Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 08.02.2021/Pykälä 51

5139/10.02.03/2020

Kaupunginhallitus 08.02.2021 § 51

§ 51

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Isotalo Olli

Käsittely 

Päätös

Selostus Asemakaavamuutoksen kohteena on kaksi teollisuustonttia osoitteissa Nihtisillankuja 1 ja 3. Muutoksen tavoitteena on muuttaa nykyinen teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialue (TTV2) asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) sekä kaavamuutoksella muodostuvien asuinkerrostalojen käyttöön tulevaksi autopaikkojen korttelialueeksi (LPA). Pysäköinnin sijoittamisella pysäköintilaitokseen mahdollistetaan laaja yhtenäinen maanvarainen piha-alue.

Kaavamuutosalueen pinta-ala on 8 127 m2, eli 0,8127 ha. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta neljälle lamellikerrostalolle yhteensä 10 450

k-m2. Rakennusoikeus kasvaa 5 573 k-m2. Kokonaisrakennusoikeudesta noin 2 150 k-m2 on ARA -rakentamista. Kaavamuutos mahdollistaa noin 209 uutta asukasta (1as/50 k-m2). Rakennusoikeus osoitetaan rakennusalakohtaisesti. Asuinkerrostalot muodostavat yhtenäisen rakennusmassan, avautuen länteen. Piha-alueen talousrakennukset sekä asuinkerrostalot muodostavat yhdessä piha-aluetta ympäröivältä liikennemelulta sekä mahdollistavat asuntojen avautumisen myös hiljaisempaan suuntaan.

Suurin sallittu asuinkerrostalojen kerroskorkeus on kaavamuutosehdotuksessa VIII, autopaikkojen korttelialueella III ja talousrakennuksilla I.

Kaavassa on annettu määräyksiä pysäköinnistä, lisärakennusoikeudesta, pihoista, melusta ja ilmanlaadusta, julkisivuista ja rakentamistavasta, yhteisjärjestelyistä, hulevesistä, maanalaisista johdoista sekä maaperästä ja pohjavedestä.

Pelastautuminen tapahtuu omatoimisesti rakenteellisia varapoistumisteitä pitkin, jotka sijoittuvat parvekkeiden välille.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty lausuntoja tai mielipiteitä.

Asemakaavan muutosehdotuksesta ei jätetty mielipiteitä. Lausuntoja jätettiin yhteensä seitsemän kappaletta, joista yksi pyysi saada tiedoksi, kun kaava on vahvistettu.

Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

Nihtisilta - Knektbro, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7039, käsittää tontit 2 ja 3 korttelissa 54017 54. kaupunginosassa (Kilo).

Aloite ja vireilletulo

Asemakaavamuutos on tullut vireille maanomistajien aloitteesta. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksella 1.2.2017.

Alueen nykytila

Kaavamuutosalue sijaitsee Nihtisillantien ja Nihtisillankujan risteyksen länsipuolella ja käsittää tontit 2 ja 3 korttelissa 54017, pinta-alaltaan yhteensä 8 127 m2. Voimassa oleva asemakaava on teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialuetta (TLV2). Rakennusoikeutta on 4 877

k-m2.

Tonteilla sijaitsee kolme toimisto- ja pienteollisuusrakennusta sekä maantasopysäköintialueita. Rakennuksissa on tehty tilamuutoksia, mutta muutoin ne ovat alkuperäiskunnossa. Rakennuksissa sijaitsee useita erityyppisiä toimijoita, kuten autohuolto, tutkimusta ja tuotekehitystoimintaa, isännöitsijätoimisto ja asianajotoimisto.

Maankäyttö on Nihtisillan alueella monipuolista ja melko väljää. Aluetta hallitsevat suuret liikenneväylät liittymineen. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Nihtimäen pientaloalue. Nihtisillantien ympäristössä on monenlaista toimintaa: hotelli, kauppa, teollista toimintaa, julkista toimintaa sekä erimittakaavaista asumista. Nihtisillankujan itäpuolella on tämän suunnitteluprosessin aikana saanut 19.8.2020 lainvoiman Nihtisilta, asemakaavan muutos aluenumero 130133, joka tarkoittaa, että myös Nihtisillankujan itäpuoli kehittyy asuinkerrostaloalueena (AK).

Alueen omistaa kokonaisuudessaan Gert-Sijoitus Oy.

Liikenne

Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Nihtisillantiehen, idässä Nihtisillankujaan ja etelässä Nihtitorpankujaan. Nihtisillantiellä liikennemäärä oli vuonna 2015 noin 13 000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Lähietäisyydellä suunnittelualueen eteläpuolella kulkee Turunväylä (vt 1).

Nihtisillantien liikenne-ennuste vuodelle 2035 on suunnittelualueen kohdalla noin 9 400 ja Turunväylällä noin 88 000 ajoneuvoa arkivuorokaudessa.

Alueen jalankulku- ja pyöräily-yhteydet ovat hyvät. Nihtisillantien molemmin puolin kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Nihtisillankujan länsipuolella on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie, joka jatkuu Nihtisillan katualueen päättyessä Turunväylän vierustalla Nihtitorpanniityn suojaviheralueella.

Lähin yleiseen pysäköintiin tarkoitettu alue on Kutojantien ja Kutojankulman liittymässä, noin 400 metriä suunnittelualueesta luoteeseen.

Lähimmät pysäkit sijaitsevat aivan suunnittelualueen vieressä Nihtisillantiellä. Suunnittelualuetta lähin juna-asema on Kera, joka sijaitsee noin kilometrin päässä.

Luonnonolot

Suunnittelualueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Rakentamiselta vapaaksi jäänyt alue tonteilla on pääasiassa asfaltoitua pysäköintialuetta. Tontteja on jäsennelty kapeilla nurmipintaisilla istutuskaistoilla, joille on paikoin istutettu myös puita.

Myös suunnittelualueen ympäristö on suurelta osin rakennettua. Rakennetun ympäristön lomassa on joitakin yksittäisiä puustoisia saarekkeita.

Malliltaan pitkän ja kapean suunnittelualueen maaperä viettää loivasti etelään. Korkeuseroa syntyy noin 150 metrin matkalla noin neljä metriä. Tämä vaikuttaa alueen hulevesien virtauksiin. Alue kuuluu Gräsanojan valuma-alueeseen.

Muuta

Maaperä on lähes kauttaaltaan moreenia, jonka päässä on silttiä alle 3 metriä. Rakennettavuusluokitus on 2, normaalista rakennettava. Alue on maaperältään potentiaalista maalämmön hyödyntämiseen.

Suunnittelualue on yhdyskuntateknisten verkostojen piirissä. Alueen pohjois-, länsi- ja eteläpuolitse kiertää kaukolämpöputki, jonka varoalue ulottuu paikoin suunnittelualueelle.

Suunnittelualueelle aiheutuu melu- ja ilmanlaatuhaittoja viereisistä liikenneväylistä.

Asemakaavatyön yhteydessä on selvitetty kaavamuutosalueelta pilaantuneita maita vuonna 2019. Selvityksen perusteella todettiin, että kohteessa ei ole tarvetta ympäristöteknisille jatkotoimenpiteille. Selvitys on toimitettu Espoon kaupungin ympäristökeskukselle sekä Uudenmaan ELY -keskukselle. Tarvittaessa maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuutta tulee silti selvittää rakennuslupavaiheessa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen lisättiin teknisenä korjauksena seuraava kaavamääräys koskien maaperää ja pohjavesiä:

-          Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus on tutkittava ennen alueelle tehtäviä rakentamis- tai kaivutoimenpiteitä ja tarvittaessa kunnostettava.

Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne

Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kaavassa alueen etelä- ja länsipuolta sivuaa moottoritien merkintä (Turunväylä/Kehä II). Uudenmaan 2. Vaihemaakuntakaavassa (lainvoimainen KHO 29.4.2016) alueelle on osoitettu merkinnät tiivistettävästä alueesta (ruudutus).

Kaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen.

Keran osayleiskaavassa kaavamuutosalue on osoitettu toiminnallisesti monipuoliseksi asuin- ja työpaikka-alueeksi (A1/TP), jossa asuminen, palvelut ja työpaikkatoiminnot sekoittuvat. Alueelle tulee osoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia toimintoja. Alueelle tulee varata toiminnallisia virkistysalueita ja -palveluja. Alueelta tulee varmistaa toimivat yhteydet muille virkistysalueille. Määräyksen pääkäyttötarkoitusten järjestys ja raidoituksen paksuus osoittavat alueen toimintojen painoarvon. Asumisen toiminnot painottuvat Karaportin eteläosassa sekä Kutojantien ja junaradan välisellä alueella. Muualla Kutojassa painoarvo on tasapuolinen.

Kaavaehdotus ei ole ristiriidassa yleiskaavan kanssa.

Alueella on voimassa asemakaava Nihtisilta (aluenumero 130100, lainvoimainen 28.11.1980). Korttelin 54017 tontit 2 ja 3 on siinä osoitettu teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TLV2). Nykyisessä kaavassa on määritelty tonttitehokkuusluvuksi e=0.60 (1 804 k-m2 /tontti 2 sekä 3 073 k-m2 /tontti 3, yhteensä 4 877 k-m2). Suurin sallittu kerrosluku on viisi (V). Suunnittelualueen nykyiset rakennukset vastaavat voimassa olevan asemakaavan osoittamaa käyttötarkoitusta.

Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 §)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 23.1.2017 ja se oli nähtävillä 6.2.-7.3.2017. Osallisille oli varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta 7.3.2017 mennessä.

Valmisteluaineistosta ei jätetty kirjaamoon mielipiteitä.

Kaavaehdotuksen nähtävilläolo (MRA 27 §)

Kaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti 20.4.-22.5.2020.

Koska mielipiteitä ei osallistumis- ja arviointisuunnitelma -vaiheessa jätetty, kaavaehdotuksesta ei katsottu tarpeelliseksi järjestää asukastilaisuutta kaavaehdotuksen ollessa nähtävillä.

Kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana jätettiin yhteensä seitsemän lausuntoa ja kannanottoa. Yhtään muistutusta ei jätetty.

Lausuntojen ja kannanottojen pääasiallinen sisältö koski muuntamon tarvitsemaa tilavarausta, ajoneuvo- sekä raitiotieliikennemelun huomioimista paremmin etenkin varmistamalla meluohjearvojen täyttyminen hiljaisemmalle julkisivulle avautuvissa asunnoissa sekä Seveso III- direktiivin mukaisen turvallisuusluokituksen omaavan laitoksen konsultointivyöhykkeen huomioimista.

Kaavaan tehtiin seuraavia tarkistuksia nähtävilläolon jälkeen:

Lisättiin kaavamääräys koskien pysäköintilaitoksen kohtisuoraan asuinrakennuksiin nähden olevia julkisivuja liittyen ajovalojen suuntautumiseen:

-          Pysäköintilaitoksen julkisivuissa, jotka ovat kohtisuoraan asuinrakennuksiin nähden, tulee valaistukseen ja ajovalojen suuntautumiseen kiinnittää erityistä huomiota siten, että valo ei häiritse asuinhuoneistoja.

Lisättiin kaavamääräys sekä tilavaraus koskien muuntamoa (vm):

-          Ohjeellinen muuntamon rakennusala.

Lisättiin kaavamääräys koskien maaperää ja pohjavesiä:

-          Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus on tutkittava ennen alueelle tehtäviä rakentamis- tai kaivutoimenpiteitä ja tarvittaessa kunnostettava.

Julkisivuun kohdistuvaa liikennemelua koskien on korjattu kaavamääräys ELY -keskuksen lausunnon mukaisesti:

-          Mikäli julkisivuun kohdistuu yli 65 dB päiväaikainen keskiäänitaso, asuinhuoneiston tulee avautua myös hiljaisemmalle julkisivun osalle, jolla ulko-oleskelualueiden päiväaikainen melutason ohjearvo ei ylity.

Ehdotus asemakaavan muutokseksi

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa nykyinen teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialue asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä autopaikkojen korttelialueeksi. Uudet rakennukset sijoitetaan siten, että niiden keskelle jää valoisa ja yhtenäinen maanvarainen, länteen avautuva piha-alue. Uudet kerrostalot sijoittuvat lähes kiinni Nihtisillantien ja Nihtisillankujan katualueisiin. Suunnitteluratkaisu suojaa piha-aluetta liikennemelulta ja muodostaa pihan puolen julkisivuista hiljaisempia. Lisäksi ratkaisu mahdollistaa ympäristön kaupunkikuvan elävöittämisen ja suunnittelualuetta rajaavien katutilojen jäsentämisen nykyistä paremmin. Asuntotuotanto turvaa yritysten työvoiman saantia ja vaikuttaa siten kaupungin kilpailukykyyn.

Asuinrakentamisen edellyttämät autopaikat sijoitetaan alueen eteläosaan pysäköintilaitokseen. Ajoyhteys järjestetään Nihtitorpankujan kautta nykyisen ajoneuvoliittymän kohdalta. Ensihoitoyksiköiden sekä huoltoajoneuvojen ajo piha-alueelle tapahtuu pysäköintilaitoksen länsipuolelta samaa ajoneuvoliittymää hyödyntäen. Alin pysäköintilaitoksen kerros jää rinteeseen puoliksi muodostuvan maantason alle, muttei ole varsinainen maanalainen kerros. Pysäköintilaitoksen asuinkerrostalon puoleiselle osalle, ylimmän kerroksen päälle tulee viherkatto koko pysäköintilaitoksen leveydeltä. Viherkatto viivyttää muodostuvia hulevesiä sekä lisää pysäköintilaitoksen suuntaan avautuvien asuntojen viihtyisyyttä.

Hankkeella on jätehuollon rasitteista esisopimukset viereisten taloyhtiöiden kanssa. Esisopimusten mukaan kaavamuutosalueen jätehuoltoa hoitavat ajoneuvot voivat käyttää Nihtitorpankuja 3:n liittymää sekä pihatietä. Kaavamuutoksen jätehuoltopiste sijoittuu piha-alueen länsilaidalle talousrakennusten väliselle alueelle.

Mitoitus

Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 8 127 m2. Kaava muodostuu asuinkerrostalojen korttelialueesta (AK) sekä autopaikkojen korttelialueesta (LPA), jonne asuinkerrostalojen autopaikat sijoitetaan. Asuinkerrostalojen korttelialuetta muodostuu 5 907 m2 ja autopaikkojen korttelialuetta 2 220 m2.

Asemakaavan muutoksen myötä alueen asuinrakennusoikeus kasvaa 10 450 k-m2. Tämä mahdollistaa noin 209 uutta asukasta (1as/50 k-m2). Rakennusoikeus kasvaa 5 573 k-m2 suhteessa voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeuteen.

Autopaikkojen sijoittuessa LPA -korttelialueelle tulee asuinkerrostalojen korttelialueen tehokkuudeksi e= 1.77.

Korttelialueet

Asuinrakennusten korttelialue (AK)

Asemakaavamuutoksen myötä alueen pääkäyttötarkoitukseksi muutetaan asuminen.

Rakennusoikeus ja suurimmat sallitut kerrosluvut osoitetaan rakennusalakohtaisesti. Lamellityyppiset asuinrakennukset sijoittuvat suunnittelualueen pohjois- sekä itäsivuille siten, että ne muodostavat alueen keskelle valoisan, melulta suojatun ja yhtenäisen korttelipihan, jolle on osoitettu ohjeelliset paikat leikkialueille sekä ohjeelliset hulevesien käsittelyalueet.

Uusien kerrostalojen suurin sallittu kerrosluku on kahdeksan (VIII).

Kaavassa annetaan määräyksiä koskien pysäköintiä, lisärakennusoikeutta, pihoja, liikennemelua, ilmanlaatua ja rakentamisen vaiheistamista, asuinrakennusten ja pysäköintilaitoksen julkisivuja, meluesteen korkeutta ja kaupunkikuvaa, rakentamistapaa, hulevesiä, maanalaisia johtoja sekä tonttien yhteisjärjestelyitä.

Asemakaavan määräyksissä edellytetään pihalle suoraa ja esteetöntä jalankulkuyhteyttä Nihtisillantien sekä Nihtisillankujan puolelta. Porraskäytävistä tulee olla esteettömät yhteydet katualueen sekä piha-alueen puolelle. Lisäksi määrätään sijainniltaan ohjeellisista kulkuaukoista asuinkerrostalojen muodostaman yhtenäisen rakennusmassan kulmiin sujuvan kulkuyhteyden saavuttamiseksi.

Kaavan länsireunalla on määräys koskien piharakennusten ja meluaidan muodostamaa yhtenäistä liikennemelulta suojaavaa rakennetta, joka saa olla läpinäkymätön enintään 1,2 metrin korkeuteen saakka. Rakenteen tulee olla korkeudeltaan likimäärin kolme metriä maanpinnan tasauksesta ja sen tulee soveltua asuinrakennusten arkkitehtuuriin sekä muodostaa kaupunkikuvallisesti yhtenäinen julkisivu.

Sopimusneuvottelut

Kaupungin ja Gert-Sijoitus Oy:n kesken on neuvoteltu maankäyttösopimus ja esisopimus, joka on allekirjoitettu 1.12.2020.

Selvitykset ja suunnitelmat

Liikenteen toimivuustarkastelu (2018)

Tarkastelussa tutkittiin myös ennustevaihtoehto, jossa viereinen kortteli 54018 on rakentunut. Toimivuustarkastelussa on käytetty kerrosneliömääränä noin 13 000 k-m², joka on noin 2 550 k-m² enemmän, kuin mitä kaava tulee sallimaan. Kaiken kaikkiaan selvityksen mukaan nykyinen liikenneverkko kestää suunnitellut maankäytön muutokset ja liikenteen kasvun hyvin.

Meluselvitys (2019)

Suurin keskiäänitaso kohdistuu suunnitellun rakennuksen Turunväylän puoleiselle julkisivuille ollen päivällä korkeimmillaan ylimmissä kerroksissa 67 - 68 dB. Nihtisilta-kadun ja Nihtisillankujan puoleisilla julkisivuilla päiväaikainen keskiäänitaso 65 dB ylittyy paikoin ollen tällöin 66 dB. Valtaosalla sisäpihan julkisivuista saavutetaan valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisesti alle 55 dB päiväaikainen keskiäänitaso. Ohjearvo ylittyy pienellä osalla julkisivua, pääasiassa ylimmässä kerroksessa, päiväaikaisen keskiäänitason jäädessä kuitenkin 60 dB:n alle. Mikäli julkisivulla ylittyy 65 dB:n päiväaikainen äänitaso, asunnot voidaan toteuttaa siten, että kaikki asunnot avautuvat myös hiljaisemman julkisivun puolelle.

Ulko-oleskelualueiden osalta melun ohjearvot täyttyvät. Asemakaavassa tutkittu rakennusmassa luo suojaisen sisäpihan, jolla oleskelualueiden päiväaikainen keskiäänitaso on alle 55 dB, osilla pihaa päästään 45-50 dB äänitasoon. Yöaikaan pihalla saavutetaan lähes kauttaaltaan alle 45 dB keskiäänitaso.

MAL 2019-työssä visioitu Matinkylä-Leppävaara pikaraitiotie sijoittuu noin 200 metrin etäisyydelle kaava-alueesta. Raide-Jokerin suunnittelun yhteydessä laaditun liikennemeluselvityksen mukaan pikaraitiotien aiheuttaman keski- ja huippuäänitaso leviää raiteiden keskilinjasta laskettuna alle 200 metrin etäisyydelle. Matinkylä - Leppävaara pikaraitiotyön suunnittelu jatkuu ja erilaisia linjauksia tutkitaan.

Ympäristötekninen tutkimusraportti (2019)

Ympäristöteknisessä tutkimusraportissa ei todettu asuinkäyttöä estäviä tai rajoittavia haitta-ainepitoisuuksia. Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuutta tulee tarvittaessa selvittää rakennuslupavaiheessa.

Viitesuunnitelma (2020)

Viitesuunnitelmassa kuvataan tarkemmin kaavaehdotuksen mukaan toteutuvaa suunnittelutilannetta esimerkiksi pysäköinnin, piha-alueiden ja sen toimintojen, kulkuyhteyksien ja julkisivujen sekä pelastautumisen osalta.

Kaavataloudelliset vaikutukset

Nihtisillankujan varrelta poistuu uudisrakentamisen myötä useita ajoneuvoliittymiä. Kaavamuutosalue tukeutuu nykyiseen kunnallistekniikkaan sekä katualueisiin, joten uusia katualueita tai kunnallistekniikkaa ei tarvitse rakentaa. Kaavataloudelliset vaikutukset ovat positiiviset. Kaavamuutos aiheuttaa maan arvon nousua.

Perittävät maksut

Hakija on maksanut 13.3.2020 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.

Kaupunki on perinyt MRL 59 §:n mukaisesti asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 40 % 3 200 euroa ja kuulutuskustannusten loppuosan 1/3 766,67 euroa, yhteensä 3 966,67 euroa, kun kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 2.9.2020 asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle.

Hakija on maksanut 24.9.2020 asemakaavan muutoksen kustannuksista jäljellä olleet 40 % ja kuulutuskustannuksista 1/3.

Kaavamuutoksen kustannukset ja kuulutuskustannukset on kokonaisuudessaan maksettu hakijan toimesta.

Hyväksyminen

Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus.

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 1.4.2020 § 47

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen

Kaupunkisuunnittelulautakunta:

1

yhtyy tietoon, että mielipiteitä ei annettu Nihtisilta asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue 130139,

2

hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 18.3.2020 päivätyn Nihtisilta -Knektbro asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7039, 54. kaupunginosassa (Kilo), alue 130139,

3

pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.9.2020 § 110

Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen

Kaupunkisuunnittelulautakunta:

1

yhtyy tietoon, että muistutuksia ei annettu Nihtisilta asemakaavan muutoksesta alue 130139, sekä yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja kannanotot on annettu Nihtisilta - Knektbro asemakaavan ja siihen liitettyjen kaavamuutosten ehdotuksesta, alue 130139,

2

hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 1.4.2020 päivätyn ja 2.9.2020 muutetun Nihtisilta - Knektbro asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7039, 54. kaupunginosassa (Kilo), alue 130139,

3

ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 §:n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 3 200 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 766,67 euroa, eli yhteensä 3 966,67 euroa tämän päätöksen yhteydessä.

Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätöshistoria