Toimenpide | Kaksi asuinkerrostaloa (3664, 3675), autohallin osa (3686)
Pääsuunnittelija: Saarelainen Tapio arkkitehti, SAFA Uusi rakennus Luvan rakennus | Pysyvä rakennustunnus | Kokonaisala | Kerrosala | Tilavuus | Kerrosten lukumäärä | 1 | 1038593664 | 1937.0 | 1675.0 | 6750.0 | 5 | 2 | 1038593675 | 1937.0 | 1707.0 | 6750.0 | 5 | 3 | 1038593686 | 1195.0 | 0.0 | 4420.0 | 1 |
Pääsuunnittelijan suunnittelutehtävän vaativuusluokka: Vaativa
|
Lisäselvitykset ja poikkeukset | LUPAHAKEMUS Haetaan lupaa kahden viisikerroksisen asuinkerrostalon sekä maanalaisen autohallin osan rakentamiseen.
ASEMAKAAVA JA RAKENNUSOIKEUS Tontti kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK), johon on osoitettu neljän pistemäisen asuinkerrostalon sekä niiden väliin sijoittuvan pihakannen alaisen autohallin rakennusalat. Hakijan tontti on kahdesta tontista eteläisempi ja sille sijoittuu noin puolet autohallista sekä kaksi enintään 1500 kem2:n suuruista korkeintaan viisikerroksista asuinkerrostaloa, joiden alimpaan kerrokseen saa sijoittaa kerrosalaa enintään puolet ja ylimpään enintään 3/4 suurimman kerroksen kerrosalasta. Sallitun kerrosalan lisäksi saadaan rakentaa viihtyisyyttä lisääviä porrashuoneen 20 m2 ylittäviä tiloja, sauna-, kerho- ym. asumista palvelevia yhteis- ja aputiloja, asuntojen ulkopuolisia varastoja kerroksiin, huolto-, jäte-, varasto-, väestönsuoja- ja teknisiä tiloja sekä autojen ja polkupyörien säilytystiloja. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää valkeaa rappausta sekä lämpimänsävyistä tiiltä tai puuta; kellarin ja autohallin julkisivuissa luonnonkiveä. Kirkkaita tehostevärejä ei saa käyttää. Parvekkeiden tulee olla pääasiassa rakennuksen runkoon upotettuja. Asemakaavassa on lisäksi määräys huleveden imeyttämisestä.
RAKENNUSHANKE Suunniteltujen teräsbetonirakenteisten tasakattoisten rakennusten ensimmäinen kerros koostuu kumpikin yhdestä asunnosta sekä yhteis- ja aputiloista. Ylemmät kerrokset ovat täysiä asuntokerroksia ja ylin kerros on asemakaavan mukaisesti pienempi. Asuntoja on suunniteltu yhteensä 30 kpl, keskipinta-alaltaan 85,0 m2. Kaikilla asunnoilla on lasitettu parveke tai terassi. Ilmanvaihto on huoneistokohtainen. Pääasiallisina julkisivumateriaaleina ovat valkoiseksi rapattu paikallamuurattu tiili sekä punaruskea keraaminen laatta ylimmässä kerroksessa. Autohallin näkyvissä julkisivuissa käytetään harmaata luonnonkiveä. Asuntojen varatiejärjestelynä on omatoiminen pelastautuminen viereisen tai alemman asunnon parvekkeelle. Jätteet kerätään autohallin sisäänkäynnin vieressä sijaitsevaan jätehuoneeseen. Autohalliin sekä pääsisäänkäyntitasona toimivalle kansipihalle johtavat ajoyhteydet sijaitsevat vierekkäin hallin länsisivulla. Kansipihan itäinen reuna on sovitettu luontevasti viereisen puistoalueen korkeuteen.
Sallittu rakennusoikeudellinen asuinkerrosala 3000 kem2 käytetään kokonaan. Kokonaiskerrosalasta 3381 kem2 on MRL 115 §:n mahdollistamaa ulko- ja väliseinävahvuuden, väestönsuojan ja teknisten tilojen ylitystä 144 kem2 sekä asemakaavan mahdollistamaa lisärakennusoikeutta 238 kem2. Autohallin osan kokonaisala on 1195 m2.
VÄHÄISET POIKKEAMISET Asuinrakennukset ylittävät paikoitellen rakennusalansa rajan pienin mitoin. Pihakannen alainen autohalli sijoittuu osittain rakennusalansa ulkopuolelle ulottuessaan asuinrakennuksiin kiinni. Parvekkeita ei toteuteta runkoon upotettuina mutta niiden rakenteet on toteutettu osana julkisivua. Poikkeamisia voidaan pitää vähäisinä.
AUTOPAIKAT JA POLKUPYÖRÄPAIKAT Asemakaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/85 kem2 pysäköintilaitokseen, kuitenkin vähintään 2 ap/asunto; yhteensä 36 ap. Lisäksi vieraspaikkoja tulee toteuttaa 10 % asukaspysäköintipaikkojen määrästä, ja ne voidaan sijoittaa tonttiliittymän läheisyyteen. Autopaikkoja on suunniteltu yhteensä 43 ap, joista 39 ap autohalliin ja 4 ap vieraspaikkoina ajoliittymän viereen. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään 1 pp/ 30 kem2 tai vähintään 2 pp/ asunto katettuun ja lukittuun tilaan; yhteensä 100 pp. Lisäksi pihalle tulee järjestää polkupyöräpaikoitusta. Polkupyöräpaikkoja on suunniteltu yhteensä 120 pp, joista 100 pp sisätiloihin ja 20 pp pihalle.
VÄESTÖNSUOJA Väestönsuoja sijaitsee C-talon 1. kerroksessa ja se on mitoitettu 80 henkilölle. Normaaliajan käyttönä on irtaimistovarasto.
MUUT SELVITYKSET Asuinrakennus ja autohalli sisäänkäynteineen sekä yhteispiha ovat esteettömiä. Asuntoparvekkeille on suunniteltu esteetön pääsy. Autohallissa sijaitsee kaksi LE-autopaikkaa. Hulevettä imeytetään tontilla ja loppuosa vedestä johdetaan asemakaavan mukaisen viivytyksen kautta yleiseen avo-ojaan kaupunkitekniikan keskuksen suostumuksella. Ympäristökeskuksen päätöksen mukaan kiinteistöllä ei ole velvollisuutta liittyä läheiseen hulevesiviemäriin, koska kiinteistö ei kuulu huleveden viemäröintialueeseen. Hankkeelle on laadittu erillinen kosteudenhallintaselvitys
RASITTEET JA MUUT SOPIMUKSET Viereisen kiinteistön 49-14-84-2 kanssa on voimassa yhteisjärjestelysopimus, jossa on sovittu mm. autopaikoista, kulkuyhteyksistä, leikki- ja oleskelupihasta sekä palomuurin rakentamattajättämisestä.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT Kaupunkikuvatoimikunta on 9.3.2020 puoltanut hanketta ehdollisena. Ehdot on otettu suunnitelmissa huomioon. Koronavirusepidemiaan liittyvien kansallisten kokoontumisrajoitusten vuoksi tekninen toimikunta ei ole kokoontunut eikä ole voinut antaa lausuntoa hankkeesta. Rakennusvalvonnan tilapäinen tekninen tarkastusmenettely on puoltanut hanketta.
NAAPUREIDEN KUULEMINEN Rakennusvalvontakeskus on tiedottanut hankkeesta naapureille, minkä johdosta saapui huomautus kiinteistöltä 49-14-64-3 Mellstenintie 7. Huomautuksessaan naapuri edellyttää hulevesijärjestelmän rakentamista ja mitoittamista siten, että veden valuminen maan sisällä naapurin kiinteistölle saadaan estettyä. Naapuri ilmoittaa oman rakennuksensa olevan perustettu suoraan kallion varaan ja edellyttää siksi hakijaa kiinnittämään erityistä huomiota rakentamisessa suoritettaviin räjäytystöihin. Naapurin mukaan nelikerroksisena suunniteltu rakennus ei luontevasti sopeudu sitä rajoittavaan puisto- ja rantaraitin ympäristöön eikä viereiseen matalampaan rakennuskantaan ja toteaa, että kerrosluvun tulisi olla korkeintaan kolme. Naapurin mukaan suunniteltu kerroslukumäärä vähentää myös heidän asuntopihojensa yksityisyyttä.
Antamassaan vastineessa hakija ilmoittaa pitäneensä huomauttaneen naapurin kanssa palaverin, jossa on yhteisesti todettu hulevettä koskevien huomautusten kohdistuneen yksinomaan viereisen kiinteistön 49-14-84-2 samanaikaisesti vireillä olevaan lupahakemukseen. Vastineessa samalla selvennetään, että hakijan tontin hulevedet on suunniteltu ohjautumaan hallitusti etelän suuntaan, poispäin naapurista. Hakija ilmoittaa räjäytysten tulevan hallituiksi mm. katselmoinnin, mittalaitteiden ja tärinänmittausraportin avulla. Vastineessaan hakija toteaa suunnitelmansa olevan asemakaavan mukainen ja laadittu rakennuspaikan ainutlaatuisuuden ehdoilla. Yksityisyyden osalta myös todetaan huomautuksen kohdistuneen viereiseen kiinteistöön. |
Esittelijän päätösehdotus | Ehdotuksen tekijä: Vs. rakennusvalvontajohtaja Pasi Timo
Lupa myönnetään.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty: vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
rakennesuunnitelmat vesi- ja viemärisuunnitelmat ilmanvaihtosuunnitelmat lämpösuunnitelmat Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi. |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | pohjakatselmus | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous. |
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä talotekniikan aloituskokous. |
| Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje. |
| Rakennushankkeelle on nimettävä kosteudenhallintakoordinaattori ennen aloituskokouksen järjestämistä. |
| Ylimmän kerroksen julkisivun keraamisen laatan värisävy ja malli on hyväksytettävä rakennusvalvonnalla ennen asentamista. Hakijan otettava yhteys rakennusvalvontaan työmaalla tapahtuvaa mallikatselmusta varten, jossa on oltava esillä useammasta laatasta koostuva pintamalli. |
| Ennen rakennusten käyttöönottoa on esitettävä melutasomittaukset, joista käy ilmi, ettei ympäristöministeriön asetuksen mukaisia melutasoja ylitetä virkistykseen käytettävillä piha- ja oleskelualueilla. |
| Ennen rakennuksen käyttöönottoa on pidettävä erityinen palotarkastus. |
| Huleveden johtaminen yleiseen avo-ojaan sovitettava yhteen yleisen alueen hulevesijärjestelmän kanssa. |
| Yleiselle alueelle johtavat kulkuväylät sammutusreitteineen sovitettava yhteen yleisen alueen suunnittelun kanssa. |
| Ennen ensimmäisen rakennuksen käyttöönottoa tulee olla tehtynä 6.7.2020 päivätyn yhteisjärjestelysopimuksen mukainen päätös yhteisjärjestelystä. |
| Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle. |
| Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa. |
|
|