välillä on suurta vaihtelua. Espoo toistaa jo aikaisemmin esiin tuomiaan vaatimuksia siitä, että HSL:n tulisi taloussuunnitelmassaan tuoda selkeämmin ja yksityiskohtaisemmin esille, mistä kuntakohtaiset suuret erot johtuvat. Espoon oman arvion mukaan espoolaisten joukkoliikenne ei ole olennaisesti parempaa kuin esimerkiksi Helsingin tai Vantaan. Joukkoliikennejärjestelmän kustannusten kasvua tulisi hillitä liikennejärjestelmä-, palvelutaso- ja linjastosuunnittelun keinoin. Kaupungilla tulisi olla nykyistä parempi tieto joukkoliikennejärjestelmän palvelutasosta ja siihen liittyvistä kustannuksista, jotta kaupunki voi ottaa kantaa järjestelmän kustannuksiin ja palvelutasoon. Lisäksi HSL:n tulisi esittää keinoja, miten kuntakohtaiset subventiotasot voidaan tasoittaa.

Kaluston tehokas käyttö ja joustavuus edellyttävät, että tulevissa liikennöintisopimuksissa luodaan menettelytapoja, joilla sopimuksilla tilatun liikenteen joustavuutta voidaan lisätä. Sopimusten joustavuutta tulisi pystyä lisäämään ilman, että sopimusten hintatason nouse.

Palvelutaso ja operointikustannusten lisäksi hallinnon kustannuksia on syytä tarkastella kriittisesti. Toimenpiteet hallinnon tehostamisen ja tuottavuuden parantamiseksi tulisi esittää jäsenkunnille jo ennen vuodenvaihdetta. Myös Espoon valtuuston hyväksymä Taloudellisesti kestävä Espoo - tuottavuus ja sopeutusohjelma edellyttää joukkoliikenteen kustannustason alentamista 4,0 miljoonalla eurolla vuoteen 2025 mennessä.

Pandemian aiheuttamat muutokset liikkumisessa edellyttävät nykyisen lippuvalikoiman uudelleenarviointia nopealla aikataululla. Esimerkiksi 30 vuorokauden kausilipun hankkiminen voi monelle olla liian iso kynnys aikana, jolloin erilaiset liikkumiseen, työskentelyyn ja asiointiin vaikuttavat koronarajoitukset muuttuvat usein ja lyhyellä varoitusajalla. HSL:n tulisi esittää konkreettiset ja nopeat toimenpiteet siitä, miten uusilla joustavilla lipputuotteilla lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja lipputuloja sekä osaltaan tuetaan joukkoliikenteen järjestämistä taloudellisesti kestävällä tavalla.

TTS-suunnitelmassa ei esitetä joukkoliikenteen hintojen korotuksia. TTS-kauden aikana valmistuvat suuret infrahankkeet (mm. Länsimetron jatke) sekä pandemian myötä menetetyt lipputulot ja sitä kautta liian suuret subventiotasot luovat kutenkin Espoon mielestä painetta lipun hintojen korotuksille, mikäli HSL ei käytä muita mahdollisia keinoja subventiotasojen laskemiseksi.

Joukkoliikenne rahoitetaan pääosin kuntien subventio-osuuksilla ja lipputuloilla. HSL:n tulisikin esittää kuntien päätöksenteon tueksi maltillisten lippujen hinnan korotusten vaikutuksista subventio-osuuksiin sekä joukkoliikenteen houkuttelevuuteen ja matkustajamääriin. Tässä yhteydessä sen tulisi luoda erilaisia malleja lippujen hintojen maltillisesta ja asteittaisesta korottamisesta TTS-kauden loppuun saakka, huomioiden Espoon edellyttämät muutokset vyöhykemallissa.

HSL on ansiokkaasti hakenut ja saanut valtiolta taloudellista tukea pandemian aiheuttamien kustannusten kattamiseksi ensisijaisena keinona koronan aiheuttamien talousvaikeutensa korjaamiseksi. HSL:n tulisi jatkossakin olla aktiivinen ja hakea taloudellista tukea koronavaikutusten kompensoimiseksi, jotta kuntien subventio-osuudet saadaan takaisin perussopimuksen tavoitetasolle. Valtion tulee kohdistaa tuet sinne, missä MAL-sopimuksen mukaisesti edellytetään tiiviimpää aluerakentamista. HSL:n rooli yhteisenä edunvalvojana on tärkeä. Tukien tulisi kuitenkin olla sellaiset, että niiden vastaanottaminen ei velvoita järjestämään palveluja, jotka eivät ole liiketoiminnallisesti järkeviä.

4.  HSL:n kustannusrakenne ja infrakorvaukset

HSL esittää muun muassa, että rahoitusjärjestelmän elementtejä, esim. jäsenkunnille maksettavia infrakorvauksia on syytä arvioida uudelleen. Espoon katsoo, että infrakorvausjärjestelmää voidaan tarkastella ja arvioida, mutta infrakorvauksista ei tule luopua, sillä ne mahdollistavat osaltaan tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän järjestämisen seudullisesti.

HSL:n tulisi esittää laskelmia siitä, minkälainen merkitys isoilla joukkoliikenteen infrainvestoinnilla on operoinnin kustannusten alentajana ao. yhteysvälillä.

HSL:n tulisi parantaa oman rahoituksen tarpeiden ennakointikykyä ja varautumista siten, että kuntien ei tarvitse joustaa infrakorvausten perimisen sopimuksen mukaisesta aikataulusta.

5. Joukkoliikenteen kehittäminen on tärkeää espoolaisille

Kun espoolaisilta kysytään, mitä he toivoisivat kaupungin tekevän paremmin, esiin nousee yhtenä keskeisimmistä asioista joukkoliikenteen kehittäminen. Tärkeää olisi, että espoolaiset voivat olla nykyistä tyytyväisempiä tarjottavaan joukkoliikennepalveluun. Liikkumisen kouluun, töihin ja palveluihin tulee olla sujuvaa. Espoolaisista kotitalouksista noin neljännes ei omista autoa, joukkoliikenteellä ja muilla liikenteen palveluilla on siksi keskeinen vaikutus espoolaiseen elinvoimaan. Liityntäliikenne ja poikittainen joukkoliikenne ovat kehittämiskohteita, joihin täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Avoin ja kattava vuorovaikutus asukkaiden kanssa on tärkeää.  Espoolaisille tärkeiden luontokohteiden kohteiden saavutettavuus joukkoliikenteellä tulee varmistaa.

Liikkumispalveluita tulee arvioida aktiivisesti ja tarvittaessa palveluita tulee pystyä muuttamaan. Matkustajadataa tulisi kerätä nykyistä kattavammin ja joustavammin, jotta muutoksiin olisi mahdollista reagoida nopeasti. Tulevaisuuden ennusteissa ja skenaariossa tulisi pystyä huomioimaan työn kehittymisen muutokset, etätyön lisääntyminen ja etenkin työmatkaliikkumiseen kohdistuvat uudet säännölliset ja epäsäännölliset liikkumisen trendit. Näiden vaikutusta kapasiteettitarpeisiin tulisi pystyä kuvaamaan ja tarkastelemaan etenkin joukkoliikennekapasiteetin lisäämisen yhteydessä.

6. Runkoverkon investointien tulee parantaa joukkoliikennepalvelua

Vahva runkojoukkoliikenteeseen perustuva joukkoliikenne on ollut yksi strategisista valinnoista ja Espoon kaupunki on tehnyt merkittäviä joukkoliikenneinvestointeja. On varmistettava, että ne parantavat joukkoliikenteen saavutettavuutta ja käyttöä. Suurten joukkoliikenneinvestointien taloudelliset hyödyt on näytettävä toteen.

Runkoverkon tehostamisen yhteydessä on varmistettava, että palvelutaso pysyy hyvänä ja yhteydet säilyvät myös niillä pysäkeillä, joilla runkolinjoja ajavat linja-autot eivät pysähdy. Tämä on tärkeää joukkoliikennettä käyttäville eri käyttäjäryhmille, kuten koululaiset ja ikääntyneet ihmiset. Saadun palautteen pohjalta runkolinjojen pysäkkien sijaintia on tarvittaessa arvioitava uudelleen. Runkoverkon tehostamista täydentämään tarvitaan liityntäliikennettä, mutta runkoverkkoa täydentäviä liikennemuotoja ovat myös kävely ja pyöräily. Espoon kaupunki onkin pyrkinyt parantamaan näiden liityntäliikennemuotojen olosuhteita. Lisäksi liityntäliikenteen solmupisteitä tulisi kehittää, jotta matka-ajat lyhenisivät ja palvelutaso sekä käyttäjäkokemus paranisivat.

Runkoverkon käytettävyyttä voidaan tehostaa myös uusilla liikennepalveluilla, erityisen tärkeitä ovat ns. Last mile-palvelut, jotka täydentävät joukkoliikennettä. Yhteistyötä yritysten kanssa on syytä syventää ja tavoitteena täytyy olla kustannustehokkaat palvelut. Espoon kaupunki toivoo, että automaattisen joukkoliikenteen kehitystyötä tehdään aktiivisesti yhdessä.

Kaupunkiradan rakennustyöt alkavat arviolta vuoden 2022 aikana ja ne kestänevät noin neljä vuotta. Rakennustöistä liikennekäytössä olevien raiteiden välittömässä läheisyydessä tulee vääjäämättä olemaan vaikutuksia radan liikenteelle ja bussiliikenteelle. HSL:n tulisi aloittaa poikkeusjärjestelyjen suunnittelu jo nyt yhteistyössä Väyläviraston sekä Espoon ja Kauniaisten kaupunkien kanssa.

7. Suunnitteluohjeen päivitys ja joukkoliikenteen palvelutaso

HSL:n 2016 hyväksytty suunnitteluohjeen päivitys tulee ajankohtaiseksi tulevalla TTS-kaudella. Jotta palvelutason tavoitetasot ovat yhteiset, on yhteistyön oltava tiivistä HSL:n ja jäsenkuntien välillä. Suunnitteluohjeen päivityksen yhteydessä tulisi tarkastella uudelleen runkolinjojen ja niitä täydentävien liityntälinjojen palvelutason lisäksi Espoon nopeasti kehittyneiden alueiden palvelutasoluokitukset, jotta palvelutasot saadaan vastaamaan nykytarpeita.

Joukkoliikennettä tulisi kehittää erityisesti niillä alueilla, missä asiakastyytyväisyys on heikentynyt, liityntälinjat eivät kulje Länsiväylää pitkin ja matka-ajat ovat pidentyneet. HSL:n tulisi tulevalla TTS-kaudella tarkastella uudelleen Espoon sisäisiä linjoja ja yhteyksiä asuinalueiden ja työpaikkakeskittymisten välillä, kuten esim. Meilahteen ja Jorviin. Espoon kaupunki toivoo joukkoliikennelinjojen osalta liiketoiminnallisempaa otetta: miten eri linjat ovat kannattaneet kustannusten, matkustajamäärien ja asiakastyytyväisyyden suhteen?

Etelä-Espoon linjastosuunnitelman käyttöönoton yhteydessä on syytä seurata uuden linjaston vaikutuksia ja tarvittaessa tehostaa palvelutasoa tarpeen mukaisesti. Espoo toistaakin tähän liittyen aiemmat esityksensä suorien Kamppiin päättyvien linjojen tarpeellisuudesta matka-aikojen ja ruuhkien leikkaamiseksi. Esimerkkinä on Haukilahti-Westend, josta suora bussiyhteys Helsinkiin on toivottavaa. Myös muun Espoon linjaston osalta on syytä parantaa joukkoliikennejärjestelmän reagointikykyä kysynnän muutoksiin ja kehittää Espoon joukkoliikenteen palveluja tarpeen mukaisesti ja palvelutason tehostamiseksi. Palvelutason tehostamisessa on syytä huomioida, että Espoolle tärkeitä palvelutasotekijöitä ovat jatkossakin sujuvat yhteysvälit ja matkanopeus

Lisäksi Espoo edellyttää, että HSL käynnistää toimenpiteet, joilla Kehä 3:n sisäinen Espoo siirretään A-B -vyöhykkeeseen ja lisäksi HSL:n tulee käynnistää konkreettiset toimenpiteet Kehä 3:n ulkopuolisen Espoon C-vyöhykkeen asiakastyytyväisyyden parantamiseksi

8. Joukkoliikenteen varikot

Joukkoliikenteen varikoihin liittyvät kysymykset ovat seuraavalla TTS-kaudella keskeisiä edistettäviä asioita. Ratkaistavia asioita ovat mm. varikkojen omistus-, toteutus- ja hallintamallit. Espoon kehittyvä maankäyttö edellyttää uusien bussivarikkojen perustamista jo lähivuosien aikana. Varikoihin liittyvät kysymykset ovat merkittäviä liikenteen kilpailutuksen onnistumisen kannalta ja isossa roolissa sähköbussiliikenteen käyttöönotossa. Sähköisen liikenteen yleistyessä bussivarikoiden sijainnin merkitys korostuu. Siksi Espoo toivoo, että HSL kokoaa tietoa tulevista varikkotarpeista ja niihin liittyvistä näkökulmista niin operaattoreilta kuin kunnilta, jotta jäsenkunnat ja HSL voivat tehdä oikea-aikaisia ja kokonaisuuden kannalta optimaalisia päätöksiä.

HSL toimittaa vuosittain jäsenkunnilleen toiveita infran pienparannuskohteista, joilla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Espoo toivoo, että HSL laatii dataan perustuvia analyysejä toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja dataan perustuvia esityksiä pienparannuskohteiden priorisoinnista. Espoo ehdottaa, että kohteet priorisoidaan jatkossa niin, että korkeimmalla prioriteetilla ovat ne kohteet, joissa pienillä, kustannustehokkailla toimenpiteillä voidaan nopeuttaa joukkoliikennettä ja sitä kautta laskea operointikustannuksia.

Espoon maankäytön tärkeimmät kehittämiskohteet sijoittuvat vuosina 2022-2024 Länsimetron ja sen asemien tuntumaan. Lisäksi Raide-Jokeri toteutus on käynnissä ja Kaupunkiradan jatkeen Leppävaara-Kauklahti rakentamisen valmistelu on käynnistynyt. Merkittävät kehittyvät alueet ovat mm. Kera, jossa kaavoitus etenee kaupunkiradan myötä sekä Finnoo, jonka metrokeskuksen läheisyydessä on jo nyt paljon asutusta. Lisäksi juuri hyväksytty Espoon pohjois- ja keskiosan kaava ohjaa lähivuosikymmenten työpaikka- ja asuinrakentamista. Nykyiset keskukset kehittyvät ja uusia paikalliskeskuksia rakentuu joukkoliikenneyhteyksien varsille. HSL:n tulee toiminnallaan edistää ja parantaa kehittyvien alueiden saavutettavuutta ja niille asetettujen tavoitteiden toteutumista.

9. Hiilineutraalius

Espoon kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Joukkoliikenteen merkitys hiilineutraaliustavoitteen täyttämisessä on keskeinen. Päästöttömän joukkoliikenteen tulee vastata ihmisten liikkumistarpeeseen. HSL:n strategisiin tavoitteisiin tulee kirjata päästöttömän joukkoliikenteen käyttöönoton vauhdittaminen ja laajentaminen. Joukkoliikenteen päästöttömyydessä etusijalle asetetaan sähkökäyttöinen joukkoliikenne. Uusituvia polttoaineita kuten biokaasua ja uusiutuvaa dieseliä ei kannata sulkea pois, sillä ne voivat toimia täydentävänä päästöttömänä ja vähäpäästöisenä ratkaisuna kaupunkiliikenteessä.

HSL:n tulisi aktiivisesti olla mukana kehittämässä sähköbussien toimintaedellytyksiä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa, etenkin latausinfran osalta. HSL:n tulee laatia yhdessä omistajakuntien ja alan toimijoiden kanssa aikataulutus päästöttömän joukkoliikenteen käyttöönotosta. Aikataulutuksessa tulisi myös huomioida sähköbussien latausinfran rakentaminen ja eri toimijoiden rooli siinä.

10. Yhteinen kaupunkipyöräjärjestelmä

Espoo pitää tärkeänä, että pääkaupunkiseudulla on nykyisen kaupunkipyöräsopimuskauden päätyttyä (vuonna 2026) seudullisesti yhtenäinen ja julkisen toimijan järjestämä kaupunkipyöräpalvelu osana HSL:n muuta joukkoliikennepalvelua. Yhteinen järjestelmä takaa matkaketjujen toimivuuden ja laajalla hankinnalla voidaan saavuttaa skaalaetuja. Markkinaehtoiset mikroliikkumispalvelut (kuten potkulaudat ja muut pyöräpalvelut) täydentävät liikennejärjestelmää, mutta näillä ei ole mahdollista korvata julkisen toimijan kaupunkipyöräjärjestelmää.

Kaupunkipyöräpalvelun markkinointi sekä hankinnan samanaikaisuuden ja yhdenmukaisuuden koordinointi sopii HSL:n rooliin hyvin, mutta kaupungit päättävät alueellaan kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöönotosta ja laajentumisesta sekä vastaavat järjestelmän kustannuksista. Vaihtoehtoisista kilpailutus- ja sopimusmalleista ja niiden vaikutuksista on syytä tehdä tarkat arviot. Myös toteutusvaiheen vastuut on syytä arvioida tarkkaan. Nykyinen Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräjärjestelmä on tilastojen mukaan maailmanluokan kärkeä, jolloin nykyisen järjestelmän organisointi- ja yhteistyömallin hyviksi koettuja piirteitä on syytä säilyttää.

HSL-kuntayhtymällä ja jäsenkunnilla on paljon yhteisiä tavoitteita, siksi yhteistyötä tulee edelleen syventää ja kehittää. Jäsenkuntia tulee kuulla ja tehdä yhteistyötä, jotta yhteisesti sovittuihin tavoitteisin sitoudutaan ja ne saavutetaan. HSL alueen tulee aktiivisesti vaikuttaa myös siihen, että valtion joukkoliikennetukia ohjattaisiin sinne, missä joukkoliikenteellä on hyvät edellytykset esimerkiksi MAL-sopimuksilla edellytetyn tiiviimmän kaupunkirakenteen myötä.