Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 11.11.2020/Pykälä 99

5376/02.05.00/2020

Tekninen lautakunta 11.11.2020 § 99

§ 99

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunkitekniikan johtaja Tanska Harri

Käsittely 

Päätös

Selostus Tausta

Espoon kaupungilla on rakennustoiminnassa syntyville ylijäämämaa- ja kiviainesmassoille maanläjitysalueita, jotka sijaitsevat Kulmakorvessa kaupungin luoteisosassa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen naapurissa. Ympäristöluvan mukaan alueelle voitaisiin ottaa pääkaupunkiseudun maamassoja, mutta vastaanottokapasiteetin rajallisuuden takia maiden tuonti on rajoitettu Espooseen, Kirkkonummeen ja Kauniaisiin.

Espoon kaupungin hallintosäännön (osa I / 4 / 9 §, 1. mom. kohta 11) mukaan lautakuntien tehtävänä on päättää muut kuin lakiin ja asetuksiin perustuvat taksat ja maksut tehtäväalueellaan valtuuston antamien yleisten perusteiden mukaan.

Tekninen lautakunta on viimeksi korottanut ylijäämämassojen vastaanottotaksoja 1.7.2014 (tela 23.4.2014 § 37).

Kaupungin organisaatiossa palvelun järjestämisvastuu, kuten alueiden hankinta, suunnittelu, luvat, toimintaedellytysten luominen (esirakentaminen), ympäristötarkkailu ja operatiivinen maanläjitystoiminta kuuluvat kaupunkitekniikan keskuksen vastuulle.

Vuodesta 2017 alkaen vastaanottomäärät ovat olleet noin 1 000 000 m3/v ja tästä vuodesta on tulossa taas uusi ennätysvuosi. Suurten määrien käsittely on aiheuttanut paljon haasteita, koska läjittämiselle varatun alueen kiviaineksen louhintaa ei ole voitu toteuttaa saman aikataulun mukaan ja läjitysalueista on ollut pulaa.

Suurimmat alueen rakentamiseen liittyvät ongelmat liittyvät kuitenkin eri tuotteiden jakaumaan. Kantavien maiden ja louheiden vastaanottomäärien osuudet ovat vähentyneet tarkastelujaksolla (ks. taulukko 1) huomattavasti ja saven osuus kasvanut. Espoossa rakentaminen on siirtynyt aikaisempaa enemmän savipohjaisille maille ja se on lisännyt saven osuutta. Toisaalta muutos osoittaa sen, että rakentamisessa on pystytty kehittämään kiertotaloutta ja ylijäämämassoja voidaan hyödyttää hankkeiden välillä.

Taulukko 1: Vastaanotettujen tuotteiden %-jakauma 2017-2020

Muutos on johtanut siihen, että lokeroihin perustuvan rakentamistekniikan edellyttämistä louheista ja kantavasta maasta on ollut puutetta ja tämä on taas vaatinut normaalista poikkeavia toimenpiteitä ja sitä myöten lisäkustannuksia. Tilanteen ennustetaan jatkuvan haastavana, ellei vastaanottomäärät laske selvästi lähivuosina.

Vastaanottohintojen päivittämisellä halutaan ohjata rakentamisalaa vielä nykyistä tehokkaammin etsimään hyötykäyttökohteita muuten läjitykseen ohjautuvalle maalle ja hakemaan innovatiivisia kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja, mitä teknisen lautakunnan hyväksymä Espoon kaupungin maa- ja kiviaineksen voimassa oleva toimenpideohjelmakin edellyttää.

Tärkeänä syynä on myös taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman mukainen vaatimus toimialoille, että toimintojen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten kattamisesta saadaan riittävät tulot.

Espoon kaupungin rakennuttamista kohteista poistettavien stabiloitujen maiden loppusijoittamiseksi on voitu tarjota läjittämistoiminnasta erillinen alue Kulmakorven meluvallin rakentamista varten. Stabiloidut maat eivät ole jäteverolain mukaan verovapaita, kuten puhtaat maa- ja kiviainekset, joten niitä ei voida sen vuoksi sijoittaa maankaatopaikalle. Kyseiset maat otetaan vastaan samassa paikassa, minkä vuoksi hinnoittelu kannattaa määrittää samalla päätöksellä.

Esitys maamassojen vastaanottomaksuiksi

Tuotejaottelu halutaan pitää nykyisenlaisen maa-aineksen laadun mukaisena ja erityisesti nostaa saven ja liejusaven yksikköhintoja.

Ylijäämämassojen kantavan maan normaalikuorman (3-5 akselinen auto tai täysperävaunun 1 laatikko) hinnaksi esitetään 40 euroa (alv 0 %). Saven kuormahinnaksi esitetään 80 euroa (alv 0 %). Liejusaven ja stabiloidun maan kuormahintana olisi jatkossa 160 euroa (alv 0 %).

Läjitysalueella hyötykäyttöön sijoitettavaa louhetta tai vastaavaa kiviainesta (murske, sora, hiekka) voitaisiin ottaa vastaan maksutta.

Läjitysalueen tilanahtaudesta, suurista ajoneuvomääristä, työmaateiden suurista korkeuseroista ja muista työmaateknisistä syistä johtuen puoliperävaunujen asiointi läjitysalueella on ollut muita ajoneuvotyyppejä ongelmallisempaa.

Puoliperävaunukuormalta esitetään perittäväksi normaaliin kuormakohtaiseen perusmaksuun verrattuna seuraavat taksat:

• kantavalla maalla ja savella kaksinkertainen maksu sekä
• liejusavella että stabiloidulla maalla 1,75 -kertainen maksu.

Kuljetusyrittäjä vastaa itse mahdollisen ajoneuvon hinauksen ja muun avustamisen järjestämisestä sekä niiden kustannuksista.

Päätösesitys nostaa kuormien hintaa noin 17 %. Kolmen viimeisen vuoden keskimääräisellä massamäärällä (1 000 000 m3) ja laatujakaumalla maksutulot nousisivat arviolta noin 5,3 milj. eurosta noin 6 milj. euroon vuodessa ja vastaavasti toiminnan tulos paranisi 3,8 milj. eurosta 4,4 milj. euroon.

Maksut 1.1.2020 lukien:

Päätöshistoria