Dynasty tietopalvelu Haku RSS Espoon kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://espoo.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://espoo.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 21.03.2024/Pykälä 41


Asianumero 6217/11.01.00/2022

 

 

 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 21.03.2024 § 41

 

 

§ 41

Espoon kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunto Microsoft 3465 Oy:n Espoon datakeskusta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

 

Valmistelijat / lisätiedot:

Koskinen Janne

 

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

 

Päätösehdotus Esittelijä

 Ympäristöjohtaja Söderman Tarja

 

Espoon kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Microsoft 3465 Oy:n Espoon datakeskusta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Espoon kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta lausuu YVA-selostuksesta seuraavasti.

Hankkeen vaihtoehdot ja lähtötiedot

Espoon kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että hankkeen vaihtoehdot (VE0, VE1 ja VE2) on kuvattu pääosin riittävällä tarkkuudella, jotta vaihtoehtoja voidaan vertailla toisiinsa.

Hankkeen vaikutukset Espoon kaupungin ilmastotavoitteisiin ovat positiiviset, sillä toteutuessaan suunnitellulla tavalla hanke vähentää Espoon ilmastopäästöjä. Hankkeella on muita haitallisia ympäristövaikutuksia.

Ympäristövaikutusten arviointitaulukoissa ei pääsääntöisesti tuoda esiin vaikutuksen merkittävyyttä ilman lieventämistoimia. Taulukossa esitetään ainoastaan vaikutusten merkittävyys lieventämistoimien jälkeen. Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että taulukkoon olisi tullut nostaa esiin myös toiminnan vaikutuksen merkittävyys ilman lieventämistoimia. Näin voidaan arvioida yksittäisen lieventämistoimenpiteen vaikuttavuutta. 

Selostuksessa käytetään termejä hankealue, laajempi alue, vaikutusalue sekä myös alue, mutta niitä ei kuvata tarkemmin tai kuvata kartoin. 

Hankkeen ympäristövaikutukset

Maaperä ja pohjavesi

Hankealueella esiintyy paikoitellen ja ajoittain paineellista pohjavettä. YVA-selostuksessa on tunnistettu rakentamisen aiheuttamaksi riskiksi pohjaveden pinnan korkeuden laskeminen. Selostuksessa arvioidaan, että pohjaveden painetaso laskee rakennusalueella pysyvästi noin kaksi metriä kohdasta riippuen. Riskin lieventämiskeinoksi esitetään pohjaveden pinnan tason tarkkailua hankealueelle ja sen lähiympäristöön asennetuista pohjaveden havaintoputkista sekä hankkeen vaikutusalueella olevista rengaskaivoista 3-4 kertaa vuodessa.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta huomauttaa, että YVA-selostuksessa esitetty pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailu ei ole riittävä toimenpide lieventämään pohjaveden haitallisen purkautumisen riskiä. Ehdotettu tarkkailu ei edesauta mahdollisten pohjaveden pinnan korkeuden muutosten havaitsemista riittävän aikaisin. Pohjaveden pinnan tarkkailua on tehtävä selostuksessa esitettyä tiheämmin. 

Pohjaveden haitallisen purkautumisen estämiseksi ja riskin lieventämiseksi on paineellisen pohjaveden esiintymis- tai riskialueilla sekä pohjaveden pinnan alapuolelle ulottuvissa toimenpiteissä pohjaveden hallinta suunniteltava huolellisesti ennen töiden aloitusta. Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että ennen rakentamista on laadittava erillinen pohjaveden hallintasuunnitelma. Rakentamistoimet on suunniteltava ja toteutettava siten, etteivät ne aiheuta pohjaveden haitallista purkautumista tai heikennä pohjaveden laatua.

YVA-selostuksessa on tunnistettu mahdolliseksi riskiksi ulkopuolisten tekemä ilkivalta, joka aiheuttaa riskin myös maaperän ja pohjaveden laadulle. Lieventämistoimenpiteissä on huomioitava riittävällä tasolla kemikaalien ja työkoneiden asianmukainen säilyttäminen siten, että ulkopuolisten pääsy varastotiloihin tai -alueille on estetty.

Pintavedet 

Suunnittelun näkökohdaksi ei ole tunnistettu Espoon voimassa olevaa työmaavesiohjetta. Tämän lisäksi maaliskuussa julkaistaan koko pääkaupunkiseutua koskeva uusi työmaavesiohje, jota tulee noudattaa suunnittelussa ja rakentamisessa.

Selostuksessa esitetään, että tilapäisellä alueella on betonin pesuun tarkoitettu alue. Betonin huuhtelualueelta tulevan valumaveden vastaanottoa varten rakennetaan vuorattu selkeytysallas. Ympäristö- ja rakennuslautakunta huomauttaa, että betonilietteet ovat voimakkaan emäksisiä. Betonin pesuvesien käsittelyyn ei siten riitä selkeytysallas, vaan haitallisten vaikutusten ehkäisyyn on sisällytettävä myös veden pH:ta neutraloivia menetelmiä.

Lautakunta huomauttaa, että kolme kertaa vuodessa työmaavesistä otettavat yksittäisnäytteet eivät kerro riittävällä tarkkuudella työmaan vesistövaikutuksista. Työmaalta pois johdettavien vesien laatua on seurattava koko työmaalta vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Rakentamisen aikaiseen vesientarkkailuun tulee sisällyttää näytteenottopiste suoraan työmaavesienhallintarakenteista purettavalle vedelle. Lisäksi työmaa-aikaisen hulevesikuorman lieventämistoimet painottuvat selostuksen mukaan kiintoaineen laskeuttamista hyödyntäviin ratkaisuihin. Hienojakoinen maa-aines, joka sekoittuu veteen mm. savimaiden kaivannoissa ja porauksen yhteydessä, on käsiteltävä esimerkiksi suodattamalla tai saostamalla.

Ilmanlaatu

Selostuksen mukaan rakentamisen aiheuttama vaikutus ilmanlaatuun on vähäinen. Useissa HSY:n mittauksissa on todettu, että rakennustyömaat aiheuttavat erittäin korkeita pölypitoisuuksia, joten Hepokorvessa on panostettava pölyntorjuntaan. Ilman lieventämistoiminpiteitä ilmanlaatuvaikutuksia voi tulla Kylänportissa ja Pihlajarinteen asuinalueella asti.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää, että työmaatiet tulee tehdä kantavasta erittäin karkeasta kiviaineksesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen puun- ja maanajoa. Työmaateiden liejuuntuminen on estettävä pitämällä työmaatiet kuivina ja kunnostamalla niitä viikoittain. 

Melu ja tärinä

YVA-selostuksen mukaan päiväaikainen keskiäänitaso on hankealueen pohjoispuolella sijaitsevien lähimpien asuinrakennusten edustalla suurimman osan rakentamisajasta 60-65 dB. Ympäristö- ja rakennuslautakunta huomauttaa, että näiden asuntojen melusuojaus on suunniteltava tarkemmin. Lisäksi suunnittelussa tulee huomioida asumisterveysasetuksessa (545/2015) melulle asetetut vaatimukset. Rakentamisvaiheessa melua tulee mitata lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.

YVA-selostuksen mukaan rakentamismelun leviämistä on tarkoitus rajoittaa siten, että työmaan reunoilla rakennetaan vaneriaidat ja sijoitetaan maa- ja kiviaineskasoja. Alustavaa meluntorjuntaa on suunniteltu mm. sijoittamalla rakenteita meluisimpien rakentamistoimintojen ympärille. Ympäristö- ja rakennuslautakunta huomauttaa, että selostuksessa ei ole kuitenkaan tarkempia tietoja kyseisten rakenteiden käytännön toteutuksesta. 

Luonto

Hankkeella paikallisesti merkittäviä luontohaittoja, joista suurin ovat menetettävät elinympäristöt. Suurin osa elinympäristöistä katoaa. Varsinaisella hankealueella sijaitsevista luontotyypeistä tullaan menettämään lähes kaikki. Kohteet ovat pääosin tyypillistä Espoon ja Uudenmaan luontoa.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että selostuksen taustalla olevat valmistelevat luontoselvitykset on pääsääntöisesti toteutettu riittävällä tasolla. Hankkeessa on tehty ja käytetty paljon päteviä luonto- ja lajistoselvityksiä, mutta niiden tuloksia ei ole koottu YVA-selostukseen riittävällä tavalla. Lisäksi lautakunnan näkemyksen mukaan YVA-selostuksen luontotyyppikartoitus on kuitenkin puutteellisesti tehty. Lajisto on selvitetty syyskuussa, ja elinympäristöjen nimet eivät täsmää Suomessa käytettyyn nimistöön. Karttakuvat on esitetty paikoin kahteen kertaan. 

Uhanalaisista elinympäristöistä tuhoutuu korpi, joka on ojitettu ja siten jo heikentynyt, sekä alueen lounasosissa oleva pieni saraneva (VU). Hankealueen koillisosassa jalopuulehto, joka on vaarantunut (VU) ja luonnonsuojelulain 64 pykälän mukainen jalopuumetsiköt luontotyyppi, on myös rakennusalueella.

Koska alueella esiintyy myös luontodirektiivin liitteen II laji lahokaviosammal, olisi luontodirektiivin liite II ollut hyvä mainita luontodirektiiviä käsittelevässä luvussa. Luontodirektiivin liitteen II lajit on Suomessa suojeltu luonnonsuojelulain 79 § nojalla.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta huomauttaa, että Natura-arviointi -kappale on otsikoitu väärin, sillä kappale käsittelee luonnonsuojelulain soveltamista myös laajemmin. Tämän lisäksi kirjallisuuskatsauksessa esitellään vain lähialueen Natura-alueita, eikä muuta kirjallisuutta.

Selostuksessa on huomioitu hankealueella tavattavat luontodirektiivin IV(a) ja (b) -liitteiden lajit, jotka on suojeltu luonnonsuojelulain 78 § nojalla. Näiden lajien käsittely on kuitenkin hajanaista. Esimerkiksi Matalajärven sekä valuma-alueen jokien lajistosta on jätetty käsittelemättä täplälampikorento, saukko ja hentonäkinruoho.

Huomionarvoisessa lajistossa on esitelty hankealueella tavattavista lajeista liito-orava, lahokaviosammal, lepakot, viitasammakko, vuollejokisimpukka, taimen sekä pesimälinnusto. Liito-oravan kulkuyhteys on tunnistettu ja sen säilyttämiseksi on esitetty konkreettisia toimenpiteitä, joten yhteys säilyy ja voi jopa parantua. 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta huomauttaa, että pesimälinnuston esitutkimus on tehty hankealueen ulkopuolella, eikä sen avulla voida siis arvioida itse hankealueen linnustoa. Jää myös epäselväksi, minne selostuksessa ehdotetut linnustovaikutuksia lieventävät toimenpiteet on tarkoitus tehdä. Arvioinnissa on kiinnitetty huomiota valaistukseen lepakoiden suhteen. Valaistuksen linnustovaikutuksia ei ole käsitelty selostuksessa. Puunkaadot on tehtävä lintujen pesimäajan (15.4- 31.7.) ulkopuolella.

Selostuksessa mainitaan, että lahokaviosammal ei ole luontodirektiivin mukaan ensisijaisesti suojeltava laji. Ympäristö- ja rakennuslautakunta huomauttaa, että lahokaviosammal on edelleen luontodirektiiviin liitteen II laji. Luontodirektiivin liitteen II lajit ovat Euroopan unionin ensisijaisesti suojelemia lajeja, ja ELY-keskus voi suojella liitteen II lajin esiintymispaikan (Luonnonsuojelulaki 79 §). Lahokaviosammal on myös rauhoitettu, eli sitä, sen osaa tai siemeniä ei saa poimia, kerätä, leikata irti, ottaa juurineen eikä hävittää (Luonnonsuojelulaki 74 §). Lahokaviosammal on poistettu erityisesti suojeltavien lajien listalta, mutta se on edelleen luokiteltu uhanalaiseksi ja otettava huomioon lupaharkinnassa tai kaavoitusta koskevassa päätöksenteossa (Luonnonsuojelulaki 76 §). Vuollejokisimpukka ja viitasammakko esiintyvät hankkeen mahdollisella vaikutusalueella, ja tämä vaikutus tunnistetaan. Vaikutusalueella esiintyvät esitietojen perusteella myös saukko, täplälampikorento sekä hentonäkinruoho. Koska YVA-selostuksessa todetaan, että viitasammakkoon voi kohdistua valumien myötä vaikutuksia, tieto siitä, voivatko nämä vaikutukset koskea myös hentonäkinruohoa, täplälampikorentoa ja saukkoa, olisi tarpeen. 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta muistuttaa, että Glomsinjoen koskessa esiintyy myös luonnonsuojelulain erityisesti suojeltavaksi määrittelemä kovakuoriaislaji, purohyrrä. Purohyrrää ei ole käsitelty YVA-selostuksessa.

Ekologiset yhteydet

Hankkeen vaikutuksia ekologisiin yhteyksiin ei ole käsitelty. Hankkeen vaikutusalueella kulkee maakunnallisesti tärkeä yhteysalue, ja alueen läpi on merkitty paikallisesti tärkeä yhteys. Nämä yhteydet on tunnistettu Espoon ekologisen verkoston nykytila -selvityksessä vuonna 2021. 

Ekologisesti haitallisten vaikutusten lievennys ja hyvitys
YVA-selostuksessa mainitaan useasti ekologinen kompensaatio. Selostuksen mukaan ekologista kompensaatiota ei voida aikataulusyistä toteuttaa, mutta hanke pyrkii käyttämään samoja menetelmiä, joita luonnonsuojelulaki sekä -asetus ovat esitelleet. Ilman tarkempaa kuvausta kompensaatiosta sen vaikutuksia ei ole mahdollista arvioida tarkemmin. Näin ollen kompensaation toimivuutta lieventämistoimenpiteenä ei ole mahdollista arvioida tarkemmin. Ekologisen kompensaation ja lieventävien toimenpiteiden tekeminen on kannatettavaa.

Ilmasto

YVA-selostus toteaa, että hankkeen vaikutukset ilmastonmuutokseen ovat kohtalaisen haitalliset ja luonteeltaan merkittävät. Hankkeen ilmastovaikutuksia on mahdollista lieventää merkittävästi, mikäli hankkeen elinkaaren aikana käytetään sähköä, joka on tuotettu 100 % uusiutuvilla energianlähteillä.

Generaattoreissa on tarkoitus käyttää uusiutuvaa biopolttoainetta. Ympäristö-. ja rakennuslautakunta nostaa esille, ettei ympäristövaikutusten arvioinnissa ole käsitelty sitä, kuinka usein tai millä ehdoilla energiaa tuotettaisiin datakeskuksen generaattoreilla sähköverkon sijaan. Lisäksi ympäristö- ja rakennuslautakunta toivoi lausunnossaan arviointiohjelmasta, että fossiilisten ja bioperäisten polttoaineiden päästöjä vertailtaisiin. Tämä vertailu puuttuu selostuksesta.

YVA-selostuksessa kuvatut toimintavaiheen päästölaskelmat ovat generaattoreiden polttoaineen osalta epäselvät. Dieselin kulutusmääräksi on arvioitu 5 990 000 litraa per vuosi. Arviosta ei tule ilmi, minkälaisen toiminnan perusteella (kuinka monta generaattoria käynnissä ja kuinka kauan) em. vuosikulutukseen on päästy. Toimintatiedot viittaavat sekä hankekohtaisiin tietoihin että alan vertailutaulukoihin kuitenkaan avaamatta vuosikulutuksen taustoja litramäärää enempää. 

Toimintavaiheen kokonaispäästöt suunnitteluvaihtoehdossa VE1 on 432 741 tonnia CO2 ekvivalenttia ja vaihtoehdossa VE2 kokonaispäästöt ovat 375 397 tonnia CO2 ekvivalenttia. Vaihtoehtojen päästöjä on vaikea arvioida, koska laskenta dieselin kokonaispäästöjen taustalla on mahdollisesti virheellistä ja osittain ristiriidassa arviointitekstin kanssa. 

Generaattoreiden käynnistämisen ehdot ja polttoaineen kulutuksen ymmärtäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta hankkeen ilmastovaikutuksia sen toiminnan osalta voisi arvioida. Koska biopolttoaineita ja etenkin uusia, uusiutuvasti tuotettuja RFNBO-polttoaineita on toistaiseksi saatavilla rajallisesti, on mahdollista, että datakeskuksen ensimmäisinä toimintavuosina generaattoreissa käytettäisiin uusiutuvien polttoaineiden rinnalla fossiilista polttoainetta. Tästä syystä olisi tärkeää tietää, milloin generaattoreita käytetään verkkosähkön sijaan. 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää, että ympäristövaikutusten arviointia tulisi täydentää generaattoreiden käyttöä kuvaavilla skenaariolla. Datakeskus kuuluu päästökaupan piiriin, joten mahdollisista fossiilipolttoaineista maksetaan päästökaupan mukaiset päästömaksut.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia on lievennettävä kokonaisvaltaisesti kaikissa hankkeen vaiheissa. YVA-selostuksessa on listattu useita erilaisia ilmastovaikutusten lieventämistoimia, joita hankesuunnittelussa voi ja kannattaa ottaa huomioon. Koska datakeskuksen rakentamisvaihe tuottaa suuret päästöt, on vähähiilinen rakentaminen, vähähiiliset materiaalit, materiaalitehokkuus, työmaapäästöjen hillintä, keskeinen keino vähentää rakentamisvaiheen päästöjä. Toimintavaiheen päästöjä on mahdollista hillitä eri toimintojen ja osa-alueiden optimoinnilla ja hyvällä, energiatehokkuuteen tähtäävällä suunnittelulla. 

Ihmisten terveys ja elinolot

Datakeskuksen ilmaa on tarkoitus kostuttaa sadevedellä. Ilmankostutuksen osalta tulee varmistaa, ettei terveyttä vaarantavien mikrobien kasvu ja leviäminen aerosolina ole mahdollista.

Hankealueen lähettyvillä sijaitsee kaksi talousvesikäytössä olevaa kaivoa. Kaivot sijaitsevat noin 500 m etäisyydellä hankealueen koillispuolella. Pohjaveden pinnan tasoa tarkkaillaan hankealueelle ja sen lähiympäristöön asennetuista pohjaveden havaintoputkista sekä hankkeen vaikutusalueella olevista rengaskaivoista. Pinnan tason tarkkailun lisäksi hankkeen vaikutusalueella sijaitsevista talousvesikaivoista tulee seurata veden laatua ennen ja jälkeen rakennustoiminnan.

Kävijämäärältään vilkas Oittaan yleinen uimaranta sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä hankealueen hulevesien purkupisteestä. Hankkeen rakentamisen aikana pintavesiä on tarkoitus seurata ainakin kolmesta eri havaintopaikasta, joista lähimmän havaintopaikan etäisyys Oittaan uimarantaan on noin kilometri. Oittaan uimaranta tulee sisällyttää pintavesiseurannan osalta muiden havaintopaikkojen lisäksi yhdeksi näytteenottopisteeksi.

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomiointi

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnossa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta huomautettiin ekologisen verkoston huomioinnista. Selostuksessa ekologista verkostoa ei ole käytännössä huomioitu. Kaikkia hankealueen ja sen lähiympäristön uhanalaisia luontotyyppejä ei ole huomioitu. Glomsinjoki on käsitelty suppeasti. Sulfiittimaiden mahdollisia vaikutuksia ei ole arvioitu, mutta sulfidisavien löytymistä varten on tehty yleispiirteinen ja lyhyt suunnitelma. Matalajärveen kohdistuvat meluvaikutukset on käsitelty suppeasti.

Lausunnon valmistelu

Lausunnon valmistelusta on päävastuussa Espoon kaupungin ympäristönsuojelu. Espoon seudun ympäristöterveys esittää huomionsa luvussa Ihmisten terveys ja elinolot sekä yhdessä ympäristönsuojelun kanssa luvuissa Pohjavedet sekä Pintavedet.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käsittely 

Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.

 

Päätös

Ympäristö- ja rakennuslautakunta:

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti

 

Selostus 

Lausuntopyyntö 

 

Microsoft 3465 Finland Oy hakee Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Espoon Hepokorpeen rakennettavasta datakeskuksesta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää 5.2.2024 päivätyllä kirjeellä Espoon kaupungilta, Espoon ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Espoon terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa datakeskusta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Arviointiselostus ja kuulutus ovat nähtävillä 5.2.2024-4.4.2024. 

 

Linkki kuulutukseen: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/54193013/Kuulutus%2C+Espoon+datakeskus_Hepokorpi_sel.pdf/053b7f1a-e65b-0d83-27eb-9e5dfc552cc8?t=1707076191409
 

Linkki selostukseen: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/54193013/Microsoft_Espoo_YVA_Selostus_20240129.pdf/2b434298-51a7-b97e-8825-382abe1ab849?t=1706883583741  
 

Linkki liitteeseen 1: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/54193013/Liitteet+Microsoft+Espoo+YVA+Osa+1+of+3.pdf/8e6f914c-e3fe-6e1e-3dd9-bc593fed5825?t=1706883301678  
 

Linkki liitteeseen 2: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/54193013/Liitteet+Microsoft+Espoo+YVA+Osa+2+of+3_Optimized.pdf/f3e95d35-e2fd-0f2b-4703-5ad379490975?t=1706883405745
 

Linkki liitteeseen 3: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/54193013/Liitteet+Microsoft+Espoo+YVA+Osa+3+of+3.pdf/edd13ae5-6be8-c139-3584-b8569985cdda?t=1706883495049   

 

Ympäristövaikutusten arvioinnin vaiheet 

Ympäristövaikutusten arviointi perustuu lakiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 252/2017. Hanke on käynyt läpi ympäristövaikutusten arvioinnin tarveharkinnan. Datakeskuksen ei aluksi katsottu tarvitsevan YVA-menettelyä, mutta varavoimageneraattorien määrän muututtua YVA-menettely on todettu 2023 tarpeelliseksi. 

Espoon kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta on antanut 29.6.2023 lausunnon kyseisen hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (asianumero 6217/11.01.00/2022). 

YVA-selostus on annettu lausuttavaksi 5.2.2024. Lausuntojen viimeinen jättöpäivä on 4.4.2024. 

 

Hanke 

Datakeskusta varten Hepokorvessa rakennetaan noin 28 hehtaaria suuri alue Kehä III:n luoteispuolelle Bodomjärvestä etelään. Hankkeen läheisyydessä sijaitsevat Bodomjärven lisäksi muun muassa Matalajärvi sekä Oittaan virkistysalue. Hankealueelle rakennetaan neljä datakeskusta ja tukitoimintoja, kuten teitä ja tukirakennuksia. Rakennusvaihe kestää noin kahdeksan vuotta.  Hankkeessa tarkastellaan vaihtoehtoa VE0, jossa hanketta ei toteuteta, sekä vaihtoehtoja VE1 ja VE2, jotka eroavat toisistaan varavoimageneraattorien lukumäärän suhteen.

 

Datakeskuksen toimiessa se käyttää kantaverkosta saatavaa sähköä. Toiminnasta syntyy merkittävä määrä hukkalämpöä. Hukkalämpöä on tarkoitus hyödyntää Espoon kaukolämpöverkossa. Hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä paikallisia ympäristöhaittoja, jotka liittyvät suurimmaksi osaksi luontoarvoihin. Hanke arvioi, että suunniteltujen lievennystoimien jälkeen sillä ei ole Espoon mittakaavassa merkittävää haitallista vaikutusta ympäristöön. Hankkeella on haitallinen kokonaisvaikutus ilmastonmuutokseen.

 

Espoon kaupungin ympäristönsuojelu sekä ympäristöterveys ovat antaneet lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. 

 

 

Päätöshistoria

 

 

Liitteet

 

 

 

Oheismateriaali

 

 

 

Tiedoksi

Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, kirjaamo