Kaupunkisuunnittelulautakunta
Pöytäkirja 24.04.2024/Pykälä 57

Asianumero 97/10.03.00/2024

Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.04.2024 § 57

§ 57

 Pia.K.Salonen@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Käsittely 

Keskustelun aikana puheenjohtaja Aarnion kannattamana teki seuraavan päätösehdotusta koskevan muutosehdotuksen: "Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 päättää myöntää Metsänhoitoyhdistykselle valtakirjalla maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukaisen maisematyöluvan Espoon kaupungin 21. kaupunginosassa (Henttaa) Kokinkylän kylässä kiinteistölle RNro 1:170 hakemuksen mukaisesti metsänhakkuita varten seuraavilla ehdoilla ja rajoituksilla: Yleiset lupaehdot: Ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tulee hankkeelle nimetä rakennusvalvontakeskuksen hyväksymä vastaava työnjohtaja. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tulee maastoon sijoittaa hankkeen suorittamisesta kertova tiedote riittävän hyvissä ajoin. Maastotiedotteesta tulee käydä ilmi yhteystiedot sekä kuka tekee, mitä tekee ja milloin. Puita ei saa kaataa lintujen ja liito-oravien pesimäaikana 1.4.-31.7. Ulkoilureiteiltä ja niiden välittömästä läheisyydestä tulee hakkuutähteet korjata pois. Lupaehtojen tulee olla myös tiedossa varsinaisia hakkuutoimenpiteitä suorittavalla metsäalan urakoitsijalla. Luvan hakijan on hyvä käydä lupaehdot läpi urakoitsijan kanssa maastossa. Hakkuiden päätyttyä toimenpidealueella tulee rakennusvalvontakeskuksen suorittaa loppukatselmus. Loppukatselmukseen on kutsuttava kaupungin metsänhoitaja tai metsätalousinsinööri kaupunkitekniikan keskuksesta. Vesilain mukaiset pienvesikohteet (norot) kuviolla 1 ja 14 sekä kuvion 9 eteläpuolella: Norot ovat vesilain 2 luvun 11§:n mukaisia pienvesikohteita, joiden luonnontilaisuutta ei saa ilman poikkeuslupaa heikentää. Norojen vesitasapainoa ei saa muuttaa. Norot tulee merkitä hakkuiden ajaksi luontoon. Norojen yli ei saa ajaa työkoneella. Hakkuukuviolla 14 tulee erityisesti noron varteen jättää suojavyöhyke (lehtipuita, pensaita tms.) ja olla kaatamatta puita noron päälle. Suojeltaviksi määrätyt korvet tulee merkitä hakkuiden ajaksi luontoon. Muut lupaehdot hakkuukuvioittain: Kuvio 5. Terveitä kuusia ei saa kaataa. Hakkuukuvion keskivaiheille tontteja 1 ja 2 korttelissa 21043 vasten tulee jättää puustoinen kaistale, jolta poistetaan vain vaaralliset ja huonokuntoiset puut. Kuvio 7 Hakkuukuviolle sijoittuvalta karulta poronjäkäläkalliolta ei saa poistaa puita eikä ajaa hakkuukoneilla, koska kalliolla puusto uusiutuu hitaasti ja hakkuukoneet vaurioittavat sammalia ja jäkäliä. Kuvio 9 Hakkuukuviolla 9 tulee jättää korpikokonaisuus (uhanalaiset varpukorpi, ruohokorpi ja metsäkortekorpi) ensiharvennuksen ulkopuolelle. Kuvio 13 Kuten ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa suoritetulla maastokatselmuksella on 16.8.2023 sovittu, olemassa olevan ulkoilureitin ja kallion kielekkeen väliseltä alueelta ei saa kaataa isoja puita, vain nuorta taimikkoa voi harventaa. Kuvio 14 Asemakaava-alueen rajaa vastaan tulee jättää vähintään 25 metriä leveä puustoinen kaistale, jolta poistetaan vain vaaralliset ja huonokuntoiset puut. Puustoinen kaistale tukee liito-oravien liikkumista ydinalueelta ja säilyttää maisemaa metsäisenä pohjoisesta päin. Hakkuukuviolta 14 ei saa poistaa maalahopuuta. Liito-oravien suojelun kannalta olisi tärkeää, että hakkuukuvioille 14 palautuisi mahdollisimman nopeasti puusto, joka tarjoisi suojaa ja ravintoa liito-oraville. Kuvio 28 Hakkuukuviolla 28 tulee jättää erittäin uhanalainen varpukorpi hakkuiden ulkopuolelle. Näin toteutettuna esitetyt hakkuut eivät vaikeuta alueen käyttämistä asema- tai yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen eivätkä hakkuut turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tulee tehdä metsälain edellyttämä metsänkäyttöilmoitus alueelliselle metsäkeskukselle. 2 päättää antaa päätöksen julkipanon jälkeen (lautakunnan päätöksestä seuraavan viikon perjantai) ja lupa on voimassa kolme vuotta päätöksen antamisesta. Tarkastusmaksu: 707 euroa. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki § 128, 133, 140.

Nevanlinna Üllen kannattamana teki seuraavan asian hylkäysehdotuksen: "Lautakunta antaa vastauksena lupahakemukseen, että ehdotetuista hakkuista aiheutuu merkittävää ja pitkäaikaista haittaa alueen virkistyskäytölle sekä luontoarvoille, ja hakkuut vaikeuttavat alueen käyttämistä asema- tai yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen. Lupaa ei myönnetä ja lautakunta esittää toiveenaan, että kiinteistön omistajien kanssa käynnistetään neuvottelut rauhoituksen hakemisesta ELY-keskukselta, jolloin hakkuutulojen menettämisestä olisi mahdollista saada korvaus. Perustelut: ELY-keskuksen mukaan kohde soveltuu pysyvään suojeluun luontoarvojensa perusteella. Kyseinen kiinteistö sijaitsee Espoon Keskuspuiston osayleiskaavan rajauksen sisällä. Se on voimassa olevassa yleiskaavassa virkistysaluetta VL-1, ja myös vireillä olevassa yleiskaavassa alue säilyy virkistysalueena. Espoon Keskuspuisto on Espoon eteläosien suurin ja merkittävin yhtenäinen metsäalue, jonka luontoarvot ovat erittäin suuria, ja alue on myös keskeinen kymmenien tuhansien espoolaisten virkistyskäytölle. Esitetyt hakkuutoimet aiheuttaisivat suurta ja pitkäaikaista haittaa alueen virkistys- ja luontoarvoille. Siksi niitä ei voida sallia. Huoli hakkuiden negatiivisista vaikutuksista Keskuspuiston luontoarvoihin ja virkistyskäyttöön on noussut esille paitsi ympäristönsuojelun lausunnossa myös Espoon ympäristöyhdistyksen, Espoon Ladun sekä Suurpelto-, Olari- ja Matinkylä-seurojen jättämissä muistutuksissa sekä laajemmin espoolaisten keskuudessa."

Finström Üllen kannattamana teki seuraavan päätösehdotusta koskevan muutosehdotuksen I:"Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 päättää myöntää Metsänhoitoyhdistykselle valtakirjalla maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukaisen maisematyöluvan Espoon kaupungin 21. kaupunginosassa (Henttaa) Kokinkylän kylässä kiinteistölle RNro 1:170 hakemuksen mukaisesti metsänhakkuita varten seuraavilla ehdoilla ja rajoituksilla: Yleiset lupaehdot: Ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tulee hankkeelle nimetä rakennusvalvontakeskuksen hyväksymä vastaava työnjohtaja. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tulee maastoon sijoittaa hankkeen suorittamisesta kertova tiedote riittävän hyvissä ajoin. Maastotiedotteesta tulee käydä ilmi yhteystiedot sekä kuka tekee, mitä tekee ja milloin. Puita ei saa kaataa lintujen ja liito-oravien pesimäaikana 1.4.-31.7. Ulkoilureiteiltä ja niiden välittömästä läheisyydestä tulee hakkuutähteet korjata pois. Lupaehtojen tulee olla myös tiedossa varsinaisia hakkuutoimenpiteitä suorittavalla metsäalan urakoitsijalla. Luvan hakijan on hyvä käydä lupaehdot läpi urakoitsijan kanssa maastossa. Hakkuiden päätyttyä toimenpidealueella tulee rakennusvalvontakeskuksen suorittaa loppukatselmus. Loppukatselmukseen on kutsuttava kaupungin metsänhoitaja tai metsätalousinsinööri kaupunkitekniikan keskuksesta sekä Espoon ympäristönsuojelun edustaja. Hakkuukuvioista 3, 5, 13 ja 14 ovat osittain tai kokonaan liito-oravien ydinalueita. Kuvioiden 14, 28 ja 29 itä- ja kaakkoispuolella on lisää liito-oravien ydinalueita. Kuvio 1 rajautuu pohjoisessa liito-oravien elinpiirinä toimivaan metsään. Kuvion 14 itäpuolella ja kuvioiden 3 ja 5 koillispuolella on liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkana toimivia kolohaapoja. Näiden kohteiden merkitystä liito-oravalle ei saa heikentää hakkuilla. Erillinen liito-oravaselvitys on teetettävä niiden hakkuukuvioiden osalta, joista ei ole tiedossa olevia liito-oravaselvityksiä. Vesilain mukaiset pienvesikohteet (norot) kuviolla 1 ja 14 sekä kuvion 9 eteläpuolella: Norot ovat vesilain 2 luvun 11§:n mukaisia pienvesikohteita, joiden luonnontilaisuutta ei saa ilman poikkeuslupaa heikentää. Norojen vesitasapainoa ei saa muuttaa. Norot tulee merkitä hakkuiden ajaksi luontoon. Norojen yli ei saa ajaa työkoneella. Hakkuukuviolla 14 tulee erityisesti noron varteen jättää suojavyöhyke (lehtipuita, pensaita tms.) ja olla kaatamatta puita noron päälle. Kuvio 9:n hakkuissa on varmistuttava, että kuvion välittömässä läheisyydessä olevaa noroa ei turmella. Suojeltaviksi määrätyt korvet tulee merkitä hakkuiden ajaksi luontoon. Muut lupaehdot hakkuukuvioittain: Kuvio 1 Hakkuukuviolla on ruohokorpi ja havumetsävyöhykkeen noro. Ruohokorvet ovat Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisia luontotyyppejä ja ne tulee jättää kokonaan hakkuiden ulkopuolelle. Pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen välittömät lähiympäristöt ovat Metsälain 10 §:n perusteella suojeltavia erityisen arvokkaita elinympäristöjä, ja ne tulee jättää hakkuiden ulkopuolelle. Kuvio 3 Ehdotettu hakkuukuvio jätetään kokonaan hakkuiden ulkopuolelle ydinalueiden ulkopuolelle, sillä kuviolla on liito-oravan ydinalue, ja kuviolla on tunnistettu uhanalaisina luontotyyppeinä vaarantunutta tuoretta keskiravinteista lehtoa ja havupuuvaltaista tuoretta kangasta. Kummatkin kohteet vastaavat luonnontilaisuudeltaan METSO-ohjelman II -luokkaa. Kuvio 5. Terveitä kuusia ei saa kaataa. Hakkuukuvion keskivaiheille tontteja 1 ja 2 korttelissa 21043 vasten tulee jättää puustoinen kaistale, jolta poistetaan vain vaaralliset ja huonokuntoiset puut, jotka jätetään maalahopuuksi. Poimintahakkuut on suoritettava niin, että liito-oravilla säilyy hyvät mahdollisuudet liikkua ydinalueen pesäpuilta hakkuukuviolla 14 sijaitsevalle ydinalueelle. Liito-orava tarvitsee liikkumiseen yli 10 metrisiä puita. Liito-oravien liito puiden välillä onnistuu, kun puiden välinen etäisyys on kaksi kertaa sen, mitä puut ovat korkeita. Hakkuukuviolta 5 on tunnistettu uhanalaisena luontotyyppinä vaarantunutta havupuuvaltaista tuoretta kangasta. Kohde vastaa luonnontilaisuudeltaan METSO-ohjelman II-luokkaa, ja se on jätettävä hakkuiden ulkopuolelle. Kuvio 7 Hakkuukuviolla on uhanalaisista luontotyypeistä silmälläpidettävää kalliometsää ja karua poronjäkäläkalliota. Kalliometsä on tunnistettu luonnontilaisuudeltaan niin arvokkaaksi, että se vastaisi METSOohjelman I -luokan kohdetta. Alueelta on tunnistettu hohkasammalta, joka on EU:n luontodirektiivin V-liitteen laji. Karulta poronjäkäläkalliolta ei saa poistaa puita, koska kalliolla puusto uusiutuu hitaasti ja hakkuukoneet vaurioittavat sammalia ja jäkäliä. Kuvio 9 Hakkuukuviolta 9 on tunnistettu korpikuvio, joka sisältää erittäin uhanalaisia varpukorpia, ruohokorpia ja metsäkortekorpia. Korpikuvio on hakkuukuviota 9 laajempi ja siltä on tunnistettu vaarantunutta aarnisammalta ja silmällä pidettävää rakkosammalta. Aarnisammal kuuluu luonnonsuojelulain asetuksen uhanalaisten lajien listalle. Koko korpi on tunnistettu luonnontilaisuudeltaan niin arvokkaaksi, että se vastaisi METSO-ohjelman I-luokan kohdetta. Korpikokonaisuuden osa hakkuukuviolla 9 pitää jättää ensiharvennuksen ulkopuolelle. Kuvio 13 Hakkuut kuviolla 13 tulee suorittaa niin, että liito-oraville on mahdollisuus liikkua kuvion läpi kahden ydinalueen välillä. Kuten ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa suoritetulla maastokatselmuksella on 16.8.2023 sovittu, olemassa olevan ulkoilureitin ja kallion kielekkeen väliseltä alueelta ei saa kaataa isoja puita, vain nuorta taimikkoa voi harventaa. Kuvio 14 Asemakaava-alueen rajaa vastaan tulee jättää vähintään 50 metriä leveä puustoinen kaistale, jolta poistetaan vain vaaralliset ja huonokuntoiset puut, jotka jätetään maalahopuuksi. Puustoinen kaistale tukee liito-oravien liikkumista ydinalueelta ja säilyttää maisemaa metsäisenä pohjoisesta päin. Hakkuissa on huolehdittava, että liito-oravat pääsevät liikkumaan pesäpuusta niin hakkuukuvion 13 kuin myös hakkuukuvion 28 läpi. Hakkuukuviolta 14 ei saa poistaa maalahopuuta. Avohakkuuta ei sallita. Hakkuukuviolta 14 on tunnistettu noro ja uhanalaisina luontotyyppeinä tuore ja keskiravinteinen lehto sekö varttunut havupuuvaltainen tuore kangas. Kaikki nämä luontotyypit ovat vaarantuneita ja luonnontilaisuudeltaan vastaavat METSO -ohjelman I-luokan kohteita ja ne on jätettävä hakkuiden ulkopuolelle. Liito-oravien suojelun kannalta olisi tärkeää, että hakkuukuvioille 14 palautuisi mahdollisimman nopeasti puusto, joka tarjoisi suojaa ja ravintoa liito-oraville. Kuvio 28 Hakkuukuviolla 28 tulee jättää erittäin uhanalainen varpukorpi hakkuiden ulkopuolelle. Kuvio 29 Hakkuukuviolta 29 on tunnistettu varttunutta havupuuvaltaista tuoretta kangasta, joka on vaarantunut uhanalainen luontotyyppi. Kohde vastaa luonnontilaisuudeltaan METSO -ohjelman I-luokkaa ja se pitää jättää ensiharvennuksen ulkopuolelle. Näin toteutettuna esitetyt hakkuut eivät vaikeuta alueen käyttämistä asema- tai yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen eivätkä hakkuut turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tulee tehdä metsälain edellyttämä metsänkäyttöilmoitus alueelliselle metsäkeskukselle. 2 päättää antaa päätöksen julkipanon jälkeen (lautakunnan päätöksestä seuraavan viikon perjantai) ja lupa on voimassa kolme vuotta päätöksen antamisesta. Tarkastusmaksu: 707 euroa. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki § 128, 133, 140."

Finström Üllen kannattamana teki seuraavan päätösehdotusta koskevan muutosehdotuksen II: "Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 päättää myöntää Metsänhoitoyhdistykselle valtakirjalla maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukaisen maisematyöluvan Espoon kaupungin 21. kaupunginosassa (Henttaa) Kokinkylän kylässä kiinteistölle RNro 1:170 hakemuksen mukaisesti metsänhakkuita varten seuraavilla ehdoilla ja rajoituksilla: Yleiset lupaehdot: Ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tulee hankkeelle nimetä rakennusvalvontakeskuksen hyväksymä vastaava työnjohtaja. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tulee maastoon sijoittaa hankkeen suorittamisesta kertova tiedote riittävän hyvissä ajoin. Maastotiedotteesta tulee käydä ilmi yhteystiedot sekä kuka tekee, mitä tekee ja milloin. Puita ei saa kaataa lintujen ja liito-oravien pesimäaikana 1.4.-31.7. Ulkoilureiteiltä ja niiden välittömästä läheisyydestä tulee hakkuutähteet korjata pois. Lupaehtojen tulee olla myös tiedossa varsinaisia hakkuutoimenpiteitä suorittavalla metsäalan urakoitsijalla. Luvan hakijan on hyvä käydä lupaehdot läpi urakoitsijan kanssa maastossa. Hakkuiden päätyttyä toimenpidealueella tulee rakennusvalvontakeskuksen suorittaa loppukatselmus. Loppukatselmukseen on kutsuttava kaupungin metsänhoitaja tai metsätalousinsinööri kaupunkitekniikan keskuksesta sekä Espoon ympäristönsuojelun edustaja. Hakkuukuvioista 3, 5, 13 ja 14 ovat osittain tai kokonaan liito-oravien ydinalueita. Kuvioiden 14, 28 ja 29 itä- ja kaakkoispuolella on lisää liito-oravien ydinalueita. Kuvio 1 rajautuu pohjoisessa liito-oravien elinpiirinä toimivaan metsään. Kuvion 14 itäpuolella ja kuvioiden 3 ja 5 koillispuolella on liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkana toimivia kolohaapoja. Näiden kohteiden merkitystä liito-oravalle ei saa heikentää hakkuilla. Erillinen liito-oravaselvitys on teetettävä niiden hakkuukuvioiden osalta, joista ei ole tiedossa olevia liito-oravaselvityksiä. Vesilain mukaiset pienvesikohteet (norot) kuviolla 1 ja 14 sekä kuvion 9 eteläpuolella: Norot ovat vesilain 2 luvun 11§:n mukaisia pienvesikohteita, joiden luonnontilaisuutta ei saa ilman poikkeuslupaa heikentää. Norojen vesitasapainoa ei saa muuttaa. Norot tulee merkitä hakkuiden ajaksi luontoon ympäristöviranomaisten toimesta. Norojen yli ei saa ajaa työkoneella. Hakkuukuviolla 14 tulee erityisesti noron varteen jättää suojavyöhyke (lehtipuita, pensaita tms.) ja olla kaatamatta puita noron päälle. Kuvio 9:n hakkuissa on varmistuttava, että kuvion välittömässä läheisyydessä olevaa noroa ei turmella. Suojeltaviksi määrätyt korvet tulee merkitä hakkuiden ajaksi luontoon. Muut lupaehdot hakkuukuvioittain: Kuvio 1 Hakkuukuviolla on ruohokorpi ja havumetsävyöhykkeen noro. Ruohokorvet ovat Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisia luontotyyppejä ja ne tulee jättää kokonaan hakkuiden ulkopuolelle. Pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen välittömät lähiympäristöt ovat Metsälain 10 §:n perusteella suojeltavia erityisen arvokkaita elinympäristöjä, ja ne tulee jättää hakkuiden ulkopuolelle. Kuvio 3 Ehdotettu hakkuukuvio jätetään kokonaan hakkuiden ulkopuolelle ydinalueiden ulkopuolelle, sillä kuviolla on liito-oravan ydinalue, ja kuviolla on tunnistettu uhanalaisina luontotyyppeinä vaarantunutta tuoretta keskiravinteista lehtoa ja havupuuvaltaista tuoretta kangasta. Kummatkin kohteet vastaavat luonnontilaisuudeltaan METSO-ohjelman II -luokkaa. Kuvio 5. Terveitä kuusia ei saa kaataa. Hakkuukuvion keskivaiheille tontteja 1 ja 2 korttelissa 21043 vasten tulee jättää puustoinen kaistale, jolta poistetaan vain vaaralliset ja huonokuntoiset puut, jotka jätetään maalahopuuksi. Poimintahakkuut on suoritettava niin, että liito-oravilla säilyy hyvät mahdollisuudet liikkua ydinalueen pesäpuilta hakkuukuviolla 14 sijaitsevalle ydinalueelle. Liito-orava tarvitsee liikkumiseen yli 10 metrisiä puita. Liito-oravien liito puiden välillä onnistuu, kun puiden välinen etäisyys on kaksi kertaa sen, mitä puut ovat korkeita. Hakkuukuviolta 5 on tunnistettu uhanalaisena luontotyyppinä vaarantunutta havupuuvaltaista tuoretta kangasta. Kohde vastaa luonnontilaisuudeltaan METSO-ohjelman II-luokkaa, ja se on jätettävä hakkuiden ulkopuolelle. Kuvio 7 Hakkuukuviolla on uhanalaisista luontotyypeistä silmälläpidettävää kalliometsää ja karua poronjäkäläkalliota. Kalliometsä on tunnistettu luonnontilaisuudeltaan niin arvokkaaksi, että se vastaisi METSOohjelman I -luokan kohdetta. Alueelta on tunnistettu hohkasammalta, joka on EU:n luontodirektiivin V-liitteen laji. Karulta poronjäkäläkalliolta ei saa poistaa puita, koska kalliolla puusto uusiutuu hitaasti ja hakkuukoneet vaurioittavat sammalia ja jäkäliä. Kuvio 9 Hakkuukuviolta 9 on tunnistettu korpikuvio, joka sisältää erittäin uhanalaisia varpukorpia, ruohokorpia ja metsäkortekorpia. Korpikuvio on hakkuukuviota 9 laajempi ja siltä on tunnistettu vaarantunutta aarnisammalta ja silmällä pidettävää rakkosammalta. Aarnisammal kuuluu luonnonsuojelulain asetuksen uhanalaisten lajien listalle. Koko korpi on tunnistettu luonnontilaisuudeltaan niin arvokkaaksi, että se vastaisi METSO-ohjelman I-luokan kohdetta. Korpikokonaisuuden osa hakkuukuviolla 9 pitää jättää ensiharvennuksen ulkopuolelle. Kuvio 13 Hakkuut kuviolla 13 tulee suorittaa niin, että liito-oraville on mahdollisuus liikkua kuvion läpi kahden ydinalueen välillä. Kuten ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa suoritetulla maastokatselmuksella on 16.8.2023 sovittu, olemassa olevan ulkoilureitin ja kallion kielekkeen väliseltä alueelta ei saa kaataa isoja puita, vain nuorta taimikkoa voi harventaa. Kuvio 14 Asemakaava-alueen rajaa vastaan tulee jättää vähintään 50 metriä leveä puustoinen kaistale, jolta poistetaan vain vaaralliset ja huonokuntoiset puut, jotka jätetään maalahopuuksi. Puustoinen kaistale tukee liito-oravien liikkumista ydinalueelta ja säilyttää maisemaa metsäisenä pohjoisesta päin. Hakkuissa on huolehdittava, että liito-oravat pääsevät liikkumaan pesäpuusta niin hakkuukuvion 13 kuin myös hakkuukuvion 28 läpi. Hakkuukuviolta 14 ei saa poistaa maalahopuuta. Avohakkuuta ei sallita. Hakkuukuviolta 14 on tunnistettu noro ja uhanalaisina luontotyyppeinä tuore ja keskiravinteinen lehto sekö varttunut havupuuvaltainen tuore kangas. Kaikki nämä luontotyypit ovat vaarantuneita ja luonnontilaisuudeltaan vastaavat METSO -ohjelman I-luokan kohteita ja ne on jätettävä hakkuiden ulkopuolelle. Liito-oravien suojelun kannalta olisi tärkeää, että hakkuukuvioille 14 palautuisi mahdollisimman nopeasti puusto, joka tarjoisi suojaa ja ravintoa liito-oraville. Kuvio 28 Hakkuukuviolla 28 tulee jättää erittäin uhanalainen varpukorpi hakkuiden ulkopuolelle. Kuvio 29 Hakkuukuviolta 29 on tunnistettu varttunutta havupuuvaltaista tuoretta kangasta, joka on vaarantunut uhanalainen luontotyyppi. Kohde vastaa luonnontilaisuudeltaan METSO -ohjelman I-luokkaa ja se pitää jättää ensiharvennuksen ulkopuolelle. Näin toteutettuna esitetyt hakkuut eivät vaikeuta alueen käyttämistä asema- tai yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen eivätkä hakkuut turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tulee tehdä metsälain edellyttämä metsänkäyttöilmoitus alueelliselle metsäkeskukselle. 2 päättää antaa päätöksen julkipanon jälkeen (lautakunnan päätöksestä seuraavan viikon perjantai) ja lupa on voimassa kolme vuotta päätöksen antamisesta. Tarkastusmaksu: 707 euroa. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki § 128, 133, 140."

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli tehty kolme kannatettua muutosehdotusta sekä hylkäysehdotus, ja asiasta on äänestettävä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen asian käsittelytavaksi siten, että ensimmäisessä äänestyksessä äänestetään puheenjohtajan muutosehdotuksesta ja Finströmin muutosehdotuksesta I, jonka jälkeen käsitellään Finströmin muutosehdotus II sekä lopuksi asian hylkäysehdotus.

Ensimmäisessä äänestyksessä puheenjohtajan muutosehdotus oli Jaa ja Finströmin muutosehdotus I oli Ei. Äänestyksessä JAA ääniä tuli 9, EI ääniä 3 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä kolmea (3) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, hyväksyneen puheenjohtajan muutosehdotuksen.

Edelleen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan muutosehdotus hyväksyä asian pohjaehdotukseksi, ja koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen hyväksytyksi, joten Finströmin muutosehdotuksesta II ei äänestetty.

Toisessa äänestyksessä äänestettiin Nevanlinnan hylkäysehdotuksesta. Äänestyksessä JAA ääniä tuli 8, EI ääniä 4 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla (8) äänellä neljää (4) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, hylänneen asian hylkäysehdotuksen ja päättäneen asian puheenjohtajan muutosehdotuksen mukaisesti.

Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Selostus 

Espoon kaupunki © 2024 Kaupunkimittausyksikkö ja kaupunkisuunnittelukeskus

Hakija

Metsänhoitoyhdistys valtakirjalla.

Paikka

21. kaupunginosassa (Henttaa) Kokinkylän kylässä kiinteistö RNro 1:170. Osoite: Olarinniityntie 5 (Keskuspuisto). Rakentamattoman kiinteistön pinta-ala on 35,4 ha. Kiinteistön omistaa yksitoista (11) yksityistä maanomistajaa (verotusyhtymä).

Alla on kuva (ei mittakaavaa) kiinteistön sijoittumisesta opaskartalla. Kuvaan on kiinteistö merkitty sinisellä katkoviivalla.

Toimenpide ja toimenpidealue

Yhdeksän hakkuukuvion metsänhakkuut seuraavasti:

Kuvio 1 (pinta-ala 1,8 ha): Ensiharvennus/ennakkoraivaus.
Kuvio 3 (pinta-ala 0,2 ha): Ensiharvennus.
Kuvio 5 (pinta-ala 0,7 ha): Poimintahakkuu/lähinnä kuusia.
Kuvio 7 (pinta-ala 0,7 ha): Ensiharvennus.
Kuvio 9 (pinta-ala 0,8 ha): Ensiharvennus/isot männyt säästetään, ennakkoraivaus tehdään harkiten.
Kuvio 13 (pinta-ala 0,6 ha): Ensiharvennus.
Kuvio 14 (pinta-ala 0,9 ha): Avohakkuu/lehtipuut ja männyt säästetään,
runsaasti kuolleita kuusia kuvion etelälaidassa, pienempiä kuusia pyritään säästämään, kävelytien alkupää jätetään rauhaan.
Kuvio 28 (pinta-ala 0,4 ha): Ensiharvennus.
Kuvio 29 (pinta-ala 0,6 ha): Ensiharvennus.

Hakkuukuvioiden yhteenlaskettu pinta-ala on 6,7 ha.

Kuviokohtainen selostus hakkuista on asian liitteenä 1.

Alla on kuva (ei mittakaavaa) hakemuksen karttaliitteestä.