Lisäselvitykset ja poikkeukset |
LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa datakeskusrakennuksen (rak1), sähköaseman (rak3), lämmöntalteenottorakennuksen (rak4) ja jätekatoksen (rak 5) rakentamiseen ja tontin aitaamiseen. Lisäksi haetaan lupaa maanrakennustöille, perustusten tekemiseen ja 1. kerroksen runkotöille ennen luvan lainvoimaisuutta. Aikaisemmalla aloituksella pyritään turvaamaan nopea infrastruktuuria palvelevan kohteen toteutuminen, joka toimii osana valtiollista huoltovarmuusketjua. Rakennuspaikalle on myönnetty rakennuslupa 2023-1395-A väestönsuojan rakentamiselle ja rakentamista valmistelevien töiden aloitukselle.
ASEMAKAAVA JA POIKKEAMISPÄÄTÖS
Asemakaavan mukaan tontti on teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialuetta (TKT-1, kerrosluku V). Korttelialuetta ei saa käyttää avoimena varastoalueena. Kortteliin saa sijoittaa rakennuksen toimintaan liittyviä näyttely- ja myyntitiloja tonttikohtaisesti enintään 20 % rakennusoikeudesta sekä asuntoja ainoastaan kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Päivittäiskaupan rakentamista ei sallita korttelialueella.
Lisäksi tontilla on rakennusala, jolle saa sijoittaa enintään nelikerroksisen pysäköintirakennuksen kaavassa annetun kerrosalan lisäksi. Pysäköintilaitoksen julkisivupinnan ja vesikaton ylin korkeusasema voi olla +23.25.
Espoon kaupungin (16.02.2024) poikkeamispäätöksellä (2023-1348) hanke poikkeaa asemakaavasta autopaikkojen, pysäköintirakennuksen rakennusalan sekä julkisivupinnan ja vesikaton ylimmän korkeusaseman osalta sekä osittain tontin istutettavan alueen osalta.
Espoon kaupunki on myöntänyt haetun luvan maankäyttö- ja rakennuslain säännösten perusteella seuraavin ehdoin:
JATKUVA MELU
1. Meluntorjunnan sekä suunnittelun keinoin on varmistuttava siitä, ettei ääniympäristöasetuksen mukaista vaatimusta LAeq,T = 45 dB ylitetä.
2. Kaikkien vaiheiden datakeskusrakennuksiin sijoitettavien nestejäähdyttimien ympärille sijoitetut meluesteet tulee toteuttaa akustisesti tiiviinä. Ennen nestejäähdyttimien lopullista valintaa, tulee niiden aiheuttama melutaso ympäristössä varmistaa laskennallisesti. Vaihtoehtoisesti nestejäähdyttimien melutasot voidaan varmistaa käyttöönoton jälkeen esimerkiksi kiinteistöllä tehtävien melupäästömittausten perusteella.
3. Lämmöntalteenottorakennuksen suunnittelussa tulee varmistua siitä, ettei sen ulkoseiniin tehdä aukotuksia tai muita heikennyksiä, esimerkiksi ilmanvaihdon takia, muualle kuin pohjoisjulkisivulle
LYHYTAIKAINEN MELU
4. Ensimmäisen vaiheen datakeskusrakennuksen varavoimageneraattorit tulee suunnitella ja valita siten, ettei koekäyttöpäivän ohjearvo 55 dB ylity. Mikäli teknisesti mahdollista, tulee aitarakenne toteuttaa akustisesti tiiviinä ja vähintään generaattoreiden yläpinnan korkuisena meluesteenä.
5. Toisen vaiheen datakeskusrakennuksen varavoimageneraattorit tulee suunnitella ja valita siten, ettei koekäyttöpäivän ohjearvo 55 dB ylity. Suunnittelussa tulee huomioida riittävä meluntorjunta paitsi pakoputkessa, myös erityisesti generaattorin ulkovaipassa. Mikäli teknisesti mahdollista, tulee aitarakenne toteuttaa akustisesti tiiviinä ja vähintään generaattoreiden yläpinnan korkuisena meluesteenä.
6. Kolmannen vaiheen datakeskusrakennuksen varavoimageneraattorit tulee suunnitella ja valita siten, ettei koekäyttöpäivän ohjearvo 55 dB ylity. Suunnittelussa tulee huomioida riittävä meluntorjunta paitsi pakoputkessa, myös erityisesti generaattorin ulkovaipassa. Mikäli teknisesti mahdollista, tulee aitarakenne toteuttaa akustisesti tiiviinä ja vähintään generaattoreiden yläpinnan korkuisena meluesteenä.
Päätöksessä on todettu hankkeen olevan paikalle sopiva ja asemakaavan tavoitteisiin soveltuva eikä haetut asemakaavasta poikkeamiset näin ollen aiheuta haittaa kaavatoteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hanke ei muutoinkaan aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia tai johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen. Kun otetaan huomioon datakeskuksen laatu yhteiskunnallisesti tärkeänä sekä hankkeen laatu kaavan mukaista käyttötarkoitusta edistävänä, on poikkeuksen myöntämiseen olemassa erityisiä syitä.
RAKENNUSHANKE
Datakeskusrakennuksessa on kolme kerrosta ja ullakkokerros, jonne sijoittuu IV -konehuone ja nestejäähdyttimet. Rakennukseen sijoittuvat konesalit sekä niiden tarvitsemat tekniset tilat. Lisäksi rakennuksessa on lastauslaituri, aula- ja käytävätiloja, toimistotiloja, neuvotteluhuoneita sekä henkilökunnan taukokeittiö ja ruokailutila. Suurin osa rakennuksen tiloista ei tarvitse lainkaan ikkunoita eikä näissä tiloissa työskennellä pysyvästi. Ikkunoita on vain toimisto- ja ruokailutiloissa. Erillisrakennuksina tontille rakennetaan 1-kerroksiset lämmöntalteenottorakennus, jäterakennus ja sähköasema, jossa on kellarikerros. Datakeskuksen yhteyteen osittain rakennuksen alle tulee varavoima ja generaattoreita. Tontti aidataan kolme metriä korkealla kolmilankaverkkoaidalla (tummanharmaa).
Datakeskusrakennuksen julkisivut ovat umpinaisia termoelementti julkisivuja. Konesalin osalta niitä rytmittävät tummemmasta metalliverkosta tehdyt pystyaiheet, joiden taakse piilotetaan toiminnalle välttämätöntä tekniikkaa. Toimisto-osa on tummempaa termoelementtijulkisivua kontrastina vaaleammalle konesalille. Toimisto-osan julkisivussa on lisäksi metalliverkosta tehtyjä pystyaiheita, jotka rytmittävät julkisivua ja toimivat samalla aurinkosuojana. Pystylamelliaihe jatkuu piharakennuksessa, jolloin kokonaisuus näyttäytyy yhtenäisenä. Julkisivulle lisätään kasvillisuutta pehmentämään ilmettä ja parantamaan tontin biodiversiteettiä. Toimisto-osan vesikatto on viherkatto ja konesalin osuus on bitumikatetta. Piharakennuksissa on seinäkasvillisuuden lisäksi viherkatto.
Pihalla sijaitsevat generaattorit aidataan suojaelementeillä, jotka on pinnoitettu perforointikuvioiduilla metallilevyillä. Hankkeessa on erillinen akustiikkasuunnittelija, jotka selvitykset huomioidaan suunnitelmissa ja toimitetaan rakennusprosessin yhteydessä viranomaisten hyväksyttäviksi.
Luvan liitteeksi on toimitettu hankekuvaus.
RAKENNUSOIKEUS
Tontin rakennusoikeus on 21000 kem2. Olemassa olevan toimistorakennuksen (113V) kerrosala on 3857 kem2 ja uuden VSS:n 73 kem2 (lupa 2023-1395). Nyt haettava kerrosala on yhteensä 6221 kem2, josta datakeskukseen 5698 kem2, sähköasemaan 144 kem2, lämmöntalteenottorakennukseen 361 kem2 ja jäterakennukseen 18 kem2. Rakennusoikeutta jää käyttämättä 10849 kem2.
AUTO-, POLKUPYÖRÄ- JA VÄESTÖNSUOJAPAIKAT
Asemakaavanmukainen autopaikkavaatimus hankkeelle on 1 ap / 65 kem2. Suunniteltu autopaikkamäärä on toimistoille 1/50 kem², datakeskukselle 1/1000 kem² ja varastoille sekä teollisuustoiminnalle 1/200 kem². Vaatimuksen mukaisia autopaikkoja tarvitaan 96 kpl. Autopaikkoja esitetään toteutettavaksi kattamattomana pihalle 98 ap, joista LE-paikkoja on kolme, kaksi autopaikkaa varustetaan sähköautojen latauslaitteilla ja latauspistevalmius tulee 20 autopaikaan.
Asemakaavassa ei ole pyöräpaikkavaatimusta. Hanke on osoittanut väestönsuojan pyöräpaikkavarastoksi (15 pp). Lisäksi datakeskuksen pääsisäänkäynnin vieressä on 5 pyöräpaikkaa ja olemassa olevan toimistorakennuksen edessä 4 pyöräpaikkaa.
Luvalla 2023-1395 on myönnetty väestönsuojan rakentaminen. Väestönsuojan laskenta on henkilöperusteinen eikä kerrosalaperusteinen, sillä kerrosalaperusteisesti rakennettava väestönsuoja olisi tarpeettoman suuri rakennuksessa pysyvästi työskenteleviä varten. Laskentaperusteena on käytetty maksimihenkilömäärää, joka tulee olemaan 60 henkilöä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen puoltanut tätä lausunnollaan. Pelastuslain 75 § mukaisesti rakentamisluvan myöntävä viranomainen voi pelastusviranomaista kuultuaan myöntää poikkeuksen tämän lain nojalla säädetyistä väestönsuojaa koskevista teknisistä vaatimuksista tai koko- ja sijaintivaatimuksesta, jos siihen on perusteltu syy eikä poikkeuksen tekeminen olennaisesti heikennä suojautumismahdollisuuksia.
RASITTEET
Toinen ajoliittymä on rasitesopimuksella Sinimäentie 4 (49-26-66-3) kautta.
Sinimäentie 6a (40-26-66-6) ja Sinimäentie 6b (49-26-66-7) ovat sopineet mm kiinteistöillä olevista putkista, olemassa olevien rakennusten sijoittumisista, uudisrakennusten rakentamisesta ja hälytys- ja huoltoajoneuvojen kulkuyhteyksistä.
MUUT SELVITYKSET
Hankkeen rakenne- ja lvi-teknisten ratkaisujen sekä hulevesiratkaisujen suunnitteluperusteet on käsitelty esittelypalaverissa teknisen yksikön tarkastusinsinöörien kanssa ja suunnitelmia on täydennetty saatujen ohjeiden mukaisesti.
Hulevesisuunnitelman mukaan hulevedet ohjataan tontin eteläosaan sijoitettuihin viivytyssäiliöihin, josta ne johdetaan kunnalliseen hulevesiverkostoon.
Ympäristömelun ennakkoselvityksen (Akukon Oy, 16.11.2023) mukaan nestejäähdyttimet ovat suunnittelukohteessa selkeästi hallitseva äänilähde. Muiden teknisten laitteiden, kuten ilmanvaihdon puhaltimien, äänitaso jää nykyisen tiedon mukaan selvästi pienemmäksi kuin nestejäähdyttimien aiheuttama melutaso. Nestejäähdyttimet ovat siten meluntorjunnan kannalta määrääviä melulähteitä. Laitteiden ympärille on sijoitettu melueste, joka tulee toteuttaa akustisesti tiiviinä. Meluesteen rakenteeksi on suunniteltu PVP-elementti (rakennetyyppi US04), joka oikein asennettuna täyttää vaatimuksen.
Varavoimageneraattorien koekäyttöpäivän keskiäänitaso on tarkastelukohteissa enintään 54 dB, joten alle VNp 993/1992 mukainen ohjearvo LAeq,7-22 = 55 dB ei ylity.
Jatkuvan melun eli nestejäähdyttimien ja lämmöntalteenottolaitoksen aiheuttaman melun laskentatulokset on esitetty ympäristömelun ennakkoselvityksessä. Ympäristön tarkastelukohteissa melutaso on enintään 45 dB, joten ympäristöministeriön asetuksen (YMa 796/2017) mukainen raja-arvo LAeq,T = 45 dB ei ylity. Selvityksen mukaan datakeskusrakennuksen tavanomainen toiminta ei kasvata kokonaismelutasoja ympäristön tarkastelukohteissa, vaan liikenne on hallitseva melulähde.
Lämmöntalteenottorakennukseen sijoitetaan lämpöpumppuja, joiden aiheuttamaksi äänitasoksi rakennuksen sisällä on arvioitu LAeq = 96 dB. Ulkoseinärakenteeksi on suunniteltu käytettävän esim. US03-rakennetta (ilmaääneneristävyys Rw + Ctr = 34 dB), jolloin rakennuksen ulkovaipan säteilemä äänitehotaso pinta-alayksikköä kohden jää varsin pieneksi (LWA ~ 50 dB/m2). Lämmöntalteenottolaitoksen suunnittelussa tulee varmistua siitä, ettei sen ulkoseiniin tehdä aukotuksia tai muita heikennyksiä esim. ilmanvaihdon takia muualle kuin pohjoisjulkisivulle.
Perustamistapalausunnon (Sipti Oy, 4.8.2023) tutkimuksissa otettujen sulfaatti- ja korroosionäytteiden perusteella maaperä ei ole aggressiivista. mutta pohjaveden taso tulee huomioida suunnittelussa.
Pima-tutkimusrapotin (Sipti Oy, 11.8.2023) mukaan kohteen maaperää ei katsota pilaantuneeksi. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvotasot ylittävien maiden osalta tulee kuitenkin huomioida, että mikäli kyseessä olevia maita kaivetaan esimerkiksi mahdollisen tulevan rakentamisen yhteydessä, tulee syntyviä kaivumassoja käsitellä asianmukaisesti.
MUUT LAUSUNNOT JA KANNANOTOT
Espoon kaupungin ympäristösuojelun palvelualue on 4.3.2024 ehdollisessa lausunnossaan todettu seuraavaa:
Rakennushankkeen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Mankkaanpuro, jossa esiintyy ja lisääntyy uhanalainen taimen. Vesistöalue on siten erityisen herkkä työmaalta tulevalle kuormitukselle. Työmaalla on tunnistettu muodostuvan pumpattavia kaivantovesiä. Työmaavesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä puroon, alueen ojiin tai hulevesiviemäriin. Työmaalle on ennen rakennustoimenpiteiden aloittamista laadittava erillinen työmaavesien hallintasuunnitelma, joka on esitettävä pyynnöstä viranomaiselle. Rakentamisen aikana on noudatettava Espoon työmaavesiopasta (liitteenä).
Hulevesien käsittelyssä tulee huomioida tontin koillisosaan sijoittuva laaja asfaltoitu pysäköintialue, jolta muodostuvia hulevesiä tulee käsitellä myös laadullisesti. Pysäköintialueella muodostuvat hulevedet sisältävät mm. autoista peräisin olevia öljyjä ja raskasmetalleja sekä kiintoainetta, johon valtaosa epäpuhtauksista sitoutuu. Ympäristönsuojelu katsoo, että tontin koillisosan laajan asfaltoidun pysäköintialueen hulevesien hallintaa tulee täydentää hiekan- ja öljynerotuskaivolla.
Alueella pohjavesi on ajoittain paineellista tai lähellä maanpintaa. Hankkeessa on esitetty, että rakennustyön toteuttaminen edellyttää kaivamista pohjaveden painetason alapuolelle ja pohjaveden painetason alentamista. Espoon kaupungin ympäristönsuojelun näkemyksen mukaan pohjaveden pinnan alapuolelle ulottuvassa töissä (ml. paaluttaminen) on noudatettava erityistä varovaisuutta, jottei pohjaveden haitallista purkautumista pääse tapahtumaan.
Kohteessa tehdyn pilaantuneen maaperän tutkimuksissa todettiin muutamien haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä säädettyjen kynnysarvotasojen ylityksiä. Kaikki havaitut pitoisuudet alittivat alueelliset taustapitoisuudet, joten kohteen maaperää ei katsota pilaantuneeksi. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvotasot ylittävien maiden osalta on huomioitava, että mikäli kyseessä olevia maita kaivetaan töiden yhteydessä, niitä voi hyötykäyttää ainoastaan ympäristöviranomaisen luvalla. Kohteesta poistettavat kynnysarvomaat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä maita.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on 17.1.2024 puoltanut hanketta, mikäli palotekniset ratkaisut toteutetaan esitetyn paloturvallisuussuunnitelman mukaisesti.
NAAPUREIDEN KUULEMINEN
Rakennusvalvontaviranomainen on tiedottanut hankkeesta naapureille.
Uudenmaan ELY-keskuksen L-alueen on huomautukset tätä lupaa koskien eivät liity lupavaiheeseen vaan lähinnä työmaavaiheen aikaan. ELY-keskus katsoo, että rakennushanke ja kaikki siihen liittyvät toimenpiteet tulee tapahtua kokonaisuudessaan tiealueen ulkopuolella. Rakentaminen ei saa vahingoittaa maantien rakennetta esimerkiksi savimaan painumisen tai pohjavahvistusten sortumisen takia.
Rakennusten purkaminen ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa liikenteelle. Esimerkiksi työmaan valaistus ei saa aiheuttaa häikäisyä liikenteelle. Lisäksi rakennuksen julkisivussa ja mahdollisista muista maantien suuntaan/puolella olevista mainoksista ja ilmoittelusta on kuultava naapurina erikseen Pirkanmaan ELY-keskusta.
Huomautuksen liittyen työmaavaiheen toimintaa ei käsitellä rakennuslupamenettelyssä ja mainokset käsitellään erillisellä luvalla.
Muilla naapureilla ei ole hankkeesta huomautettavaa. MRL 133 § 3 momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen.
|
Esittelijän päätösehdotus | Ehdotuksen tekijä: Rakennusvalvonnan päällikkö Jari Saajo Lupa myönnetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 144 §:n nojalla myönnetään lupa maanrakennustöille, perustusten tekemiseen ja 1. kerroksen runkotöille ennen kuin rakennuslupa saa lainvoiman. Samalla hyväksytään hakemuksessa esitetty 145 600 euron vakuus.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty: vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
työmaasuunnitelma
pohjarakennesuunnitelmat
rakennesuunnitelmat
rakennelaskelmat
kosteudenhallintasuunnitelma
pintavesisuunnitelma
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
piha- ja istutussuunnitelmat
Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi. Piha- ja istutussuunnitelma esitellään lupakäsittelijälle. |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | pohjakatselmus | sijaintikatselmus | sijaintikatselmus aidalle | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä talotekniikan aloituskokous.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous, jossa on esitettävä työmaasuunnitelma ja kosteudenhallintasuunnitelma.
|
| Rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin poikkeamispäätös on saanut lainvoiman.
|
| Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
|
| Työmaalle on ennen rakennustoimenpiteiden aloittamista laadittava erillinen työmaavesien hallintasuunnitelma, joka on esitettävä pyynnöstä viranomaiselle. Lisäksi työmaavesien käsittelyssä on noudatettava Espoon kaupungin työmaavesiopasta.
|
| Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
|
| Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvotasot ylittävien maiden osalta on huomioitava, että mikäli kyseessä olevia maita kaivetaan töiden yhteydessä, niitä voi hyötykäyttää ainoastaan ympäristöviranomaisen luvalla. Kohteesta poistettavat kynnysarvomaat on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä maita.
|
| Pohjaveden pinnan alapuolelle ulottuvassa töissä (ml. paaluttaminen) on noudatettava erityistä varovaisuutta, jottei pohjaveden haitallista purkautumista pääse tapahtumaan.
|
| Pätevän valaistussuunnittelijan on huolehdittava siitä, että työmaan valaistus on suunniteltu ja toteutettu niin, ettei se vaaranna tiellä liikkujien turvallisuutta.
|
| Asfaltoidun pysäköintialueen hulevesien hallintaa tulee täydentää hiekan- ja öljynerotuskaivolla.
|
| Rakennusten aiheuttaman melun torjunnassa on noudatettava MRL 150 d § tarkoittamaa erityismenettelyä. Menettely tarkennetaan aloituskokouksessa.
|
| Rakennuksen julkisivussa ja mahdollisista muista maantien suuntaan/puolella olevista mainoksista ja ilmoittelusta on ennen mainoslaitteiden hankkimista kuultava naapurina erikseen Pirkanmaan ELYkeskusta.
|
| Akustinen suunnittelija laatii mittausohjelman, jolla voidaan todentaa ulkovaipan ääneneristyksen vaatimustenmukaisuus.
|
| Ennen rakennuksen käyttöönottoa on pidettävä erityinen palotarkastus.
|
| Ennen ensimmäisen rakennuksen käyttöönottoa tulee perustaa rasitteina toista kiinteistöä rasittavat 6.2.2023 ja 21.12.2023 päivättyjen rasitesopimusten mukaiset oikeudet.
|
|
|
Kokousasia PDF-muodossa
